2. Korjuujäljestä yleisesti 1/4
•Korjuujäljellä tarkoitetaan metsän ja sen puuston tilaa
hakkuun jälkeen
•Merkitys korostunut puunkorjuun koneellistumisen myötä
•Talvikorjuuta on lähtökohtaisesti pidetty turvallisempana
vaihtoehtona korjuujäljen suhteen
› Miten tulevaisuudessa?
•Korjuussa muodostuu lähes aina jonkin verran
korjuuvaurioita
› Suurin taloudellinen menetys muodostuu kuitenkin ajankohtaisen
hoitotyön tai harvennuksen tekemättömyydestä
•Metsäkeskus toteuttaa korjuujäljen laadunseurantaa dronella
ja täydentää tuloksia maastomittauksin
4. Miksi korjuujäljellä on merkitystä?
•Metsän jatkokehitys:
› Sekundaariset tuhot (mm. sienituhot)
› Taloudellinen potentiaali (mm. kasvumenetykset)
› Metsän vastustuskyky tuhoja vastaan (mm. tuuli)
•Yritykset aktivoituneet korjuujälkensä valvonnassa
› Asiakassuhde- ja imagokysymys
•Korjuujäljen laatuvaatimukset on määritetty
metsälaissa
9. Energiapuuleimikon korjuujälki
•Laatuun voidaan vaikuttaa huolellisen suunnittelun avulla
› Tavoitteet
› Korjuunsuunnittelu
› Korjuukelpoisuus, maaston ominaisuudet
› Ennakkoraivauksen tarve
› Kantokäsittely
› Yli 10 cm havupuun kannot käsiteltävä sulan maan aikaan
› Varastopaikat
› Sijainti, kulkureitti
10. Käytävä- / väyläharvennus 1/2
•Ensimmäiset testikohteet tehty (Luke 2019)
•Tehostaa etenkin ensiharvennusten ja koneellisten nuoren
metsän hoitojen toteutusta
› Parhaimmillaan jopa 40% suurempi tuottavuus kuin valikoivassa
harvennuksessa
› Alentaa korjuukustannuksia
•Täyttänyt korjuujäljen vaatimukset testialueilla
•Vähemmän kouran ja puomin liikuttelua puuston seassa ïƒ
pienempi riski puustovaurioille
11. Käytävä- / väyläharvennus 2/2
•Mallinnuksien
perusteella myöhempien
hakkuiden tulot eivät
pienene
› Tarvitaan kuitenkin vielä
pitkäaikaisempaa
seurantaa
•Menetelmän
tutkimustyö vasta
käynnissä
•Vaikutus ainespuun
laatuun selviää vasta
vuosien kuluttua!
Kuva: Luonnonvarakeskus 2019
12. Lähteet
• Korjuujäljen laatu, mittaustulokset ja mittausohje. Suomen metsäkeskus.
https://www.metsakeskus.fi/korjuujaljen-laatu
• Tapio. 2016. Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas. https://tapio.fi/wp-
content/uploads/2015/06/MHS-Energiapuun-korjuun-suositukset_verkkojulkaisu2.pdf
• Käytäväharvennus – Menetelmä nuorten metsien ensimmäiseen koneelliseen harvennukseen,
Luonnonvarakeskus 2019, https://www.komatsuforest.fi/-/media/komatsu-forest/files/komatsu-
forest-oy/kaytavaharvennus-kehittamishankkeen-loppuraportti.pdf?la=fi-
fi&hash=245EAD582A6A987C781455FBB9D7B9F070BAECE2
• Isomäki A. & Niemistö P. 1990. Ajourien vaikutus puuston kasvuun Etelä-Suomen nuorissa
kuusikoissa.
• Salomäki M., Niemistö P. & Uusitalo J. 2012. Ensiharvennuksen toteutusvaihtoehdot ja niiden
vaikutukset männikön tuotokseen ja kasvatuksen kannattavuuteen ojitetuilla turvemailla –
simulointitutkimus
#4: Ajouravälin on oltava vähintään 20 metriä. Ajouraleveys oltava kivennäismailla alle 4,6 metriä, mutta mieluusti yli neljä metriä. Turvemailla puolestaan enintään viisi metriä. Ajourien kantavuutta vahvistetaan yleensä havutuksella, jotta ajourapainaumilta vältytään. Harvennusvoimakkuuden suhteen kannattaa noudattaa metsänhoidon suositusten raja-arvoja. Juurikääpää on torjuttava sulan maan aikaan myös energiapuuhakkuilla. Yli kymmenen senttimetriset kannot on käsiteltävä havupuuvaltaisilla kohteilla. Suojelukaistat on jätettävä vesistöjen reunoille. Luonnonhoidon suhteen on huomioitava luontokohteet, säästöpuut, runkolahopuusto, lehtipuusekoitus tai sekapuustoisuus sekä riistatiheiköt.
#6: Suomen metsäkeskuksen korjuujäljen laaduntarkastus tuloksia Suomessa vuosien 2015 ja 2019 välillä. Esitetyt luvut ovat hehtaareita. Vuonna 2015 mitattiin yhteensä 1017 hehtaaria, joista suositusten mukaisia kohteita 534, lainmukaisia 462 ja virheellisiä 22 hehtaaria. Vuonna 2016 mitattiin yhteensä 1043 hehtaaria, joista 663 oli suositusten mukaisia, 350 lainmukaisia ja 30 virheellisiä. Vuonna 2017 mitattiin yhteensä 471 hehtaaria, joista suositusten mukaisia oli 176, lainmukaisia 292 ja virheellisiä 3. Vuonna 2018 mitattiin yhteensä 523 hehtaaria, joista suositusten mukaisia oli 277, lainmukaisia 223 ja virheellisiä 23. Vuonna 2019 mitattiin yhteensä 559 hehtaaria, joista 173 oli suositusten mukaisia, 354 lainmukaisia ja 32 virheellisiä.