ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo
Edelläkävijyydestä kestävää kasvua –
Kaupunkipoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner
Julkistamistilaisuus
6.11.2018
Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 2
Monimuotoinen kaupunkipolitiikka
- Kaupunkiohjelmien kokonaisuus
Kaupunkiohjelma
• Suuret kaupungit ja muut
maakuntakeskukset
• Kokoava, sisältöjä ja välineitä uudistava
politiikkaohjelma
• Painotus valtio-kaupungit-yhteistyössä
• TEM koordinoi / 4-v.
Kestävän kaupunkikehityksen ohjelma
• Kaikenkokoiset kaupungit
• Toimeenpanee YK:n Uutta kaupunkiagendaa
• Kestävän kaupunkikehityksen laaja-alaisuus ja
teemojen yhdistäminen
• Painopiste kumppanuuden lisäksi kaupunkien
omaehtoisessa ja välisessä kehittämisessä
• YM koordinoi / 5-vuot.
Seutukaupunkiohjelma
• Seutukaupungit
• Toimia ja politiikkaa kokoava ohjelma
• Painotus omaehtoisessa kehittämisessä ja
valtio-maakunnat-kaupungit-yhteistyössä
• VM koordinoi
Uudet kaupunkiohjelmat yhdessä
• Vahvistavat hallituksen kaupunkipolitiikkaa
erilaisilla kaupunkiseuduilla, erilaisten seutujen
vahvuudet lähtökohtana
• Määrittävät sekä kaupunkipoliittista näkemystä
että toimenpiteitä
• Kolmea ohjelmaa yhdistäviä tavoitteita ovat
kestävä kehitys ja kestävä kaupungistuminen,
kansallisen kilpailukyvyn ja kasvun luominen sekä
osaamisen ja kumppanuuksien vahvistaminen.
• Täydentävät toisiaan, kullakin oma profiilinsa
Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 3
Kuva: 6Aika
Kaupunkiohjelman luonne
 Strateginen politiikkaohjelma
 Ajanmukainen ja ajantasainen näkemys kaupunkipolitiikasta
 Suuria kaupunkeja ja niiden edelläkävijyyttä painottava
 Kaupunkien ja valtion kumppanuutta korostava
 Uudenlaisia toimintatapoja tunnistava ja uusia toimijapiirejä
mukaan kytkevä
 Suomalaista kaupunkipolitiikkaa kansainvälisesti asemoiva
 Sisältää toimia tälle hallituskaudelle ja perustaa tulevalle
Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 4
Ohjelman visio
Edelläkävijyydestä kestävää kasvua
Kaupungit ja valtio rakentavat kumppaneina koko Suomen kestävää kasvua.
Kaupungit hyödyntävät edelläkävijyyttään yhteiskunnan haasteiden
ratkaisijana. Kaupungit ovat yhteistyöverkostoineen avoimia kehitysalustoja.
Niissä syntyy ratkaisuja, joilla vahvistetaan arkielämän toimivuutta, ympäristön
houkuttelevuutta ja kestävyyttä, yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia sekä uutta
kasvua.
Uudenlainen kaupunkilaisten aktiivisuus ja digitaalisuus tuovat osaamista ja
edistyksellisiä tapoja kaupunkien kehittämiseen.
Kun kaupungit toimivat verkostona kansallisten toimijoiden kanssa, niiden
globaali näkyvyys ja kansainvälisyys kasvavat. Suomalainen kaupunkipolitiikka
on kansainvälisesti uutta luovaa ja verkottunutta yli maan rajojen.
Valtio mahdollistaa laadukkaan kaupunkikehityksen siten, että se luo puitteita,
helpottaa kokeiluja, tarjoaa resursseja ja vahvistaa kehittämiskumppanuuksia.
5.11.2018Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 5
Kaupunkien strateginen rooli
• Kaupunkien merkitys ja rooli: Kaupungit ovat niiden
osaamiseen, edelläkävijyyteen ja voimavaroihinsa perustuen
kansallisen kehityksen ja kasvun keskeinen moottori ja
strategisesti keskeinen toimija, jonka potentiaali tulee hyödyntää.
• Valtiolla on keskeinen ja uudistuva rooli suhteessa
kaupunkeihin. Ennen kaikkea valtio on mahdollistaja, mutta myös
resurssien tuoja.
• Valtion ja kaupunkien välistä kumppanuutta tulee jatkaa
uudistuvan (suoran) sopimuksellisuuden kautta ja vuorovaikutusta
näiden välillä vahvistaa.
5.11.2018Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 6
Kaupungit, maakunnat ja kasvupalvelut
• Maakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa merkittävästi kaupunkipolitiikan
toimintakenttään. Kaupungit vastaavat jatkossa tehtäväkokonaisuudesta, joka
koskettaa elinvoiman kehittämistä laajasti. Kasvun ja elinvoiman kehittämiseen ja
aluekehittämiseen osallistuvat myös uudet maakunnat aluekehitystehtävänsä sekä
työvoimaan ja yrityspalveluihin keskittyvien kasvupalveluidensa kautta.
• Kaupungeilla itsellään on merkittävää osaamista useilla elinvoiman vahvistamisen
osa-alueilla, kuten innovaatiotoiminnassa, kansainvälistymisessä, maankäytön
suunnittelussa tai sosiaalisen koheesion vahvistamisessa.
• Maakunta- ja sote-uudistuksessa on tärkeää tunnistaa kaupunkien
elinvoimatehtävä ja siihen kytkeytyvät merkittävät kehittämisen resurssit
• Aluekehittämisen kannalta tärkeää on luoda maakuntien ja kaupunkien työnjako ja
dynamiikkaa aikaansaavaa yhteistyötä. Samalla vaikuttava kaupunkipolitiikka
edellyttää kaupunkien toimintatilaa tehdä kohdennettuja ratkaisuja.
• Kaupunkien elinvoimatehtävä ja kasvupalvelutoimijat luovat yhdessä
toimintaympäristön ja palveluekosysteemin, joka vastaa kaupunkiseutujen
tarpeita ja houkuttelee työntekijöitä ja yrittäjiä
5.11.2018Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 7
Nostoja keskeisistä linjauksista
5.11.2018Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 8
”Digitaalisuuden ihmislähtöinen hyödyntäminen
urbaanissa ympäristössä on keskeinen perusta
älykkäälle kaupungille”
5.11.2018Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 9
• Luodaan yhteiset periaatteet datan avaamiselle valtion ja kaupunkien
yhteistyönä, tavoitteena tiedon lähtökohtainen avoimuus.
• Valtio kannustaa toimenpiteillään kaupunkeja uusien liikennepalvelujen
kehittämisessä ja käyttöönotossa. Kaupungit luovat tälle edellytyksiä
henkilöliikenteessä ja logistiikassa. Kaupunkisuunnittelussa
varaudutaan liikenteen automaatioon ja muihin uusiin liikenne-
palveluihin niiden edellyttämillä infra- ja maankäyttöratkaisuilla.
• Älykkäiden palveluiden hyödyntäminen varmistetaan panostamalla
asukkaiden taitoihin käyttää digitaalisia peruspalveluita ja uudenlaisia
kaupunkisovelluksia
”Kaupunkien toimivuuden ja vetovoiman
keskeisiä osia ovat viihtyisä ja kiinnostava
kaupunkiympäristö, monipuolinen asuminen,
sujuva liikkuminen kestävillä kulkutavoilla sekä
pehmeät vetovoimatekijät”
5.11.2018Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 10
• Kehitetään pitkäjänteisesti kestävää liikennejärjestelmää, jonka
pääpaino on joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn ja uusien
liikennepalvelujen muodostama saumaton kokonaisuus
• Asemanseutuja monipuolisina kaupunkiympäristöinä kehitetään
jatkamalla maanomistuksia selkeyttävää ja valtion yhtenäistä
näkökulmaa rakentavaa yhteistyötä
• Vähähiilisten kaupunkiseutujen toteutumista tuetaan luomalla
kaupungeille mahdollisuuksia toimia kehitysalustoina yhteistyössä
yritys- ja T&K-toimijoiden kanssa
”Kaupungeissa on valtava määrä osaamista,
ymmärrystä ja kokemusta, joka kannattaa
kanavoida yhteisen kaupungin kehittämiseen”
5.11.2018Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 11
• Yhteiskunnan resurssipohja laajenee, kun ihmiset vapautuvat
keksimään uusia ratkaisuja arkisiin pulmiinsa tai innostamaan
kaupunkilaisia tekemään kiinnostavaa kaupunkia yhdessä
• Tunnistetaan kaupunkilaisaktivismin mahdollisuudet kaupungin
toiminnan uudistamiseksi sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden
vahvistamiseksi sekä kehitetään erilaisia yhteistyön tapoja
kaupunkien ja neljännen sektorin välille
• Nostetaan kansallisesti näkyville uutta luovia kaupungin
yhteisöllisen elävöittämisen tapoja perustuen aktiiviseen
kaupunkilaisuuteen
Konkreettisia sisältöjä (lyhyt aikaväli)
• Innovaatiot: Valtio tukee kaupunkien toimenpiteitä ja kehittämisosaamista
kansainvälisesti merkittävien kasvuekosysteemien kehittymiseksi
(sparraustuki)
• Kansainväliset osaajat: Kansainvälisen osaamisen teemassa luodaan
pysyviä rahoitusmalleja, jota täydennetään hankerahoituksella. Suurten
kaupunkien kansainvälisten osaajien houkuttelua vahvistetaan käynnistyvällä
”Kansainvälisistä osaajista kasvua ja kilpailukykyä kasvukeskuksiin” –
hankkeella
• Kotouttaminen: Kuntien maahanmuuttajia palvelevaan
osaamiskeskustyyppiseen toimintaan suunnataan vuonna 2018 TEM:n ja
OKM:n hallinnonaloilla lisärahoitus, joka on tarkoitus osoittaa suurimmille
kaupungeille.
• Digitaalisuus: Valtio ja kaupungit edistävät 5G-teknologian kokeiluja esim.
liikenteen kasvukäytävillä
• Kaupunkitutkimus: Kaupunkitutkimusta vahvistetaan valtion ja kaupunkien
yhteistyönä. Ensi vaiheessa luodaan yhteiset kaupunkien kehityksen
seurantamittarit.
• Kehittämisen tapoja uudistetaan kaupunkipolitiikassa (esim. pyöreän pöydän
keskustelut)
5.11.2018Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 12
www.tem.fi/kaupunkien-kehittaminen

More Related Content

Kaupunkiohjelman esitysaineisto tiedotustilaisuudesta 6.11.2018

  • 1. Edelläkävijyydestä kestävää kasvua – Kaupunkipoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Julkistamistilaisuus 6.11.2018
  • 2. Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 2 Monimuotoinen kaupunkipolitiikka - Kaupunkiohjelmien kokonaisuus Kaupunkiohjelma • Suuret kaupungit ja muut maakuntakeskukset • Kokoava, sisältöjä ja välineitä uudistava politiikkaohjelma • Painotus valtio-kaupungit-yhteistyössä • TEM koordinoi / 4-v. Kestävän kaupunkikehityksen ohjelma • Kaikenkokoiset kaupungit • Toimeenpanee YK:n Uutta kaupunkiagendaa • Kestävän kaupunkikehityksen laaja-alaisuus ja teemojen yhdistäminen • Painopiste kumppanuuden lisäksi kaupunkien omaehtoisessa ja välisessä kehittämisessä • YM koordinoi / 5-vuot. Seutukaupunkiohjelma • Seutukaupungit • Toimia ja politiikkaa kokoava ohjelma • Painotus omaehtoisessa kehittämisessä ja valtio-maakunnat-kaupungit-yhteistyössä • VM koordinoi
  • 3. Uudet kaupunkiohjelmat yhdessä • Vahvistavat hallituksen kaupunkipolitiikkaa erilaisilla kaupunkiseuduilla, erilaisten seutujen vahvuudet lähtökohtana • Määrittävät sekä kaupunkipoliittista näkemystä että toimenpiteitä • Kolmea ohjelmaa yhdistäviä tavoitteita ovat kestävä kehitys ja kestävä kaupungistuminen, kansallisen kilpailukyvyn ja kasvun luominen sekä osaamisen ja kumppanuuksien vahvistaminen. • Täydentävät toisiaan, kullakin oma profiilinsa Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 3 Kuva: 6Aika
  • 4. Kaupunkiohjelman luonne  Strateginen politiikkaohjelma  Ajanmukainen ja ajantasainen näkemys kaupunkipolitiikasta  Suuria kaupunkeja ja niiden edelläkävijyyttä painottava  Kaupunkien ja valtion kumppanuutta korostava  Uudenlaisia toimintatapoja tunnistava ja uusia toimijapiirejä mukaan kytkevä  Suomalaista kaupunkipolitiikkaa kansainvälisesti asemoiva  Sisältää toimia tälle hallituskaudelle ja perustaa tulevalle Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 4
  • 5. Ohjelman visio Edelläkävijyydestä kestävää kasvua Kaupungit ja valtio rakentavat kumppaneina koko Suomen kestävää kasvua. Kaupungit hyödyntävät edelläkävijyyttään yhteiskunnan haasteiden ratkaisijana. Kaupungit ovat yhteistyöverkostoineen avoimia kehitysalustoja. Niissä syntyy ratkaisuja, joilla vahvistetaan arkielämän toimivuutta, ympäristön houkuttelevuutta ja kestävyyttä, yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia sekä uutta kasvua. Uudenlainen kaupunkilaisten aktiivisuus ja digitaalisuus tuovat osaamista ja edistyksellisiä tapoja kaupunkien kehittämiseen. Kun kaupungit toimivat verkostona kansallisten toimijoiden kanssa, niiden globaali näkyvyys ja kansainvälisyys kasvavat. Suomalainen kaupunkipolitiikka on kansainvälisesti uutta luovaa ja verkottunutta yli maan rajojen. Valtio mahdollistaa laadukkaan kaupunkikehityksen siten, että se luo puitteita, helpottaa kokeiluja, tarjoaa resursseja ja vahvistaa kehittämiskumppanuuksia. 5.11.2018Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 5
  • 6. Kaupunkien strateginen rooli • Kaupunkien merkitys ja rooli: Kaupungit ovat niiden osaamiseen, edelläkävijyyteen ja voimavaroihinsa perustuen kansallisen kehityksen ja kasvun keskeinen moottori ja strategisesti keskeinen toimija, jonka potentiaali tulee hyödyntää. • Valtiolla on keskeinen ja uudistuva rooli suhteessa kaupunkeihin. Ennen kaikkea valtio on mahdollistaja, mutta myös resurssien tuoja. • Valtion ja kaupunkien välistä kumppanuutta tulee jatkaa uudistuvan (suoran) sopimuksellisuuden kautta ja vuorovaikutusta näiden välillä vahvistaa. 5.11.2018Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 6
  • 7. Kaupungit, maakunnat ja kasvupalvelut • Maakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa merkittävästi kaupunkipolitiikan toimintakenttään. Kaupungit vastaavat jatkossa tehtäväkokonaisuudesta, joka koskettaa elinvoiman kehittämistä laajasti. Kasvun ja elinvoiman kehittämiseen ja aluekehittämiseen osallistuvat myös uudet maakunnat aluekehitystehtävänsä sekä työvoimaan ja yrityspalveluihin keskittyvien kasvupalveluidensa kautta. • Kaupungeilla itsellään on merkittävää osaamista useilla elinvoiman vahvistamisen osa-alueilla, kuten innovaatiotoiminnassa, kansainvälistymisessä, maankäytön suunnittelussa tai sosiaalisen koheesion vahvistamisessa. • Maakunta- ja sote-uudistuksessa on tärkeää tunnistaa kaupunkien elinvoimatehtävä ja siihen kytkeytyvät merkittävät kehittämisen resurssit • Aluekehittämisen kannalta tärkeää on luoda maakuntien ja kaupunkien työnjako ja dynamiikkaa aikaansaavaa yhteistyötä. Samalla vaikuttava kaupunkipolitiikka edellyttää kaupunkien toimintatilaa tehdä kohdennettuja ratkaisuja. • Kaupunkien elinvoimatehtävä ja kasvupalvelutoimijat luovat yhdessä toimintaympäristön ja palveluekosysteemin, joka vastaa kaupunkiseutujen tarpeita ja houkuttelee työntekijöitä ja yrittäjiä 5.11.2018Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 7
  • 8. Nostoja keskeisistä linjauksista 5.11.2018Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 8
  • 9. ”Digitaalisuuden ihmislähtöinen hyödyntäminen urbaanissa ympäristössä on keskeinen perusta älykkäälle kaupungille” 5.11.2018Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 9 • Luodaan yhteiset periaatteet datan avaamiselle valtion ja kaupunkien yhteistyönä, tavoitteena tiedon lähtökohtainen avoimuus. • Valtio kannustaa toimenpiteillään kaupunkeja uusien liikennepalvelujen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Kaupungit luovat tälle edellytyksiä henkilöliikenteessä ja logistiikassa. Kaupunkisuunnittelussa varaudutaan liikenteen automaatioon ja muihin uusiin liikenne- palveluihin niiden edellyttämillä infra- ja maankäyttöratkaisuilla. • Älykkäiden palveluiden hyödyntäminen varmistetaan panostamalla asukkaiden taitoihin käyttää digitaalisia peruspalveluita ja uudenlaisia kaupunkisovelluksia
  • 10. ”Kaupunkien toimivuuden ja vetovoiman keskeisiä osia ovat viihtyisä ja kiinnostava kaupunkiympäristö, monipuolinen asuminen, sujuva liikkuminen kestävillä kulkutavoilla sekä pehmeät vetovoimatekijät” 5.11.2018Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 10 • Kehitetään pitkäjänteisesti kestävää liikennejärjestelmää, jonka pääpaino on joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn ja uusien liikennepalvelujen muodostama saumaton kokonaisuus • Asemanseutuja monipuolisina kaupunkiympäristöinä kehitetään jatkamalla maanomistuksia selkeyttävää ja valtion yhtenäistä näkökulmaa rakentavaa yhteistyötä • Vähähiilisten kaupunkiseutujen toteutumista tuetaan luomalla kaupungeille mahdollisuuksia toimia kehitysalustoina yhteistyössä yritys- ja T&K-toimijoiden kanssa
  • 11. ”Kaupungeissa on valtava määrä osaamista, ymmärrystä ja kokemusta, joka kannattaa kanavoida yhteisen kaupungin kehittämiseen” 5.11.2018Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 11 • Yhteiskunnan resurssipohja laajenee, kun ihmiset vapautuvat keksimään uusia ratkaisuja arkisiin pulmiinsa tai innostamaan kaupunkilaisia tekemään kiinnostavaa kaupunkia yhdessä • Tunnistetaan kaupunkilaisaktivismin mahdollisuudet kaupungin toiminnan uudistamiseksi sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi sekä kehitetään erilaisia yhteistyön tapoja kaupunkien ja neljännen sektorin välille • Nostetaan kansallisesti näkyville uutta luovia kaupungin yhteisöllisen elävöittämisen tapoja perustuen aktiiviseen kaupunkilaisuuteen
  • 12. Konkreettisia sisältöjä (lyhyt aikaväli) • Innovaatiot: Valtio tukee kaupunkien toimenpiteitä ja kehittämisosaamista kansainvälisesti merkittävien kasvuekosysteemien kehittymiseksi (sparraustuki) • Kansainväliset osaajat: Kansainvälisen osaamisen teemassa luodaan pysyviä rahoitusmalleja, jota täydennetään hankerahoituksella. Suurten kaupunkien kansainvälisten osaajien houkuttelua vahvistetaan käynnistyvällä ”Kansainvälisistä osaajista kasvua ja kilpailukykyä kasvukeskuksiin” – hankkeella • Kotouttaminen: Kuntien maahanmuuttajia palvelevaan osaamiskeskustyyppiseen toimintaan suunnataan vuonna 2018 TEM:n ja OKM:n hallinnonaloilla lisärahoitus, joka on tarkoitus osoittaa suurimmille kaupungeille. • Digitaalisuus: Valtio ja kaupungit edistävät 5G-teknologian kokeiluja esim. liikenteen kasvukäytävillä • Kaupunkitutkimus: Kaupunkitutkimusta vahvistetaan valtion ja kaupunkien yhteistyönä. Ensi vaiheessa luodaan yhteiset kaupunkien kehityksen seurantamittarit. • Kehittämisen tapoja uudistetaan kaupunkipolitiikassa (esim. pyöreän pöydän keskustelut) 5.11.2018Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 12