ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Kestävä kehitys ja valtion talousarvio -seminaari 20.11.2017

•
•
Valtiovarainministeriö - Finansministeriet - Ministry of Finance of Finland
Valtiovarainministeriö - Finansministeriet - Ministry of Finance of Finland

Kestävä kehitys ja valtion talousarvio -seminaari 20.11.2017, Helsinki. "Kestävän kehityksen ja taloustieteen yhteensovittaminen" Ylijohtaja Anni Huhtala, VATT "Kestävän kehityksen tavoitteet ja Suomen toimet" Pääsihteeri Annika Lindblom, kestävän kehityksen toimikunta "Valtion talousarvio kestävän kehityksen välineenä" Budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, valtiovarainministeriö "Johdatus työryhmätyöskentelyyn" Talouspolitiikan koordinaattori Sami Yläoutinen, valtiovarainministeriö

1 of 52
Download to read offline
1
Kestävä kehitys – taloustieteen näkökulma Kestävä kehitys ja valtion talousarvio Tieteiden talo, 20.11.2017 Anni Huhtala, VATT
Kestävä kehitys ja valtion talousarvio -seminaari 20.11.2017
Kestävän kehityksen mallin osaset • Lähtötilanne - omistusoikeudet, tulonjako • Aikajänne - hyödyt ja kustannukset yli sukupolvien • Teknologia Varannot • (Inhimillinen) pääoma • Luonnonvarat
Miten ”kestävä” talous näyttäytyy arjessa?
YLE:n tuoreimmat Talous-uutisotsikot Suomen bruttokansantuote jatkoi vahvaa kasvua heinä-syyskuussa Bkt nousi 3,6 prosenttia, myös työllisyys koheni. I Talous 14.11.2017 klo 10:03 Erinomainen työllisyysuutinen: Rakennusalalla poikkeustalvi Rakennuksilla aherretaan läpi tulevan talvikauden, ja työllisyys on hyvällä tolalla, ennustaa Rakennuskassa. I Talous 17.11.2017 klo 13:51 päivitetty 17.11.2017 klo 14:11
Miltä taloustiede äٳää?
Optimoinnilta? Luonnonvarojen käyttö Kertyvät jätteet/ympäristöhaitta Innovaatiot
Miltä taloudellinen päätöksenteko äٳää?
Julkisen vallan kestävän kehityksen toimenpiteet rahoitetaan budjetissa
Mitkä ovat haasteet?
Vuonna 2002 korkea-asteen koulutuksen aloittaneiden valmistuminen sukupuolittain, %
Teollisuuden jalostusarvo- ja hiilidioksidipäästöosuus, 2016 Lähteet: Tilastokeskus, Päästökauppalaki, Saari ym. (2010), Energiateollisuus 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% Osuus teollisuustuotannon CO2-päästöistä Osuusteollisuudenjalostusarvosta Kone- ja metallituoteteollisuus Elintarviketeollisuus Muu tehdasteollisuus Tekstiili- ja vaateteollisuus Kaivostoiminta ja louhinta Kemianteollisuus Metsäteollisuus Metallien jalostus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Päästöjen osuus = tuotannon osuus
Mitä EI pitäisi ٱä?
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot 2010-2017* * Ennakkotieto 1) Ml. yksityinen voittoa tavoittelematon sektori Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2016, Tilastokeskus
Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiolaki • Päästöoikeudet on alkujaan jaettu ilmaiseksi • Päästöoikeuksia yllin kyllin ilmaisjaon yrityksillä • ”Kompensoidaan” kustannusta, jota ei ole välttämättä päästökaupassa edes syntynyt  Ohjauskeinon rapauttaminen  Harkinta petti jo valmisteluvaiheessa (TEM 2013/1) – kompensaatio esitetty ensimmäisen kerran korjaamaan rikkidirektiivistä ennakkoon oletettuja suuria kustannuksia ja dramaattisia työpaikkojen menetyksiä
Mitä sitten PITÄISI ٱä? • Ekonomistit ajattelevat että kannusteilla on väliä – ihmiset (ja yritykset) muuttavat käyttäytymistään; reagoivat esimerkiksi hintoihin • Millaisia kannusteita päätöksentekijöiden tulisi käyttää tavoitteiden saavuttamiseksi? • Mitkä ovat kustannustehokkaimmat keinot? 17
• Varhaiskasvatus • Peruskoulutus • Ammatillinen ja korkeakoulutus • Täydennyskoulutus Edellytys inhimillisen pääoman hyödyntämiselle • Päästökauppa • Verot • Tuet • Määräykset • Valistus Ohjauskeino tavoitteen mukaan Suomesta Yhdenvertainen, tasa-arvoinen Hiilineutraali ja resurssiviisas ja osaava
Johtopäätökset • Politiikan toimenpiteet keskenään johdonmukaisia ja pitkäjänteisiä • Kannusteet tavoitteisiin pääsemiseksi • Politiikan toimenpiteiden ja uudistusten tavoitteet niin selvät, että vaikutukset voidaan myöhemmin arvioida – päästiinkö tavoitteisiin ja millä hinnalla 19
Mitä muualla? Får vi det bättre? Om mått på livskvalitet http://www.regeringen.se/contentassets/dbb4c911287747b3943 b4f61cf2b344f/far-vi-det-battre-om-matt-pa-livskvalitet-.pf 2017 års ekonomiska vårproposition Bilaga 4 Nya mått på välstånd http://www.regeringen.se/49740b/contentassets/f9a7d8e112894d8 7b0dece44e8e40683/2017-ars-ekonomiska-varproposition-prop.- 201617100 Nasjonalbudsjettet 2018 Norges oppfølging av FNs bærekraftsmål https://www.regjeringen.no/contentassets/6fc0451c5069408791d67 ca2fdcc51eb/no/pdfs/stm201720180001000dddpdfs.pdf
Kestävän kehityksen tavoitteet ja Suomen toimet Annika Lindblom, pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta
Kestävän kehityksen haaste 21.11.2017KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS 22 Planetaariset rajat määrittelevät ihmiskunnan turvallisen toimintakentän Neljän biofyysisen prosessin osalta rajat on jo ylitetty: - ilmastonmuutos, - maan käyttö, - biodiversiteettikato, - typen ja fosforin kierrot (Rockström et al.) Globaalisti useat ihmisten perustarpeet ja –oikeudet ovet edelleen saavuttamatta tai niissä on puutteita. Ihmisten ja yhteiskuntien toiminnan tulee tapahtua planetaarisissa rajoissa samalla kun huolehditaan että yhteiskunnallinen perusta on kunnossa.
23 Multi-stakeholder Prime Minister led National Commission on Sustainable Development in operation since 1993 - Jäsenyys 50 jäsenjärjestöä + 30 varajäsentahoa - Puheenjohtaja Pääministeri Juha Sipilä - Varapj. Asunto-, energia- ja ympäristö- ministeri Kimmo Tiilikainen - Koordinaatiosihteeristö Valtioneuvoston kanslia - Koordinaatioverkosto – kaikki ministeriöt Asiantuntijapaneeli 8 professoria eri tieteenaloilta Nuorten Agenda2030 ryhmä 20 nuorta eri puolilta Suomea
Uusi globaali kestävän kehityksen aikakausi käynnistyi syyskuussa 2015
Agenda2030:n ytimen muodostavat 17 toisiinsa kytkeytyvää tavoitetta (SDGt) 29.2.2016 25 Tavoitteena kääntää globaali kehitys uralle, jossa ihmisten hyvinvointi ja ihmisoikeudet, talouden vauraus ja yhteiskuntien vakaus turvataan ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja poistetaan äärimmäinen köyhyys maailmasta.
Miten valmiita OECD-maat ovat toimeenpanemaan uusia kestävän kehityksen tavoitteita? (Bertelsmann Stiftung 2015) 3.12.2015Annika Lindblom 26
Kestävä kehitys ja valtion talousarvio -seminaari 20.11.2017
Miten hallitus vastaa globaaliin haasteeseen?
Valtioneuvoston selonteko: Kestävän kehityksen Suomi – pitkäjänteisesti, johdonmukaisesti ja osallistavasti (helmikuu 2017)
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi30 Hallituksen Agenda2030 toimeenpanosuunnitelma PAINOPISTEET POLITIIKKAPERIAATTEET Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi Yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi Johdonmukaisuus ja globaali kumppanuus Omistajuus ja osallisuus Pitkäjänteisyys ja muutosvoimaisuus TOIMEENPANON SEURANTA JA ARVIOINTI Kestävä talous
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi31 Toimeenpanon seurannan ja arvioinnin vuosikello
I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi  Hallituksen Agenda2030 selonteko (VNS 1/2017 vp):  ”Valtioneuvoston tavoitteena on sisällyttää kestävän kehityksen periaatteet ja tavoitteet osaksi tulevia hallitusohjelmia, hallituksen tulevaisuustyötä sekä budjettivalmistelua.”  ”Selvitetään keinoja soveltaa ilmiöpohjaista lähestymistapaa tulosohjaukseen ja budjetointiin.” • Eduskunnan kannanotto (TuVM 1/2017 vp): • Eduskunta edellyttää että ”valtioneuvosto kytkee selonteon painopisteet kaikkiin hallituskauden vaiheisiin, myös hallitusohjelman ja budjetin laadintaan”, sekä haastaa valtioneuvostoa kokeilemaan ilmiöpohjaista budjetointia mm. kokeilujen kautta. 32 Mitä sanotaan kestävän kehityksen budjetoinnista:
Miten suomalainen yhteiskunta vastaa globaaliin haasteeseen? 21.11.2017KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS 33
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus YHTEISKUNTA- SITOUMUS ON UUSI TOIMINNALLINEN TAPA AJATELLA STRATEGISESTI  Tarjoaa pitkän aikavälin kestävän kehityksen politiikkakehikon (visio, periaatteet ja tavoitteet) hallinnolle, kansalaisyhteiskunnalle ja muille sidosryhmille vuoteen 2050 asti  Tarjoaa toimeenpanovälineen yrityksille, järjestöille, kunnille, kouluille, kansalaisille osallistua globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman toteuttamiseen konkreettisilla toimilla YHTEISKUNTASITOUMUS: suomalainen yhteiskunnallinen innovaatio
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Sitoumuksen kahdeksan tavoitetta Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin Vaikuttavien ihmisten yhteiskunta Työtä kestävästi Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt Hiilineutraali yhteiskunta Resurssiviisas talous Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat Luontoa kunnioittava päätöksenteko Hyvä terveys, koulutus ja työllistymi- nen, elämänlaatu kaikille Ei köyhyyttä, eriarvoisuutta. Tasa-arvoa. Kaikille tasa-arvoinen mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä. Tunne osallisuudesta ja merkityksellisyydestä. Yhdenvertaisuus, suvaitsevaisuus. Korkea työllisyysaste, työn tuottavuus, tuloksellisuus, laatu. Osaamisen päivittäminen. Kestävän kehityksen työpaikat; uudistuminen, työelämän tasa-arvo, hyvinvointi- ja turvallisuus. Kestävät, turvalliset, viihtyisät, terveelliset elinympäristöt, yhteisöllisyys. Maaseudun ja kaupunkien elinvoima ja tuki toisilleen. Energiatehokkaat, uusiutuvat, ilmastomyötäiset, monimuotoisten palveluiden ja tuotteiden ratkaisut. Älykkäät liikenne-energiajärjestelmät, kestävä maa- ja metsätalous. Lisätään resurssi- ja materiaalitehokkuutta, kiertotaloutta. Viisas avoimen datan hyödynnys, panostus tutkimukseen ja puhtaaseen teknologiaan. Luonnonvarojen kulutus ympäristön kannalta kestävälle tasolle. Lisää kestävästi tuotettuja tuotteita ja palveluita. Arvot ja asenteet Loppu luonnon monimuotoisuuden köyhtymiselle. Luonnonvarojen kestävä käyttö
Yhteiskuntasitoumuksen tavoitteet: 1. Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin 2. Vaikuttavien ihmisten yhteiskunta 3. Työtä kestävästi 4. Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt 5. Hiilineutraali yhteiskunta 6. Resurssiviisas talous 7. Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat 8. Luontoa kunnioittava päätöksenteko Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteet:
Society’s Commitment to Sustainable Development Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus EVERY ACTION COUNTS! 2.12.2014Sauli Rouhinen 37 The public sector Concrete action s NGOs Companies Clusters NOW 20502020 2030 2040 Vision: A prosperous Finland within the limits of the carrying capacity of nature. Tällä hetkellä yli 720 sitoumusta
Toimenpidesitoumuksista klustereita Esim. ruokahävikki Nyt 2020 2030 2040 2050 Systeemiset muutokset kohti kestävää yhteiskuntaa Toimenpidesitoumuksia
Lisätiedot ja yhteydenotot http://sitoumus2050.fi (sitoumustietokanta) Kestavakehitys.fi Twitter: sitoumus2050 Facebook: www.facebook.com/sitoumus2050 Annika Lindblom pääsihteeri annika.lindblom@ym.fi Marja Innanen Apulaispääsihteeri marja.innanen@vnk.fi +358 40 777 5582 Sami Pirkkala Erityisasiantuntija sami.pirkkala@vnk.fi
Valtion talousarvio kestävän kehityksen välineenä 20.11.2017 Hannu Mäkinen, budjettipäällikkö, valtiovarainministeriö Kestävä kehitys ja valtion talousarvio -seminaari
Talousarvioesityksen laadintaprosessi ‒ Talousarvion valmistelu tehdään ministeriöissä hallituksen julkisen talouden suunnitelman ja valtiovarainministeriön ohjeiden pohjalta. ‒ Ministeriöt kokoavat virastojen ja laitosten suunnitelmista oman hallinnonalansa talousarvioehdotuksen. ‒ Hallinnonalojen talousarvioehdotukset käsitellään VM:ssä virkamiestasolla, minkä jälkeen ministeri ottaa kantaa. Valtiovarainministeriön kannanoton pohjalta käydään kahdenväliset neuvottelut. ‒ Lopuksi hallitus neuvottelee talousarviosta, jonka jälkeen talousarvioesitys annetaan eduskunnalle.
Menojen ryhmittely valtion talousarviossa ‒ Valtion talousarviossa menot ryhmitellään hallinnonaloittain pääluokkiin talousarviolain mukaisesti. (TaL 6.1 §) ‒ Määrärahat: pääluokat, luvut ja momentit ‒ Pääluokkajako hallinnonaloittain ‒ Luku- ja momenttijako tehtävien, organisaatiorakenteen ja/tai menojen laadun mukaan. (TaL 6.2 §)
Poikkihallinnolliset ilmiöt ‒ Vaikka menojen luokittelu talousarviossa on hallinnonaloittainen, se ei estä poikkihallinnollisten ilmiöiden käsittelyä kokonaisuutena. ‒ Poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat (esim. TAE 2008 yleisperusteluissa yhteenveto) ‒ Kärkihankkeet (Sipilän hallitusohjelman mukainen 1,6 mrd. euron lisäys työllisyys ja kilpailukyky, osaaminen ja koulutus, terveys ja hyvinvointi, biotalous ja puhtaat ratkaisut, digitalisaatio, perusväylänpito) ‒ Turvapaikanhakijat (käytetään samoja oletuksia, tiivistelmä yleisperusteluissa TAE 2017) ‒ Energia- ja ilmastostrategia (Vuosien 20182021 yhteydessä päätetty 25 milj. euron lisäys, jakaantuu kolmeen pääluokkaan)
Talousarvioesityksen (TAE) rakenne Yleisperustelut Taulukko-osa Yleiset määräykset Tuloarviot Määrärahat Yksityiskohtaiset perustelut Liitteet TAE • TAE:n taustatietoa, ei oikeudellisesti sitovaa. • Kuvataan kansantalouden tilaa, talous-, vero- ja maksupolitiikkaa sekä valtiontalouden tasapainoa. • Kuntatalous • Valtion tuotto- ja kululaskelma ja tase • Oikeudellisesti sitovia eduskunnan päätöksiä koskien mm. • brutto- ja nettobudjetointia ja • menomomenttien luokittelua ja määrärahojen ns. vakiosisältöä. Talousarvioesitykset sähköisessä muodossa: http://budjetti.vm.fi Visualisointi talousarvioesityksestä: www.tutkibudjettia.vm.fi
Miten kestävä kehitys voitaisiin paremmin tunnistaa valtion talousarviossa?
Budjetissa paljon alueita, joilla merkitystä kestävän ympäristökehityksen kannalta ‒ Verotuksen rakenne (energiaverot, jätevero yms.) ‒ Valtion tukiin, kuten maataloustukiin ja asuntotuotannon tukiin, liittyvät ehdot ‒ Energiapolitiikan tukien kohdentaminen (esim. uusiutuvan energian tuotannon tuki) ‒ Liikenteen rahoitus (väylät, joukkoliikenteen tuki, romutuspalkkio, sähköautojen hankintatuki jne.) ‒ Ympäristönsuojelun rahoitus ‒ T&k-toiminnan kohdentaminen, esim. Tekesin tuet ja VTT:n toiminta ‒ Kehitysyhteistyön kohdentaminen
Valtiolla on mahdollisuus ottaa huomioon kestävän kehityksen vaateita omassa toiminnassaan ‒ Toimitilojen tiivistäminen ja energiansäästö ‒ Hankintojen ohjaaminen ‒ Etäyhteyksien käyttö ja matkustamisen vähentäminen ‒ Suuri potentiaali liittyy esim. kiertotalousratkaisujen kehittämiseen ja edistämiseen.
Talousarvioesitys ja budjettikatsaus
Kestävä kehitys ja valtion talousarvio  johdatus työryhmätyöskentelyyn 20.11.2017 Sami Yläoutinen, talouspolitiikan koordinaattori, valtiovarainministeriö Kestävä kehitys ja valtion talousarvio -seminaari
Kansainväliset kokemukset kestävän kehityksen budjetoinnista ‒ Vähän konkreettisia esimerkkejä. ‒ Meksikossa on tarkasteltu, miten suuri osa talousarviosta vaikuttaa (suoraan tai epäsuorasti) kestävän kehityksen tavoitteisiin. ‒ Norjassa budjetti sisältää luvun, jossa tarkastellaan, miten Norja saavuttaa Agenda2030- tavoitteet (ministeriöt raportoivat omien budjettiesitystensä yhteydessä).
Suomen esimerkkejä ‒ Vuoden 1995 talousarvioesityksen liitteenä katsaus ”Luonnonvarat ja ympäristö”. ‒ Vuonna 2016 luonnon monimuotoisuuteen liittyvä selvitys rahoituksen tasosta suhteessa luonnon monimuotoisuus -toimintaohjelman tavoitteisiin. ‒ Vuoden 2018 talousarvioesityksessä hallinnonalakohtaiset tekstit kestävän kehityksen toimeenpanosta.
Ryhmien keskeiset kysymykset ‒ Miten kestävä kehitys voitaisiin paremmin tunnistaa ja ottaa huomioon valtion talousarviossa? ‒ Miten saataisiin paremmin esiin yhteys talousarvion ja kestävän kehityksen välillä? ‒ Mitä kokemuksia 2018 talousarvioesitykseen sisältyvistä teksteistä? Miten niitä voisi kehittää? ‒ Mitä näkökohtia mahdollisen budjettitarkastelun tulisi sisältää? Miten sitä tulisi rajata? ‒ Miten poikkihallinnollisuutta voitaisiin vahvistaa tai nykyistä paremmin tiedottaa siitä?

More Related Content

Kestävä kehitys ja valtion talousarvio -seminaari 20.11.2017

  • 1. 1
  • 2. Kestävä kehitys – taloustieteen näkökulma Kestävä kehitys ja valtion talousarvio Tieteiden talo, 20.11.2017 Anni Huhtala, VATT
  • 4. Kestävän kehityksen mallin osaset • Lähtötilanne - omistusoikeudet, tulonjako • Aikajänne - hyödyt ja kustannukset yli sukupolvien • Teknologia Varannot • (Inhimillinen) pääoma • Luonnonvarat
  • 5. Miten ”kestävä” talous näyttäytyy arjessa?
  • 6. YLE:n tuoreimmat Talous-uutisotsikot Suomen bruttokansantuote jatkoi vahvaa kasvua heinä-syyskuussa Bkt nousi 3,6 prosenttia, myös työllisyys koheni. I Talous 14.11.2017 klo 10:03 Erinomainen työllisyysuutinen: Rakennusalalla poikkeustalvi Rakennuksilla aherretaan läpi tulevan talvikauden, ja työllisyys on hyvällä tolalla, ennustaa Rakennuskassa. I Talous 17.11.2017 klo 13:51 päivitetty 17.11.2017 klo 14:11
  • 10. Julkisen vallan kestävän kehityksen toimenpiteet rahoitetaan budjetissa
  • 12. Vuonna 2002 korkea-asteen koulutuksen aloittaneiden valmistuminen sukupuolittain, %
  • 13. Teollisuuden jalostusarvo- ja hiilidioksidipäästöosuus, 2016 Lähteet: Tilastokeskus, Päästökauppalaki, Saari ym. (2010), Energiateollisuus 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% Osuus teollisuustuotannon CO2-päästöistä Osuusteollisuudenjalostusarvosta Kone- ja metallituoteteollisuus Elintarviketeollisuus Muu tehdasteollisuus Tekstiili- ja vaateteollisuus Kaivostoiminta ja louhinta Kemianteollisuus Metsäteollisuus Metallien jalostus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Päästöjen osuus = tuotannon osuus
  • 15. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot 2010-2017* * Ennakkotieto 1) Ml. yksityinen voittoa tavoittelematon sektori Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2016, Tilastokeskus
  • 16. Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiolaki • Päästöoikeudet on alkujaan jaettu ilmaiseksi • Päästöoikeuksia yllin kyllin ilmaisjaon yrityksillä • ”Kompensoidaan” kustannusta, jota ei ole välttämättä päästökaupassa edes syntynyt  Ohjauskeinon rapauttaminen  Harkinta petti jo valmisteluvaiheessa (TEM 2013/1) – kompensaatio esitetty ensimmäisen kerran korjaamaan rikkidirektiivistä ennakkoon oletettuja suuria kustannuksia ja dramaattisia työpaikkojen menetyksiä
  • 17. Mitä sitten PITÄISI ٱä? • Ekonomistit ajattelevat että kannusteilla on väliä – ihmiset (ja yritykset) muuttavat käyttäytymistään; reagoivat esimerkiksi hintoihin • Millaisia kannusteita päätöksentekijöiden tulisi käyttää tavoitteiden saavuttamiseksi? • Mitkä ovat kustannustehokkaimmat keinot? 17
  • 18. • Varhaiskasvatus • Peruskoulutus • Ammatillinen ja korkeakoulutus • Täydennyskoulutus Edellytys inhimillisen pääoman hyödyntämiselle • Päästökauppa • Verot • Tuet • Määräykset • Valistus Ohjauskeino tavoitteen mukaan Suomesta Yhdenvertainen, tasa-arvoinen Hiilineutraali ja resurssiviisas ja osaava
  • 19. Johtopäätökset • Politiikan toimenpiteet keskenään johdonmukaisia ja pitkäjänteisiä • Kannusteet tavoitteisiin pääsemiseksi • Politiikan toimenpiteiden ja uudistusten tavoitteet niin selvät, että vaikutukset voidaan myöhemmin arvioida – päästiinkö tavoitteisiin ja millä hinnalla 19
  • 20. Mitä muualla? Får vi det bättre? Om mått på livskvalitet http://www.regeringen.se/contentassets/dbb4c911287747b3943 b4f61cf2b344f/far-vi-det-battre-om-matt-pa-livskvalitet-.pf 2017 års ekonomiska vårproposition Bilaga 4 Nya mått på välstånd http://www.regeringen.se/49740b/contentassets/f9a7d8e112894d8 7b0dece44e8e40683/2017-ars-ekonomiska-varproposition-prop.- 201617100 Nasjonalbudsjettet 2018 Norges oppfølging av FNs bærekraftsmål https://www.regjeringen.no/contentassets/6fc0451c5069408791d67 ca2fdcc51eb/no/pdfs/stm201720180001000dddpdfs.pdf
  • 21. Kestävän kehityksen tavoitteet ja Suomen toimet Annika Lindblom, pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta
  • 22. Kestävän kehityksen haaste 21.11.2017KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS 22 Planetaariset rajat määrittelevät ihmiskunnan turvallisen toimintakentän Neljän biofyysisen prosessin osalta rajat on jo ylitetty: - ilmastonmuutos, - maan käyttö, - biodiversiteettikato, - typen ja fosforin kierrot (Rockström et al.) Globaalisti useat ihmisten perustarpeet ja –oikeudet ovet edelleen saavuttamatta tai niissä on puutteita. Ihmisten ja yhteiskuntien toiminnan tulee tapahtua planetaarisissa rajoissa samalla kun huolehditaan että yhteiskunnallinen perusta on kunnossa.
  • 23. 23 Multi-stakeholder Prime Minister led National Commission on Sustainable Development in operation since 1993 - Jäsenyys 50 jäsenjärjestöä + 30 varajäsentahoa - Puheenjohtaja Pääministeri Juha Sipilä - Varapj. Asunto-, energia- ja ympäristö- ministeri Kimmo Tiilikainen - Koordinaatiosihteeristö Valtioneuvoston kanslia - Koordinaatioverkosto – kaikki ministeriöt Asiantuntijapaneeli 8 professoria eri tieteenaloilta Nuorten Agenda2030 ryhmä 20 nuorta eri puolilta Suomea
  • 24. Uusi globaali kestävän kehityksen aikakausi käynnistyi syyskuussa 2015
  • 25. Agenda2030:n ytimen muodostavat 17 toisiinsa kytkeytyvää tavoitetta (SDGt) 29.2.2016 25 Tavoitteena kääntää globaali kehitys uralle, jossa ihmisten hyvinvointi ja ihmisoikeudet, talouden vauraus ja yhteiskuntien vakaus turvataan ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja poistetaan äärimmäinen köyhyys maailmasta.
  • 26. Miten valmiita OECD-maat ovat toimeenpanemaan uusia kestävän kehityksen tavoitteita? (Bertelsmann Stiftung 2015) 3.12.2015Annika Lindblom 26
  • 29. Valtioneuvoston selonteko: Kestävän kehityksen Suomi – pitkäjänteisesti, johdonmukaisesti ja osallistavasti (helmikuu 2017)
  • 30. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi30 Hallituksen Agenda2030 toimeenpanosuunnitelma PAINOPISTEET POLITIIKKAPERIAATTEET Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi Yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi Johdonmukaisuus ja globaali kumppanuus Omistajuus ja osallisuus Pitkäjänteisyys ja muutosvoimaisuus TOIMEENPANON SEURANTA JA ARVIOINTI Kestävä talous
  • 31. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi31 Toimeenpanon seurannan ja arvioinnin vuosikello
  • 32. I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi  Hallituksen Agenda2030 selonteko (VNS 1/2017 vp):  ”Valtioneuvoston tavoitteena on sisällyttää kestävän kehityksen periaatteet ja tavoitteet osaksi tulevia hallitusohjelmia, hallituksen tulevaisuustyötä sekä budjettivalmistelua.”  ”Selvitetään keinoja soveltaa ilmiöpohjaista lähestymistapaa tulosohjaukseen ja budjetointiin.” • Eduskunnan kannanotto (TuVM 1/2017 vp): • Eduskunta edellyttää että ”valtioneuvosto kytkee selonteon painopisteet kaikkiin hallituskauden vaiheisiin, myös hallitusohjelman ja budjetin laadintaan”, sekä haastaa valtioneuvostoa kokeilemaan ilmiöpohjaista budjetointia mm. kokeilujen kautta. 32 Mitä sanotaan kestävän kehityksen budjetoinnista:
  • 33. Miten suomalainen yhteiskunta vastaa globaaliin haasteeseen? 21.11.2017KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS 33
  • 34. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus YHTEISKUNTA- SITOUMUS ON UUSI TOIMINNALLINEN TAPA AJATELLA STRATEGISESTI  Tarjoaa pitkän aikavälin kestävän kehityksen politiikkakehikon (visio, periaatteet ja tavoitteet) hallinnolle, kansalaisyhteiskunnalle ja muille sidosryhmille vuoteen 2050 asti  Tarjoaa toimeenpanovälineen yrityksille, järjestöille, kunnille, kouluille, kansalaisille osallistua globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman toteuttamiseen konkreettisilla toimilla YHTEISKUNTASITOUMUS: suomalainen yhteiskunnallinen innovaatio
  • 35. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Sitoumuksen kahdeksan tavoitetta Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin Vaikuttavien ihmisten yhteiskunta Työtä kestävästi Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt Hiilineutraali yhteiskunta Resurssiviisas talous Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat Luontoa kunnioittava päätöksenteko Hyvä terveys, koulutus ja työllistymi- nen, elämänlaatu kaikille Ei köyhyyttä, eriarvoisuutta. Tasa-arvoa. Kaikille tasa-arvoinen mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä. Tunne osallisuudesta ja merkityksellisyydestä. Yhdenvertaisuus, suvaitsevaisuus. Korkea työllisyysaste, työn tuottavuus, tuloksellisuus, laatu. Osaamisen päivittäminen. Kestävän kehityksen työpaikat; uudistuminen, työelämän tasa-arvo, hyvinvointi- ja turvallisuus. Kestävät, turvalliset, viihtyisät, terveelliset elinympäristöt, yhteisöllisyys. Maaseudun ja kaupunkien elinvoima ja tuki toisilleen. Energiatehokkaat, uusiutuvat, ilmastomyötäiset, monimuotoisten palveluiden ja tuotteiden ratkaisut. Älykkäät liikenne-energiajärjestelmät, kestävä maa- ja metsätalous. Lisätään resurssi- ja materiaalitehokkuutta, kiertotaloutta. Viisas avoimen datan hyödynnys, panostus tutkimukseen ja puhtaaseen teknologiaan. Luonnonvarojen kulutus ympäristön kannalta kestävälle tasolle. Lisää kestävästi tuotettuja tuotteita ja palveluita. Arvot ja asenteet Loppu luonnon monimuotoisuuden köyhtymiselle. Luonnonvarojen kestävä käyttö
  • 36. Yhteiskuntasitoumuksen tavoitteet: 1. Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin 2. Vaikuttavien ihmisten yhteiskunta 3. Työtä kestävästi 4. Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt 5. Hiilineutraali yhteiskunta 6. Resurssiviisas talous 7. Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat 8. Luontoa kunnioittava päätöksenteko Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteet:
  • 37. Society’s Commitment to Sustainable Development Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus EVERY ACTION COUNTS! 2.12.2014Sauli Rouhinen 37 The public sector Concrete action s NGOs Companies Clusters NOW 20502020 2030 2040 Vision: A prosperous Finland within the limits of the carrying capacity of nature. Tällä hetkellä yli 720 sitoumusta
  • 38. Toimenpidesitoumuksista klustereita Esim. ruokahävikki Nyt 2020 2030 2040 2050 Systeemiset muutokset kohti kestävää yhteiskuntaa Toimenpidesitoumuksia
  • 39. Lisätiedot ja yhteydenotot http://sitoumus2050.fi (sitoumustietokanta) Kestavakehitys.fi Twitter: sitoumus2050 Facebook: www.facebook.com/sitoumus2050 Annika Lindblom pääsihteeri annika.lindblom@ym.fi Marja Innanen Apulaispääsihteeri marja.innanen@vnk.fi +358 40 777 5582 Sami Pirkkala Erityisasiantuntija sami.pirkkala@vnk.fi
  • 40. Valtion talousarvio kestävän kehityksen välineenä 20.11.2017 Hannu Mäkinen, budjettipäällikkö, valtiovarainministeriö Kestävä kehitys ja valtion talousarvio -seminaari
  • 41. Talousarvioesityksen laadintaprosessi ‒ Talousarvion valmistelu tehdään ministeriöissä hallituksen julkisen talouden suunnitelman ja valtiovarainministeriön ohjeiden pohjalta. ‒ Ministeriöt kokoavat virastojen ja laitosten suunnitelmista oman hallinnonalansa talousarvioehdotuksen. ‒ Hallinnonalojen talousarvioehdotukset käsitellään VM:ssä virkamiestasolla, minkä jälkeen ministeri ottaa kantaa. Valtiovarainministeriön kannanoton pohjalta käydään kahdenväliset neuvottelut. ‒ Lopuksi hallitus neuvottelee talousarviosta, jonka jälkeen talousarvioesitys annetaan eduskunnalle.
  • 42. Menojen ryhmittely valtion talousarviossa ‒ Valtion talousarviossa menot ryhmitellään hallinnonaloittain pääluokkiin talousarviolain mukaisesti. (TaL 6.1 §) ‒ Määrärahat: pääluokat, luvut ja momentit ‒ Pääluokkajako hallinnonaloittain ‒ Luku- ja momenttijako tehtävien, organisaatiorakenteen ja/tai menojen laadun mukaan. (TaL 6.2 §)
  • 43. Poikkihallinnolliset ilmiöt ‒ Vaikka menojen luokittelu talousarviossa on hallinnonaloittainen, se ei estä poikkihallinnollisten ilmiöiden käsittelyä kokonaisuutena. ‒ Poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat (esim. TAE 2008 yleisperusteluissa yhteenveto) ‒ Kärkihankkeet (Sipilän hallitusohjelman mukainen 1,6 mrd. euron lisäys työllisyys ja kilpailukyky, osaaminen ja koulutus, terveys ja hyvinvointi, biotalous ja puhtaat ratkaisut, digitalisaatio, perusväylänpito) ‒ Turvapaikanhakijat (käytetään samoja oletuksia, tiivistelmä yleisperusteluissa TAE 2017) ‒ Energia- ja ilmastostrategia (Vuosien 20182021 yhteydessä päätetty 25 milj. euron lisäys, jakaantuu kolmeen pääluokkaan)
  • 44. Talousarvioesityksen (TAE) rakenne Yleisperustelut Taulukko-osa Yleiset määräykset Tuloarviot Määrärahat Yksityiskohtaiset perustelut Liitteet TAE • TAE:n taustatietoa, ei oikeudellisesti sitovaa. • Kuvataan kansantalouden tilaa, talous-, vero- ja maksupolitiikkaa sekä valtiontalouden tasapainoa. • Kuntatalous • Valtion tuotto- ja kululaskelma ja tase • Oikeudellisesti sitovia eduskunnan päätöksiä koskien mm. • brutto- ja nettobudjetointia ja • menomomenttien luokittelua ja määrärahojen ns. vakiosisältöä. Talousarvioesitykset sähköisessä muodossa: http://budjetti.vm.fi Visualisointi talousarvioesityksestä: www.tutkibudjettia.vm.fi
  • 45. Miten kestävä kehitys voitaisiin paremmin tunnistaa valtion talousarviossa?
  • 46. Budjetissa paljon alueita, joilla merkitystä kestävän ympäristökehityksen kannalta ‒ Verotuksen rakenne (energiaverot, jätevero yms.) ‒ Valtion tukiin, kuten maataloustukiin ja asuntotuotannon tukiin, liittyvät ehdot ‒ Energiapolitiikan tukien kohdentaminen (esim. uusiutuvan energian tuotannon tuki) ‒ Liikenteen rahoitus (väylät, joukkoliikenteen tuki, romutuspalkkio, sähköautojen hankintatuki jne.) ‒ Ympäristönsuojelun rahoitus ‒ T&k-toiminnan kohdentaminen, esim. Tekesin tuet ja VTT:n toiminta ‒ Kehitysyhteistyön kohdentaminen
  • 47. Valtiolla on mahdollisuus ottaa huomioon kestävän kehityksen vaateita omassa toiminnassaan ‒ Toimitilojen tiivistäminen ja energiansäästö ‒ Hankintojen ohjaaminen ‒ Etäyhteyksien käyttö ja matkustamisen vähentäminen ‒ Suuri potentiaali liittyy esim. kiertotalousratkaisujen kehittämiseen ja edistämiseen.
  • 49. Kestävä kehitys ja valtion talousarvio  johdatus työryhmätyöskentelyyn 20.11.2017 Sami Yläoutinen, talouspolitiikan koordinaattori, valtiovarainministeriö Kestävä kehitys ja valtion talousarvio -seminaari
  • 50. Kansainväliset kokemukset kestävän kehityksen budjetoinnista ‒ Vähän konkreettisia esimerkkejä. ‒ Meksikossa on tarkasteltu, miten suuri osa talousarviosta vaikuttaa (suoraan tai epäsuorasti) kestävän kehityksen tavoitteisiin. ‒ Norjassa budjetti sisältää luvun, jossa tarkastellaan, miten Norja saavuttaa Agenda2030- tavoitteet (ministeriöt raportoivat omien budjettiesitystensä yhteydessä).
  • 51. Suomen esimerkkejä ‒ Vuoden 1995 talousarvioesityksen liitteenä katsaus ”Luonnonvarat ja ympäristö”. ‒ Vuonna 2016 luonnon monimuotoisuuteen liittyvä selvitys rahoituksen tasosta suhteessa luonnon monimuotoisuus -toimintaohjelman tavoitteisiin. ‒ Vuoden 2018 talousarvioesityksessä hallinnonalakohtaiset tekstit kestävän kehityksen toimeenpanosta.
  • 52. Ryhmien keskeiset kysymykset ‒ Miten kestävä kehitys voitaisiin paremmin tunnistaa ja ottaa huomioon valtion talousarviossa? ‒ Miten saataisiin paremmin esiin yhteys talousarvion ja kestävän kehityksen välillä? ‒ Mitä kokemuksia 2018 talousarvioesitykseen sisältyvistä teksteistä? Miten niitä voisi kehittää? ‒ Mitä näkökohtia mahdollisen budjettitarkastelun tulisi sisältää? Miten sitä tulisi rajata? ‒ Miten poikkihallinnollisuutta voitaisiin vahvistaa tai nykyistä paremmin tiedottaa siitä?