ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Kestävyysharjoittelun terveysongelmat ja niiden välttäminen

•Download as PPT, PDF•
•
Mehiläinen NEO
Mehiläinen NEO

Miten vältät kestävyysharjoittelun terveysongelmat? Vinkkejä alaraajojen rasitusvammojen ennaltaehkäisyyn. Elimistön sopeutuminen kestävyysharjoitteluun

1 of 57
Downloaded 21 times
1 Kestävyysharjoittelun terveysongelmat ja niiden välttäminen 30.10.2014, NEO-Sali Ortopedi Lasse Lempainen, Sairaala NEO Liikuntalääketieteen erik.lääk. Esa Liimatainen, Sairaala NEO Ft Jari hemling ja ft Tommi Kase, Orton
2 Kestävyysurheilijan alaraajan rasitusvammat Lasse Lempainen LT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Sairaala NEO 30.10.2014
VAMMATYYPPEJÄ: • RASITUSMURTUMAT • JÄNTEIDEN RASITUSVAMMAT • LIHASTEN KIPUTILAT • KASVUIKÄISTEN TYYPILLISIÄ RASITUSVAMMOJA 3
RASITUSMURTUMAT • Syntyvät toistuvan urheiluharrastuksen seurauksena • Esiintyvät yleisimmin jalkaterän ja säären luissa • Alkuvaiheen oireena on rasituksen aikainen kipu, kipua voi esiintyä myös kävellessä ja levossa • Tavallisesti ”alkuvaiheen” rasitusmurtuma paranee hyvin, n. 4–8 viikon levolla • Kyynärsauvat, kylmähoitoa • Parhaiten rasitusmurtuman voi varmistaa magneettikuvauksella, mutta se näkyy usein viiveellä myös tavallisessa röntgenkuvassa 4
RASITUSMURTUMAT 5
RASITUSMURTUMAT 6
RASITUSMURTUMAT 7
JÄNTEIDEN RASITUSVAMMAT • Tyypilliset: akilles, plantaarifaskia, polvilumpion jänne, IT-jänne (juoksijan polvi) • Äkillisesti lisääntynyt harjoittelun määrä yleisin syy oireiden alkamiseen • Muita: askellusvirheet sekä polven linjausongelmat, kova juoksualusta, alamäki/ylämäkijuoksu.. • Oireena alkuun kipu, myöhemmin usein lisäksi jäykkyys, rasituksen myötä oireilu lopulta vain pahenee • Hoito: lepojakso, kylmä, polven linjausharjoitteet, jalkateräjumpat, tukipohjalliset, lihaskireyden helpottaminen… • Fysioterapia 8
JÄNTEIDEN RASITUSVAMMAT 9
JÄNTEIDEN RASITUSVAMMAT 10
JÄNTEIDEN RASITUSVAMMAT 11
JÄNTEIDEN RASITUSVAMMAT • Text 12
LIHASTEN KIPUTILAT 13 • Penikkatauti • N 15% kestävyysurheilijoiden rasitusvammoista • Tyypillisesti sääressä
LIHASTEN KIPUTILAT 14
KASVUIKÄISTEN TYYPILLISIÄ RASITUSVAMMOJA 15 • Osgood-Schlatter • Severin tauti • Sinding-Larson-Johanssonin tauti
KASVUIKÄISTEN TYYPILLISIÄ RASITUSVAMMOJA • Oikea diagnoosi heti oireiden alusta • Riittävä lepojakso ja kivuitta urheileminen • Korvaavat harjoitteet kun paluu takaisin päälajiin /urheiluun • Virheiden korjaaminen: • Voimataso • Polven sekä nilkan linjaus • Lihaskireydet 16
MITEN EHKÄISTÄ RASITUSVAMMOJA? • Hyvät ja sopivat jalkineet, muut välineet • Valmennus tärkeää • Harjoitusmäärien maltilliset nostot, ei ahnedita liikaa • Korvaava harjoittelu ja lajien monipuolisuus • Palautuminen harjoituksista, lepojaksot • Lajitekniikka, koordinaatioharjoitteet 17
MITEN EHKÄISTÄ RASITUSVAMMOJA? • Lihaskireyden helpottaminen • Kevyet venyttelyt, lihasten hieronta • Elastinen harjoittelu • Riittävä voimataso lajitekniikkaan nähden • Virheiden korjaaminen • Vältä vaativia olosuhteita, kuten kovaa alustaa ja kylmää keliä • Jos saat ensioireita rasitusvammoista, vähennä liikunnan määrää ja käytä kylmähoitoa. Vaivan pitkittyessä hakeudu lääkäriin. 18
KIITOS! LASSE LEMPAINEN ORTOPEDI, LT SAIRAALA NEO TURKU 19
Kestävyysurheilijan terveysongelmat - Elimistön sopeutuminen kestävyysharjoitteluun Esa Liimatainen, LitT, LL, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Sairaala NEO 30.10.2014 20
Kestävyysharjoittelun suurimmat ongelmat • Infektiot • Ylikunto • Rasitusvammat 21
Energia-aineenvaihdunta ja liikunta • Ihmisen lihastyön teho on höyrykoneen tasolla, jopa 75% energiasta muuttuu lämmöksi (huono hyötysuhde). • Pääasiallinen energiamuoto on adenosiinitrifosfaatti (ATP) • Koko kehon ATP turnover 0,08 mol/min voi nousta jopa 1-4 mol/min • Energia-aineenvaihdunta voi 100-kertaistua • ATP turn-over 3 kertaa suurempi 100 m juoksun aikana kuin maratonilla • Maratonilla ATP:tä syntetisoidaan koko ajan lisää, juoksun aikana jopa kymmeniä kiloja
Energianlähteitä • ATP (3-5 sekuntia kestävät suoritukset) • Kreatiini (noin 10 sekuntia kestävät suoritukset) • Glykogeeni (20-30 minuuttia kestävät suoritukset) • Rasvat (pitkäkestoiset suoritukset, matala teho) • Aminohapot (vain hätätapauksessa)
Kestävyysharjoittelun terveysongelmat ja niiden välttäminen
Energia-aineenvaihdunta ja liikunta • Eri energianlähteet ovat lomittain käytössä eli kun yhden energiamuodon käyttö vähenee, alkaa automaattisesti toisen energiamuodon käyttäminen liikuntasuorituksen jatkamiseksi • Ainoastaan energialähteen täydellinen loppuminen voi näkyä liikuntasuorituksessa väsymisenä ja suorituksen keskeyttämisenä • Palautuminen rasituksesta tapahtuu levon ja ruokailun yhteydessä
ENERGY SYSTEM INTERPLAY DURING EXERCISE TO EXHAUSTION AEROBIC ENERGY SYSTEM •Main source of energy from 30sec + (point when oxygen supply has increased sufficiently to contribute ATP) •Unlimited capacity to work unless insufficient fuel supply (food) Time Energy contribution 10 s 20 30 60 2min s s s 4min+ ATP/PC SYSTEM •Main source of energy in first 10 sec •Peaks in output at approx 5sec •Fatigues quickly due to depletion ATP/PC Total energy demand LACTIC ACID SYSTEM •Main source of energy from 10- 30 sec •Peaks in output at approx 20sec •Fatigues due to build up of lactic acid •Provides energy for up to 2min 26
ENERGY SYSTEM INTERPLAY Home
Kestävyysharjoittelun terveysongelmat ja niiden välttäminen
29 Kynnysten määrittäminen Suomessa • Testaajan subjektiivinen näkemys • Tietyt kansallisesti hyväksytyt määrityskriteerit olemassa • Yleensä kannattaa aloittaa anaerobisen kynnyksen määrittämisestä (löytyy helpommin) ja ”peruuttaa” siitä kohti aerobista kynnystä • Kynnykset määrittelevät kestävyysharjoittelussa käytettävän tehon • Määrä riippuu urheilijan taustasta ja harjoittelun tavoitteista • Valmennuksessa määritetään harjoitusohjelma testipalautteen avulla (kynnykset selvillä)
30 Aerobinen kynnys • Laktaatin nousu perustasosta (ei siis alin kohta) • VE:n nousu suhteessa VO2 • VE/VO2 alin kohta • Ensimmäinen kohta painotetussa asemassa, apuna lisäksi LA/VO2 alin kohta ja TrueO2 korkein kohta • Syke yleensä n. 40 (30-60) alle maksimin, La yleensä n. 1,5 (1,0-2,5) mmol/l
Kestävyysharjoittelun terveysongelmat ja niiden välttäminen
32 Anaerobinen kynnys • Kohta, jossa maitohapon tuotto kiihtyy • Hengitysfrekvenssi lisääntyy selvästi • Suurin aerobisen tehon kohta • Maratonilla juostaan anaerobisella kynnyksellä tai hieman sen alapuolella
Heinonen, 2005; Duodecimin luvalla
Kestävyysharjoittelun terveysongelmat ja niiden välttäminen
Sitruunahappokierto
17. 1. 2003 Kestävyysharjoittelun vaikutuksia verenkiertoelimistöön levossa rasituksessa hapenkulutus ei muutosta suurenee syketaajuus pienenee ei muutosta sydämen iskutilavuus suurenee suurenee sydämen minuuttitilavuus ei muutosta suurenee sydämen supistumisherkkyys ei muutosta ei muutosta lihasten verenvirtaus ei muutosta suurenee sisäelinten verenvirtaus ei muutosta vähenee hapen hyväksikäyttö ei muutosta suurenee ventilaatio ei muutosta ei muutosta
37 Kestävyysharjoittelu ja flunssa/infektio • Riittävä lepo tärkeää, vähintään kaksi kuumeetonta päivää ennen liikunnan aloittamista • Viikon mittainen kuumeinen infektio laskee isometristä voimaa 5-15% ja kestävyyskuntoa 25% • Viikon vuodelepo ilman infektiota laskee maksimaalista suorituskykyä 6% • Vakavia infektioita mm. myokardiitti ja mononukleoosi • Urheilijoilla alentunut infektioiden vastustuskyky
38 Kestävyysharjoittelu ja immuunipuolustus
Myokardiitti • Vakava sydänlihaksen tulehdussairaus, joka saattaa johtaa kuolemaan • Aiheuttajina yleensä enterovirukset (coxsackie 50%) • Rasitus lisää virusten määrää sydänlihaksessa ja infektionaikainen rasitus voi aiheuttaa myokardiitin • Oireena rasituskestävyyden aleneminen, rintakipu, hengenahdistus, kammiolisälyönnit (rytmihäiriöt) • Paluu urheiluun vasta 2-3 kuukauden kuluttua sairastumisesta 39
Myokardiitti • Vakava sydänlihaksen tulehdussairaus, joka saattaa johtaa kuolemaan • Oireena rasituskestävyyden aleneminen, rintakipu, hengenahdistus, kammiolisälyönnit (rytmihäiriöt) 40
Mononukleoosi • Ebstein-Barr –viruksen aiheuttama kuumeinen infektio • Lymfoproliferatiivinen sairaus, jossa nielurisat suurenevat, samoin perna • Urheilussa ongelmana on pernan suurentuminen ja sen repeämisen riski liikuntasuorituksissa, kuten kontaktilajeissa • Alikuntoisuutta jopa usean kuukauden ajan taudin väistyttyä, joten paluu harjoitteluun vasta vähitellen 41
Urheilu ja infektiot – käytännön ohjeita • Flunssan jälkeen 2-3 päivää kuumeetonta, jonka jälkeen kevyttä verryttelytyyppistä liikuntaa • 1 viikko kevyttä liikuntaa, keskittyen lähinnä erittäin kevyeen peruskestävyyden, nopeuden tai tekniikan harjoitteluun • Ei aineenvaihdunnallista suorituskykyä maksimoivaa harjoittelua • Parempi harjoitella pari-kolme päivää tai viikko kevyemmin kuin pitää pitkä tauko infektion jälkitaudin kourissa 42
43
44 Ylikunto • Monenlaisia määritelmiä, mutta yhteinen nimittäjä on alentunut fyysinen suorituskyky harjoittelusta huolimatta • Oirekuva vaihtelee yksilöstä toiseen huomattavasti • Yleensä seurausta liian intensiivisestä harjoittelusta liian vähäisen levon seurauksena • Kovaa voi harjoitella, mutta se vaatii myös runsaasti lepoa • Hermostollinen ylirasitustila, jossa elimistön vasteet harjoittelulle ovat häiriintyneet • Tasapainoa ylläpitävät mekanismit eivät toimi normaalisti • Leposyke korkealla harjoittelun määrän lisäännyttyä
Gleeson 2002: BIOCHEMICAL AND IMMUNOLOGICAL MARKERS OF OVER- TRAINING 45
46 Ylikunnon hoito • Lepo • Lepo • Lepo • Rasituksen välttäminen • Harjoittelun keventäminen • Rasituksen ja levon suhteen määritteleminen uudelleen • Lihashuoltotoimenpiteiden tarkistaminen
47 Kiitos mielenkiinnosta !
Vinkkejä alaraajojen rasitusvammojen ennaltaehkäisyyn Jari Hemling, fysioterapeutti Tommi Kase, fysioterapeutti lääkäriasema Ι sairaala Ι kuntoutus
Tyypillinen ongelma lääkäriasema Ι sairaala Ι kuntoutus
”Pronation torsion syndrome” lääkäriasema Ι sairaala Ι kuntoutus
Lantion asento ja hallinta lääkäriasema Ι sairaala Ι kuntoutus
Lantion asento ja hallinta lääkäriasema Ι sairaala Ι kuntoutus Harjoitteet •Sivuaskellus vastuskumilla •Lantion sivunosto askelmalla
Polven asento ja hallinta lääkäriasema Ι sairaala Ι kuntoutus
Polven asento ja hallinta Harjoitteet •Paljasjalkakyykky Vastuskumilla •Yhden jalan linjakyykky (nilkkaotteella) lääkäriasema Ι sairaala Ι kuntoutus
Kiitos! lääkäriasema Ι sairaala Ι kuntoutus
Juoksun analyysi – lyhyt oppimäärä Mitä katsotaan? Ylävartalon asento Hartioiden ja yläraajojen liike Lantion asento ja hallinta Lonkkanivelen asento Polven asento ja hallinta Nilkan asento ja hallinta lääkäriasema Ι sairaala Ι kuntoutus
Tyypillinen ongelma lääkäriasema Ι sairaala Ι kuntoutus

More Related Content

Kestävyysharjoittelun terveysongelmat ja niiden välttäminen

  • 1. 1 Kestävyysharjoittelun terveysongelmat ja niiden välttäminen 30.10.2014, NEO-Sali Ortopedi Lasse Lempainen, Sairaala NEO Liikuntalääketieteen erik.lääk. Esa Liimatainen, Sairaala NEO Ft Jari hemling ja ft Tommi Kase, Orton
  • 2. 2 Kestävyysurheilijan alaraajan rasitusvammat Lasse Lempainen LT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Sairaala NEO 30.10.2014
  • 3. VAMMATYYPPEJÄ: • RASITUSMURTUMAT • JÄNTEIDEN RASITUSVAMMAT • LIHASTEN KIPUTILAT • KASVUIKÄISTEN TYYPILLISIÄ RASITUSVAMMOJA 3
  • 4. RASITUSMURTUMAT • Syntyvät toistuvan urheiluharrastuksen seurauksena • Esiintyvät yleisimmin jalkaterän ja säären luissa • Alkuvaiheen oireena on rasituksen aikainen kipu, kipua voi esiintyä myös kävellessä ja levossa • Tavallisesti ”alkuvaiheen” rasitusmurtuma paranee hyvin, n. 4–8 viikon levolla • Kyynärsauvat, kylmähoitoa • Parhaiten rasitusmurtuman voi varmistaa magneettikuvauksella, mutta se näkyy usein viiveellä myös tavallisessa röntgenkuvassa 4
  • 8. JÄNTEIDEN RASITUSVAMMAT • Tyypilliset: akilles, plantaarifaskia, polvilumpion jänne, IT-jänne (juoksijan polvi) • Äkillisesti lisääntynyt harjoittelun määrä yleisin syy oireiden alkamiseen • Muita: askellusvirheet sekä polven linjausongelmat, kova juoksualusta, alamäki/ylämäkijuoksu.. • Oireena alkuun kipu, myöhemmin usein lisäksi jäykkyys, rasituksen myötä oireilu lopulta vain pahenee • Hoito: lepojakso, kylmä, polven linjausharjoitteet, jalkateräjumpat, tukipohjalliset, lihaskireyden helpottaminen… • Fysioterapia 8
  • 13. LIHASTEN KIPUTILAT 13 • Penikkatauti • N 15% kestävyysurheilijoiden rasitusvammoista • Tyypillisesti sääressä
  • 15. KASVUIKÄISTEN TYYPILLISIÄ RASITUSVAMMOJA 15 • Osgood-Schlatter • Severin tauti • Sinding-Larson-Johanssonin tauti
  • 16. KASVUIKÄISTEN TYYPILLISIÄ RASITUSVAMMOJA • Oikea diagnoosi heti oireiden alusta • Riittävä lepojakso ja kivuitta urheileminen • Korvaavat harjoitteet kun paluu takaisin päälajiin /urheiluun • Virheiden korjaaminen: • Voimataso • Polven sekä nilkan linjaus • Lihaskireydet 16
  • 17. MITEN EHKÄISTÄ RASITUSVAMMOJA? • Hyvät ja sopivat jalkineet, muut välineet • Valmennus tärkeää • Harjoitusmäärien maltilliset nostot, ei ahnedita liikaa • Korvaava harjoittelu ja lajien monipuolisuus • Palautuminen harjoituksista, lepojaksot • Lajitekniikka, koordinaatioharjoitteet 17
  • 18. MITEN EHKÄISTÄ RASITUSVAMMOJA? • Lihaskireyden helpottaminen • Kevyet venyttelyt, lihasten hieronta • Elastinen harjoittelu • Riittävä voimataso lajitekniikkaan nähden • Virheiden korjaaminen • Vältä vaativia olosuhteita, kuten kovaa alustaa ja kylmää keliä • Jos saat ensioireita rasitusvammoista, vähennä liikunnan määrää ja käytä kylmähoitoa. Vaivan pitkittyessä hakeudu lääkäriin. 18
  • 19. KIITOS! LASSE LEMPAINEN ORTOPEDI, LT SAIRAALA NEO TURKU 19
  • 20. Kestävyysurheilijan terveysongelmat - Elimistön sopeutuminen kestävyysharjoitteluun Esa Liimatainen, LitT, LL, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Sairaala NEO 30.10.2014 20
  • 21. Kestävyysharjoittelun suurimmat ongelmat • Infektiot • Ylikunto • Rasitusvammat 21
  • 22. Energia-aineenvaihdunta ja liikunta • Ihmisen lihastyön teho on höyrykoneen tasolla, jopa 75% energiasta muuttuu lämmöksi (huono hyötysuhde). • Pääasiallinen energiamuoto on adenosiinitrifosfaatti (ATP) • Koko kehon ATP turnover 0,08 mol/min voi nousta jopa 1-4 mol/min • Energia-aineenvaihdunta voi 100-kertaistua • ATP turn-over 3 kertaa suurempi 100 m juoksun aikana kuin maratonilla • Maratonilla ATP:tä syntetisoidaan koko ajan lisää, juoksun aikana jopa kymmeniä kiloja
  • 23. Energianlähteitä • ATP (3-5 sekuntia kestävät suoritukset) • Kreatiini (noin 10 sekuntia kestävät suoritukset) • Glykogeeni (20-30 minuuttia kestävät suoritukset) • Rasvat (pitkäkestoiset suoritukset, matala teho) • Aminohapot (vain hätätapauksessa)
  • 25. Energia-aineenvaihdunta ja liikunta • Eri energianlähteet ovat lomittain käytössä eli kun yhden energiamuodon käyttö vähenee, alkaa automaattisesti toisen energiamuodon käyttäminen liikuntasuorituksen jatkamiseksi • Ainoastaan energialähteen täydellinen loppuminen voi näkyä liikuntasuorituksessa väsymisenä ja suorituksen keskeyttämisenä • Palautuminen rasituksesta tapahtuu levon ja ruokailun yhteydessä
  • 26. ENERGY SYSTEM INTERPLAY DURING EXERCISE TO EXHAUSTION AEROBIC ENERGY SYSTEM •Main source of energy from 30sec + (point when oxygen supply has increased sufficiently to contribute ATP) •Unlimited capacity to work unless insufficient fuel supply (food) Time Energy contribution 10 s 20 30 60 2min s s s 4min+ ATP/PC SYSTEM •Main source of energy in first 10 sec •Peaks in output at approx 5sec •Fatigues quickly due to depletion ATP/PC Total energy demand LACTIC ACID SYSTEM •Main source of energy from 10- 30 sec •Peaks in output at approx 20sec •Fatigues due to build up of lactic acid •Provides energy for up to 2min 26
  • 29. 29 Kynnysten määrittäminen Suomessa • Testaajan subjektiivinen näkemys • Tietyt kansallisesti hyväksytyt määrityskriteerit olemassa • Yleensä kannattaa aloittaa anaerobisen kynnyksen määrittämisestä (löytyy helpommin) ja ”peruuttaa” siitä kohti aerobista kynnystä • Kynnykset määrittelevät kestävyysharjoittelussa käytettävän tehon • Määrä riippuu urheilijan taustasta ja harjoittelun tavoitteista • Valmennuksessa määritetään harjoitusohjelma testipalautteen avulla (kynnykset selvillä)
  • 30. 30 Aerobinen kynnys • Laktaatin nousu perustasosta (ei siis alin kohta) • VE:n nousu suhteessa VO2 • VE/VO2 alin kohta • Ensimmäinen kohta painotetussa asemassa, apuna lisäksi LA/VO2 alin kohta ja TrueO2 korkein kohta • Syke yleensä n. 40 (30-60) alle maksimin, La yleensä n. 1,5 (1,0-2,5) mmol/l
  • 32. 32 Anaerobinen kynnys • Kohta, jossa maitohapon tuotto kiihtyy • Hengitysfrekvenssi lisääntyy selvästi • Suurin aerobisen tehon kohta • Maratonilla juostaan anaerobisella kynnyksellä tai hieman sen alapuolella
  • 36. 17. 1. 2003 Kestävyysharjoittelun vaikutuksia verenkiertoelimistöön levossa rasituksessa hapenkulutus ei muutosta suurenee syketaajuus pienenee ei muutosta sydämen iskutilavuus suurenee suurenee sydämen minuuttitilavuus ei muutosta suurenee sydämen supistumisherkkyys ei muutosta ei muutosta lihasten verenvirtaus ei muutosta suurenee sisäelinten verenvirtaus ei muutosta vähenee hapen hyväksikäyttö ei muutosta suurenee ventilaatio ei muutosta ei muutosta
  • 37. 37 Kestävyysharjoittelu ja flunssa/infektio • Riittävä lepo tärkeää, vähintään kaksi kuumeetonta päivää ennen liikunnan aloittamista • Viikon mittainen kuumeinen infektio laskee isometristä voimaa 5-15% ja kestävyyskuntoa 25% • Viikon vuodelepo ilman infektiota laskee maksimaalista suorituskykyä 6% • Vakavia infektioita mm. myokardiitti ja mononukleoosi • Urheilijoilla alentunut infektioiden vastustuskyky
  • 38. 38 Kestävyysharjoittelu ja immuunipuolustus
  • 39. Myokardiitti • Vakava sydänlihaksen tulehdussairaus, joka saattaa johtaa kuolemaan • Aiheuttajina yleensä enterovirukset (coxsackie 50%) • Rasitus lisää virusten määrää sydänlihaksessa ja infektionaikainen rasitus voi aiheuttaa myokardiitin • Oireena rasituskestävyyden aleneminen, rintakipu, hengenahdistus, kammiolisälyönnit (rytmihäiriöt) • Paluu urheiluun vasta 2-3 kuukauden kuluttua sairastumisesta 39
  • 40. Myokardiitti • Vakava sydänlihaksen tulehdussairaus, joka saattaa johtaa kuolemaan • Oireena rasituskestävyyden aleneminen, rintakipu, hengenahdistus, kammiolisälyönnit (rytmihäiriöt) 40
  • 41. Mononukleoosi • Ebstein-Barr –viruksen aiheuttama kuumeinen infektio • Lymfoproliferatiivinen sairaus, jossa nielurisat suurenevat, samoin perna • Urheilussa ongelmana on pernan suurentuminen ja sen repeämisen riski liikuntasuorituksissa, kuten kontaktilajeissa • Alikuntoisuutta jopa usean kuukauden ajan taudin väistyttyä, joten paluu harjoitteluun vasta vähitellen 41
  • 42. Urheilu ja infektiot – käytännön ohjeita • Flunssan jälkeen 2-3 päivää kuumeetonta, jonka jälkeen kevyttä verryttelytyyppistä liikuntaa • 1 viikko kevyttä liikuntaa, keskittyen lähinnä erittäin kevyeen peruskestävyyden, nopeuden tai tekniikan harjoitteluun • Ei aineenvaihdunnallista suorituskykyä maksimoivaa harjoittelua • Parempi harjoitella pari-kolme päivää tai viikko kevyemmin kuin pitää pitkä tauko infektion jälkitaudin kourissa 42
  • 43. 43
  • 44. 44 Ylikunto • Monenlaisia määritelmiä, mutta yhteinen nimittäjä on alentunut fyysinen suorituskyky harjoittelusta huolimatta • Oirekuva vaihtelee yksilöstä toiseen huomattavasti • Yleensä seurausta liian intensiivisestä harjoittelusta liian vähäisen levon seurauksena • Kovaa voi harjoitella, mutta se vaatii myös runsaasti lepoa • Hermostollinen ylirasitustila, jossa elimistön vasteet harjoittelulle ovat häiriintyneet • Tasapainoa ylläpitävät mekanismit eivät toimi normaalisti • Leposyke korkealla harjoittelun määrän lisäännyttyä
  • 45. Gleeson 2002: BIOCHEMICAL AND IMMUNOLOGICAL MARKERS OF OVER- TRAINING 45
  • 46. 46 Ylikunnon hoito • Lepo • Lepo • Lepo • Rasituksen välttäminen • Harjoittelun keventäminen • Rasituksen ja levon suhteen määritteleminen uudelleen • Lihashuoltotoimenpiteiden tarkistaminen
  • 48. Vinkkejä alaraajojen rasitusvammojen ennaltaehkäisyyn Jari Hemling, fysioterapeutti Tommi Kase, fysioterapeutti lääkäriasema Ι sairaala Ι kuntoutus
  • 49. Tyypillinen ongelma lääkäriasema Ι sairaala Ι kuntoutus
  • 50. ”Pronation torsion syndrome” lääkäriasema Ι sairaala Ι kuntoutus
  • 51. Lantion asento ja hallinta lääkäriasema Ι sairaala Ι kuntoutus
  • 52. Lantion asento ja hallinta lääkäriasema Ι sairaala Ι kuntoutus Harjoitteet •Sivuaskellus vastuskumilla •Lantion sivunosto askelmalla
  • 53. Polven asento ja hallinta lääkäriasema Ι sairaala Ι kuntoutus
  • 54. Polven asento ja hallinta Harjoitteet •Paljasjalkakyykky Vastuskumilla •Yhden jalan linjakyykky (nilkkaotteella) lääkäriasema Ι sairaala Ι kuntoutus
  • 55. Kiitos! lääkäriasema Ι sairaala Ι kuntoutus
  • 56. Juoksun analyysi – lyhyt oppimäärä Mitä katsotaan? Ylävartalon asento Hartioiden ja yläraajojen liike Lantion asento ja hallinta Lonkkanivelen asento Polven asento ja hallinta Nilkan asento ja hallinta lääkäriasema Ι sairaala Ι kuntoutus
  • 57. Tyypillinen ongelma lääkäriasema Ι sairaala Ι kuntoutus