際際滷

際際滷Share a Scribd company logo

Konsep dasar keperawatan_jiwa

Download as PPT, PDF
Lalu Ivan
Lalu Ivan
1 of 25
Downloaded 119 times
KKOONNSSEEPP DDAASSAARR KKEEPPEERRAAWWAATTAANN JJIIWWAA NNss.. IIRRAA EERRWWIINNAA,, MM.. KKeepp,, SSpp.. KKeeppJJ
PPEERRKKEEMMBBAANNGGAANN KKEEPPEERRAAWWAATTAANN JJIIWWAA SSEEJJAARRAAHH KKEEPPEERRAAWWAATTAANN JJIIWWAA DDIILLUUAARR NNEEGGEERRII Sblm th 1860 perawatan klien jiwa dgn costudial care (tertutup & isolatif) Th 1873 Linda Richards mengembangkan perawatan mental di RSJ & mengorganisasi pelayanan & pendidikan keperawatan jiwa di RSJ Th 1883 didirikan sekolah perawat yg berorientasi pd fisik & mental di Mclean Hospital
Th 1913 John Hopkins mendirikan sekolah perawat & memasukkan keperawatan psikiatri dlm kurikulum. Muncul berbagai hal, antara lain terapi somatik & ECT Th 1950 peran perawat psikiatri mulai berkembang Th 1951 Mellow mengembangkan hubungan perawat-klien mrpk proses terapeutik Th 1952 Peplau mengembangkan hubungan interpersonal dlm keperawatan
Th 1960 fokus keperawatan psikiatri yaitu prevensi primer, implementasi perawatan, & konsultasi dlm komunitas Th 1970 pengembangan kerangka kerja praktik keperawatan, yaitu proses keperawatan & standar praktek keperawatan
PERKEMBANGAN KEPERAWATAN JJIIWWAA DDII IINNDDOONNEESSIIAA TThh 11888822 ddiibbuukkaa RRSSJJ ppeerrttaammaa ddii IInnddoonneessiiaa yyaaiittuu ddii BBooggoorr SSaammppaaii sseekkaarraanngg tteellaahh bbeerrddiirrii 3344 RRSSJJ ddii IInnddoonneessiiaa.. PPdd aawwaall pprraakktteekk kkeeppeerraawwaattaann jjiiwwaa ddiillaakkuukkaann ddggnn ccaarraa ccoossttuuddiiaall ccaarree,, llaalluu bbeerrkkeemmbbaanngg tteerraappii kkeejjaanngg lliissttrriikk,, ddllll DDggnn bbeerrkkeemmbbaannnnyyaa iillmmuu,, ppeerraawwaattaann ddggnn ccoossttuuddiiaall ccaarree bbeerruubbaahh.. PPaassiieenn mmuullaaii ddiillaattiihh bbeekkeerrjjaa sseessuuaaii kkeemmaammppuuaann,, wwaallaauuppuunn rruuaannggaann mmaassiihh ddiikkuunnccii && ppaassiieenn ttddkk bboolleehh kkeelluuaarr rruuaannggaann..
PPEENNGGEERRTTIIAANN KKeesseehhaattaann JJiiwwaa mmrrppkk :: kkoonnddiissii yygg mmeemmffaassiilliittaassii ssccrr ooppttiimmaall && sseellaarraass ddggnn oorraanngg llaaiinn,, sshhgg tteerrccaappaaii kkeemmaammppuuaann mmeennyyeessuuaaiikkaann ddiirrii ddggnn ddiirrii sseennddiirrii,, oorraanngg llaaiinn,, mmaassyyaarraakkaatt && lliinnggkkuunnggaann;; kkeehhaarrmmoonniissaann jjiiwwaa yyaaiittuu ssaanngggguupp mmeenngghhaaddaappii mmaassaallaahh yygg bbiiaassaa tteerrjjaaddii && mmeerraassaa bbaahhaaggiiaa
Menurut UU no.3 th 1966 ttg Kesehatan Jiwa KESEHATAN JIWA adl suatu kondisi yg memungkinkan perkembanganfisik, intelektual, & emosional yg optimal dr seseorang & perkembangan itu berjalan selaras dgn keadaan orang lain GANGGUAN JIWA adl keadaan adanya gangguan pd fungsi kejiwaan, yaitu proses pikir, emosi, kemamuan & perilaku psikomotorik, termasuk bicara Dlm PPDGJ III gangguan jiwa : adanya kelompok gejala atau perilaku yg ditemukan scr klinis, yg disertai adanya penderitaan pd kebanyakan kasus dgn terganggunya fungsi seseorang
PENGERTIAN Keperawatan jiwa adl proses interpersonal yg berusaha utk meningkatkan dan mempertahankan perilaku shg klien dpt berfungsi utuh sbg manusia. Area khusus dlm keperawatan yg menggunakan teori ilmiah ttg perilaku dan diri sendiri scr terapeutik sesuai dgn kiat keperawatan Memperhatikan dlm meningkatkan kesehatan mental optimal masyarakat dan individu yg hidup didalamnya
TUJUAN Menolong klien agar dpt kembali ke masyarakat sbg individu yg mandiri & berguna Pencegahan mrpk tujuan utama yg terdiri dr 3 tingkat pencegahan, yaitu : primer, sekunder dan tertier Perawatan umum titik berat pd fisik, tp tdk mengabaikan psikososial/mentalnya Perawatan kesehatan mental titik berat pd mental/psikiatri, tdk mengabaikan masalah fisik
DDEERRAAJJAATT KKEESSEEHHAATTAANN JJIIWWAA SSaannggaatt SSeehhaatt CCuukkuupp KKuurraanngg SSaakkiitt sseehhaatt sseehhaatt sseehhaatt SSeehhaatt jjiiwwaa SSaakkiitt jjiiwwaa TTddkk aaddaa bbaattaassaann yygg tteeggaass aannttaarraa oorraanngg yygg sseehhaatt ddggnn oorraanngg yygg ttiiddaakk sseehhaatt aayyaauu tteerrggaanngggguu kkeesseejjaahhtteerraaaann jjiiwwaannyyaa TTddkk sseeoorraanngg ppuunn sseellaalluu mmeerraassaa sseehhaatt jjiiwwaa sseeppaannjjaanngg hhiidduuppnnyyaa.. SSuuaattuu ssaaaatt mmeerreekkaa ddpptt mmeennggaallaammii ssttrreess && aanneekkaa ggaanngggguuaann kkeesseehhaattaann jjiiwwaa llaaiinnnnyyaa
DASAR-DDAASSAARR KKEESSEEHHAATTAANN JJIIWWAA 11.. KKeesseehhaattaann jjiiwwaa ttddkk ddpptt ddiippiissaahhkkaann ddrr mmaassaallaahh kkeepprriibbaaddiiaann mmaannuussiiaa 22.. KKeesseehhaattaann jjiiwwaa ddiitteennttuukkaann oolleehh ffaakkttoorr iinnttrriinnssiikk ((oorrggaannoo--bbiioollooggiikk,, kkeettuurruunnaann)) && eekkssttrriinnssiikk ((kkeelluuaarrggaa,, mmaassyyaarraakkaatt,, && lliinnggkkuunnggaann)) 33.. KKeesseehhaattaann jjiiwwaa ttddkk tteerrjjaaddii ddggnn sseennddiirriinnyyaa,, ppeerrlluu uussaahhaa//wwaakkttuu uuttkk mmeennggeemmbbaannggkkaann && mmeemmbbiinnaannyyaa 44.. DDaassaarr--ddaassaarr ppeemmbbiinnaaaann jjiiwwaa yygg sseehhaatt ddiilleettaakkkkaann ddii lliinnggkkuunnggaann kkeelluuaarrggaa 55.. KKoommuunniikkaassii yygg sseehhaatt,, ssuuaassaannaa kkeelluuaarrggaa yygg hhaarrmmoonniiss && bbaahhaaggiiaa mmrrppkk ssyyaarraatt bbeerrkkeemmbbaannggnnyyaa jjiiwwaa aannaakk yygg sseehhaatt
66.. KKeelluuaarrggaa yygg sseehhaatt jjiiwwaa bbeerraawwaall ddrr oorraanngg ttuuaa aattaauu ppeerrkkaawwiinnaann yygg sseehhaatt jjiiwwaa ppuullaa 77.. OOrraanngg ttuuaa ppeerrlluu mmeemmaahhaammii ddaassrr--ddaassaarr kkeesseehhaattaann jjiiwwaa && bbeerruussaahhaa mmeennccaappaaii kkoonnddiissii jjiiwwaa yygg sseehhaatt MMeennggaappaa ddiippeerrlluukkaann yygg sseehhaatt jjiiwwaa ?? kkaarreennaa kkeelluuaarrggaa aaddll lleemmbbaaggaa tteerrkkeecciill ddllmm mmaassyyaarraakkaatt,, ddiimmaannaa ttddpptt iinntteerraakkssii//hhuubbuunnggaann ppssiikkoossoossiiaall aannttaarr iinnddiivviidduu ssccrr kkhhuussuuss && bbeerrmmaakknnaa KKeelluuaarrggaa yygg sseehhaatt jjiiwwaa mmeenneennttuukkaann mmaassyyaarraakkaatt yygg sseejjaahhtteerraa jjiiwwaa
PERAN PPEERRAAWWAATT KKEESSEEHHAATTAANN JJIIWWAA 1. Pelaksana asuhan keperawatan bertanggung jawab melaksanakan asuhan keperawatan scr komprehensif 2. Pengelola keperawatan bertanggung jawab dlm administrasi keperawatan, seperti menerapkan teori manajemen dan kepemimpinan dlm mengelola askep, mengorganisasi pelaksanaan terapi modalitas, dll 3. Pendidik keperawatan bertanggung jawab memberikan pendidikan kesehatan kepada individu, keluarga, komunitas shg mampu merawat diri sendiri 4. Peneliti bertanggung jawab dlm penelitian utk meningkatkan praktek keperawatan jiwa
FUNGSI PERAWAT KESEHATAN JIWA 1. Member ikan lingkungan t er apeut ik 2. Beker j a ut k mengat asi masalah klien her e and now 3. Sebagai model per an 4. Memper hat ikan aspek f isik dar i masalah kesehat an klien 5. Member ikan pendidikan kesehat an 6. Sebagai per ant ar a sosial 7. Kolabor asi dgn t im lain 8. Memimpin dan membant u t enaga per awat an 9. Menggunakan sumber di masyar akat sehubungan dgn kesehat an ment al
RREENNTTAANNGG AASSUUHHAANN Tatanan tradisional dr keperawatan jiwa mencakup fasilitas psikiatri, pusat kesehatan mental masyarakat, unit psikiatri di RSU, fasilitas tempat tinggal dan praktek pribadi. Dgn diprakarsainya bentuk baru pelayanan kesehatan, timbul suatu tatanan penanganan alternatif. Meliputi : pelayanan dir umah, pelayanan r awat inap, pusat -pusat penit ipan, pant i asuhan at au r umah kelompok, asosiasi per awat kunj ungan, unit kedar ur at an, klinik pelayanan ut ama, sekolah, penj ar a, indust r i, f asilit as pengelolaan per awat an, or ganisasi pemelihar aan kesehat an
PUSAT KESEHATAN MENTAL MASYARAKAT YG IDEAL (mnrt Presiden John F. Keneddy) 1. Rawat inap 2. Patient hospitalization 3. Pengobatan 4. Emergency 5. Konsultasi dan edukasi utk komuniti 6. Diagnostic service apa perlu dirawat atau tidak 7. Rehabilitasi service dan konseling 8. Screening follow up 9. Training utk semua personil kesehatan mental 10. Research dan evaluasi Setiap orang pasti akan mengalami stres dan sering kali individu tdk dpt mengatasinya sendiri minta bantuan pd pusat kesehatan mental seperti di atas
TTIINNGGKKAATT PPEENNCCEEGGAAHHAANN 1. Pencegahan primer pencegahan primer mendahului penyakit dan diterapkan pd populasi yg umumnya sehat. Pencegahan ini termasuk peningkatan kesehatan dan mencegah penyakit 2. Pencegahan sekunder mencakup reduksi penyakit aktual dgn deteksi dini dr penanganan masalah kesehatan 3. Pencegahan tersier mencakup pengurangan gangguan atau kecacatan yg diakibatkan oleh penyakit
KKOOLLAABBOORRAASSII
Perawat jiwa berkolaborasi ddggnn ppaassiieenn,, kkeelluuaarrggaa,, ttiimm kkeesseehhaattaann llaaiinnnnyyaa KKoollaabboorraassii mmrrppkk ppeerreennccaannaaaann,, ppeennggaammbbiillaann kkeeppuuttuussaann,, ppeennyyeelleessaaiiaann mmaassaallaahh,, ppeenneettaappaann ttuujjuuaann,, ddaann kkeewwaajjiibbaann iinnddiivviidduu yygg bbeekkeerrjjaassaammaa ddaallaamm kkoommuunniikkaassii tteerrbbuukkaa
33 KKUUNNCCII KKOOLLAABBOORRAASSII 11.. KKoonnttrriibbuussii aakkttiiff ddaann aasseerrttiiff ddrr mmaassiinngg-- mmaassiinngg iinnddiivviidduu 22.. MMeenngghhaarrggaaii ddaann mmeenneerriimmaa kkoonnttrriibbuussii oorraanngg llaaiinn 33.. NNeeggoossiiaassii yyaanngg ddiibbaanngguunn ddaarrii ttiiaapp aannggggoottaa uunnttuukk mmeemmbbeennttuukk ssuuaattuu ppeemmaahhaammaann bbaarruu tteerrhhaaddaapp mmaassaallaahh
Perawat bisa menjadi aannggggoottaa ddaarrii 33 ttiippee kkeelloommppookk :: 11..UUnniiddiissiipplliinn :: sseemmuuaa aannggggoottaa ttiimm ddllmm ddiissiipplliinn iillmmuu yygg ssaammaa 22..MMuullttiiddiissiipplliinn :: aannggggoottaa ddaarrii bbeerrbbaaggaaii ddiissiipplliinn iillmmuu 33.. IInntteerrddiissiipplliinn :: aannggggoottaa ddaarrii bbeerrbbaaggaaii ddiissiipplliinn iillmmuu yygg tteerrlliibbaatt ddaallaamm ppeennggaattuurraann kkhhuussuuss uuttkk ppeellaayyaannaann tthhdd ppaassiieenn ddaann jjuuggaa uuttkk mmeemmaakkssiimmaallkkaann ppeerrttuukkaarraann iillmmuu.. MMiissaallnnyyaa ppaaddaa ttaattaannaann ppeellaayyaannaann kkeesseehhaattaann
MMEENNTTAALL HHEEAALLTTHH PPEERRSSOONNNNEELL PPEERRAAWWAATT JJIIWWAA PPSSIIKKIIAATTEERR PPEEKKEERRJJAA SSOOSSIIAALL PPSSIIKKOOLLOOGG TTEERRAAPPIISS AAKKTTIIVVIITTAASS CCAASSEE WWOORRKKEERR KKOONNSSEELLOORR PPEENNYYAALLAAHHGGUUNNAAAANN ZZAATT
KKOOLLAABBOORRAASSII PPEERRAAWWAATT JJIIWWAA
PPEENNUUTTUUPP KKoollaabboorraassii iinntteerrddiissiipplliinn ttddkk sseellaalluu bbiissaa ddiikkeemmbbaannggkkaann ddeennggaann mmuuddaahh.. AAddaa bbaannyyaakk hhaammbbaattaann aannttaarraa aannggggoottaa iinntteerrddiissiipplliinn,, mmeelliippuuttii kkeettiiddaakksseessuuaaiiaann ppeennddiiddiikkaann ddaann llaattiihhaann aannggggoottaa ttiimm,, ssttrruukkttuurr oorrggaanniissaassii yygg kkoonnvveennssiioonnaall,, kkoonnfflliikk ppeerraann ddaann ttuujjuuaann,, kkoommppeettiissii iinntteerrppeerrssoonnaall,, ssttaattuuss ddaann kkeekkuuaassaaaann,, ddaann iinnddiivviidduu iittuu sseennddiirrii
Konsep dasar keperawatan_jiwa

More Related Content

Konsep dasar keperawatan_jiwa

  • 1. KKOONNSSEEPP DDAASSAARR KKEEPPEERRAAWWAATTAANN JJIIWWAA NNss.. IIRRAA EERRWWIINNAA,, MM.. KKeepp,, SSpp.. KKeeppJJ
  • 2. PPEERRKKEEMMBBAANNGGAANN KKEEPPEERRAAWWAATTAANN JJIIWWAA SSEEJJAARRAAHH KKEEPPEERRAAWWAATTAANN JJIIWWAA DDIILLUUAARR NNEEGGEERRII Sblm th 1860 perawatan klien jiwa dgn costudial care (tertutup & isolatif) Th 1873 Linda Richards mengembangkan perawatan mental di RSJ & mengorganisasi pelayanan & pendidikan keperawatan jiwa di RSJ Th 1883 didirikan sekolah perawat yg berorientasi pd fisik & mental di Mclean Hospital
  • 3. Th 1913 John Hopkins mendirikan sekolah perawat & memasukkan keperawatan psikiatri dlm kurikulum. Muncul berbagai hal, antara lain terapi somatik & ECT Th 1950 peran perawat psikiatri mulai berkembang Th 1951 Mellow mengembangkan hubungan perawat-klien mrpk proses terapeutik Th 1952 Peplau mengembangkan hubungan interpersonal dlm keperawatan
  • 4. Th 1960 fokus keperawatan psikiatri yaitu prevensi primer, implementasi perawatan, & konsultasi dlm komunitas Th 1970 pengembangan kerangka kerja praktik keperawatan, yaitu proses keperawatan & standar praktek keperawatan
  • 5. PERKEMBANGAN KEPERAWATAN JJIIWWAA DDII IINNDDOONNEESSIIAA TThh 11888822 ddiibbuukkaa RRSSJJ ppeerrttaammaa ddii IInnddoonneessiiaa yyaaiittuu ddii BBooggoorr SSaammppaaii sseekkaarraanngg tteellaahh bbeerrddiirrii 3344 RRSSJJ ddii IInnddoonneessiiaa.. PPdd aawwaall pprraakktteekk kkeeppeerraawwaattaann jjiiwwaa ddiillaakkuukkaann ddggnn ccaarraa ccoossttuuddiiaall ccaarree,, llaalluu bbeerrkkeemmbbaanngg tteerraappii kkeejjaanngg lliissttrriikk,, ddllll DDggnn bbeerrkkeemmbbaannnnyyaa iillmmuu,, ppeerraawwaattaann ddggnn ccoossttuuddiiaall ccaarree bbeerruubbaahh.. PPaassiieenn mmuullaaii ddiillaattiihh bbeekkeerrjjaa sseessuuaaii kkeemmaammppuuaann,, wwaallaauuppuunn rruuaannggaann mmaassiihh ddiikkuunnccii && ppaassiieenn ttddkk bboolleehh kkeelluuaarr rruuaannggaann..
  • 6. PPEENNGGEERRTTIIAANN KKeesseehhaattaann JJiiwwaa mmrrppkk :: kkoonnddiissii yygg mmeemmffaassiilliittaassii ssccrr ooppttiimmaall && sseellaarraass ddggnn oorraanngg llaaiinn,, sshhgg tteerrccaappaaii kkeemmaammppuuaann mmeennyyeessuuaaiikkaann ddiirrii ddggnn ddiirrii sseennddiirrii,, oorraanngg llaaiinn,, mmaassyyaarraakkaatt && lliinnggkkuunnggaann;; kkeehhaarrmmoonniissaann jjiiwwaa yyaaiittuu ssaanngggguupp mmeenngghhaaddaappii mmaassaallaahh yygg bbiiaassaa tteerrjjaaddii && mmeerraassaa bbaahhaaggiiaa
  • 7. Menurut UU no.3 th 1966 ttg Kesehatan Jiwa KESEHATAN JIWA adl suatu kondisi yg memungkinkan perkembanganfisik, intelektual, & emosional yg optimal dr seseorang & perkembangan itu berjalan selaras dgn keadaan orang lain GANGGUAN JIWA adl keadaan adanya gangguan pd fungsi kejiwaan, yaitu proses pikir, emosi, kemamuan & perilaku psikomotorik, termasuk bicara Dlm PPDGJ III gangguan jiwa : adanya kelompok gejala atau perilaku yg ditemukan scr klinis, yg disertai adanya penderitaan pd kebanyakan kasus dgn terganggunya fungsi seseorang
  • 8. PENGERTIAN Keperawatan jiwa adl proses interpersonal yg berusaha utk meningkatkan dan mempertahankan perilaku shg klien dpt berfungsi utuh sbg manusia. Area khusus dlm keperawatan yg menggunakan teori ilmiah ttg perilaku dan diri sendiri scr terapeutik sesuai dgn kiat keperawatan Memperhatikan dlm meningkatkan kesehatan mental optimal masyarakat dan individu yg hidup didalamnya
  • 9. TUJUAN Menolong klien agar dpt kembali ke masyarakat sbg individu yg mandiri & berguna Pencegahan mrpk tujuan utama yg terdiri dr 3 tingkat pencegahan, yaitu : primer, sekunder dan tertier Perawatan umum titik berat pd fisik, tp tdk mengabaikan psikososial/mentalnya Perawatan kesehatan mental titik berat pd mental/psikiatri, tdk mengabaikan masalah fisik
  • 10. DDEERRAAJJAATT KKEESSEEHHAATTAANN JJIIWWAA SSaannggaatt SSeehhaatt CCuukkuupp KKuurraanngg SSaakkiitt sseehhaatt sseehhaatt sseehhaatt SSeehhaatt jjiiwwaa SSaakkiitt jjiiwwaa TTddkk aaddaa bbaattaassaann yygg tteeggaass aannttaarraa oorraanngg yygg sseehhaatt ddggnn oorraanngg yygg ttiiddaakk sseehhaatt aayyaauu tteerrggaanngggguu kkeesseejjaahhtteerraaaann jjiiwwaannyyaa TTddkk sseeoorraanngg ppuunn sseellaalluu mmeerraassaa sseehhaatt jjiiwwaa sseeppaannjjaanngg hhiidduuppnnyyaa.. SSuuaattuu ssaaaatt mmeerreekkaa ddpptt mmeennggaallaammii ssttrreess && aanneekkaa ggaanngggguuaann kkeesseehhaattaann jjiiwwaa llaaiinnnnyyaa
  • 11. DASAR-DDAASSAARR KKEESSEEHHAATTAANN JJIIWWAA 11.. KKeesseehhaattaann jjiiwwaa ttddkk ddpptt ddiippiissaahhkkaann ddrr mmaassaallaahh kkeepprriibbaaddiiaann mmaannuussiiaa 22.. KKeesseehhaattaann jjiiwwaa ddiitteennttuukkaann oolleehh ffaakkttoorr iinnttrriinnssiikk ((oorrggaannoo--bbiioollooggiikk,, kkeettuurruunnaann)) && eekkssttrriinnssiikk ((kkeelluuaarrggaa,, mmaassyyaarraakkaatt,, && lliinnggkkuunnggaann)) 33.. KKeesseehhaattaann jjiiwwaa ttddkk tteerrjjaaddii ddggnn sseennddiirriinnyyaa,, ppeerrlluu uussaahhaa//wwaakkttuu uuttkk mmeennggeemmbbaannggkkaann && mmeemmbbiinnaannyyaa 44.. DDaassaarr--ddaassaarr ppeemmbbiinnaaaann jjiiwwaa yygg sseehhaatt ddiilleettaakkkkaann ddii lliinnggkkuunnggaann kkeelluuaarrggaa 55.. KKoommuunniikkaassii yygg sseehhaatt,, ssuuaassaannaa kkeelluuaarrggaa yygg hhaarrmmoonniiss && bbaahhaaggiiaa mmrrppkk ssyyaarraatt bbeerrkkeemmbbaannggnnyyaa jjiiwwaa aannaakk yygg sseehhaatt
  • 12. 66.. KKeelluuaarrggaa yygg sseehhaatt jjiiwwaa bbeerraawwaall ddrr oorraanngg ttuuaa aattaauu ppeerrkkaawwiinnaann yygg sseehhaatt jjiiwwaa ppuullaa 77.. OOrraanngg ttuuaa ppeerrlluu mmeemmaahhaammii ddaassrr--ddaassaarr kkeesseehhaattaann jjiiwwaa && bbeerruussaahhaa mmeennccaappaaii kkoonnddiissii jjiiwwaa yygg sseehhaatt MMeennggaappaa ddiippeerrlluukkaann yygg sseehhaatt jjiiwwaa ?? kkaarreennaa kkeelluuaarrggaa aaddll lleemmbbaaggaa tteerrkkeecciill ddllmm mmaassyyaarraakkaatt,, ddiimmaannaa ttddpptt iinntteerraakkssii//hhuubbuunnggaann ppssiikkoossoossiiaall aannttaarr iinnddiivviidduu ssccrr kkhhuussuuss && bbeerrmmaakknnaa KKeelluuaarrggaa yygg sseehhaatt jjiiwwaa mmeenneennttuukkaann mmaassyyaarraakkaatt yygg sseejjaahhtteerraa jjiiwwaa
  • 13. PERAN PPEERRAAWWAATT KKEESSEEHHAATTAANN JJIIWWAA 1. Pelaksana asuhan keperawatan bertanggung jawab melaksanakan asuhan keperawatan scr komprehensif 2. Pengelola keperawatan bertanggung jawab dlm administrasi keperawatan, seperti menerapkan teori manajemen dan kepemimpinan dlm mengelola askep, mengorganisasi pelaksanaan terapi modalitas, dll 3. Pendidik keperawatan bertanggung jawab memberikan pendidikan kesehatan kepada individu, keluarga, komunitas shg mampu merawat diri sendiri 4. Peneliti bertanggung jawab dlm penelitian utk meningkatkan praktek keperawatan jiwa
  • 14. FUNGSI PERAWAT KESEHATAN JIWA 1. Member ikan lingkungan t er apeut ik 2. Beker j a ut k mengat asi masalah klien her e and now 3. Sebagai model per an 4. Memper hat ikan aspek f isik dar i masalah kesehat an klien 5. Member ikan pendidikan kesehat an 6. Sebagai per ant ar a sosial 7. Kolabor asi dgn t im lain 8. Memimpin dan membant u t enaga per awat an 9. Menggunakan sumber di masyar akat sehubungan dgn kesehat an ment al
  • 15. RREENNTTAANNGG AASSUUHHAANN Tatanan tradisional dr keperawatan jiwa mencakup fasilitas psikiatri, pusat kesehatan mental masyarakat, unit psikiatri di RSU, fasilitas tempat tinggal dan praktek pribadi. Dgn diprakarsainya bentuk baru pelayanan kesehatan, timbul suatu tatanan penanganan alternatif. Meliputi : pelayanan dir umah, pelayanan r awat inap, pusat -pusat penit ipan, pant i asuhan at au r umah kelompok, asosiasi per awat kunj ungan, unit kedar ur at an, klinik pelayanan ut ama, sekolah, penj ar a, indust r i, f asilit as pengelolaan per awat an, or ganisasi pemelihar aan kesehat an
  • 16. PUSAT KESEHATAN MENTAL MASYARAKAT YG IDEAL (mnrt Presiden John F. Keneddy) 1. Rawat inap 2. Patient hospitalization 3. Pengobatan 4. Emergency 5. Konsultasi dan edukasi utk komuniti 6. Diagnostic service apa perlu dirawat atau tidak 7. Rehabilitasi service dan konseling 8. Screening follow up 9. Training utk semua personil kesehatan mental 10. Research dan evaluasi Setiap orang pasti akan mengalami stres dan sering kali individu tdk dpt mengatasinya sendiri minta bantuan pd pusat kesehatan mental seperti di atas
  • 17. TTIINNGGKKAATT PPEENNCCEEGGAAHHAANN 1. Pencegahan primer pencegahan primer mendahului penyakit dan diterapkan pd populasi yg umumnya sehat. Pencegahan ini termasuk peningkatan kesehatan dan mencegah penyakit 2. Pencegahan sekunder mencakup reduksi penyakit aktual dgn deteksi dini dr penanganan masalah kesehatan 3. Pencegahan tersier mencakup pengurangan gangguan atau kecacatan yg diakibatkan oleh penyakit
  • 19. Perawat jiwa berkolaborasi ddggnn ppaassiieenn,, kkeelluuaarrggaa,, ttiimm kkeesseehhaattaann llaaiinnnnyyaa KKoollaabboorraassii mmrrppkk ppeerreennccaannaaaann,, ppeennggaammbbiillaann kkeeppuuttuussaann,, ppeennyyeelleessaaiiaann mmaassaallaahh,, ppeenneettaappaann ttuujjuuaann,, ddaann kkeewwaajjiibbaann iinnddiivviidduu yygg bbeekkeerrjjaassaammaa ddaallaamm kkoommuunniikkaassii tteerrbbuukkaa
  • 20. 33 KKUUNNCCII KKOOLLAABBOORRAASSII 11.. KKoonnttrriibbuussii aakkttiiff ddaann aasseerrttiiff ddrr mmaassiinngg-- mmaassiinngg iinnddiivviidduu 22.. MMeenngghhaarrggaaii ddaann mmeenneerriimmaa kkoonnttrriibbuussii oorraanngg llaaiinn 33.. NNeeggoossiiaassii yyaanngg ddiibbaanngguunn ddaarrii ttiiaapp aannggggoottaa uunnttuukk mmeemmbbeennttuukk ssuuaattuu ppeemmaahhaammaann bbaarruu tteerrhhaaddaapp mmaassaallaahh
  • 21. Perawat bisa menjadi aannggggoottaa ddaarrii 33 ttiippee kkeelloommppookk :: 11..UUnniiddiissiipplliinn :: sseemmuuaa aannggggoottaa ttiimm ddllmm ddiissiipplliinn iillmmuu yygg ssaammaa 22..MMuullttiiddiissiipplliinn :: aannggggoottaa ddaarrii bbeerrbbaaggaaii ddiissiipplliinn iillmmuu 33.. IInntteerrddiissiipplliinn :: aannggggoottaa ddaarrii bbeerrbbaaggaaii ddiissiipplliinn iillmmuu yygg tteerrlliibbaatt ddaallaamm ppeennggaattuurraann kkhhuussuuss uuttkk ppeellaayyaannaann tthhdd ppaassiieenn ddaann jjuuggaa uuttkk mmeemmaakkssiimmaallkkaann ppeerrttuukkaarraann iillmmuu.. MMiissaallnnyyaa ppaaddaa ttaattaannaann ppeellaayyaannaann kkeesseehhaattaann
  • 22. MMEENNTTAALL HHEEAALLTTHH PPEERRSSOONNNNEELL PPEERRAAWWAATT JJIIWWAA PPSSIIKKIIAATTEERR PPEEKKEERRJJAA SSOOSSIIAALL PPSSIIKKOOLLOOGG TTEERRAAPPIISS AAKKTTIIVVIITTAASS CCAASSEE WWOORRKKEERR KKOONNSSEELLOORR PPEENNYYAALLAAHHGGUUNNAAAANN ZZAATT
  • 24. PPEENNUUTTUUPP KKoollaabboorraassii iinntteerrddiissiipplliinn ttddkk sseellaalluu bbiissaa ddiikkeemmbbaannggkkaann ddeennggaann mmuuddaahh.. AAddaa bbaannyyaakk hhaammbbaattaann aannttaarraa aannggggoottaa iinntteerrddiissiipplliinn,, mmeelliippuuttii kkeettiiddaakksseessuuaaiiaann ppeennddiiddiikkaann ddaann llaattiihhaann aannggggoottaa ttiimm,, ssttrruukkttuurr oorrggaanniissaassii yygg kkoonnvveennssiioonnaall,, kkoonnfflliikk ppeerraann ddaann ttuujjuuaann,, kkoommppeettiissii iinntteerrppeerrssoonnaall,, ssttaattuuss ddaann kkeekkuuaassaaaann,, ddaann iinnddiivviidduu iittuu sseennddiirrii