ºÝºÝߣ

ºÝºÝߣShare a Scribd company logo

Kiertolaisdieetit: tulevaisuus kaupunkilaisten lautasella

•Download as PPTX, PDF•
•
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Tuula Jyske, Luke

1 of 18
Download to read offline
1 Kiertolaisdieetit: tulevaisuus kaupunkilaisten lautasella Alustus Luken webinaarissa ’Kaupunki, laitatko jo hyvän kiertämään – mitä on urbaani biokiertotalous?’ 15.12.2021 Tuula Jyske Tutkimuspäällikkö, Biokiertotalous tutkimusohjelma, Lisäarvo ja uudet tuotteet tuula.jyske@luke.fi 6.4.2022
2 Suita ruokittavina 6.4.2022 Maailmassa on tällä hetkellä noin 7 903 000 000 ihmistä.
3 Riittääkö ruoka? • Väkiluvun kasvu hidastunut jo 50 vuotta: syntyvyys laskee, elinikä nousee • Ilmastokriisin hoito ei kuitenkaan odota väestönkasvun taittumista • Globaali, ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus 6.4.2022
4 Globaalisti ruuantuotanto yli kaksinkertaistunut joka sukupolvessa – yhä vaikeampaa jatkossa 0 20 40 60 80 100 120 140 1970 1990 2010 2030 Lähde: FAOSTAT 100 = 2015 taso 2015 Väestö Eläinproteiini
5 Samaan aikaan on vajaasti hyödynnettyjä resursseja ~20 000 milj. kg orgaanista jätettä ~500 milj. kg ruokahävikkiä 23.01.2020 5 Luke.fi Ruokahävikki ja ruokajärjestelmän kiertotalous
6 Ruokahävikki hallintaan ja asiakkaidemme toiminnan kehittämiseksi LukeLoki – ateriapalvelujen hävikin seuranta https://projects.luke.fi/ravintolafoorumi/lukeloki-2/ • Hävikkilaskuri Lessfoodwaste.fi • Taustalla tieteellisesti julkaistu Foodspill- päiväkirjatutkimus, joka edelleen laajin Suomessa tehty ruokahävikkipäivä- kirjatutkimus
7 Päästöjenvähennystalkoot ja ruoantuotanto https://www.stat.fi/til/khki/2020/khki_2020_2021-06-03_tie_001_fi.html
8 Ruokaa? Vai rehusta ruokaa? 6.4.2022 • Merkittävä osa Suomen pelloista tuottaa ruokaa eläimille • Vegaanisuomi: peltoala vähenisi alle puoleen nykyisestä https://yle.fi/uutiset/3-11755888 Vähenemä peltopinta-alassa
9 Kaupunkilaiskuluttaja paljon vartijana
10 Kiertotalousratkaisuja: tulevaisuus lautasella 6.4.2022 • Sivuvirrat ja alihyödynnetyt raaka-aineet • Vaihtoehtoiset proteiinit ja niiden jalostus • Kestävämmät soijaa korvaavat rehut • Hyönteisten käyttö (mm. biomassojen prosessointi) • Ei-elintarvikemassoista rehua/ruokaa, mm.: • puunjalostuksen sivuvirtojen käyttö, nurmibiojalostamokonseptit • Suljetut kierrot esim. kalankasvatus (RAS) • Solumaatalous
11 Sivujakeet ja alihyödynnetyt massat: käyttöön! • Alihyödynnetyt sivuvirrat käyttöön: o Panimoteollisuuden sivuvirrat ja öljykasvien siementen puristekakut (proteiinilähteitä, myös kuitua, öljyä ja fytokemikaaleja) o Ylijäämäkasvikset, kuoret, lehdet ja marjojen puristekakut o Viherbiomassat o Kalantuotannon sivuvirrat o Metsäteollisuuden sivuvirrat: kuorten yhdisteet, puun hiilihydraatit ja hemiselluloosat • Sovellustestaus ruokamalleissa: o Terveelliset, ravitsevat ruoka- ja snack -tuotteet o Erityistarpeisiin räätälöidyt tuotteet: rikastettuina esim. proteiineilla, ravintokuidulla, aktiivisilla aineilla kuten fenolit, karotenoidit, stilbeenit, jne. o Tehoaineet rakenteen, värin, säilyvyyden ja maun paranteiksi
12 Hyönteiset osana biomassojen kestävyysratkaisuja 6.4.2022
13 Sienet biokiertotalouden mahdollistajina MyComposite® FeedFUNK
14 Vertikaaliviljely 6.4.2022 • Nousussa oleva suljetun ympäristön kasvatusratkaisu: • Valoa läpäisemätön, hyvin eristetty hallimainen rakennus • Kasveja kasvatetaan monessa tasossa • Jokaisessa tasossa LED-valot • Älykkäät farmit: Panostetaan datan keräämiseen ja sen hyödyntämiseen • Tuotetaan premium-lähiruokaa kaupunkilaisille • Vahvuuksia: • Tehokkain ruuantuotantomuoto (satoa/m2) • Vertikaaliviljely sopeutuu hyvin muuttuvaan ilmastoon • 90% – 99% säästöt veden ja maan käytössä vs. ulkoviljely • Skaalautuva ratkaisu (kasvien kannalta ei väliä, onko vertikaaliviljelyhalli Pohjoisnavalla vai Saharassa) • Heikkouksia: • Korkea sähkönkäyttö vs. ulkoviljely • Korkeat investointikustannukset • Nykyiset ratkaisut keskittyvät lähes täysin salaatteihin ja yrtteihin
15 Kalojen merikonttikasvatus 6.4.2022 • Uusi modulaarinen kasvatuskonsepti: • kustannusetuja sarjatuotannolla ja vakioimalla ratkaisuja • säästöjä suunnittelukustannuksissa, komponenttien valmistus-/hankintakustannuksissa ja laitoksen pystyttämiskustannuksissa • mahdollistaa aiempaa nopeamman laitoksen kasaamisen ja tuotannon käynnistämisen ja/tai laitoskoon vaiheittaisen kasvattamisen • Selvitetään teknologian toimivuus • Tunnistetaan muutos- ja kehitystarpeet • Haetaan partneria suojatun teknologian tuotteistamiseen ja markkinoille saattamiseen
16 Millaista on tulevaisuuden ruuantuotanto? • Kuka kasvattaa ruuan? • Missä se tapahtuu? • Miten se tapahtuu? 6.4.2022
17 Urbaanit kiertolaiskeskittymät: maaseutu kaupunkiin • Energian talteenotto • Veden- ja ravinteiden kierto • Älykylät, omavaraisuus • Yhteisöllisyys • Tuotanto: 3D • Hiilenkierto • 70 % – 80 % omavaraisuus • Aluekokonaisuudet  eri osa-alueiden systemaattinen testaaminen  esim. uusien kaupunginosien kehittämisen yhteydessä! • Kehitetään yhdessä! 6.4.2022 https://www.sitra.fi/en/articles/wcef-visions-2050/
Thank you! Kiitos! Tuula Jyske Research Manager, Senior Scientist (D.Sc., Doc.), Natural Resources Institute Finland (Luke) Circular bioeconomy research program Production systems unit, Biomass characterization and properties Tel. +358 29 532 5588 | tuula.jyske@luke.fi | www.luke.fi Tietotie 2, FI-02150 Espoo, Finland

More Related Content

Kiertolaisdieetit: tulevaisuus kaupunkilaisten lautasella

  • 1. 1 Kiertolaisdieetit: tulevaisuus kaupunkilaisten lautasella Alustus Luken webinaarissa ’Kaupunki, laitatko jo hyvän kiertämään – mitä on urbaani biokiertotalous?’ 15.12.2021 Tuula Jyske Tutkimuspäällikkö, Biokiertotalous tutkimusohjelma, Lisäarvo ja uudet tuotteet tuula.jyske@luke.fi 6.4.2022
  • 2. 2 Suita ruokittavina 6.4.2022 Maailmassa on tällä hetkellä noin 7 903 000 000 ihmistä.
  • 3. 3 Riittääkö ruoka? • Väkiluvun kasvu hidastunut jo 50 vuotta: syntyvyys laskee, elinikä nousee • Ilmastokriisin hoito ei kuitenkaan odota väestönkasvun taittumista • Globaali, ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus 6.4.2022
  • 4. 4 Globaalisti ruuantuotanto yli kaksinkertaistunut joka sukupolvessa – yhä vaikeampaa jatkossa 0 20 40 60 80 100 120 140 1970 1990 2010 2030 Lähde: FAOSTAT 100 = 2015 taso 2015 Väestö Eläinproteiini
  • 5. 5 Samaan aikaan on vajaasti hyödynnettyjä resursseja ~20 000 milj. kg orgaanista jätettä ~500 milj. kg ruokahävikkiä 23.01.2020 5 Luke.fi Ruokahävikki ja ruokajärjestelmän kiertotalous
  • 6. 6 Ruokahävikki hallintaan ja asiakkaidemme toiminnan kehittämiseksi LukeLoki – ateriapalvelujen hävikin seuranta https://projects.luke.fi/ravintolafoorumi/lukeloki-2/ • Hävikkilaskuri Lessfoodwaste.fi • Taustalla tieteellisesti julkaistu Foodspill- päiväkirjatutkimus, joka edelleen laajin Suomessa tehty ruokahävikkipäivä- kirjatutkimus
  • 8. 8 Ruokaa? Vai rehusta ruokaa? 6.4.2022 • Merkittävä osa Suomen pelloista tuottaa ruokaa eläimille • Vegaanisuomi: peltoala vähenisi alle puoleen nykyisestä https://yle.fi/uutiset/3-11755888 Vähenemä peltopinta-alassa
  • 10. 10 Kiertotalousratkaisuja: tulevaisuus lautasella 6.4.2022 • Sivuvirrat ja alihyödynnetyt raaka-aineet • Vaihtoehtoiset proteiinit ja niiden jalostus • Kestävämmät soijaa korvaavat rehut • Hyönteisten käyttö (mm. biomassojen prosessointi) • Ei-elintarvikemassoista rehua/ruokaa, mm.: • puunjalostuksen sivuvirtojen käyttö, nurmibiojalostamokonseptit • Suljetut kierrot esim. kalankasvatus (RAS) • Solumaatalous
  • 11. 11 Sivujakeet ja alihyödynnetyt massat: käyttöön! • Alihyödynnetyt sivuvirrat käyttöön: o Panimoteollisuuden sivuvirrat ja öljykasvien siementen puristekakut (proteiinilähteitä, myös kuitua, öljyä ja fytokemikaaleja) o Ylijäämäkasvikset, kuoret, lehdet ja marjojen puristekakut o Viherbiomassat o Kalantuotannon sivuvirrat o Metsäteollisuuden sivuvirrat: kuorten yhdisteet, puun hiilihydraatit ja hemiselluloosat • Sovellustestaus ruokamalleissa: o Terveelliset, ravitsevat ruoka- ja snack -tuotteet o Erityistarpeisiin räätälöidyt tuotteet: rikastettuina esim. proteiineilla, ravintokuidulla, aktiivisilla aineilla kuten fenolit, karotenoidit, stilbeenit, jne. o Tehoaineet rakenteen, värin, säilyvyyden ja maun paranteiksi
  • 12. 12 Hyönteiset osana biomassojen kestävyysratkaisuja 6.4.2022
  • 14. 14 Vertikaaliviljely 6.4.2022 • Nousussa oleva suljetun ympäristön kasvatusratkaisu: • Valoa läpäisemätön, hyvin eristetty hallimainen rakennus • Kasveja kasvatetaan monessa tasossa • Jokaisessa tasossa LED-valot • Älykkäät farmit: Panostetaan datan keräämiseen ja sen hyödyntämiseen • Tuotetaan premium-lähiruokaa kaupunkilaisille • Vahvuuksia: • Tehokkain ruuantuotantomuoto (satoa/m2) • Vertikaaliviljely sopeutuu hyvin muuttuvaan ilmastoon • 90% – 99% säästöt veden ja maan käytössä vs. ulkoviljely • Skaalautuva ratkaisu (kasvien kannalta ei väliä, onko vertikaaliviljelyhalli Pohjoisnavalla vai Saharassa) • Heikkouksia: • Korkea sähkönkäyttö vs. ulkoviljely • Korkeat investointikustannukset • Nykyiset ratkaisut keskittyvät lähes täysin salaatteihin ja yrtteihin
  • 15. 15 Kalojen merikonttikasvatus 6.4.2022 • Uusi modulaarinen kasvatuskonsepti: • kustannusetuja sarjatuotannolla ja vakioimalla ratkaisuja • säästöjä suunnittelukustannuksissa, komponenttien valmistus-/hankintakustannuksissa ja laitoksen pystyttämiskustannuksissa • mahdollistaa aiempaa nopeamman laitoksen kasaamisen ja tuotannon käynnistämisen ja/tai laitoskoon vaiheittaisen kasvattamisen • Selvitetään teknologian toimivuus • Tunnistetaan muutos- ja kehitystarpeet • Haetaan partneria suojatun teknologian tuotteistamiseen ja markkinoille saattamiseen
  • 16. 16 Millaista on tulevaisuuden ruuantuotanto? • Kuka kasvattaa ruuan? • Missä se tapahtuu? • Miten se tapahtuu? 6.4.2022
  • 17. 17 Urbaanit kiertolaiskeskittymät: maaseutu kaupunkiin • Energian talteenotto • Veden- ja ravinteiden kierto • Älykylät, omavaraisuus • Yhteisöllisyys • Tuotanto: 3D • Hiilenkierto • 70 % – 80 % omavaraisuus • Aluekokonaisuudet  eri osa-alueiden systemaattinen testaaminen  esim. uusien kaupunginosien kehittämisen yhteydessä! • Kehitetään yhdessä! 6.4.2022 https://www.sitra.fi/en/articles/wcef-visions-2050/
  • 18. Thank you! Kiitos! Tuula Jyske Research Manager, Senior Scientist (D.Sc., Doc.), Natural Resources Institute Finland (Luke) Circular bioeconomy research program Production systems unit, Biomass characterization and properties Tel. +358 29 532 5588 | tuula.jyske@luke.fi | www.luke.fi Tietotie 2, FI-02150 Espoo, Finland

Editor's Notes

  • #5: - Maailman ruuantuotannon on täytynyt yli kaksinkertaistua joka sukupolvessa, mutta maapallon resurssit eivät ole rajattomat. Globaali väestö lisääntyy ja väestö on keskimäärin yhä varakkaampaa. Ruuantuotanto on siksi kasvanut kiihtyvällä nopeudella. Ruuantuotanto on yli kaksinkertaistunut kolmenkymmenen vuoden välein. Maapallo on kuitenkin rajallinen. Siksi jatkossa kasvua täytyy löytää muualta kuin laajemmasta resurssien käytöstä. Ruokajärjestelmän rajoitteita ja tarpeita tulee sekä ihmisväestöstä että ympäröivästä luonnosta. Kumpaakaan ei voida unohtaa. Onneksi moniin asioihin voidaan vaikuttaa.
  • #6: Kasvavan tarpeen rinnalla on myös vajaasti hyödynnettyjä resursseja. Suomessa syntyy joka vuosi ~20 000 milj. kg orgaanista jätettä. Tästä on noin 500 milj. kg ruokahävikkiä. Tämä on suuren mittaluokan ongelma. Suurin osa näistä massoista on kuitenkin hyönteisille sopivia kasvualustoja. Lantakin on hyönteisten kannalta ihan käyttökelpoinen resurssi. Ison ongelman ratkaisukin on iso, vaikka vain prosenttikin massasta saataisiin kierrätettyä tehokkaasti ja nopeasti uudeksi neitseelliseksi materiaaliksi. Ja jos samalla huomattavasti nopeutettaisiin muutenkin biokiertoa, isompi osa massoista voisi olla aktiivikäytössä.
  • #15: 25 % growth rate globally