Katsaus Tampereen työllisyydenhoitoon, kaupunginvaltuuston iltakoulu 16.2.2015
- 1. Katsaus työllisyydenhoidon kokonaisuuteen Tampereella Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen Tampereen kaupunginvaltuusto 16.2.2015 1 16.2.2015
- 2. Tampereen Työllisyydenhoidon tilaus • Osaamis- ja elinkeinolautakunta tilaa työllisyydenhoidon palvelut pääosin TYPAlta (työllisyydenhoidon palveluyksikkö), joka toimii yhdessä alihankintaverkoston kanssa. • Toisena sisäisenä tuottajana toimii kotihoito ja asumispalvelut sen omaan toimintaan sijoittuvan palkkatukityön osalta. Lisäksi toimijoina Työvalmennussäätiö Syke ja sosiaalinen yritys Sarka. • Työllisyydenhoidon kokonaisuus perustuu valtion (ELY/TE) ja Kunnan yhteistyöhön ja erilaisiin muihin kumppanuuksiin Kaupungin tilaus TYPAlta vuonna 2015 n. 9,09 m€ / vuosi, sisältäen 2,94 m€ ns. työllisyyspakettirahaa. n. 2 600 uutta asiakasta vuosittain. Kokonaistilaus 11,86 m€ / vuosi. Lisäksi valtiolle maksettavat työmarkkinatuen kuntaosuudet n. 28,35 m€ • Kokonaisuudessaan vuosittain n. 4300 pitkäaikaistyötöntä ja nuorta palveluiden piirissä. • Työllisyydenhoidon palveluyksikkö on vakinaistettu vuoden 2013 alussa. TYPA:ssa on 58,7 htv sekä työllistettyjä yhteensä 64 henkilöä 16.2.20152
- 3. Tampereen työllisyydenhoidon tilaus Vuoden 2015 budjetti (osaamis- ja elinkeinolautakunta) • Työllisyydenhoidon palvelut 11 867 t€ • sisältää noin 5 m€ lisäpanostuksen pitkään työttömänä olleiden aktivointiin • Työmarkkinatuen kuntaosuus 28 348 t€ OSELA tilaa työllisyydenhoidon palveluja kahdella palvelusopimuksella • Työllisyydenhoidon palveluyksikkö TYPA 9 099 t€ • Kuntouttavan työtoiminnan palvelut • Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) • Nuorten työllisyyspalvelut • Maahanmuuttajien palvelut • Palkkatukityöllistäminen • Tampereen työllistämistuki • Kuntakokeilu • Kotihoito ja asumispalvelut 2 100 t€ • Palkkatukityöllistäminen 16.2.20153
- 4. Työllisyydenhoidon periaatteet Ydinasioita työllisyydenhoidossa Tampereella ovat: •I Kokonaisuusajattelu: Valtio, kunnat ja elinkeinoelämä ja muut yhteistyökumppanit yhdessä toteuttavat vastuullista työllisyyspolitiikkaa •II Tavoitteellisuus, asiakaslähtöisyys ja kestävät ratkaisut: tavoitteena pysyvä työllistäminen ja tutkintotavoitteellinen koulutus. Asiakkaista noin kolmannes sijoittuu koulutukseen tai töihin. •III Työelämälähtöisyys toiminnassa edistää vaikuttavuutta ja kestäviä ratkaisuja. Vaikuttavuutta asiakastyytyväisyyttä seurataan säännöllisesti. •IV Kumppanuusajattelu, joka edistää osaltaan hyviä tuloksia. Vastuulliseen työllisyydenhoitoon tarvitaan kumppaneita: mm. TE-toimistoa, Kelaa, sosiaalitoimea, yrityksiä, yhdistyksiä, oppilaitoksia ja kuntia. Seudullista yhteistyötä on tehty vuosia Tampereen kaupunkiseudun kuntien kanssa mm. Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus/ TYP-toimintamallilla. •V Kehittäminen: Esim. Tampereen Kuntakokeilu 2012-15: Luodaan yhtenäinen, hallittu, toimenpiteiltään vaikuttava työllisyydenhoidon palvelukokonaisuus sekä etsitään uusia toimintamalleja. Kunnan rahoitusosuus 25 % & valtion 75 % . Hanketta hallinnoi ja koordinoi Tampereen kaupunki. Iso potentiaali kehittämiseen/ uudistamiseen ja työllisyydenhoitoon. 16.2.20154
- 5. KAUPUNKISTRATEGIASSA 2014- 2025 työllisyydenhoidosta Hyvinvointierot ovat kaventuneet ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat vähentyneet Mittareina: Työllisyydenhoidon tukijakson tai palvelun jälkeen työhön tai tutkintotavoitteiseen koulutukseen sijoittuvien asiakkaiden osuus, % Nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrät Työllisyydenhoito huomioidaan myös mm. elinkeinopolitiikassa, kaavoituksessa, hyvinvointisuunnitelmassa ja asuntopolitiikassa: Tavoitteina mm. –Huolehditaan osaavan työvoiman saatavuudesta. Tampereen ja kaupunkiseudun elinkeinoelämä saa tarvitsemaansa työvoimaa, minkä lisäksi osaamista lisätään. –Syrjäytymisen ehkäisyä edistetään. –Sosiaalisesti kestävä yhdyskuntarakenne. Huomioidaan esim. täydennyskaavoituksessa mm. pyrkimyksenä vähentää haitallista segregaatiokehitystä. 5 16.2.2015
- 6. Vaikea tilanne, työttömyys kasvussa •Tampereella työttömiä oli joulukuussa 2014 yht. 20 115. Työttömyysaste 18 %. Pirkanmaalla työttömiä työnhakijoita oli 38 529 ml. lomautetut. Työttömyysaste 15,9 % (12/2013 14,8 %). Koko maan luku on 13,9 %. •Alle 25-vuotiaita nuoria työttömiä Tampereella oli 2 694 (lähes joka 10:s nuorista työttömänä muutos työttömyysasteessa n.+8 %,) ja •pitkäaikaistyöttömiä (vähintään 1 vuosi) 5 478 (muutos n.-17,5 % eli -1 163). •31.12.2014: ulkomaalaisten työttömyysaste / koko Pirkanmaa: 38,3 % / 2 397 (36,0 %). •Suomen 20:stä suurimmasta kaupungista lähes puolella työttömyys oli 17 % tai enemmän: – Kotka 20,7 %, Lahti 19,3 %, Jyväskylä 18,1 %, Tampere 18,0 %, Oulu 17,9 %, Joensuu 17,9 %, Salo 17,4 %, Turku 17,3 %, Pori 17,0 %. 6 16.2.2015
- 7. Yleisiä havaintoja •Työttömyys ollut viime vuosina merkittävässä kasvussa ja keskittynyt kasvavissa määrin kaupunkiseuduille ja rakennemuutospaikkakunnille. •Pitkäaikaistyöttömyys kasvussa. Kasvua leikattu Tampereen työttömyyspaketilla •Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvuun vaikuttavat myös valtion tekemät rahoitusvastuun muutokset valtiolta kunnille vuoden 2015 työmarkkinatuen maksuosuusmuutos: rahoitusvastuun kasvu Tampereelle yli 9 m€. •Suurena haasteena kansainvälinen taantuma (2008-10, 2012-) ja elinkeinoelämän rakennemuutos, jotka yhdessä ovat johtaneet Suomessakin työttömyyden kasvuun ja työpaikkojen merkittävään vähenemiseen. Noin 100 000 työpaikkaa kadonnut 2000-luvulla. •Näköpiirissä ei ole nopeaa muutosta. Tarvitaan talouskasvua ja työpaikkoja. Myös aktiivista elinkeino- ja työllistämispolitiikkaa tarvitaan vaikeimman ajan yli pääsemiseksi. 7 16.2.2015
- 8. Työllisyyspaketti 2014 alkaen Lisätty sosiaalista kuntoutusta (+541 asiakasta), kuntouttavaa työtoimintaa (+368 joista 62 kaupunkiorganisaatiossa) ja palkkatukityöllistämistä (+187). • Tärkeää myös turvata etenemismahdollisuus seuraaviin palveluihin, jotta muodostuu työmarkkinoille johtava aito polku. • Lisäpanostus näihin palveluihin, koska kyse on ns. aktiivipalveluista, joiden ajalta valtio maksaa osallistuvien asiakkaiden työmarkkinatuen. •Paketti sisälsi noin 1000 asiakkaan lisäyksen vuodelle 2014. Vuonna 2015 kasvatetaan määrää maltillisesti. kohteena 2015 alkaen myös ns. 300- päiväiset. Johdon vahva sitoutuminen. • Huomattava volyymien lisääminen on tehtävä hallitusti ja tavoitteellisesti. Tällä vältetään palveluprosessien sakkautuminen. •Mukana myös eläkeselvittelyt n. 300/ vuosi. 8 16.2.2015
- 9. Työllistymistä edistävien palvelujen tehostamisprojekti • Toteutetaan ajalla 1-4.2015. Projektin kustannukset sisältyvät Typan palvelusopimukseen. • Työllistymistä edistävien palvelujen tehostaminen sisältyy vuoden 2015 Talousarvion painopisteiden TOP 10 rakennemuutostavoitteisiin: Työllistämistä edistävät palvelut järjestetään koordinoidusti siten että prosessi on sujuva ja perustuu asiakkaan todettuun palvelutarpeeseen. • Selvitetään Tampereen kaupungin työllisyyspalveluiden, aikuissosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen kokonaisuus ja yhteistyökäytännöt. • Selvityksen perusteella laaditaan esitys palvelukokonaisuuden kehittämiseksi. Lähtökohtana on parantaa prosessien sujuvuutta asiakasnäkökulmasta. • Esityksen pohjalta käynnistetään erikseen päätettävät toimet. • Huomioidaan olosuhdemuutokset ja muutostarpeet 9 16.2.2015
- 10. Uudistuksia ja muutoksia valtion tasolla 10 16.2.2015 Työmarkkina- tuen rahoitusmuutos Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömie n pitkäkestoinen palkkatuki Sosiaalisten yritysten toimintamallien arviointi Toimeenpano- vaiheessa Valmisteill a Työllisyys- poliittinen Kuntakokeilu 31.12.2015 Välityömarkkinat - selvityshenkilö Filatovin esitysten toimeenpano Julkisten hankintojen hyödyntämine n Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalveluverkoston (TYP) rakentaminen TYP-laki Osatyökykyisten työllistymisen edistäminen, mm. Osatyökykyiset työssä! -ohjelma Työpankki- kokeilu Osallistava sosiaaliturva Työelämä- osallisuuden kehittäminen (TEOS) TYÖRYHMÄRAPORTTI VALMIS JA LAUSUNNOLLA Pilotti edistämään siirtymiä välityö- markkinoilta ns. normaali- työmarkkinoille 16.1.2015
- 11. Pirkanmaan TE-toimiston säästöt ja niiden vaikutuksia Tampereella Julkisten työvoimapalvelujen rahoitus Pirkanmaan TE-toimistossa 2014- 2014 •2014 käytettävissä oleva raha 70 m € •2015 käytettävissä oleva raha 1.1. 2015 53 m € •2015 työvoiman palvelukeskuksille, jakamaton n. 5 m € Vähennysesimerkkejä TE-toimiston budjetissa 2014-2015 •2014 työvoimakoulutus 24 m € •2015 työvoimakoulutus 18 m € •2014 palkkatuki 33,5 m € •2015 palkkatuki 25,5 m € Laskelmissa mukana edellisvuosilta siirtyvät erät. 11 16.2.2015
- 12. Kuntien rooli, vastuu ja kustannukset kasvussa • Trendi: Valtio siirtää vastuuta pitkäaikaistyöttömistä enenevässä määrin kunnille. - Kuinka hyvin onnistutaan pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteiden tehostamisessa? Tarvitaan vaikuttavia työllistämistoimia: mm. osaamisen vahvistamista sekä uudenlaisia ja nykyistä tehokkaampia tapoja kohottaa pitkäaikaistyöttömien työmarkkinakelpoisuutta ja työllistämistä. - Tärkeää olisi, että kunnat voisivat aidosti vaikuttaa maksuosuutensa omilla aktiivisilla toimenpiteillään. • Työllisyydenhoidon ydinkysymys on jatkossa se, miten valtion ja kuntien välinen työnjako linjataan. - Pitkään työttömänä olleen kannalta kunnan vahva rooli on perusteltua, koska työttömät tarvitsevat myös muita kunnan palveluita ja tukia. Kuntien intressinä on myös huolehtia alueensa elinvoimasta. 12 16.2.2015
- 13. Valtakunnallisesti toteutetuista muutoksista • Lakimuutos työmarkkinatuen maksuvelvoitteisiin on merkittävä kustannusten siirto kunnille (yli 500 pv -> yli 300 pv). • Palkkatukilakiuudistuksen tuomat lisämenot kunnille (tukitaso putosi). • TYP-lainsäädäntö voimaan 1.1.2015. Vuosi 2015 siirtymäaikaa. Velvoitteet kunnille, mutta sote siirtää valtaa pois kunnilta. • Pelkästään jo nämä muutokset lisäävät kuntien työmäärää ja siten kustannuksia merkittävällä tavalla vastoin hallituksen yleistä linjausta kuntien tehtävien vähentämisestä. 13 16.2.2015
- 14. Edunvalvonta: Tampereen tavoitteita 1 1. Kunnan tuottamat palvelut tulisi nykyistä laajemmin lukea aktivointitoimenpiteiksi. Työttömien toimenpiteisiin käytettävä valtion rahamäärä ei riitä, vaikka kuntien vastuita kasvatetaan. ⁻ V. 2015 valtion budjetin työllisyydenhoidon ns. kohta 51 näyttää tällä hetkellä jäävän liian pieneksi tarpeeseen nähden, joten työttömien toimenpiteisiin käytettävä rahamäärä ei riitä, vaikka kuntien vastuita kasvatetaan. ⁻ Kuntien toimenpiteiden ollessa aktivointitoimenpiteiden ulkopuolella ja valtion työttömien toimenpiteiden rahoituksen jäädessä vajaaksi kuntien rahoitusvastuut kasvavat automaattisesti! ⁻ Ehdotus: Kunnan tuottamat palvelut hyväksytään laissa tarkoitetuiksi aktivointitoimenpiteiksi 14 16.2.2015
- 15. Edunvalvonta: Tampereen tavoitteita 2 2. Selvitettävä kunnallisen työllisyydenhoidon toteuttamismallin käyttöönottoa • Nykyinen malli, jossa vastuu ja valta jakautuu valtion ja kuntakentän kesken, ei toimi kaikilta osin hyvin. Uusi soteratkaisu tuo toimijaksi vielä kuntayhtymän. • Kunnat ovat paljon valtiota lähempänä työttömien asiakkaiden lisäksi myös paikallisia sidosryhmiä, jotka vaikuttavat työttömien tulevaisuuteen: koulutusorganisaatiot, yritykset, kolmas sektori ovat kuntien omistuksessa tai kumppaneita laajalti. Miksi siis kunta ei hoitaisi tätä kokonaisuutta? • Ehdotus: – Hallitusohjelmaan on kirjattava kuntavetoisen työllisyydenhoidon selvitys – Asiaa tulisi pilotoida. Pilottikohteeksi valittavat joku tarpeeksi iso kaupunki(seutu), esim. six-packin joukosta – Yhteistyö kuuden suurimman kaupungin kesken ehkä mahdollista 15 16.2.2015
- 16. Edunvalvonta: Tampereen tavoitteita 3 3.Työllisyydenhoidon rooli ja sote-uudistus • Työllisyydenhoito on eri kaupungeissa on organisoitu eri tavalla. • Sote-uudistus siirtää kaikki sosiaalihuoltolain alaiset toiminnot sote-alueelle, myös työllisyydenhoidon välineet kuten kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen. • TYP-laki toisaalta tekee kunnan toiminnan lakisääteiseksi juuri niiden työttömien osalta, jotka tarvitsevat moniammatillista apua, mutta sote-uudistus vie kunnalta juuri näiden kohderyhmien työkalut. • Ei voi olla tarkoituksenmukaista, että työllisyydenhoidon prosessia edelleen monimutkaistetaan asiakkaan näkökulmasta kolmen toimijan yhteisratkaisuksi ja niiden hyvästä keskinäisestä tahdosta riippuvaksi toiminnaksi. • Seurauksena asiakas jonottaa ja odottaa, odottaa ja jonottaa. • Ehdotus: Selvitetään ratkaisua, missä työllisyydenhoidon koko prosessi toteutetaan asiakaslähtöisesti. (Tämä on lähellä kohtaa 2 mutta lähestyy asiaa eri kulmasta.) 16 16.2.2015
- 17. Muita uusia avauksia? • Tuella palkattujen siirtäminen yrityksiin (Täsmä-palvelu). Useammin pysyvä työllistyminen kuin perinteissä palkkatukityöllistämisessä, sisältää valmennustuen työttömälle ja yhteistyöyritykselle. • Vaikuttavuusmittariston kehittäminen (Kuntaliitto). • Välityömarkkinoiden ja 3. sektorin yhteistyön kehittäminen: mm. toimijakartta ja sen hyödyntäminen. • Kaupungin ja työpajatoimijoiden yhteistyön tiivistäminen, sateenvarjomallin luominen • Palvelusetelin kehittäminen. Yrittäjät palveluntuottajia? • Alkuarviointipalvelu (Kunta & TE-toimisto -yhteistyönä), jossa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa löydetään oikea palvelu asiakkaalle. • Työhönvalmennuksen kehittäminen – työnantajayhteistyö • TYP-uudistus. Seudullinen vai maakunnallinen malli? 17 16.2.2015
- 18. Johtopäätöksiä • Vaikuttavuuden ja volyymin tasapainon säilyttäminen olennaista. • asiakasaines muuttunut keskimäärin haastavammaksi, edellyttää yksilöllisyyttä palveluilta • Tampereen työllisyyspaketti osoittautunut pääosin toimivaksi • päättäjien ja ylimmän johdon vahva sitoutuminen olennaista, edunvalvontatyötä jatkettava • työllisyydenhoitopalvelujen ja elinkeinopalvelujen synergioita lisättävä, uusia avauksia tehtävä edelleen • kuntien vastuun ja kustannusten kasvu edellyttää kunnille riittäviä valtuuksia toimia. Nykytila ongelmallinen. Sote-uudistuksen vaikutukset osittain auki. • TE-toimiston säästöt heijastuvat myös kunnallisiin palveluihin ja sisältävät merkittäviä riskejä mm. asiakaspalvelun ja palkkatukityön osalta • kaupungin ulkoisten palveluntarjoajien, kuten työpajayhdistysten rooli korostuu jatkossa entisestään 18 16.2.2015