ºÝºÝߣ

ºÝºÝߣShare a Scribd company logo
B4 // IHMISET Aamulehti // Tiistaina 19. elokuuta 2014
Vierailijat
Pauli Forman
Allan Paldanius
Toni Pekka
nakokulma@aamulehti.fi
S
amalla, kun kunta-alaa
koskevat rakenneuudis-
tukset etenevät valtakun-
nallisessa päätöksenteos-
sa,tehdäänpalvelurakenteitakos-
kevia ratkaisuja paikallisesti kun-
tatasolla.
Suurten ikäluokkien eläkkeelle
siirtyminen tarjoaa kunnille mah-
dollisuuden tarkistaa palvelujen
tuottamista uudelleen.
Eläkepoistumasta tehtyjen en-
nusteidenmukaankunta-alaltaon
vuoteen 2020 mennessä jäämässä
eläkkeellenoinsatatuhattahenki-
löä. Tämä tarkoittaa noin joka vii-
dettä nyt työssä olevaa.
KEvanTEKEMän kyselytutkimuk-
sen mukaan eläkkeelle siirtymistä
aiotaankunnissakäyttäähenkilös-
tön vähentämiseen.
Tutkimukseen vastanneiden
kuntien talous- ja rahoitusjohta-
jien arvioiden mukaan vuoteen
2020 mennessä kunta-alalta hä-
viää 40 000 työpaikkaa.
Eläkepoistumaaeiaiotakorvata
täysin: kymmenen eläkkeelle jää-
vän tilalle palkataan kahdeksan
uutta työntekijää.
Seitsemän kymmenestä kun-
taorganisaatiosta aikoo vähentää
henkilöstöään luonnollisen pois-
tumanavulla.Kuntienhenkilöstö-
määräväheneemyösliikelaitosten
yhtiöittämisen myötä.
EläKKEEllEjääMInEn on talous-
jarahoitusjohtajienarvioidenmu-
kaan keskeisin syy kuntien henki-
löstön vähenemiselle.
Rakenneuudistustenarvioidaan
myös vähentävän työvoiman tar-
vetta, mutta vain joka neljännes-
sä kuntaorganisaatiossa.
Samalla yksityiselle sektoril-
le tyypillisemmät, toiminnan te-
hostamiseentähtääväthenkilöstön
karsimiset sekä töiden tehostami-
nenteknisteninnovaatioidentakia
näyttäisivät supistavan henkilös-
töä kunnissa jonkin verran myös
jatkossa.
joTTa välTyTään liialta yleistä-
miseltä, henkilöstömääriin liitty-
vässä keskustelussa tulisi kiinnit-
täähuomiota pikemminkin kunti-
en toimialoihin kuin kuntaan yh-
tenä organisaationa.
Kuntientalous-jarahoitusjohta-
jien arvioiden mukaan kuntien ja
kaupunkien hallinnossa sekä tek-
nisellä toimialalla nähdään noin
viiden prosentin vähennys henki-
löstömäärässävuoteen2020men-
nessä.
Myös opetusalan henkilöstön
arvioidaan vähenevän muutaman
prosentinikäluokkienpienenemi-
sen myötä.
Sosiaali-jaterveysaloilleennus-
tetaan sen sijaan hienoista henki-
löstömäärien kasvua.
SaMalla Kun kunnat pohtivat
oman henkilöstönsä vähentämis-
tä, ne vastaavat uusiin tehtäviin
ja kasvaviin palvelutarpeisiin yhä
useammin käyttämällä ostopalve-
luja eli ulkoistamista.
Palvelujen ostot yksityisiltä yh-
tiöiltä, yrityksiltä ja yhteisöiltä
ovat lähes kolminkertaistuneet
2000-luvun aikana.
Vuonna 2012 kunnat käyttivät
ostopalveluihinnoinyhdeksänmil-
jardia euroa.
Keskeisimpiä syitä ulkoistami-
siinonuskosiihen,ettäseonedul-
lisempaa kuin kunnan oma palve-
lutuotanto.
Toinen merkittävä syy ostopal-
velujen käyttöön on pula ammat-
titaitoisesta henkilöstöstä.
Kuntien muuttuva palvelutuo-
tanto ja sen vaikutukset henkilös-
tömääräänjapalkkasummaanovat
lisänneet keskustelua kuntaeläk-
keidenrahoituksenkestävyydestä.
Kunnissa ja niiden ympärillä ta-
pahtuviamuutoksiaonseurattava
tarkasti, myös henkilöstöön vai-
kuttavissa asioissa.
On pohdittava samaan aikaan
myösmuutostenvaikutuksiakun-
nalliseneläketurvanrahoitukseen.
KunnallISEn HEnKIlöSTön vä-
heneminen ja palkkasumman pie-
neneminen haastavat kunta-alan
vakaan eläkerahoituksen.
Toki on huomattava, että jo ny-
kyisissä laskelmissa ja eläkemak-
suissa on otettu huomioon, että
kunnallisessa eläkejärjestelmässä
vakuutettujentyöntekijöidenmää-
rä on jatkossa nykyistä pienempi.
Sote-uudistus sekä muut kun-
tien rakenteisiin ja tehtäviin vai-
kuttavat muutokset ovat nyt ol-
leet julkisen keskustelun ja huo-
mion keskipisteinä.
On tiedostettava, että syyt sii-
hen, että peruspalvelujen tuot-
tamisen rakenteet uudistuvat tai
ovat uudistumatta, löytyvät pit-
kältipaikallisestapäätöksenteosta.
Palvelutuotantoa koskevat pää-
töksettehdäänyhäuseamminkäy-
tännönläheisestijokotarpeentakia
tai pakon sanelemana ilman laa-
jempaa poliittista keskustelua tai
valtakunnallista huomiota.
Kirjoittajat työskentelevät Kevassa.
Pauli Forma on Kevan tutkimus- ja
kehittämisjohtaja, Allan Paldani-
us rahoitussuunnittelun johtaja ja
Toni Pekka tutkimus- ja kehittämis-
asiantuntija.
a KesKustele aiheesta
Miten kuntaeläkkeet saadaan
kestävälle pohjalle?
aamulehti.fi
tai kirjoita Jatkot-palstalle
nakokulma@aamulehti.fi
Kuntaeläkkeetvaikeuksissa
Kuntien jykeviä henkilöstörakenteita kevennetään, kun kuntatyöntekijät eläköityvät. Kuvassa Tampereen vaakuna Satakunankadun monitoimitalon seinässä.
Kunta-alan eläkkeet ovat monien haasteiden edessä, kun työntekijät eläköityvät ja alan työpaikkojen määrä
vähenee merkittävästi. Tärkeimmät ratkaisut näiden haasteiden voittamiseksi tehdään paikallisesti kunnissa.
Eläkkeelle siirtymistä
aiotaan kunnissa
käyttää henkilöstön
vähentämiseen.
Kymmenen eläkkeelle
jäävän tilalle
palkataan kahdeksan
uutta työntekijää.
eRiiKa ahOPeltO/aaMulehden aRKistO

More Related Content

Kuntaeläkkeet haasteiden edessä

  • 1. B4 // IHMISET Aamulehti // Tiistaina 19. elokuuta 2014 Vierailijat Pauli Forman Allan Paldanius Toni Pekka nakokulma@aamulehti.fi S amalla, kun kunta-alaa koskevat rakenneuudis- tukset etenevät valtakun- nallisessa päätöksenteos- sa,tehdäänpalvelurakenteitakos- kevia ratkaisuja paikallisesti kun- tatasolla. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen tarjoaa kunnille mah- dollisuuden tarkistaa palvelujen tuottamista uudelleen. Eläkepoistumasta tehtyjen en- nusteidenmukaankunta-alaltaon vuoteen 2020 mennessä jäämässä eläkkeellenoinsatatuhattahenki- löä. Tämä tarkoittaa noin joka vii- dettä nyt työssä olevaa. KEvanTEKEMän kyselytutkimuk- sen mukaan eläkkeelle siirtymistä aiotaankunnissakäyttäähenkilös- tön vähentämiseen. Tutkimukseen vastanneiden kuntien talous- ja rahoitusjohta- jien arvioiden mukaan vuoteen 2020 mennessä kunta-alalta hä- viää 40 000 työpaikkaa. Eläkepoistumaaeiaiotakorvata täysin: kymmenen eläkkeelle jää- vän tilalle palkataan kahdeksan uutta työntekijää. Seitsemän kymmenestä kun- taorganisaatiosta aikoo vähentää henkilöstöään luonnollisen pois- tumanavulla.Kuntienhenkilöstö- määräväheneemyösliikelaitosten yhtiöittämisen myötä. EläKKEEllEjääMInEn on talous- jarahoitusjohtajienarvioidenmu- kaan keskeisin syy kuntien henki- löstön vähenemiselle. Rakenneuudistustenarvioidaan myös vähentävän työvoiman tar- vetta, mutta vain joka neljännes- sä kuntaorganisaatiossa. Samalla yksityiselle sektoril- le tyypillisemmät, toiminnan te- hostamiseentähtääväthenkilöstön karsimiset sekä töiden tehostami- nenteknisteninnovaatioidentakia näyttäisivät supistavan henkilös- töä kunnissa jonkin verran myös jatkossa. joTTa välTyTään liialta yleistä- miseltä, henkilöstömääriin liitty- vässä keskustelussa tulisi kiinnit- täähuomiota pikemminkin kunti- en toimialoihin kuin kuntaan yh- tenä organisaationa. Kuntientalous-jarahoitusjohta- jien arvioiden mukaan kuntien ja kaupunkien hallinnossa sekä tek- nisellä toimialalla nähdään noin viiden prosentin vähennys henki- löstömäärässävuoteen2020men- nessä. Myös opetusalan henkilöstön arvioidaan vähenevän muutaman prosentinikäluokkienpienenemi- sen myötä. Sosiaali-jaterveysaloilleennus- tetaan sen sijaan hienoista henki- löstömäärien kasvua. SaMalla Kun kunnat pohtivat oman henkilöstönsä vähentämis- tä, ne vastaavat uusiin tehtäviin ja kasvaviin palvelutarpeisiin yhä useammin käyttämällä ostopalve- luja eli ulkoistamista. Palvelujen ostot yksityisiltä yh- tiöiltä, yrityksiltä ja yhteisöiltä ovat lähes kolminkertaistuneet 2000-luvun aikana. Vuonna 2012 kunnat käyttivät ostopalveluihinnoinyhdeksänmil- jardia euroa. Keskeisimpiä syitä ulkoistami- siinonuskosiihen,ettäseonedul- lisempaa kuin kunnan oma palve- lutuotanto. Toinen merkittävä syy ostopal- velujen käyttöön on pula ammat- titaitoisesta henkilöstöstä. Kuntien muuttuva palvelutuo- tanto ja sen vaikutukset henkilös- tömääräänjapalkkasummaanovat lisänneet keskustelua kuntaeläk- keidenrahoituksenkestävyydestä. Kunnissa ja niiden ympärillä ta- pahtuviamuutoksiaonseurattava tarkasti, myös henkilöstöön vai- kuttavissa asioissa. On pohdittava samaan aikaan myösmuutostenvaikutuksiakun- nalliseneläketurvanrahoitukseen. KunnallISEn HEnKIlöSTön vä- heneminen ja palkkasumman pie- neneminen haastavat kunta-alan vakaan eläkerahoituksen. Toki on huomattava, että jo ny- kyisissä laskelmissa ja eläkemak- suissa on otettu huomioon, että kunnallisessa eläkejärjestelmässä vakuutettujentyöntekijöidenmää- rä on jatkossa nykyistä pienempi. Sote-uudistus sekä muut kun- tien rakenteisiin ja tehtäviin vai- kuttavat muutokset ovat nyt ol- leet julkisen keskustelun ja huo- mion keskipisteinä. On tiedostettava, että syyt sii- hen, että peruspalvelujen tuot- tamisen rakenteet uudistuvat tai ovat uudistumatta, löytyvät pit- kältipaikallisestapäätöksenteosta. Palvelutuotantoa koskevat pää- töksettehdäänyhäuseamminkäy- tännönläheisestijokotarpeentakia tai pakon sanelemana ilman laa- jempaa poliittista keskustelua tai valtakunnallista huomiota. Kirjoittajat työskentelevät Kevassa. Pauli Forma on Kevan tutkimus- ja kehittämisjohtaja, Allan Paldani- us rahoitussuunnittelun johtaja ja Toni Pekka tutkimus- ja kehittämis- asiantuntija. a KesKustele aiheesta Miten kuntaeläkkeet saadaan kestävälle pohjalle? aamulehti.fi tai kirjoita Jatkot-palstalle nakokulma@aamulehti.fi Kuntaeläkkeetvaikeuksissa Kuntien jykeviä henkilöstörakenteita kevennetään, kun kuntatyöntekijät eläköityvät. Kuvassa Tampereen vaakuna Satakunankadun monitoimitalon seinässä. Kunta-alan eläkkeet ovat monien haasteiden edessä, kun työntekijät eläköityvät ja alan työpaikkojen määrä vähenee merkittävästi. Tärkeimmät ratkaisut näiden haasteiden voittamiseksi tehdään paikallisesti kunnissa. Eläkkeelle siirtymistä aiotaan kunnissa käyttää henkilöstön vähentämiseen. Kymmenen eläkkeelle jäävän tilalle palkataan kahdeksan uutta työntekijää. eRiiKa ahOPeltO/aaMulehden aRKistO