ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Anne Korpi ja Juha Muttilainen, Kuivaa asiaa - Senaatti-kiinteistöjen asiantuntija-artikkeli sisäilmasta

•
•
Բٳپ-쾱Գٱ𾱲ö
Բٳپ-쾱Գٱ𾱲ö

Senaatti-kiinteistöjen asiantuntija-artikkeli 2016 sisäilmasta, Anne Korpi ja Juha Muttilainen

1 of 7
Download to read offline
KUIVAA ASIAA
2 ASIANTUNTIJA-ARTIKKELI 2016 SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö........................................................................ 3 2. Johdanto...................................................................................................... 3 3. Mistä sisäilman kuivuus johtuu?................................................................... 4 4. Insinöörit kuivuutta torjumaan........................................................................5 5. Miten toimia kun kuivuus häiritsee?............................................................... 6 6. Lopuksi........................................................................................................... 7
3 ASIANTUNTIJA-ARTIKKELI 2016 Yksi talvikauden kiusallisimmista ongelmista meidän ilmastos- samme on sisäilman kuivuus. Sisäilmatietoiskumme kertoo tästä ilmiöstä ja keinoista kokemiemme oireiden helpottamiseksi. ARTIKKELIN TARKOITUS JA SISÄLTÖ 1. Esi-isämme asettuivat asumaan seudulle, jossa yksi nykyisen elämänmenon lieveilmiöistä on sisäilman kuivuus. JOHDANTO2. Talvinen sisäilman kuivuus on fysikaalisena ilmiönä yksinkertainen. Sen sijaan ihmiset kokevat sen yksilöllisesti. Pakkasilma tuntuu hengityksessä, iholla ja silmissä. Talvella myös sisäilma muuttuu kuivaksi, mistä joillekin voi aiheutua sekä ihon että silmien kuivuutta ja saattaa herkimmillä lisätä hengitysteiden tulehdusriskiä. Kuivuu- den voi havaita lisääntyneenä pölyisyytenä. Pöly on tuolloin peräisin haurastuneista papereista ja tekstiileistä. Staattista sähköä muodos- tuu myös herkemmin, mikä havaitaan pieninä sähköiskuina.
4 ASIANTUNTIJA-ARTIKKELI 2016 Sisäilma on sitä kuivempaa mitä kovempi pakkanen ulkona on. Kylmä ilma voi sitoa vain vähän kosteutta. Kun pakkasilmaa siirtyy ilmanvaihdon avulla sisätiloihin, sen suhteellinen kosteus laskee. Suhteellisen kosteuden yksikkö on % - siis kosteuden suhteelli- nen prosenttiosuus ilman suurimmasta mahdollisesta kosteuden sitomiskyvystä. Lämmin sisäilma voi nimittäin sitoa paljon enem- män kosteutta kuin kylmä ulkoilma. Mitä korkeampaan lämpötilaan ilma lämmitetään, sitä alhaisemmaksi muuttuu ilman suhteellinen kosteus. Useimmille huo- neilman kosteudeksi riittää 30 %. Kun ­ulkona on suojasää- tä, sopiva kosteus kyllä toteutuu sisällä, kunhan sisä- lämpötila ei ole liian korkea. Nollakelillä sisäilman suhteelli- nen kosteus on ­­ 20 o C sisälämpöti- lalla noin 30 %, mut- ta 25 o C:ssa vain 20 %. Perimätieto kertoo, että aikanaan sisäilman kuivuudesta syytettiin keskuslämmityksen tuloa ja myöhemmin koneellista ilmanvaihtoa. Tosiasiassa sisätilojen olosuhteet ovat vain tulleet tasaisemmiksi ja lämpötilat vuosien saatossa nousseet. Kun siis tiloja lämmitetään aiempaa enemmän ja ilmaa vaihdetaan tarpeellinen määrä, niin ilma on väistämättä pakkasilla kuivaa – pelkästään fysiikan lakien seurauksena. Työpaikoilta sisäilman luonnolliset kosteuslähteet melkein tyystin puuttuvat. Kovimpien pakkasjaksojen aikana sisäilman suh- teellinen kosteus laskee jopa 10 %:iin. Asunnoissa sentään monet kodin toiminnot tuottavat hieman helpotusta kuivuuteen. Ulkoilman suhteellinen kosteus on Suomessa lähes aina korkea, tavallisimmin 60–90 %. Pakkaspäivinä voi ilman suhteellinen kosteus sisätiloissa olla hyvinkin alhainen, jopa alle 10 %. Suhteellisen kosteuden arvo on sisätiloissa viihtyisyyden kannalta merkityksellinen asia. MISTÄ SISÄILMAN KUIVUUS JOHTUU?3. KUVA 1. LÄMMIN ILMA VOI SITOA ENEMMÄN KOSTEUTTA KUIN KYLMÄ. KUN KOSTEUDEN MÄÄRÄ EI LISÄÄNNY, ­ILMAN SUHTEELLINEN KOSTEUS PIENENEE LÄMPÖTI- LAN NOUSUN MYÖTÄ.
5 ASIANTUNTIJA-ARTIKKELI 2016 Sisäilman kostutuksen tarve ilmeni teollisen ajan myötä. Ei kuitenkaan aluksi ihmisten hyvinvoinnin takia, vaan teollisuusprosessien varmista- miseksi. Kehräämössä tarvittiin riittävä kosteus lankojen katkeamisen estämiseksi ja pölyämisen vähentämiseksi. Toimistotaloissa kostutus tuli jossain määrin käyttöön 1960-luvulta lähtien. Toimistotilojen kos- tutuksesta on kuitenkin nykyään lähes kokonaan luovuttu. Kostutusta käytetään enää niissä tiloissa tai rakennuksissa, joissa niissä harjoitet- tava toiminta sitä edellyttää. Tällaisia tiloja ovat laboratoriot, puhdasti- lat, leikkaussalit, musiikkitilat ja monet teollisuuden tuotantotilat. Miksi kostutusta sitten ei tavanomaisissa tiloissa käytetä? Veden höyrystäminen ilman kosteudeksi vaatii aika lailla energiaa. Kostutus- laitteet myös maksavat ja vaativat tilaa. Huonosti hoidetuista kostutus- laitteista voi aiheutua myös suurempaa terveyshaittaa kuin kuivasta sisäilmasta. On siten arvioitu, että kustannukset ja mahdolliset haitat kostutuksesta ovat suuremmat kuin sisäilman kuivuuden vaikutukset. Mikäli Senaatti-kiinteistöjen kaikki tilat kostutettaisiin käyttäen sähköi- siä höyrykostuttimia, siihen kuluisi kaikkien Suomen tuulivoimaloiden talvipakkasilla tuottama sähköteho. Ja Senaatin tilat muodostavat vain pienen osan koko Suomen toimitilarakennuksista. Muutama ydinvoi- mala näihin tarvittaisiin. INSINÖÖRIT KUIVUUTTA TORJUMAAN 4. Vältä lämmityskaudella tarpeettoman korkeaa huonelämpötilaa. Sisäilman suosituslämpötila on 21–22 oC
6 ASIANTUNTIJA-ARTIKKELI 2016 Ihmisten kokemat oireet vaihtelevat. Ihon, silmien ja limakalvojen kui- vuminen on selvimmin havaittavaa. Myös alttius ylähengitystieinfekti- oille saattaa lisääntyä. Erityisesti hengityselinsairailla ja kuivaihoisilla kuiva sisäilma saattaa lisätä oireilua. Kuivuuden aiheuttaman pölyisyyden torjuntaan tarvitaan paneutu- mista siivousmenetelmien valintaan sekä siivouksen huolellisuuteen ja kattavuuteen. Paikallisoireita voi hallita kostuttavilla silmätipoilla, nenään sumu- tettavilla suolasuihkeilla tai öljyillä ja ihon huolellisella perushoidolla. Säännöllinen vedenjuonti tuo myös lievitystä limakalvo-oireille. Mikäli kuiva sisäilma aiheuttaa merkittävää haittaa, ­ongelmaa kan- nattaa ratkoa yhdessä Senaatti-kiinteistöjen kiinteistöpäällikön kans- sa. Ensin varmistutaan, että huonelämpötila ei ole liian korkea. ­Lisäksi ratkaisuna voi olla huonekohtainen höyrystävä kostutin, jos työpaikalla ylipäätään vielä huoneita on. Suureen tilaan asennetun kostuttimen hyöty jää vähäiseksi. Ennen kostuttimen hankintaa tilanne tulee siis arvioida paikan päällä ja kostuttimen käyttöön ja huoltoon liittyvistä sei- koista on myös sovittava. Kostuttimen puhdistukseen on haittojen ehkäisemiseksi kiinnitet- tävä huomiota. Sisäilman kosteutta on tässä tapauksessa syytä myös mitata, koska suhteellisen kosteuden liiallinen nousu on talvella haital- lista rakennuksen rakenteille. Kosteuden tiivistyminen ikkunoiden pin- taan on merkkinä aivan liian korkeasta ilman vesipitoisuudesta. Liiallisesta kosteudesta ei ole hyötyä ihmisen terveydellekään. Kos- tea ilma saattaa lisäksi vapauttaa esimerkiksi formaldehydiä rakennus- ja sisustusmateriaaleista. MITEN TOIMIA, KUN KUIVUUS HÄIRITSEE?5. KUVA 2. SUHTEELLISEN KOSTEUDEN ARVO ON AINA VÄLILLÄ 0–100 %. KOSTEUSPITOISUU- DELLA ON VAIKUTUSTA SEKÄ IHMISEEN ETTÄ YMPÄRISTÖÖN.
7 ASIANTUNTIJA-ARTIKKELI 2016 Talviaikana sisätilojen ilman kuivuminen on seurausta normaalista ilmiöstä. Kun pakkasilma on kuivaa ja sitä kovasti lämmitetään, sen suhteellinen kosteus voi jäädä jopa alle 10 %:n. Ihmiselle miellyt- tävin sisäilman suhteellinen kosteus on 30–40 %. Kuivasta sisäil- masta seuraavia erilaisia nenän, silmien ja ihon oireita suositellaan lievitettävän paikallisesti käytettävin valmistein. Myös huoneilman lämpötilan pitäminen kohtuullisena sekä siivouksesta huolehtimi- nen on tärkeää. Ilmankostuttimien käyttö työtiloissa ei ole ensisijai- nen ratkaisu, mutta kiinteistöpäällikön harkinnan perusteella se voi olla mahdollinen. LOPUKSI6. KIRJOITTAJAT ANNE KORPI on Senaatti-kiinteistöjen sisäilma-asioiden erityis- asiantuntija, jolla on takanaan pitkä ura sisäilmatutkijana erilaisten sisäilma-altisteiden parissa yliopistossa ja sisäilma-altisteiden riskinarvioinnin dosentuuri Itä-Suomen yliopistossa. JUHA MUTTILAINEN on suunnitellut ja rakennuttanut mitä moninai- simpien rakennusten ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmiä.

More Related Content

Anne Korpi ja Juha Muttilainen, Kuivaa asiaa - Senaatti-kiinteistöjen asiantuntija-artikkeli sisäilmasta

  • 2. 2 ASIANTUNTIJA-ARTIKKELI 2016 SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö........................................................................ 3 2. Johdanto...................................................................................................... 3 3. Mistä sisäilman kuivuus johtuu?................................................................... 4 4. Insinöörit kuivuutta torjumaan........................................................................5 5. Miten toimia kun kuivuus häiritsee?............................................................... 6 6. Lopuksi........................................................................................................... 7
  • 3. 3 ASIANTUNTIJA-ARTIKKELI 2016 Yksi talvikauden kiusallisimmista ongelmista meidän ilmastos- samme on sisäilman kuivuus. Sisäilmatietoiskumme kertoo tästä ilmiöstä ja keinoista kokemiemme oireiden helpottamiseksi. ARTIKKELIN TARKOITUS JA SISÄLTÖ 1. Esi-isämme asettuivat asumaan seudulle, jossa yksi nykyisen elämänmenon lieveilmiöistä on sisäilman kuivuus. JOHDANTO2. Talvinen sisäilman kuivuus on fysikaalisena ilmiönä yksinkertainen. Sen sijaan ihmiset kokevat sen yksilöllisesti. Pakkasilma tuntuu hengityksessä, iholla ja silmissä. Talvella myös sisäilma muuttuu kuivaksi, mistä joillekin voi aiheutua sekä ihon että silmien kuivuutta ja saattaa herkimmillä lisätä hengitysteiden tulehdusriskiä. Kuivuu- den voi havaita lisääntyneenä pölyisyytenä. Pöly on tuolloin peräisin haurastuneista papereista ja tekstiileistä. Staattista sähköä muodos- tuu myös herkemmin, mikä havaitaan pieninä sähköiskuina.
  • 4. 4 ASIANTUNTIJA-ARTIKKELI 2016 Sisäilma on sitä kuivempaa mitä kovempi pakkanen ulkona on. Kylmä ilma voi sitoa vain vähän kosteutta. Kun pakkasilmaa siirtyy ilmanvaihdon avulla sisätiloihin, sen suhteellinen kosteus laskee. Suhteellisen kosteuden yksikkö on % - siis kosteuden suhteelli- nen prosenttiosuus ilman suurimmasta mahdollisesta kosteuden sitomiskyvystä. Lämmin sisäilma voi nimittäin sitoa paljon enem- män kosteutta kuin kylmä ulkoilma. Mitä korkeampaan lämpötilaan ilma lämmitetään, sitä alhaisemmaksi muuttuu ilman suhteellinen kosteus. Useimmille huo- neilman kosteudeksi riittää 30 %. Kun ­ulkona on suojasää- tä, sopiva kosteus kyllä toteutuu sisällä, kunhan sisä- lämpötila ei ole liian korkea. Nollakelillä sisäilman suhteelli- nen kosteus on ­­ 20 o C sisälämpöti- lalla noin 30 %, mut- ta 25 o C:ssa vain 20 %. Perimätieto kertoo, että aikanaan sisäilman kuivuudesta syytettiin keskuslämmityksen tuloa ja myöhemmin koneellista ilmanvaihtoa. Tosiasiassa sisätilojen olosuhteet ovat vain tulleet tasaisemmiksi ja lämpötilat vuosien saatossa nousseet. Kun siis tiloja lämmitetään aiempaa enemmän ja ilmaa vaihdetaan tarpeellinen määrä, niin ilma on väistämättä pakkasilla kuivaa – pelkästään fysiikan lakien seurauksena. Työpaikoilta sisäilman luonnolliset kosteuslähteet melkein tyystin puuttuvat. Kovimpien pakkasjaksojen aikana sisäilman suh- teellinen kosteus laskee jopa 10 %:iin. Asunnoissa sentään monet kodin toiminnot tuottavat hieman helpotusta kuivuuteen. Ulkoilman suhteellinen kosteus on Suomessa lähes aina korkea, tavallisimmin 60–90 %. Pakkaspäivinä voi ilman suhteellinen kosteus sisätiloissa olla hyvinkin alhainen, jopa alle 10 %. Suhteellisen kosteuden arvo on sisätiloissa viihtyisyyden kannalta merkityksellinen asia. MISTÄ SISÄILMAN KUIVUUS JOHTUU?3. KUVA 1. LÄMMIN ILMA VOI SITOA ENEMMÄN KOSTEUTTA KUIN KYLMÄ. KUN KOSTEUDEN MÄÄRÄ EI LISÄÄNNY, ­ILMAN SUHTEELLINEN KOSTEUS PIENENEE LÄMPÖTI- LAN NOUSUN MYÖTÄ.
  • 5. 5 ASIANTUNTIJA-ARTIKKELI 2016 Sisäilman kostutuksen tarve ilmeni teollisen ajan myötä. Ei kuitenkaan aluksi ihmisten hyvinvoinnin takia, vaan teollisuusprosessien varmista- miseksi. Kehräämössä tarvittiin riittävä kosteus lankojen katkeamisen estämiseksi ja pölyämisen vähentämiseksi. Toimistotaloissa kostutus tuli jossain määrin käyttöön 1960-luvulta lähtien. Toimistotilojen kos- tutuksesta on kuitenkin nykyään lähes kokonaan luovuttu. Kostutusta käytetään enää niissä tiloissa tai rakennuksissa, joissa niissä harjoitet- tava toiminta sitä edellyttää. Tällaisia tiloja ovat laboratoriot, puhdasti- lat, leikkaussalit, musiikkitilat ja monet teollisuuden tuotantotilat. Miksi kostutusta sitten ei tavanomaisissa tiloissa käytetä? Veden höyrystäminen ilman kosteudeksi vaatii aika lailla energiaa. Kostutus- laitteet myös maksavat ja vaativat tilaa. Huonosti hoidetuista kostutus- laitteista voi aiheutua myös suurempaa terveyshaittaa kuin kuivasta sisäilmasta. On siten arvioitu, että kustannukset ja mahdolliset haitat kostutuksesta ovat suuremmat kuin sisäilman kuivuuden vaikutukset. Mikäli Senaatti-kiinteistöjen kaikki tilat kostutettaisiin käyttäen sähköi- siä höyrykostuttimia, siihen kuluisi kaikkien Suomen tuulivoimaloiden talvipakkasilla tuottama sähköteho. Ja Senaatin tilat muodostavat vain pienen osan koko Suomen toimitilarakennuksista. Muutama ydinvoi- mala näihin tarvittaisiin. INSINÖÖRIT KUIVUUTTA TORJUMAAN 4. Vältä lämmityskaudella tarpeettoman korkeaa huonelämpötilaa. Sisäilman suosituslämpötila on 21–22 oC
  • 6. 6 ASIANTUNTIJA-ARTIKKELI 2016 Ihmisten kokemat oireet vaihtelevat. Ihon, silmien ja limakalvojen kui- vuminen on selvimmin havaittavaa. Myös alttius ylähengitystieinfekti- oille saattaa lisääntyä. Erityisesti hengityselinsairailla ja kuivaihoisilla kuiva sisäilma saattaa lisätä oireilua. Kuivuuden aiheuttaman pölyisyyden torjuntaan tarvitaan paneutu- mista siivousmenetelmien valintaan sekä siivouksen huolellisuuteen ja kattavuuteen. Paikallisoireita voi hallita kostuttavilla silmätipoilla, nenään sumu- tettavilla suolasuihkeilla tai öljyillä ja ihon huolellisella perushoidolla. Säännöllinen vedenjuonti tuo myös lievitystä limakalvo-oireille. Mikäli kuiva sisäilma aiheuttaa merkittävää haittaa, ­ongelmaa kan- nattaa ratkoa yhdessä Senaatti-kiinteistöjen kiinteistöpäällikön kans- sa. Ensin varmistutaan, että huonelämpötila ei ole liian korkea. ­Lisäksi ratkaisuna voi olla huonekohtainen höyrystävä kostutin, jos työpaikalla ylipäätään vielä huoneita on. Suureen tilaan asennetun kostuttimen hyöty jää vähäiseksi. Ennen kostuttimen hankintaa tilanne tulee siis arvioida paikan päällä ja kostuttimen käyttöön ja huoltoon liittyvistä sei- koista on myös sovittava. Kostuttimen puhdistukseen on haittojen ehkäisemiseksi kiinnitet- tävä huomiota. Sisäilman kosteutta on tässä tapauksessa syytä myös mitata, koska suhteellisen kosteuden liiallinen nousu on talvella haital- lista rakennuksen rakenteille. Kosteuden tiivistyminen ikkunoiden pin- taan on merkkinä aivan liian korkeasta ilman vesipitoisuudesta. Liiallisesta kosteudesta ei ole hyötyä ihmisen terveydellekään. Kos- tea ilma saattaa lisäksi vapauttaa esimerkiksi formaldehydiä rakennus- ja sisustusmateriaaleista. MITEN TOIMIA, KUN KUIVUUS HÄIRITSEE?5. KUVA 2. SUHTEELLISEN KOSTEUDEN ARVO ON AINA VÄLILLÄ 0–100 %. KOSTEUSPITOISUU- DELLA ON VAIKUTUSTA SEKÄ IHMISEEN ETTÄ YMPÄRISTÖÖN.
  • 7. 7 ASIANTUNTIJA-ARTIKKELI 2016 Talviaikana sisätilojen ilman kuivuminen on seurausta normaalista ilmiöstä. Kun pakkasilma on kuivaa ja sitä kovasti lämmitetään, sen suhteellinen kosteus voi jäädä jopa alle 10 %:n. Ihmiselle miellyt- tävin sisäilman suhteellinen kosteus on 30–40 %. Kuivasta sisäil- masta seuraavia erilaisia nenän, silmien ja ihon oireita suositellaan lievitettävän paikallisesti käytettävin valmistein. Myös huoneilman lämpötilan pitäminen kohtuullisena sekä siivouksesta huolehtimi- nen on tärkeää. Ilmankostuttimien käyttö työtiloissa ei ole ensisijai- nen ratkaisu, mutta kiinteistöpäällikön harkinnan perusteella se voi olla mahdollinen. LOPUKSI6. KIRJOITTAJAT ANNE KORPI on Senaatti-kiinteistöjen sisäilma-asioiden erityis- asiantuntija, jolla on takanaan pitkä ura sisäilmatutkijana erilaisten sisäilma-altisteiden parissa yliopistossa ja sisäilma-altisteiden riskinarvioinnin dosentuuri Itä-Suomen yliopistossa. JUHA MUTTILAINEN on suunnitellut ja rakennuttanut mitä moninai- simpien rakennusten ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmiä.