Koristelistojen tutkimustulokset
- 2. MUURAMEN KIRKKO JULKISIVUJEN KORISTERAPPAUSTEN TUTKIMUSRAPORTTI Laatija Tuomas Tahvonen Tarkastaja Marko Jokipii Viite J24309 Ramboll Sepänkatu 14 C 40720 JYVÄSKYLÄ T +358 20 755 7170 F +358 20 755 7171 www.ramboll.fi
- 3. JULKISIVUJEN KORISTERAPPAUSTEN TUTKIMUSRAPORTTI SISÄLTÖ Perustiedot.................................................................................1 Yhteenveto.................................................................................1 Tutkimustulokset........................................................................2 1.1 KR 1 2 1.2 KR 2 2 1.3 KR 3 3 1.4 KR 4 4 1.5 KR 5 4 1.6 KR 6 5 1.7 KR 7 5 1.8 Eteläjulkisivun erkkerin ylimmät koristeet....................................6 Toimenpide-ehdotukset..............................................................7 LIITTEET Koristerappausten rakenteen periaatepiirros
- 4. 1 PERUSTIEDOT Julkisivun koristerappausten rakenteiden tutkiminen tehtiin osana Muuramen kirkon peruskorjauksen hankesuunnittelua. Tutkimus on tehty Muuramen seurakunnalle PTS-kiinteistötekniikka Oy / Mikko Ollikaisen toimeksiannosta. Koristerappausten tutkimuksen tarkoituksena on selventää koristelistojen rakennetta, sekä liittymistä rakennuksen runkoon ja helpottaa näin urakka-asiakirjojen ja korjaussuunnitelmien laadintaa. Tutkimuksessa kartoitettiin pääjulkisivuja kiertäviä helposti tavoitettavissa olevia koristerappauksia (ylä- ja alakoristerappaukset), päätykolmioiden yläkoristerappausta, sekä eteläisen julkisivun erkkerin koristelistoituksia. Tutkimuksessa käytettiin apuna Dino 150T henkilönostinta. Tutkimuksen suoritti 20.7.2010 Tuomas Tahvonen. Koristerappausten tutkiminen suoritettiin irrottamalla vauriokohdista lohjenneita osia irti ja poraamalla koristelistoihin halkaisijaltaan 10 tai 16 mm reikiä. Poraamisen aikana havainnoitiin laastikerroksen kovuutta ja yhtenäisyyttä. Poraus ulotettiin koristeen alusrakenteeseen asti, jonka jälkeen tutkittiin laastikerroksen paksuutta ja alusrakenteen laatua porauskohdassa. Lisäksi koristerappauksen laastin koostumusta ja kuntoa arvioitiin silmämääräisesti ja mekaanisesti rasittaen. Tutkimuskohdista otettiin talteen näytteitä mahdollista myöhempää tarkastelua tai tarkempia analyyseja varten. YHTEENVETO Koristerappausten alusrakenne julkisivuja kiertävissä koristerappauksissa on tutkimustulosten perusteella samankaltainen kaikissa tutkimuskohdissa. Eteläsivun erkkerin vesikattoon liittyvä koristelista (/ulkonema) ja sen alapuolinen koriste poikkeavat rakenteeltaan: ne ovat puurakenteisia ja ympäriinsä pellitettyjä. Alemmassa koristelistassa on lahovaurioita (puu on liian tiiviisti pellin sisässä). Koristelistan laastikoostumus vastaa silmämääräisesti arvioiden julkisivuissa käytettyjä laasteja. Osassa tutkimuskohdista on havaittavissa korjailuja, joissa on käytetty sementtipitoisempaa laastia. Koristerappausten laastipinnan kunto on mekaanisen rasituksen keston perusteella (puukolla raaputtaminen) kohtuullinen. Vaurioituneita (pehmenneitä) kohtia rasitettaessa ero on selkeä. Irrotettujen palojen kiinteydessä on pieniä eroja, mutta näytepalat eivät ole helposti käsin murrettavissa. Pintalaastiaineksen kunto koristeosissa vastaa tutkimuksen perusteella vaurioituneita (pehmenneitä) alueita lukuun ottamatta muiden julkisivupintojen tasoa. Laastikerros vaikuttaa yhtenäiseltä, eikä selkeitä kerroksia ole havaittavissa. Silmämääräisesti arvioiden pintakerroksessa on hienompijakoista kiviainesta kuin syvemmällä. Tutkimuksessa ilmi tulleen yläkoristerappauksen laastikerroksen paksuuden perusteella alustastaan irtonaisten ("kopo") yläkoristerappausten irtonaisuus voi johtua käytetyn laastin ja tiilialustan välisen tartunnan tai laastikerrosten välisen tartunnan pettämisestä. Vaurion etenemisestä ei voida varmistua lyhyellä aikavälillä.
- 5. 2 TUTKIMUSTULOKSET 1.1 KR 1 Yläkoristerappaus itäjulkisivulla Tutkimuskohta on kiinteä ja ehjä. Porattu 2 kpl 16 mm reikiä rinnakkain koristeprofiilin keskikohtaan. Lisäksi porattu ~30 mm lieriö kuppiterällä 20 mm syvyydelle asti (kevyt välineistö). Porajauhosta on kerätty laastinäyte. Havainnot: Laastikerros on yhtenäinen ja kova. Alusrakenne (punatiili) on ~50-65 mm syvyydessä. Kuppiterällä poratun lieriön lujuus on hyvä (aistinvaraisesti arvioiden). Pintaa mekaanisesti rasitettaessa tutkimuskohta on kova ja kiinteä viereiseen vauriokohtaan verrattuna. KR1 KR2 1.2 KR 2 Alakoristerappaus itäjulkisivulla Tutkimuskohta on kiinteä ja ehjä. Porattu 2 kpl 10 mm reikiä päällekkäin koristeprofiilin paksuudeltaan erilaisiin osiin. Havainnot: Rappauksen alustana on tiilipinta. Koristeen alusrakenne on samassa tasossa molemmissa porauskohdissa --> tiilipinta alakoristelistan kohdalla on samassa tasossa tai hieman ulkoneva verrattuna julkisivuun.
- 6. 3 1.3 KR 3 Yläkoristerappaus länsijulkisivulla (savupiippuun liittyvä vauriokohta) Tutkimuskohtana on vaurioitunut (lohjennut) yläkoristerappauksen ja piipun liittymäkohta. Tutkimuskohdasta on irrotettu lohjennut pala. Tutkimuskohdalla on (piipussa) ampiaispesä. Havainnot: Irrotettu pala on lähes kokonaan tummempaa (sementtipitoisempaa) verrattuna muihin yläkoristerappauksiin. Laastin seassa on käytetty sinkittyä teräsverkkoa, sekä kiinnitykseen nauloja. Irrotettu pala on mahdollisesti savupiipun rakentamisen ajoilta, jolloin kyseistä kohtaa on voitu korjata. Laastiaines lohjenneessa näytteessä on kovaa ja ehjää, sekä hieman kerroksellista. Kiviaines on pintapuolisesti arvioiden pienirakeista ja samanlaista koko näytteessä. KR 3, piipun takana KR 4
- 7. 4 1.4 KR 4 Yläkoristerappaus eteläjulkisivulla (savupiippuun liittyvä vauriokohta) Tutkimuskohtana on vaurioitunut (lohjennut) yläkoristerappauksen ja savupiipun liittymän vierusta. Tutkimuskohdasta on irrotettu lohjennut pala. Lohkeamakohdasta on mahdollista havainnoida koristerappauksen alusrakennetta. Havainnot: Laastiaines on yhtenäistä ja ehjää. Irrotetun palan pinnassa on havaittavissa tummemmalla (sementtipitoisemmalla) laastilla tehty paikallinen korjauskohta. Korjaus on tehty vanhan maalikerroksen päälle. Alusrakenteena on tiili. Koristeprofiilin yläreunassa julkisivumuurauksesta selkeästi erottuva ulkonema (<130 mm). Alempana muuraus on mahdollisesti hieman muusta julkisivusta ulkoneva (<20 mm). 1.5 KR 5 Yläkoristerappaus (erkkerissä) Tutkimuskohta on kiinteä ja ehjä. Tutkittu poraamalla 10 mm poralla koristeen profiilin ylä- ja alareunaan, sekä keskelle. Havainnot: Koristerappauksessa on tiilialusta. Alusrakenne on profiilin ylä- ja alareunassa ~30 mm syvyydellä profiilin pinnasta ja profiilin keskiosalla ~70 mm syvyydessä. Porauskohdassa pinnassa on havaittavissa tummemmalla (sementtipitoisemmalla) laastilla tehty korjaus. Muuten laastin rakenne vastaa silmämääräisesti muualla käytettyä.
- 8. 5 1.6 KR 6 Päätykolmion yläkoristerappaus eteläjulkisivulla Tutkittu kohta on kiinteä ja ehjä. Tutkittu poraamalla 10 mm poralla koristeen profiilin ylä- ja alareunaan, sekä keskelle. Havainnot: Koristerappauksessa on tiilialusta. Alusrakenne on profiilin yläreunassa ~20 mm syvyydellä. Alareunassa tiilialusta tulee vastaan ~35 mm syvyydellä profiilin pinnasta. Profiilin Keskialueella tiilimuuraus on ~85 mm syvyydellä. KR 6 KR 5 KR 7 1.7 KR 7 Alakoristerappaus eteläjulkisivulla (savupiippuun liittyvä vauriokohta) Lohjennutta vauriokohtaa on murrettu siten, että alusrakennetta on mahdollista havainnoida. Irrotetun näytteen lisäksi tutkimuskohdan vierelle on porattu 10 mm reikiä koristeprofiilin pintalaastin koostumuksen selvittämiseksi. Havainnot: julkisivumuurauksessa on mahdollinen pieni ulkonema koristerappauksen profiilin alueella. Irrotetun näytteen pinnassa on tummemmalla (sementtipitoisemmalla) laastilla tehtyä pintarappausta. Viereen tehtyjen porausten perusteella kyseinen pintarakenne on paikallinen (paikkaus).
- 9. 6 1.8 Eteläjulkisivun erkkerin ylimmät koristeet Eteläjulkisivun ylin, välittömästi vesikaton alapuolella, oleva koriste / ulkonema on puurakenteinen. Ulkonema on pellitetty ympäriinsä siten, että alapuolisessa pellityksessä on paikoin 5…15 mm rako, joka sallii puun (ja mahdollisesti yläpohjarakenteen?) jonkin asteisen tuulettumisen. Eteläjulkisivun erkkerin toinen (alempi) yläkoristelista on puurakenteinen ja ympäriinsä pellitetty. Pellitys sulkee puun tiiviiden pintojen väliin ja mahdollistaa puun lahoamiselle suotuisat olosuhteet. Pellitysten saumasta työnnetyn puukon avulla havaittiin pellitysten alla olevan rakenteen olevan pehmennyt ainakin paikoin.
- 10. 7 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Otetuista koristerappausten näytteistä on mahdollista tehdä laastikoostumuksen tutkimuksia, joilla voidaan varmistua koristerappausten korjauksessa käytettävän laastin soveltuvuudesta. Julkisivukorjauksen yhteydessä vanhat poikkeavat korjaukset tulee poistaa koristelistoista ja korvata soveltuvalla pintalaastilla. Korjailtujen kohtien yleisyydestä johtuen vesi- kalkkihiekkapuhallus ja kokonaan uusi pintarappauskerros on suositeltava vaihtoehto. Yläkoristerappauksen korjaukseen sovelletaan julkisivujen kuntotutkimusraportissa esitettyjä keinoja. Alustastaan irtonaisilla, mutta muuten ehjillä alueilla ("kopo") toimitaan tapauskohtaisesti: • Selkeästi alustastaan irtonaisilta (mutta muuten ehjiltä) alueilta poistetaan laastiainesta paikallisesti määrävälein, jotta mahdollisen vaurion laajuudesta ja laadusta voidaan varmistua. • Koristerappauksen poisto ulotetaan alustastaan irtonaiseen kerrokseen asti. • Purkamista jatketaan alustastaan irtonaisessa kerroksessa siten, että saavutetaan yhtenäinen ja alustassaan kiinni oleva pohja koristeen jälleenrakennukselle. • Pehmenneet ja muutoin pahemmin vaurioituneet alueet poistetaan kokonaisuudessaan tai vaurioituneilta osin. Toinen vaihtoehto yläkoristerappauksen korjaamiseen on uusia se kokonaan. Tällöin tiilialustaan on mahdollista tehdä tarvittaessa lisäpykälä, jolla rappauskerroksen paksuutta saadaan pienemmäksi. Koristerappaus olisi myös mahdollista uusia tietyin edellytyksin nykyaikaisilla (kalkkisementti) rappausmenetelmillä. Olevan laastin kohtuullisen mekaanisen kunnon ja yhtenäisen massiivisen rakenteen vuoksi tulee kuitenkin harkita kevyempiä korjausvaihtoehtoja ennen tähän korjausvaihtoehtoon päätymistä. Oleellista korjauksen onnistumisessa on ammattitaitoinen ja riittävän kokemusperäisen tiedon ja taidon mukaan toimiminen korjaustyön aikana. Eteläjulkisivun erkkerin puurakenteisista koristeista alempi uusitaan pellityksineen. Korjauksessa tulee ehkäistä vaurion uusiutuminen pellityksen toteutuksella ja käyttämällä listassa kosteutta sietävämpää materiaalia. Vesikattoon liittyvä ulkonema uusitaan tarpeen mukaan. Samalla tulee kiinnittää huomiota yläpohjarakenteiden tuulettumismahdollisuuteen.