ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

FK:n EU-vaalikannat ja EU:n moniportainen sääntelykokonaisuus

•Download as PPTX, PDF•
•
Piia-Noora Kauppi
Piia-Noora Kauppi

Finanssialan Keskusliiton eurovaalikannat, eurooppalaisten finanssivalvojien esittely ja EU:n uusi moniportainen sääntelykokonaisuus.

1 of 22
Download to read offline
1 YLISÄÄNTELYSTÄ KOHTI TALOUSKASVUA TUKEVAA EU-POLITIIKKAA Piia-Noora Kauppi 6.3.2014
2 EU-tason sääntelyllä on tärkeä roolinsa finanssimarkkinoiden vakauttamisessa ja sisämarkkinoiden kehittämisessä. Nyt on olemassa suuri riski ylisääntelylle. Se tukahduttaa taloudellista toimeliaisuutta ja jarruttaa talouskasvua. Suomalainen finanssiala haluaa olla mukana rakentamassa reilua EU:ta. KATSE EU-VAALEISSA
3 FK:N LINJAUKSET EU-KAUDELLE 2014-2019
4 Tuemme markkinoiden vakautta edistävää finanssialan yhteistä sääntökirjaa ja yhteisiä valvonnan periaatteita. Pankkiunioni ja kriisinratkaisujärjestelmä saatava pikaisesti voimaan. Suurten jäsenmaiden suuria pankkeja on kohdeltava samoin kuin pienten maiden pankkeja. YHTEISIÄ VALVONTAPERIAATTEITA FINANSSIALALLE
5 Varoitamme liian pitkälle menevästä yhteisvastuusta. Pankkiunioniin sisältyvä yhteisvastuu voidaan ottaa käyttöön vasta viimeisenä vaihtoehtona. Kaikkien jäsenmaiden pankkijärjestelmät on saatettava terveelle pohjalle ennen kuin yhteinen kriisinratkaisumekanismi voi aloittaa toimintansa. YHTEISVASTUULLE TIUKAT RAJAT
6 Tallettajan talletukset ja niille kertynyt korko talletuspankissa ovat suojatut yhteensä enintään 100 000 euroon asti. FK kannattaa etukäteisrahastointia, joka on Suomessa jo käytössä. Talletussuojarahasto on rahoitettu jäsenpankkien kannatusmaksuilla, maksuja noin 70 miljoonaa euroa vuodessa. Rahastossa on varoja tällä hetkellä noin miljardi euroa. TALLETUSSUOJAN HARMONISOINTI TARPEEN
7 Talletussuojarahaston tulisi säilyä toimialan hallinnoimana, ja talletussuojarahastolle säädettäväksi oikeudelliseksi muodoksi FK kannattaa julkisoikeudellista yhdistystä. Toimialavetoisuus suojaa rahastoitujen varojen ajautumiselta valtiontalouden menojen katteeksi. Talletussuoja ei ole valtiollinen tehtävä. Esimerkiksi Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Norjassa rahasto on toimialavetoinen.
8 Pakolliset rakennerajoitukset heikentävät pankkien mahdollisuuksia palvella asiakkaitaan monipuolisesti ja joustavasti. Markkinatakaustoiminnan pakollinen eriyttäminen muusta pankkitoiminnasta haittaa yritysten ja julkisen sektorin varainhankintaa. YLEISPANKKI OSOITTAUTUNUT VOIMANSA
9 LISÄRASITUS HYYDYTTÄÄ TALOUSMOOTTORIA Pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin ei pidä enää kohdistaa uutta sääntelyä ja veroja, jotka lisäävät alan yritysten ja sitä kautta asiakkaiden kustannuksia. Finanssitransaktiovero (FTT) siirtyy pitkälti asiakkaiden maksettavaksi.
10 Lisää rahoitusvaihtoehtoja pankkirahoituksen rinnalle. Rahoituksen saatavuus on varmistettava, jotta erityisesti uusia työpaikkoja luova pk-sektori olisi toimintakykyinen. VAIHTOEHTOJA YRITYSRAHOITUKSEEN Pankkirahoituksen saatavuus Suomessa on kokonaisuudessaan kohtuullisen hyvä.
11 Kannatamme säästödirektiivin laajentamista verovälttelyä estävään suuntaan ja virka-apudirektiivin mahdollistaman automaattisen tietojenvaihdon laajempaa käyttöä. HARMAA TALOUS KURIIN Yhtiöveropohjaa voidaan EU:ssa yhtenäistää, mutta verokannoilla on voitava kilpailla jatkossakin.
12 Seuraamme tarkoin EU-eläkesääntelyn vaikutuksia työeläkejärjestelmään. Vakiintuneen EU-oikeudellisen käytännön mukaan vakuutusdirektiivejä ei sovelleta lakisääteiseen työeläkejärjestelmään. Ammatillista lisäeläketurvaa tarjoavien säätiöiden ja kassojen yhdenmukaista eurooppalaista sääntelyä on edistettävä vakuutusyhtiöiden EU-sääntelyn suuntaisesti. Vapaaehtoisten eläketuotteiden sääntely ei saa johtaa tuotteiden eurooppalaiseen harmonisointiin. PUOLUSTAMME TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄÄ
13 1. Sääntelyä tuodaan alueille, jotka toimivat hyvin ilman sääntelyäkin. Esimerkiksi vähittäisasiakkaan pankin vaihto on hyvä esimerkki. Se toimii Suomessa hyvin, mutta siihen kaavaillaan EU-tason sääntelyä, jonka vuoksi me joutuisimme luopumaan hyvin toimivasta systeemistämme. 2. Sääntelyssä mennään liian syvälle, nippelitietoihin asti. Yritysten liikkumavapaus kärsii. Mitä yksityiskohtaisemmat säännöt, sitä hankalampi niitä on maailman muuttuvissa tilanteissa noudattaa. Ennemmin kaivataan periaatteita, kuin yksityiskohtia. 3. Liiallinen tuijottaminen vain Eurooppaan. On hyvä luoda yhteisiä toimintaperiaatteita, mutta Eurooppa ei ole koko maailma. Jos me asetamme itsellemme suuret rajoitteet vaikkapa pörssikaupan suhteen, menevät muut maanosat menojaan. YLISÄÄNTELYÄ ON KOLMENLAISTA
14 KEITÄ OVAT EUROOPPALAISET FINANSSIVALVOJAT?
15 EU-VALVOJIEN TOIMINTAA ARVIOIDAAN VUONNA 2014 EBA EIOPA ESMA ESAt (European Supervisory Authorities) eli Eurooppalaiset finanssivalvojat: EBA = Euroopan pankkivalvontaviranomainen EIOPA = Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ESMA = Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESRB = Euroopan järjestelmäriskikomitea Finanssikriisi antoi lopullisen sysäyksen pitkään suunnitellulle yhteiselle valvonnalle – aloittivat vuonna 2011 Jo perustamisvaiheessa kovaa vääntöä siitä, perustetaanko valvojia vai sääntelijöitä? Suurin osa ajasta mennyt alemmanasteisen sääntelyn valmisteluun ”Estetään tulevaisuuden kriisit”
16 FINANSSIVALVOJIIN LIITTYVÄT HAASTEET Alan vähäiset vaikutus- mahdollisuudet Mitä tapahtuu Esojen ”sidosryhmissä” (stakeholder group)? Väliaikaiset ohjeet ja asetukset sekoittavat pakkaa Ministeriöiden vähäinen rooli valmistelussa Poliittisen kontrollin puute Erilaiset painopisteet Tuotekiellot: aiheuttavat epävarmuutta ja käytännön haasteita Valvonta- käytännöt vaihtelevat maittain Lyhyet konsultaatio -ajat Kuka tulkitsee ESO:jen sääntelyä? Yksi Lontoossa, toinen Pariisissa, kolmas Frankfurtissa Järjestelmä- riskikomitean rooli? Sääntelyn sitovuus: kenen tulee noudattaa? Resurssi- pula ESO:issa ja Fivassa Sääntöjen kopiointi sektorilta toiselle
17 EU:N UUSI MONIPORTAINEN SÄÄNTELY- KOKONAISUUS
18 3-taso (ESA-asetus): Ohjeet ja suositukset 2,5-taso (ESA-asetus): Tekninen täytäntöönpanostandardi 2-taso (SEUT* 290): Delegoitu säädös 1-taso: Direktiivi tai asetus 2-taso (SEUT 291): Täytäntöönpanosäädös 2,5-taso (ESA-asetus**): Tekninen sääntelystandardi UUSI MONIPORTAINEN SÄÄNTELYKOKONAISUUS EU-viranomaisen valmistelemat sitovat standardit: EU-asetus tai päätös EU-viranomaisen ohjeet ja suositukset: Noudata tai selitä Komission säädösvalta: EU-asetus FIVA MOK Kansalliseen lakiin *SEUT: Sopimus Euroopan Unionin Toiminnasta; 1.12.2009 (”Lissabonin sopimus”) ** ESA-asetukset (EBA-asetus N:o 1093/2010, EIOPA-asetus N:o 1094/2010, ESMA-astus N:o 1095/2010)
19 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 Nykyisin Jatkossa EU-valvojien sääntely Asetus Direktiivi EU-SÄÄNTELYN MÄÄRÄ MONINKERTAISTUU: ESIMERKKINÄ VAKAVARAISUUSUUDISTUS (CRD IV) Arvio sivumääristä
20 Pidemmät konsultaatioajat Enemmän toimialan kuulemisia ja keskustelutilaisuuksia Valmisteluasiakirjat avoimiksi Valmisteluun mukaan parlamentti ja neuvosto Kotimaassa selkeä valmisteluvaiheen kuulemismenettely Lisää yhteistyötä EU-valvojien kesken välillä Suositukset ja varoitukset tuotekieltojen sijaan Sidosryhmätyö avoimeksi Enemmän rahoitusta EU-budjetista Sääntöjen luomisesta niiden valvontaan eri maissa Vältettävä väliaikaisia sääntöjä, kun lainsäädäntötyö on kesken Säännösten sitovuutta selkeytettävä – kenen tulee noudattaa? FK:N PARANNUSEHDOTUKSIA ESA-ASETUSTEN ARVIOINTIIN
21 • Finanssivalvontajärjestelmää muutettava nykyistä läpinäkyvämmäksi. • Sidosryhmien ja kansallisten hallitusten on voitava osallistua säännösten valmisteluun oikea-aikaisesti. • Kolmen finanssivalvojan (EBA, EIOPA, ESMA) toimintatapoja on yhtenäistettävä ja niiden antamien säännösten ja ohjeiden oikeudellisen muodon on oltava täysin selkeä. FINANSSIVALVONTAA LÄPINÄKYVÄMMÄKSI
22 Piia-Noora Kauppi piia-noora.kauppi@fkl.fi

More Related Content

FK:n EU-vaalikannat ja EU:n moniportainen sääntelykokonaisuus

  • 2. 2 EU-tason sääntelyllä on tärkeä roolinsa finanssimarkkinoiden vakauttamisessa ja sisämarkkinoiden kehittämisessä. Nyt on olemassa suuri riski ylisääntelylle. Se tukahduttaa taloudellista toimeliaisuutta ja jarruttaa talouskasvua. Suomalainen finanssiala haluaa olla mukana rakentamassa reilua EU:ta. KATSE EU-VAALEISSA
  • 4. 4 Tuemme markkinoiden vakautta edistävää finanssialan yhteistä sääntökirjaa ja yhteisiä valvonnan periaatteita. Pankkiunioni ja kriisinratkaisujärjestelmä saatava pikaisesti voimaan. Suurten jäsenmaiden suuria pankkeja on kohdeltava samoin kuin pienten maiden pankkeja. YHTEISIÄ VALVONTAPERIAATTEITA FINANSSIALALLE
  • 5. 5 Varoitamme liian pitkälle menevästä yhteisvastuusta. Pankkiunioniin sisältyvä yhteisvastuu voidaan ottaa käyttöön vasta viimeisenä vaihtoehtona. Kaikkien jäsenmaiden pankkijärjestelmät on saatettava terveelle pohjalle ennen kuin yhteinen kriisinratkaisumekanismi voi aloittaa toimintansa. YHTEISVASTUULLE TIUKAT RAJAT
  • 6. 6 Tallettajan talletukset ja niille kertynyt korko talletuspankissa ovat suojatut yhteensä enintään 100 000 euroon asti. FK kannattaa etukäteisrahastointia, joka on Suomessa jo käytössä. Talletussuojarahasto on rahoitettu jäsenpankkien kannatusmaksuilla, maksuja noin 70 miljoonaa euroa vuodessa. Rahastossa on varoja tällä hetkellä noin miljardi euroa. TALLETUSSUOJAN HARMONISOINTI TARPEEN
  • 7. 7 Talletussuojarahaston tulisi säilyä toimialan hallinnoimana, ja talletussuojarahastolle säädettäväksi oikeudelliseksi muodoksi FK kannattaa julkisoikeudellista yhdistystä. Toimialavetoisuus suojaa rahastoitujen varojen ajautumiselta valtiontalouden menojen katteeksi. Talletussuoja ei ole valtiollinen tehtävä. Esimerkiksi Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Norjassa rahasto on toimialavetoinen.
  • 8. 8 Pakolliset rakennerajoitukset heikentävät pankkien mahdollisuuksia palvella asiakkaitaan monipuolisesti ja joustavasti. Markkinatakaustoiminnan pakollinen eriyttäminen muusta pankkitoiminnasta haittaa yritysten ja julkisen sektorin varainhankintaa. YLEISPANKKI OSOITTAUTUNUT VOIMANSA
  • 9. 9 LISÄRASITUS HYYDYTTÄÄ TALOUSMOOTTORIA Pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin ei pidä enää kohdistaa uutta sääntelyä ja veroja, jotka lisäävät alan yritysten ja sitä kautta asiakkaiden kustannuksia. Finanssitransaktiovero (FTT) siirtyy pitkälti asiakkaiden maksettavaksi.
  • 10. 10 Lisää rahoitusvaihtoehtoja pankkirahoituksen rinnalle. Rahoituksen saatavuus on varmistettava, jotta erityisesti uusia työpaikkoja luova pk-sektori olisi toimintakykyinen. VAIHTOEHTOJA YRITYSRAHOITUKSEEN Pankkirahoituksen saatavuus Suomessa on kokonaisuudessaan kohtuullisen hyvä.
  • 11. 11 Kannatamme säästödirektiivin laajentamista verovälttelyä estävään suuntaan ja virka-apudirektiivin mahdollistaman automaattisen tietojenvaihdon laajempaa käyttöä. HARMAA TALOUS KURIIN Yhtiöveropohjaa voidaan EU:ssa yhtenäistää, mutta verokannoilla on voitava kilpailla jatkossakin.
  • 12. 12 Seuraamme tarkoin EU-eläkesääntelyn vaikutuksia työeläkejärjestelmään. Vakiintuneen EU-oikeudellisen käytännön mukaan vakuutusdirektiivejä ei sovelleta lakisääteiseen työeläkejärjestelmään. Ammatillista lisäeläketurvaa tarjoavien säätiöiden ja kassojen yhdenmukaista eurooppalaista sääntelyä on edistettävä vakuutusyhtiöiden EU-sääntelyn suuntaisesti. Vapaaehtoisten eläketuotteiden sääntely ei saa johtaa tuotteiden eurooppalaiseen harmonisointiin. PUOLUSTAMME TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄÄ
  • 13. 13 1. Sääntelyä tuodaan alueille, jotka toimivat hyvin ilman sääntelyäkin. Esimerkiksi vähittäisasiakkaan pankin vaihto on hyvä esimerkki. Se toimii Suomessa hyvin, mutta siihen kaavaillaan EU-tason sääntelyä, jonka vuoksi me joutuisimme luopumaan hyvin toimivasta systeemistämme. 2. Sääntelyssä mennään liian syvälle, nippelitietoihin asti. Yritysten liikkumavapaus kärsii. Mitä yksityiskohtaisemmat säännöt, sitä hankalampi niitä on maailman muuttuvissa tilanteissa noudattaa. Ennemmin kaivataan periaatteita, kuin yksityiskohtia. 3. Liiallinen tuijottaminen vain Eurooppaan. On hyvä luoda yhteisiä toimintaperiaatteita, mutta Eurooppa ei ole koko maailma. Jos me asetamme itsellemme suuret rajoitteet vaikkapa pörssikaupan suhteen, menevät muut maanosat menojaan. YLISÄÄNTELYÄ ON KOLMENLAISTA
  • 15. 15 EU-VALVOJIEN TOIMINTAA ARVIOIDAAN VUONNA 2014 EBA EIOPA ESMA ESAt (European Supervisory Authorities) eli Eurooppalaiset finanssivalvojat: EBA = Euroopan pankkivalvontaviranomainen EIOPA = Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ESMA = Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESRB = Euroopan järjestelmäriskikomitea Finanssikriisi antoi lopullisen sysäyksen pitkään suunnitellulle yhteiselle valvonnalle – aloittivat vuonna 2011 Jo perustamisvaiheessa kovaa vääntöä siitä, perustetaanko valvojia vai sääntelijöitä? Suurin osa ajasta mennyt alemmanasteisen sääntelyn valmisteluun ”Estetään tulevaisuuden kriisit”
  • 16. 16 FINANSSIVALVOJIIN LIITTYVÄT HAASTEET Alan vähäiset vaikutus- mahdollisuudet Mitä tapahtuu Esojen ”sidosryhmissä” (stakeholder group)? Väliaikaiset ohjeet ja asetukset sekoittavat pakkaa Ministeriöiden vähäinen rooli valmistelussa Poliittisen kontrollin puute Erilaiset painopisteet Tuotekiellot: aiheuttavat epävarmuutta ja käytännön haasteita Valvonta- käytännöt vaihtelevat maittain Lyhyet konsultaatio -ajat Kuka tulkitsee ESO:jen sääntelyä? Yksi Lontoossa, toinen Pariisissa, kolmas Frankfurtissa Järjestelmä- riskikomitean rooli? Sääntelyn sitovuus: kenen tulee noudattaa? Resurssi- pula ESO:issa ja Fivassa Sääntöjen kopiointi sektorilta toiselle
  • 18. 18 3-taso (ESA-asetus): Ohjeet ja suositukset 2,5-taso (ESA-asetus): Tekninen täytäntöönpanostandardi 2-taso (SEUT* 290): Delegoitu säädös 1-taso: Direktiivi tai asetus 2-taso (SEUT 291): Täytäntöönpanosäädös 2,5-taso (ESA-asetus**): Tekninen sääntelystandardi UUSI MONIPORTAINEN SÄÄNTELYKOKONAISUUS EU-viranomaisen valmistelemat sitovat standardit: EU-asetus tai päätös EU-viranomaisen ohjeet ja suositukset: Noudata tai selitä Komission säädösvalta: EU-asetus FIVA MOK Kansalliseen lakiin *SEUT: Sopimus Euroopan Unionin Toiminnasta; 1.12.2009 (”Lissabonin sopimus”) ** ESA-asetukset (EBA-asetus N:o 1093/2010, EIOPA-asetus N:o 1094/2010, ESMA-astus N:o 1095/2010)
  • 19. 19 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 Nykyisin Jatkossa EU-valvojien sääntely Asetus Direktiivi EU-SÄÄNTELYN MÄÄRÄ MONINKERTAISTUU: ESIMERKKINÄ VAKAVARAISUUSUUDISTUS (CRD IV) Arvio sivumääristä
  • 20. 20 Pidemmät konsultaatioajat Enemmän toimialan kuulemisia ja keskustelutilaisuuksia Valmisteluasiakirjat avoimiksi Valmisteluun mukaan parlamentti ja neuvosto Kotimaassa selkeä valmisteluvaiheen kuulemismenettely Lisää yhteistyötä EU-valvojien kesken välillä Suositukset ja varoitukset tuotekieltojen sijaan Sidosryhmätyö avoimeksi Enemmän rahoitusta EU-budjetista Sääntöjen luomisesta niiden valvontaan eri maissa Vältettävä väliaikaisia sääntöjä, kun lainsäädäntötyö on kesken Säännösten sitovuutta selkeytettävä – kenen tulee noudattaa? FK:N PARANNUSEHDOTUKSIA ESA-ASETUSTEN ARVIOINTIIN
  • 21. 21 • Finanssivalvontajärjestelmää muutettava nykyistä läpinäkyvämmäksi. • Sidosryhmien ja kansallisten hallitusten on voitava osallistua säännösten valmisteluun oikea-aikaisesti. • Kolmen finanssivalvojan (EBA, EIOPA, ESMA) toimintatapoja on yhtenäistettävä ja niiden antamien säännösten ja ohjeiden oikeudellisen muodon on oltava täysin selkeä. FINANSSIVALVONTAA LÄPINÄKYVÄMMÄKSI