ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo
Kuntoutukseen osallistuminen
eri osajärjestelmissä
Rekisteritutkimus oululaisista vuonna 2018
Kela tutkii kuntoutusta –seminaari 27.4.2022
Hanna Rinne, Kelan tutkimus
Hanna.Rinne@Kela.fi
Twitter: @Hanna_Rinne
Johdanto
• Suomessa hajanainen ja osin sekava
kuntoutusjärjestelmä
• Vastuu usealla taholla, tuotanto hajautettu, tehtävät osin
päällekkäisiä
• Kuntoutuspalveluihin pääsy vaihtelee
osajärjestelmien välillä
• Kuntoutuksen eri osajärjestelmillä eri kriteerit, vastuualueet
ja kohderyhmät
• Kuntoutujien kokonaismäärästä vaikea saada
luotettavaa tietoa
• Valtioneuvoston kuntoutusselonteko (STM 2002), Rissanen &
Pulkki (2013) ja Pulkki ym. (2011a; 2011b)
• Myös kuntoutukseen osallistuneiden
sosioekonomisista tietoa heikosti
• Tarkasteluja tehty jossain osajärjestelmissä esim. Kela
(Ristikari ym. 2016; Suoyrjö ym. 2007; Saltychev ym. 2011),
työeläkekuntoutus (Laaksonen ym. 2019), fysioterapia
(Hakulinen 2004)
Tavoite
• Selvittää kuntoutukseen osallistumisen
yleisyyttä kaiken kaikkiaan ja eri
osajärjestelmissä
• Tarkastella kuntoutukseen osallistumisen eroja
sosioekonomisen taustan mukaan 25-64-
vuotiailla
• Laaja rekisteriaineisto kaikista Oulun asukkaista
vuonna 2018 (N=192 844) sekä heidän sosiaali-
ja terveyspalveluiden ja etuuksien käytöstään
(Blomgren & Jäppinen 2020)
Muuttujat
Vaste: Kuntoutukseen osallistuminen
• Osallistunut vähintään yhden kerran
johonkin tarkastelluista toimenpiteistä
vähintään yhdessä osajärjestelmässä
vuoden 2018 aikana
• Julkisen terveyspalvelujärjestelmän kuntoutus
(Oulun kaupunki ja THL:n hoitoilmoitusrekistit)
• Kelan kuntoutus (Kela)
• Työeläkekuntoutus (ETK)
• Työterveyshuollon fysioterapia (4 suurinta
työterveyshuoltoyritystä)
• Kelan korvaama yksityinen fysioterapia (Kela)
Sosioekonomiset tekijät vuoden 2017 lopusta
• Koulutus: korkea-aste, keskiaste, perusaste
• Ammattiasema: yl. toimihlö, al. toimihlö.,
työntekijä, yrittäjä, työtön, opiskelija, muu
• Opiskelijoille haettu takautuvasti vuoden 2016
lopusta
• Tulot: tuloneljännekset
Muut vakioitavat tekijät
• ikä, sukupuoli, siviilisääty, lääkkeiden
erityiskorvausoikeus, sairauspoissaolot
Kuntoutukseen osallistuneet (%) koko Oulun
väestössä kuntoutuksen eri osajärjestelmissä (N=192 844)
0 5 10 15 20 25
Kuntoutus yhteensä
Julkisen palvelujärjestelmän kuntoutus
Kelan kuntoutus
Työeläkekuntoutus
Työterveyshuollon fysioterapia
Yksityinen fysioterapia
Kuntoutukseen osallistuneet (%)
Kaikki Naiset Miehet
Kuntoutukseen osallistuneet (%) koko Oulun väestössä
iän ja sukupuolen mukaan (N=192 844)
0 5 10 15 20 25 30
0–15-vuotiaat
16–24-vuotiaat
25–44-vuotiaat
45–64-vuotiaat
65+ -vuotiaat
Kuntoutukseen osallistuneet, %
Naiset Miehet
Kuntoutukseen osallistuminen eri osajärjestelmissä – Rekisteritutkimus oululaisista vuonna 2018
Kuntoutukseen osallistuminen eri osajärjestelmissä – Rekisteritutkimus oululaisista vuonna 2018
Johtopäätökset
• Kuntoutuksen ulkopuolelle jäävät muita useammin juuri ne ryhmät, joiden terveys ja
toimintakyky lienee muita heikompi: vain perusasteen suorittaneet, työttömät ja
pienituloiset.
• Koko väestön näkökulmasta kuntoutukseen pääsy ei siis vaikuta yhdenvertaiselta.
• Sen sijaan jos kuntoutusjärjestelmän tavoitteena on työllisten työkyvyn ja opiskelijoiden
opiskelukyvyn ylläpito, kuntoutuksen voidaan sanoa kohdentuvan oikein.
• Kuntoutuksen sosioekonomisista eroista saatavaan kuvaan vaikuttaa se, mikä kaikki
kuntoutus rekistereistä on mahdollista tunnistaa.
• Rekisteritietoja kuntoutuksesta on hankala koota kattavasti, sillä järjestelmä on hyvin
hajanainen ja toimijoita ja rekisterinpitäjiä on lukuisia.
• Yhtenäiset tietojärjestelmät kuntoutuksesta palvelisivat paitsi tutkijoita, myös kuntoutujia.
Julkaisut
Tieteelliset artikkelit
• Hanna Rinne & Jenni Blomgren (2022) Kuntoutukseen osallistumisen sosioekonomiset erot –
rekisteritutkimus oululaisista vuonna 2018. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 59(1):16-33.
• Hanna Rinne & Jenni Blomgren (2020) Kuntoutukseen osallistuminen ja eri osajärjestelmien
ristikkäiskäyttö – rekisteritarkastelu Oulun väestössä vuonna 2018. Kuntoutus 43(4):6-20.
Blogikirjoitukset
• Hanna Rinne & Jenni Blomgren (2022) Kelan kuntoutukseen osallistuminen vaihtelee etenkin
ammattiaseman mukaan. Kirjoitus Kelan Tutkimusblogissa 10.3.2022.
• Hanna Rinne & Jenni Blomgren (2022) Matalassa sosioekonomisessa asemassa olevat
osallistuvat muita harvemmin kuntoutukseen. Kirjoitus Kelan tutkimusblogissa 8.3.2022.
• Hanna Rinne & Jenni Blomgren (2020) Lähes viidennes väestöstä osallistuu kuntoutukseen.
Kirjoitus Kelan Tutkimusblogissa 9.12.2020.

More Related Content

Kuntoutukseen osallistuminen eri osajärjestelmissä – Rekisteritutkimus oululaisista vuonna 2018

  • 1. Kuntoutukseen osallistuminen eri osajärjestelmissä Rekisteritutkimus oululaisista vuonna 2018 Kela tutkii kuntoutusta –seminaari 27.4.2022 Hanna Rinne, Kelan tutkimus Hanna.Rinne@Kela.fi Twitter: @Hanna_Rinne
  • 2. Johdanto • Suomessa hajanainen ja osin sekava kuntoutusjärjestelmä • Vastuu usealla taholla, tuotanto hajautettu, tehtävät osin päällekkäisiä • Kuntoutuspalveluihin pääsy vaihtelee osajärjestelmien välillä • Kuntoutuksen eri osajärjestelmillä eri kriteerit, vastuualueet ja kohderyhmät • Kuntoutujien kokonaismäärästä vaikea saada luotettavaa tietoa • Valtioneuvoston kuntoutusselonteko (STM 2002), Rissanen & Pulkki (2013) ja Pulkki ym. (2011a; 2011b) • Myös kuntoutukseen osallistuneiden sosioekonomisista tietoa heikosti • Tarkasteluja tehty jossain osajärjestelmissä esim. Kela (Ristikari ym. 2016; Suoyrjö ym. 2007; Saltychev ym. 2011), työeläkekuntoutus (Laaksonen ym. 2019), fysioterapia (Hakulinen 2004) Tavoite • Selvittää kuntoutukseen osallistumisen yleisyyttä kaiken kaikkiaan ja eri osajärjestelmissä • Tarkastella kuntoutukseen osallistumisen eroja sosioekonomisen taustan mukaan 25-64- vuotiailla • Laaja rekisteriaineisto kaikista Oulun asukkaista vuonna 2018 (N=192 844) sekä heidän sosiaali- ja terveyspalveluiden ja etuuksien käytöstään (Blomgren & Jäppinen 2020)
  • 3. Muuttujat Vaste: Kuntoutukseen osallistuminen • Osallistunut vähintään yhden kerran johonkin tarkastelluista toimenpiteistä vähintään yhdessä osajärjestelmässä vuoden 2018 aikana • Julkisen terveyspalvelujärjestelmän kuntoutus (Oulun kaupunki ja THL:n hoitoilmoitusrekistit) • Kelan kuntoutus (Kela) • Työeläkekuntoutus (ETK) • Työterveyshuollon fysioterapia (4 suurinta työterveyshuoltoyritystä) • Kelan korvaama yksityinen fysioterapia (Kela) Sosioekonomiset tekijät vuoden 2017 lopusta • Koulutus: korkea-aste, keskiaste, perusaste • Ammattiasema: yl. toimihlö, al. toimihlö., työntekijä, yrittäjä, työtön, opiskelija, muu • Opiskelijoille haettu takautuvasti vuoden 2016 lopusta • Tulot: tuloneljännekset Muut vakioitavat tekijät • ikä, sukupuoli, siviilisääty, lääkkeiden erityiskorvausoikeus, sairauspoissaolot
  • 4. Kuntoutukseen osallistuneet (%) koko Oulun väestössä kuntoutuksen eri osajärjestelmissä (N=192 844) 0 5 10 15 20 25 Kuntoutus yhteensä Julkisen palvelujärjestelmän kuntoutus Kelan kuntoutus Työeläkekuntoutus Työterveyshuollon fysioterapia Yksityinen fysioterapia Kuntoutukseen osallistuneet (%) Kaikki Naiset Miehet
  • 5. Kuntoutukseen osallistuneet (%) koko Oulun väestössä iän ja sukupuolen mukaan (N=192 844) 0 5 10 15 20 25 30 0–15-vuotiaat 16–24-vuotiaat 25–44-vuotiaat 45–64-vuotiaat 65+ -vuotiaat Kuntoutukseen osallistuneet, % Naiset Miehet
  • 8. Johtopäätökset • Kuntoutuksen ulkopuolelle jäävät muita useammin juuri ne ryhmät, joiden terveys ja toimintakyky lienee muita heikompi: vain perusasteen suorittaneet, työttömät ja pienituloiset. • Koko väestön näkökulmasta kuntoutukseen pääsy ei siis vaikuta yhdenvertaiselta. • Sen sijaan jos kuntoutusjärjestelmän tavoitteena on työllisten työkyvyn ja opiskelijoiden opiskelukyvyn ylläpito, kuntoutuksen voidaan sanoa kohdentuvan oikein. • Kuntoutuksen sosioekonomisista eroista saatavaan kuvaan vaikuttaa se, mikä kaikki kuntoutus rekistereistä on mahdollista tunnistaa. • Rekisteritietoja kuntoutuksesta on hankala koota kattavasti, sillä järjestelmä on hyvin hajanainen ja toimijoita ja rekisterinpitäjiä on lukuisia. • Yhtenäiset tietojärjestelmät kuntoutuksesta palvelisivat paitsi tutkijoita, myös kuntoutujia.
  • 9. Julkaisut Tieteelliset artikkelit • Hanna Rinne & Jenni Blomgren (2022) Kuntoutukseen osallistumisen sosioekonomiset erot – rekisteritutkimus oululaisista vuonna 2018. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 59(1):16-33. • Hanna Rinne & Jenni Blomgren (2020) Kuntoutukseen osallistuminen ja eri osajärjestelmien ristikkäiskäyttö – rekisteritarkastelu Oulun väestössä vuonna 2018. Kuntoutus 43(4):6-20. Blogikirjoitukset • Hanna Rinne & Jenni Blomgren (2022) Kelan kuntoutukseen osallistuminen vaihtelee etenkin ammattiaseman mukaan. Kirjoitus Kelan Tutkimusblogissa 10.3.2022. • Hanna Rinne & Jenni Blomgren (2022) Matalassa sosioekonomisessa asemassa olevat osallistuvat muita harvemmin kuntoutukseen. Kirjoitus Kelan tutkimusblogissa 8.3.2022. • Hanna Rinne & Jenni Blomgren (2020) Lähes viidennes väestöstä osallistuu kuntoutukseen. Kirjoitus Kelan Tutkimusblogissa 9.12.2020.