ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Koulutuskentän haasteita ja mahdollisuuksia

•
•
Mari Simola
Mari Simola

Millaisia haasteita koulutusjärjestelmä, koulu ja koulutuspoliittinen päätöksenteko kohtaavat tämän hetken yhteiskunnassa? Mitkä teemat ovat olleet keskustelussa tapetilla? Millaisia ristiiritoja ja jännitteitä koulutus sisältää? Mitkä ovat konkreettisia kysymyksiä, joihin tulisi tarttua?

1 of 25
Download to read offline
Mari Simola Bramia Education Oy mari.simola@helsinki.fi bramia.wordpress.com 22.8.2014
I. Tästä puhutaan nyt – ajankohtaisia aiheita koottuna II. Systeemin dynamiikan tuottamat haasteet ja ristiriidat III. Keskeisiä kysymyksiä 15.8.2014 Bramia Education Oy (c) 2
¡ Nuorisotakuu ¡ Oppilashuoltolain uudistus (1.8.2014 laki voimaan) ¡ Oppivelvollisuusiän nostaminen vuodella (17 vuoteen) ¡ Peruskoulu-­‐uudistukset ¡ Toisen asteen ja aikuiskoulutuksen uudistukset ¡ Kuntakesu – Kuntien strateginen koulutuksen ja oppimisen suunnittelu ¡ Varhaiskasvatuksen rooli 15.8.2014 Bramia Education Oy (c) 3
¡ Koulujen optimaalinen koko ¡ Koulumatkojen pituus ¡ Koulutuskentän hankeviidakko ja hankkeiden vaikuttavuus ¡ Osaamistarpeet ¡ Yrittäjyys ammattina ja asenteena ¡ Digitaalisuus mentaliteettina ja taitoina ¡ Tasa-­‐arvo ¡ Opettajien täydennyskoulutus (mm. OKM:n Osaava-­‐ hanke) ¡ Koulutuksen säätely ja resurssointi ¡ Kunnan, valtion ja yksityisen koulutuksen järjestäjän työnjako 15.8.2014 Bramia Education Oy (c) 4
¡ Opettajien kokonaistyöaika ¡ Ilmiölähtöisyys opetuksessa ¡ Sukupuolten väliset osaamiserot peruskoulutuksessa ¡ Ammatillisen väylän keskeyttämiset ¡ Maahanmuutto ja monikulttuurisuus ¡ Korkeakoulutettujen työelämärelevanssi ¡ Muuttuneet työmarkkinat ¡ Koulutusvienti 15.8.2014 Bramia Education Oy (c) 5
¡ Yhteiskunnallisen eriytymisen lisääntyminen § Koulutusvalinnat sidonnaisia sosio-­‐ekonomisen taustan kanssa ¡ Resurssien väheneminen koulutuksessa ja kuntataloudessa ¡ Osaamistulosten lasku ¡ Koulutuskysymysten liiallinen politisoituminen vanhojen jakolinjojen (esim. oikeisto/vasemmisto) mukaan § Esim. maksuttomuuskeskustelua ei voida käydä kunnolla § Koulutuksen järjestämiseen ja resursointiin liittyvät kysymykset (kunnallinen vs. yksityinen koulutuksenjärjestäjä) ¡ Nykyisen koulutusjärjestelmän ja sen tuottaman osaamisen kohtaamattomuus yhteiskunnallisen todellisuuden ja tulevaisuuden tarpeiden kanssa 15.8.2014 Bramia Education Oy (c) 6
¡ Tasa-­‐arvopuheen palauttaminen koulutuspolitiikkaan ¡ Kokonaisvaltainen keskustelu koulutusjärjestelmästä, sille asetetuista tavoitteista ja organisoinnin & resursoinnin muodoista ¡ Siirtymävaiheiden helpottaminen koulutustasojen ja sektoreiden välillä, ”koko ketju kuntoon” 15.8.2014 Bramia Education Oy (c) 7
¡ Koulutus yleisesti ¡ Koulutus ja koulut ¡ Koulutuspolitiikka ja päätöksenteko Iso osa haasteista läpäisee kaikki ulottuvuudet! 15.8.2014 Bramia Education Oy (c) 8
Yhteiskunnan kannalta Yksilön kannalta Mitä kasvatus/ koulutus on? Kulttuurin ja yhteiskuntajärjestyksen uudistamista ja uusintamista. Muodollisen järjestelmän puitteissa (koulutus) ja sen ulkopuolella (kasvatus) tapahtuvaa sosiaalistumista. Keino varastoida nuorisoa. Yleissivistyksen hankkimista Kansalaisuuteen kasvamista Ammatin hankkiminen Oman paikan löytäminen Huolenpito yksilöstä ja yksilön tulevaisuudesta Mitä koulu on? Instituutio Organisaatio Yhteisö Oppimisen paikka Sosiaalinen yhteisö Vertaisryhmä Kokeiluja Mitä koulutuspolitiikka on? Keskustelua ja päätöksentekoa yhteiskunnallisista asioista: -­‐ Tulevaisuudessa tärkeiksi koetut arvot, uskomukset, taidot, tiedot, asenteet -­‐ Resursointi ja organisointi -­‐ Pedagogiset ratkaisut Omat mahdollisuudet ja valinnat systeemin rajoissa Omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen ja niillä operoiminen Oman kokemuksen värittämää 15.8.2014 Bramia Education Oy (c) 9
¡ Lähtökohtaisesti suuntautuu tulevaan, mutta pohjautuu vanhaan ja olemassa olevaan. ¡ Uudistaa ja uusintaa yhteiskuntajärjestystä § Jännite oppilaitoksiin, opetussuunnitteluun, politiikkaan ja arkeen § Kuinka pitkälle voidaan ennustaa tulevaa? Mitkä ovat keskeiset taidot ja tiedot, mitä koulun täytyy tuottaa? § Miten koulua voidaan kehittää? Halutaanko? ¡ Kehityshakuinen ja muutosvastarintainen § Meritokraattinen, hierarkkinen, sektori-­‐ ja ainerajoja kunnioittava ¡ Koetaan yksityisasiaksi/koulun asiaksi – on jotain johon jokaisella on oma/lasten kautta kokemus ¡ Herättää paikallisesti intohimoja – ei ole kansallisen politiikan kannalta kiinnostava – nyt tulevien uudistusten kohteena 15.8.2014 Bramia Education Oy (c) 10
¡ Kokonaisnäkemystä ja keskustelua koulutuksesta kaivataan ¡ Koulutus tulee ilmiönä asettaa kontekstiinsa -­‐ yhteiskunnallistaminen ¡ Toimijat puhuvat eri kieltä ja käsitteet ovat poliittisesti latautuneita. Tarve käsitteiden määrittelylle (esim. tasa-­‐arvo – keskustelu usein kääntyy vastakkainasetteluksi) ¡ Ongelma ei ole tiedon puute, vaan se, ettei olemassa oleva tieto kulje systeemin sisällä ¡ Keskustelu ja päätöksenteko resursseista ja tavoitteista eivät kohtaa § Kestävä resursointi ja resurssien käyttö § Kiristyvä julkinen talous ja paine vähentää kuntien toimintoja § Keskustelu koulutuksen rahoituksesta (kuka maksaa, miksi, kenelle) ¡ Tarve evidence-­‐based policy making vs. ongelmat tutkimuksen soveltamisessa ja saatavuudessa vs. kosketus kenttään 15.8.2014 Bramia Education Oy (c) 11
Tasa-­‐arvo mahdollisuuksina vs. pakotettuna samankaltaisuutena Tieto omistettavana vs. jaettuna ja avoimena Siiloutuminen vs. kokonaisvaltaisuus Teoria vs. käytäntö Osaaminen vs. tutkinnot Osallistuva ja aktiivinen vs. passiivinen ja sopeutuva 15.8.2014 Bramia Education Oy (c) 12
¡ Tasa-­‐arvo § Tarve määritellä koulutuksen tasa-­‐arvo monesta näkökulmasta, ja kollektiivisesti § Kuka pääsee kouluun? Mikä on sopiva koulumatka? Koulutukseen valikoitumisen keinot? Miten taataan alueellinen tasa-­‐arvo? Millaisia mahdollisuuksia ja esteitä koulutus ja yhteiskunta jäsenilleen tuottaa? Miten resurssit jaetaan ja kuka maksaa ja mitä? § Missä kulkevat valinnanmahdollisuuksien rajat? Kuka päättää ja mitä? § Tytöt ja pojat? Mistä kertoo se, että – kärjistäen -­‐ naiset eivät viihdy työelämässä ja pojat koulussa?? § Erilaisuuden arvostaminen (valinnan vapaus ja heikomman tukeminen) vs. ääri-­‐individualismi (shoppailevat vanhemmat) § Sukupuolittavat ja eriarvoistavat käytännöt yhteiskunnassa ja koulutuksessa? § Kenen etu koulutus on, ja onko sitä edes mahdollista yksiselitteisesti määritellä? 8.8.2014 Bramia Education Oy 13
¡ Tieto omistettavana ja suljettuna § Käsitys oppimisesta tiedon siirtämisenä § Tekijänoikeudet ¡ Tiedon avoimuus § Konstruktivistinen käsitys tiedosta ja oppimisesta yhteisöllisenä ja ajassa ja paikassa rakentuvana § Teknologian kehittyminen ja wikikulttuuri, sosiaalinen media § Tiedon sovellettavuus, ”teorian” ja ”käytännön” vastakkainasettelun purkautuminen (esim. akateeminen yrittäjyys, ammatillinen koulutus ja elinikäinen oppiminen jne.) ¡ Voiko tietoa omistaa? Ostaa? Siirtää? ¡ Ilmenee: Suhde tiedon käsittelyn, jalostamisen ja soveltamisen taitoihin, opettajuuteen, asiantuntijuuteen, tulevaisuuden tärkeisiin taitoihin, koulutusteknologiaan 8.8.2014 Bramia Education Oy 14
¡ Siilot § Koulun arki: oppiainejako § Opettajankoulutus: Akateeminen oppiainejako pohjalla § Opettajien edunvalvonta: noudattaa koulutussektori, -­‐taso ja –ainejakoja § Hallinto: Nuoriso-­‐, sosiaali-­‐ ja koulutoimi erillään ¡ Kokonaisvaltaisuus § Ilmiölähtöisyys aineperustaisuuden tilalle (kotitalous ja kemia) § Suorituskeskeisyys (tutkinnot) vs. osaamiskeskeisyys (taidot) § Ihmisen hahmottaminen kokonaisuutena ▪ Hyvinvointi ▪ Oppilashuollon ja esim. etsivän nuorisotyön haasteet ▪ Sukupuolisuus, seksuaalisuus ▪ Tunteen ja järjen tasapainottaminen, taideperustaisuus ja kehollisuus ▪ Henkisyys ja monikulttuurisuus nykytrendinä -­‐> tarve elämänkatsomuksellisten asioiden pohdinnalle ja erilaisten ajattelutapojen historiallistamiselle ja analyyttiselle tarkastelulle 8.8.2014 Bramia Education Oy 15
¡ Jaottelun pohjaa § Sosio-­‐ekonominen luokkajako käytännön ja teorian ammatteihin ▪ Lukio ja ammattikoulu ▪ Myöhemmin amk-­‐yliopisto § Teoreettista kirjatietoa pidetään parempana ja arvokkaampana § Taustalla myös ajatus työnantaja-­‐ ja työntekijäpuolen erottelusta? ¡ Haasteet § Akateeminen työttömyys § Tutkimuksen hyödyntäminen § Suorittavien ammattien teknologisoituminen ja katoaminen § Yhteiskunnallinen muutos, joka edellyttää uusien asioiden oppimista § Opiskeltavan sisällön vanheneminen nopeaa, tarve oppia tiedonhaun ja opiskelun keinoja, yrittäjyys jne. 8.8.2014 Bramia Education Oy 16
¡ Jaottelun pohjaa: § Meritokratia yhteiskuntajärjestyksen tuottajana, tutkinto osaamisen takeena § Luottamusyhteiskunta, jossa koulutuksen tuottajat tunnetaan (kansallisvaltio) ¡ Haasteet: § Työelämän ja yhteiskunnan haasteet, life-­‐long learning § Työssäoppiminen, oppisopimuskoulutus § Ylikouluttautuminen ja koulutuksen inflatoituminen § Aikaisemmin (formal & nonformal) opitun osaamisen tunnustaminen § Kansainvälinen liikkuvuus 8.8.2014 Bramia Education Oy 17
¡ Passiivisuus § Kuluttajakansalaisuus § Demokratiavaje ¡ Osallisuus ja omistajuus § Opiskelijat/oppilaat vs. opettajat § Foorumin osallistujat § Demokratiakasvatus § Yrittäjyyskasvatus § Vastuullisuus ja valmius toimia § Kaupunkiaktivismi ja start up –kulttuuri § Projekti-­‐ ja tutkiva oppiminen 8.8.2014 Bramia Education Oy 18
¡ Digitalisoituminen ja teknologia – työvälineenä vai paikkana olla? ¡ Nuorten äänen ja opiskelijakeskeisyyden tarve ¡ Tunteiden ja intuitiivisuuden huomiointi ¡ Monikulttuurisuus, suvaitsevaisuus, erilaisuuden huomiointi ¡ Konfliktien rakentava käsittely 15.8.2014 Bramia Education Oy (c) 19
¡ Miten luoda koulutusjärjestelmä, jonka perustana ei ole putki, jonka läpi ihminen etenee, tasoittain, ikävuosina 6-­‐20/25, vaan systeemi, joka huomioi erilaiset valinnat, työssäkäynnin, perheytymisen, huomioi sen, että siihen tullaan sisään eri vaiheissa (maahanmuutto) erilaisin taustoin? Kuinka tämä järjestelmä paloineen jäsentyy, organisoituu ja rahoitetaan? (Koulutusjärjestelmä) ¡ Millainen on taloudellisesti resursseja järkevästi käyttävän, ajantasaista ja relevanttia osaamista tuottavan ja koko yhteisön hyvinvointia ylläpitävän oppilaitoksen organisoinnin muoto? (Resursointi ja organisoinnin muodot) 15.8.2014 Bramia Education Oy (c) 20
¡ Jos yhteiskunnan muutosvauhti on yhtä nopea kuin nyt, konkreettisten ammattien ja tietovaatimusten ennakoinnista tulee mahdotonta. Millaista osaamista, taitoja ja tietoja koulutuksen tulisi tuottaa, jotta järjestelmässä luovinen ja uuden luominen olisi yksilölle mahdollista? Nyt? 20 vuoden kuluttua? 40 vuoden kuluttua? (Osaaminen) ¡ Millaista opettajuutta tulevaisuuden koulussa tarvitaan? Mitä opettajankoulutuksessa tulisi huomioida, mitä muuttaa/säilyttää? Millaisia muutospaineita opettajan työhön koulussa kohdistuu, miten nämä paineet muuttavat opettajan työtä? Millaista tukea (materiaalista ja henkistä) opettajat kaipaavat? (Opettajuus) 1 5.8.2014 Bramia Education Oy (c) 21
¡ Jos koulu on yhteiskunnan kuva, ja yhteisöt ovat samalla sekä vahvasti moninaistuvia (monikulttuurisuus jne.) ja valintojen mukaan eriytyviä (esim. kouluvalinnat, sosioekonomisen taustan vaikutus koulu-­‐ ja asuinpaikan valintaan), kuinka luoda oppilaitos ja koulutus, jossa monenlaista erilaisuutta suvaitaan ja monikulttuurisuuden tuomiin haasteisiin osataan tarttua rakentavalla tavalla? (Eriytyvyys ja moniarvoisuus) ¡ Miten oppimisympäristöt muuttuvat, jos ne ymmärretään luokkahuonetta laajemmin? Miten digitalisoituminen on vaikuttanut luokkahuonearkeen? Pitäisikö kirjat korvata tableteilla? Millaisia kohtaamisen tiloja oppilaitoksen arkeen tarvitaan? Miten tilojen tulisi muuntautua tarpeen mukaan? Mitä homekouluille voidaan tehdä? (Oppimisympäristö ja tilat) 8.8.2014 Bramia Education Oy 22
¡ Millainen olisi oppilaitos, joka olisi osa paikallista yhteisöä ja aidosti avoin, yhteiskunnassa elävä toimija? Kuinka lisätä yhteistyötä vanhempien ja koulun sekä koulun ja muiden toimijoiden (esim. yritykset, kolmas sektori jne.) välillä? (Koulu paikallisyhteisönä) 15.8.2014 Bramia Education Oy (c) 23
¡ Sosiaalinen media ja sen käyttö /siinä eläminen, on hyvä esimerkki siitä, kuinka eri ikäisten ihmisten elämismaailma on perusteeltaan hyvin erilainen. Kuinka hallinnossa ja suunnittelussa voitaisiin tuoda nykyistä paremmin eri-­‐ikäisten ja eri taustasta tulevien – koulutuksen kohdalla erityisesti nuorten ikäluokkien – ääni esille? (Moniääninen päätöksenteko) ¡ Kuinka päätöksenteosta ja hallinnosta tehdään ilmiö-­‐ ja tarvelähtöisempää? Miten suomalaista hallintokulttuuria voisi muuttaa siten, että raja-­‐aitoja virastojen ja ministeriöiden välillä voisi purkaa? Entä kuinka eri alojen ammattilaisten yhteistyötä voisi tukea oppilaitoksen arjessa? Miten moniammatillisuus vaikuttaa ammatilliseen koulutukseen koulutusjärjestelmän eri tasoilla? (Monialaisuus ja hallinto) 8.8.2014 Bramia Education Oy 24
¡ Olemmeko olemassa systeemiä varten vai systeemi meitä varten? Kuinka paljon säilytämme uutta ja luomme vanhaa? Kuinka onnistumme valikoimaan nykyisestä sen, mikä on säilyttämisen arvoista ja rakentamaan uutta tulevaisuuden yhteiskuntaa varten? ¡ Miten opettaa ja kasvattaa ihmisiä rauhanomaiseen elämiseen erilaisuuden keskellä? Kuinka torjua konflikteja etukäteen ja ratkaista rauhanomaisesti? ¡ Kuinka huomioida koulutuksen tavoitteissa, resursoinnissa, organisoinnissa ja arkipäivän vuorovaikutuksessa inhimillisyys, ihmisyys, onnellisuus ja kestävä kehitys? ¡ Onko meillä uskallusta unelmoida toisin? 15.8.2014 Bramia Education Oy (c) 25

More Related Content

Koulutuskentän haasteita ja mahdollisuuksia

  • 1. Mari Simola Bramia Education Oy mari.simola@helsinki.fi bramia.wordpress.com 22.8.2014
  • 2. I. Tästä puhutaan nyt – ajankohtaisia aiheita koottuna II. Systeemin dynamiikan tuottamat haasteet ja ristiriidat III. Keskeisiä kysymyksiä 15.8.2014 Bramia Education Oy (c) 2
  • 3. ¡ Nuorisotakuu ¡ Oppilashuoltolain uudistus (1.8.2014 laki voimaan) ¡ Oppivelvollisuusiän nostaminen vuodella (17 vuoteen) ¡ Peruskoulu-­‐uudistukset ¡ Toisen asteen ja aikuiskoulutuksen uudistukset ¡ Kuntakesu – Kuntien strateginen koulutuksen ja oppimisen suunnittelu ¡ Varhaiskasvatuksen rooli 15.8.2014 Bramia Education Oy (c) 3
  • 4. ¡ Koulujen optimaalinen koko ¡ Koulumatkojen pituus ¡ Koulutuskentän hankeviidakko ja hankkeiden vaikuttavuus ¡ Osaamistarpeet ¡ Yrittäjyys ammattina ja asenteena ¡ Digitaalisuus mentaliteettina ja taitoina ¡ Tasa-­‐arvo ¡ Opettajien täydennyskoulutus (mm. OKM:n Osaava-­‐ hanke) ¡ Koulutuksen säätely ja resurssointi ¡ Kunnan, valtion ja yksityisen koulutuksen järjestäjän työnjako 15.8.2014 Bramia Education Oy (c) 4
  • 5. ¡ Opettajien kokonaistyöaika ¡ Ilmiölähtöisyys opetuksessa ¡ Sukupuolten väliset osaamiserot peruskoulutuksessa ¡ Ammatillisen väylän keskeyttämiset ¡ Maahanmuutto ja monikulttuurisuus ¡ Korkeakoulutettujen työelämärelevanssi ¡ Muuttuneet työmarkkinat ¡ Koulutusvienti 15.8.2014 Bramia Education Oy (c) 5
  • 6. ¡ Yhteiskunnallisen eriytymisen lisääntyminen § Koulutusvalinnat sidonnaisia sosio-­‐ekonomisen taustan kanssa ¡ Resurssien väheneminen koulutuksessa ja kuntataloudessa ¡ Osaamistulosten lasku ¡ Koulutuskysymysten liiallinen politisoituminen vanhojen jakolinjojen (esim. oikeisto/vasemmisto) mukaan § Esim. maksuttomuuskeskustelua ei voida käydä kunnolla § Koulutuksen järjestämiseen ja resursointiin liittyvät kysymykset (kunnallinen vs. yksityinen koulutuksenjärjestäjä) ¡ Nykyisen koulutusjärjestelmän ja sen tuottaman osaamisen kohtaamattomuus yhteiskunnallisen todellisuuden ja tulevaisuuden tarpeiden kanssa 15.8.2014 Bramia Education Oy (c) 6
  • 7. ¡ Tasa-­‐arvopuheen palauttaminen koulutuspolitiikkaan ¡ Kokonaisvaltainen keskustelu koulutusjärjestelmästä, sille asetetuista tavoitteista ja organisoinnin & resursoinnin muodoista ¡ Siirtymävaiheiden helpottaminen koulutustasojen ja sektoreiden välillä, ”koko ketju kuntoon” 15.8.2014 Bramia Education Oy (c) 7
  • 8. ¡ Koulutus yleisesti ¡ Koulutus ja koulut ¡ Koulutuspolitiikka ja päätöksenteko Iso osa haasteista läpäisee kaikki ulottuvuudet! 15.8.2014 Bramia Education Oy (c) 8
  • 9. Yhteiskunnan kannalta Yksilön kannalta Mitä kasvatus/ koulutus on? Kulttuurin ja yhteiskuntajärjestyksen uudistamista ja uusintamista. Muodollisen järjestelmän puitteissa (koulutus) ja sen ulkopuolella (kasvatus) tapahtuvaa sosiaalistumista. Keino varastoida nuorisoa. Yleissivistyksen hankkimista Kansalaisuuteen kasvamista Ammatin hankkiminen Oman paikan löytäminen Huolenpito yksilöstä ja yksilön tulevaisuudesta Mitä koulu on? Instituutio Organisaatio Yhteisö Oppimisen paikka Sosiaalinen yhteisö Vertaisryhmä Kokeiluja Mitä koulutuspolitiikka on? Keskustelua ja päätöksentekoa yhteiskunnallisista asioista: -­‐ Tulevaisuudessa tärkeiksi koetut arvot, uskomukset, taidot, tiedot, asenteet -­‐ Resursointi ja organisointi -­‐ Pedagogiset ratkaisut Omat mahdollisuudet ja valinnat systeemin rajoissa Omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen ja niillä operoiminen Oman kokemuksen värittämää 15.8.2014 Bramia Education Oy (c) 9
  • 10. ¡ Lähtökohtaisesti suuntautuu tulevaan, mutta pohjautuu vanhaan ja olemassa olevaan. ¡ Uudistaa ja uusintaa yhteiskuntajärjestystä § Jännite oppilaitoksiin, opetussuunnitteluun, politiikkaan ja arkeen § Kuinka pitkälle voidaan ennustaa tulevaa? Mitkä ovat keskeiset taidot ja tiedot, mitä koulun täytyy tuottaa? § Miten koulua voidaan kehittää? Halutaanko? ¡ Kehityshakuinen ja muutosvastarintainen § Meritokraattinen, hierarkkinen, sektori-­‐ ja ainerajoja kunnioittava ¡ Koetaan yksityisasiaksi/koulun asiaksi – on jotain johon jokaisella on oma/lasten kautta kokemus ¡ Herättää paikallisesti intohimoja – ei ole kansallisen politiikan kannalta kiinnostava – nyt tulevien uudistusten kohteena 15.8.2014 Bramia Education Oy (c) 10
  • 11. ¡ Kokonaisnäkemystä ja keskustelua koulutuksesta kaivataan ¡ Koulutus tulee ilmiönä asettaa kontekstiinsa -­‐ yhteiskunnallistaminen ¡ Toimijat puhuvat eri kieltä ja käsitteet ovat poliittisesti latautuneita. Tarve käsitteiden määrittelylle (esim. tasa-­‐arvo – keskustelu usein kääntyy vastakkainasetteluksi) ¡ Ongelma ei ole tiedon puute, vaan se, ettei olemassa oleva tieto kulje systeemin sisällä ¡ Keskustelu ja päätöksenteko resursseista ja tavoitteista eivät kohtaa § Kestävä resursointi ja resurssien käyttö § Kiristyvä julkinen talous ja paine vähentää kuntien toimintoja § Keskustelu koulutuksen rahoituksesta (kuka maksaa, miksi, kenelle) ¡ Tarve evidence-­‐based policy making vs. ongelmat tutkimuksen soveltamisessa ja saatavuudessa vs. kosketus kenttään 15.8.2014 Bramia Education Oy (c) 11
  • 12. Tasa-­‐arvo mahdollisuuksina vs. pakotettuna samankaltaisuutena Tieto omistettavana vs. jaettuna ja avoimena Siiloutuminen vs. kokonaisvaltaisuus Teoria vs. käytäntö Osaaminen vs. tutkinnot Osallistuva ja aktiivinen vs. passiivinen ja sopeutuva 15.8.2014 Bramia Education Oy (c) 12
  • 13. ¡ Tasa-­‐arvo § Tarve määritellä koulutuksen tasa-­‐arvo monesta näkökulmasta, ja kollektiivisesti § Kuka pääsee kouluun? Mikä on sopiva koulumatka? Koulutukseen valikoitumisen keinot? Miten taataan alueellinen tasa-­‐arvo? Millaisia mahdollisuuksia ja esteitä koulutus ja yhteiskunta jäsenilleen tuottaa? Miten resurssit jaetaan ja kuka maksaa ja mitä? § Missä kulkevat valinnanmahdollisuuksien rajat? Kuka päättää ja mitä? § Tytöt ja pojat? Mistä kertoo se, että – kärjistäen -­‐ naiset eivät viihdy työelämässä ja pojat koulussa?? § Erilaisuuden arvostaminen (valinnan vapaus ja heikomman tukeminen) vs. ääri-­‐individualismi (shoppailevat vanhemmat) § Sukupuolittavat ja eriarvoistavat käytännöt yhteiskunnassa ja koulutuksessa? § Kenen etu koulutus on, ja onko sitä edes mahdollista yksiselitteisesti määritellä? 8.8.2014 Bramia Education Oy 13
  • 14. ¡ Tieto omistettavana ja suljettuna § Käsitys oppimisesta tiedon siirtämisenä § Tekijänoikeudet ¡ Tiedon avoimuus § Konstruktivistinen käsitys tiedosta ja oppimisesta yhteisöllisenä ja ajassa ja paikassa rakentuvana § Teknologian kehittyminen ja wikikulttuuri, sosiaalinen media § Tiedon sovellettavuus, ”teorian” ja ”käytännön” vastakkainasettelun purkautuminen (esim. akateeminen yrittäjyys, ammatillinen koulutus ja elinikäinen oppiminen jne.) ¡ Voiko tietoa omistaa? Ostaa? Siirtää? ¡ Ilmenee: Suhde tiedon käsittelyn, jalostamisen ja soveltamisen taitoihin, opettajuuteen, asiantuntijuuteen, tulevaisuuden tärkeisiin taitoihin, koulutusteknologiaan 8.8.2014 Bramia Education Oy 14
  • 15. ¡ Siilot § Koulun arki: oppiainejako § Opettajankoulutus: Akateeminen oppiainejako pohjalla § Opettajien edunvalvonta: noudattaa koulutussektori, -­‐taso ja –ainejakoja § Hallinto: Nuoriso-­‐, sosiaali-­‐ ja koulutoimi erillään ¡ Kokonaisvaltaisuus § Ilmiölähtöisyys aineperustaisuuden tilalle (kotitalous ja kemia) § Suorituskeskeisyys (tutkinnot) vs. osaamiskeskeisyys (taidot) § Ihmisen hahmottaminen kokonaisuutena ▪ Hyvinvointi ▪ Oppilashuollon ja esim. etsivän nuorisotyön haasteet ▪ Sukupuolisuus, seksuaalisuus ▪ Tunteen ja järjen tasapainottaminen, taideperustaisuus ja kehollisuus ▪ Henkisyys ja monikulttuurisuus nykytrendinä -­‐> tarve elämänkatsomuksellisten asioiden pohdinnalle ja erilaisten ajattelutapojen historiallistamiselle ja analyyttiselle tarkastelulle 8.8.2014 Bramia Education Oy 15
  • 16. ¡ Jaottelun pohjaa § Sosio-­‐ekonominen luokkajako käytännön ja teorian ammatteihin ▪ Lukio ja ammattikoulu ▪ Myöhemmin amk-­‐yliopisto § Teoreettista kirjatietoa pidetään parempana ja arvokkaampana § Taustalla myös ajatus työnantaja-­‐ ja työntekijäpuolen erottelusta? ¡ Haasteet § Akateeminen työttömyys § Tutkimuksen hyödyntäminen § Suorittavien ammattien teknologisoituminen ja katoaminen § Yhteiskunnallinen muutos, joka edellyttää uusien asioiden oppimista § Opiskeltavan sisällön vanheneminen nopeaa, tarve oppia tiedonhaun ja opiskelun keinoja, yrittäjyys jne. 8.8.2014 Bramia Education Oy 16
  • 17. ¡ Jaottelun pohjaa: § Meritokratia yhteiskuntajärjestyksen tuottajana, tutkinto osaamisen takeena § Luottamusyhteiskunta, jossa koulutuksen tuottajat tunnetaan (kansallisvaltio) ¡ Haasteet: § Työelämän ja yhteiskunnan haasteet, life-­‐long learning § Työssäoppiminen, oppisopimuskoulutus § Ylikouluttautuminen ja koulutuksen inflatoituminen § Aikaisemmin (formal & nonformal) opitun osaamisen tunnustaminen § Kansainvälinen liikkuvuus 8.8.2014 Bramia Education Oy 17
  • 18. ¡ Passiivisuus § Kuluttajakansalaisuus § Demokratiavaje ¡ Osallisuus ja omistajuus § Opiskelijat/oppilaat vs. opettajat § Foorumin osallistujat § Demokratiakasvatus § Yrittäjyyskasvatus § Vastuullisuus ja valmius toimia § Kaupunkiaktivismi ja start up –kulttuuri § Projekti-­‐ ja tutkiva oppiminen 8.8.2014 Bramia Education Oy 18
  • 19. ¡ Digitalisoituminen ja teknologia – työvälineenä vai paikkana olla? ¡ Nuorten äänen ja opiskelijakeskeisyyden tarve ¡ Tunteiden ja intuitiivisuuden huomiointi ¡ Monikulttuurisuus, suvaitsevaisuus, erilaisuuden huomiointi ¡ Konfliktien rakentava käsittely 15.8.2014 Bramia Education Oy (c) 19
  • 20. ¡ Miten luoda koulutusjärjestelmä, jonka perustana ei ole putki, jonka läpi ihminen etenee, tasoittain, ikävuosina 6-­‐20/25, vaan systeemi, joka huomioi erilaiset valinnat, työssäkäynnin, perheytymisen, huomioi sen, että siihen tullaan sisään eri vaiheissa (maahanmuutto) erilaisin taustoin? Kuinka tämä järjestelmä paloineen jäsentyy, organisoituu ja rahoitetaan? (Koulutusjärjestelmä) ¡ Millainen on taloudellisesti resursseja järkevästi käyttävän, ajantasaista ja relevanttia osaamista tuottavan ja koko yhteisön hyvinvointia ylläpitävän oppilaitoksen organisoinnin muoto? (Resursointi ja organisoinnin muodot) 15.8.2014 Bramia Education Oy (c) 20
  • 21. ¡ Jos yhteiskunnan muutosvauhti on yhtä nopea kuin nyt, konkreettisten ammattien ja tietovaatimusten ennakoinnista tulee mahdotonta. Millaista osaamista, taitoja ja tietoja koulutuksen tulisi tuottaa, jotta järjestelmässä luovinen ja uuden luominen olisi yksilölle mahdollista? Nyt? 20 vuoden kuluttua? 40 vuoden kuluttua? (Osaaminen) ¡ Millaista opettajuutta tulevaisuuden koulussa tarvitaan? Mitä opettajankoulutuksessa tulisi huomioida, mitä muuttaa/säilyttää? Millaisia muutospaineita opettajan työhön koulussa kohdistuu, miten nämä paineet muuttavat opettajan työtä? Millaista tukea (materiaalista ja henkistä) opettajat kaipaavat? (Opettajuus) 1 5.8.2014 Bramia Education Oy (c) 21
  • 22. ¡ Jos koulu on yhteiskunnan kuva, ja yhteisöt ovat samalla sekä vahvasti moninaistuvia (monikulttuurisuus jne.) ja valintojen mukaan eriytyviä (esim. kouluvalinnat, sosioekonomisen taustan vaikutus koulu-­‐ ja asuinpaikan valintaan), kuinka luoda oppilaitos ja koulutus, jossa monenlaista erilaisuutta suvaitaan ja monikulttuurisuuden tuomiin haasteisiin osataan tarttua rakentavalla tavalla? (Eriytyvyys ja moniarvoisuus) ¡ Miten oppimisympäristöt muuttuvat, jos ne ymmärretään luokkahuonetta laajemmin? Miten digitalisoituminen on vaikuttanut luokkahuonearkeen? Pitäisikö kirjat korvata tableteilla? Millaisia kohtaamisen tiloja oppilaitoksen arkeen tarvitaan? Miten tilojen tulisi muuntautua tarpeen mukaan? Mitä homekouluille voidaan tehdä? (Oppimisympäristö ja tilat) 8.8.2014 Bramia Education Oy 22
  • 23. ¡ Millainen olisi oppilaitos, joka olisi osa paikallista yhteisöä ja aidosti avoin, yhteiskunnassa elävä toimija? Kuinka lisätä yhteistyötä vanhempien ja koulun sekä koulun ja muiden toimijoiden (esim. yritykset, kolmas sektori jne.) välillä? (Koulu paikallisyhteisönä) 15.8.2014 Bramia Education Oy (c) 23
  • 24. ¡ Sosiaalinen media ja sen käyttö /siinä eläminen, on hyvä esimerkki siitä, kuinka eri ikäisten ihmisten elämismaailma on perusteeltaan hyvin erilainen. Kuinka hallinnossa ja suunnittelussa voitaisiin tuoda nykyistä paremmin eri-­‐ikäisten ja eri taustasta tulevien – koulutuksen kohdalla erityisesti nuorten ikäluokkien – ääni esille? (Moniääninen päätöksenteko) ¡ Kuinka päätöksenteosta ja hallinnosta tehdään ilmiö-­‐ ja tarvelähtöisempää? Miten suomalaista hallintokulttuuria voisi muuttaa siten, että raja-­‐aitoja virastojen ja ministeriöiden välillä voisi purkaa? Entä kuinka eri alojen ammattilaisten yhteistyötä voisi tukea oppilaitoksen arjessa? Miten moniammatillisuus vaikuttaa ammatilliseen koulutukseen koulutusjärjestelmän eri tasoilla? (Monialaisuus ja hallinto) 8.8.2014 Bramia Education Oy 24
  • 25. ¡ Olemmeko olemassa systeemiä varten vai systeemi meitä varten? Kuinka paljon säilytämme uutta ja luomme vanhaa? Kuinka onnistumme valikoimaan nykyisestä sen, mikä on säilyttämisen arvoista ja rakentamaan uutta tulevaisuuden yhteiskuntaa varten? ¡ Miten opettaa ja kasvattaa ihmisiä rauhanomaiseen elämiseen erilaisuuden keskellä? Kuinka torjua konflikteja etukäteen ja ratkaista rauhanomaisesti? ¡ Kuinka huomioida koulutuksen tavoitteissa, resursoinnissa, organisoinnissa ja arkipäivän vuorovaikutuksessa inhimillisyys, ihmisyys, onnellisuus ja kestävä kehitys? ¡ Onko meillä uskallusta unelmoida toisin? 15.8.2014 Bramia Education Oy (c) 25