2. Sähköä ei voi varastoida:
Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on
pidettävä yllä joka hetki!
9500
10000
10500
11000
11500
12000
12500
5:00 5:30 6:00 6:30 7:00 7:30 8:00 8:30 9:00 9:30 10:00
Kulutus (toteutunut)
Suunniteltu tuotanto ja
vienti/tuonti
Tunnin sisäiset kulutuksen muutokset:
kantaverkkoyhtiöt tasapainottavat
Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset:
sähkömarkkinat tasapainottavat hintamekanismin
avulla
20.11.2014 Jonne Jäppinen
2
MW
Vuorokausisäädön toteutus:
- vesivoima 40 %
- tuonti Pohjoismaista 30 %
- lauhde 15 %
- muut 15 %
Keskimääräinen viikkokulutus ja tuotanto 2008 - 2010
3. lämpö-, vesi-, tuulivoimaa
lämpö- ja tuulivoimaa,
aurinkovoimaa
vesivoimaa
lämpövoimaa
Eilen: vuodenajasta ja vesitilanteesta
riippuvia muutoksia – energia!
Huomenna: päivittäisiä ja tunneittaisia
muutoksia – teho!
vesi- ja tuulivoimaa
20.11.2014 Jonne Jäppinen
3
4. Kysyntäjoustolle on kysyntää Suomessa!
2008 2009 2010 2011 2012
Fingridin reservitarve
ja – kustannukset
nousussa!
• Voimajärjestelmän suurin
yksikkökoko kasvaa,
~ 900 MW => 1300 MW
• Lisää joustamatonta tuotantoa
(tuuli, aurinko) liitetään
voimajärjestelmään
Hintapiikkejä esiintyy yhä, varsinkin säätö-
sähkömarkkinoilla
Järjestelmän joustavuutta pitää lisätä
uusin keinoin ja työkaluin,
kysyntäjousto muodostaa mahdollisuuden!
5. Joustavuus sähkömarkkinoilla syntyy usean tekijän
summana,
sähkömarkkinoiden "pelisäännöt" luovat raamin
toiminnalle!
Joustavat sähkömarkkinat
Siirtoka-
pasiteetit
Kulutus
Tuotanto
7.4.2014 Jonne Jäppinen
5
6. Kysynnän jousto - kolmas lenkki järjestelmän
joustavuudessa
20.11.2014 Jonne Jäppinen
6
Kysynnän joustot sähkömarkkinoilla
• Energia
• Investoinnit energiatehokkuuteen
• Teho
• Aktiivinen toiminta sähkömarkkinoilla: spot, Elbas
• Kulutushuiput!
Kysynnän joustot säätösähkömarkkinoilla ja
reservinä
• Lähes reaaliaikaisuus käyttötunnilla
• Mahdollisuus osallistua spot-kaupankäynnin jälkeen
eli voi osallistua useammalle markkinalle
7. Tehotasapaino käyttötunnilla ylläpidetään reservein
ja säätösähkömarkkinoiden avulla
20.11.2014 Jonne Jäppinen
7
Taajuusohjattu käyttöreservi
Säätää koko ajan:
Pyörivät Pohjoismaiset
voimalaitokset
Osto Venäjän ja Viron
tasasähkölinkien
välityksellä
Säätösähkömarkkinat
Käytetään 70 %
tunneista:
Pohjoismaiset
voimalaitokset ja tuontia
Kulutus tulossa mukaan
laajemmin, nyt 100 – 250
MW (noin 1/5 koko
markkinan määrästä
Suomessa)
Taajuusohjattu häiriöreservi
Korjaa automaattisesti
taajuutta häiriötilanteissa:
Pyörivät Pohjoismaiset
voimalaitokset
Kulutus: irtikytkettävät
kuormat, yhteensä 68
MW Suomessa vuonna
2014 (noin 1/4 koko
reservin määrästä)
Nopea
häiriöreservi
Aktivoidaan manuaalisesti
siirtojen palauttamiseksi:
Kotimaiset
varavoimalaitokset
Kulutus: irtikytkettävät
kuormat, 385 MW vuonna
2014 (noin 1/4 koko
reservin määrästä)
50,1
Hz
50,0
49,9
8. Kysyntäjoustolle on markkinapaikkoja !
49,2
49,3
49,4
49,5
49,6
49,7
49,8
49,9
50
50,1
Frequency
Elspot-markkina,
day-ahead
Taajuusohjattu
häiriöreservi,
FCR-D
Taajuusohjattu
käyttöreservi,
FCR-N
Automaattinen
taajuudenhallinta-
reservi, FRR-A
Elbas-markkina,
intra day
Säätösähkö-
markkina,
FRR-M
Nopea
häiriö-reservi,
FRR-M
Tehoreservi
Kysyntäjousto voi osallistua kaikille näille markkinoille !
Tuntimittarointi-
ja -hinnoittelu
käytössä
Tekniset vaatimukset
poikkeavat eri
markkinoilla
Erilainen markkina, erilaiset
vaatimukset => erilainen
kompensaatio
Kysyntäjousto
markkinalla
tänään
200 - 600
MW
0 - 200
MW
100 - 300
MW
385 MW
0 MW
0 MW
0 MW
70 MW
Taajuus
9. Kysynnän joustopotentiaalia löytyy!
20.11.2014 Jonne Jäppinen
9
Energiaintensiivinen teollisuus
• Edelläkävijä markkinoilla ja reservien tarjonnassa
• Esim. taajuusohjattu häiriöreservi 68 MW, nopea häiriöreservi 385 MW
Pieni ja keskisuuri teollisuus
• Potentiaalia markkinoiden käyttöön ja reserveiksi
• Vain pieni osa potentiaalista käytössä
• Esim. kauppojen kylmälaitteet, pakastevarastot
• Mahdollisuuksia selvitetään pilotein vuonna 2014
Kotitaloudet
• "Pienet purot" markkinoille, sähkölämmitys ja veden lämmitys pääosassa
• Järjestelmän kannalta huippukulutustilanteet tärkeitä
• Tuntilukevat mittarit ja tunneittainen hinnoittelu yhdistettynä kodin
automaatioon edesauttavat
• Mahdollisuuksia selvitetään pilotein vuonna 2014
10. Yhteiset kysyntäjouston pilottiprojektit ovat jouheva
väylä markkinoille!
3 menossa olevaa
pilottia
Ja muutama muu pilotti vielä valmistelussa...
"Tuntihinta" app
ladattavissa !
Suuri pakastamo
taajuusohjattuna reservinä (~ 3
MW), (FCR-N)
Case SEAM
Automaattinen kuorman siirto UPS-
laitteiden ja varavoima-
generaattoreiden taakse joko taajuus-
tai manuaaliohjattuna, (FCR-D or
FRR-M)
Case Energiakolmio
Kodin sähkönkulutuksen älykäs
ohjaus (€, Co, Hz, sähkön myyjä,
TSO)
Case There Corporation
11. Yhteenveto
• Pohjoismainen vesivoimakapasiteetti voi turvata
sähkömarkkinoiden päivittäisen toiminnan
• Mutta miten saadaan aikaan markkinaehtoisia
investointeja?
Joustava tuotantokapasiteetti vähenee
ja hintaan reagoimaton tuotanto
lisääntyy
• Kysyntäjousto potentiaalinen ja edullinen tapa tasapainottaa
kulutusta ja tuotantoa
• Potentiaalia olemassa, mutta onko liiketaloudellisesti
perusteltua?
Suomen sähköntuotantokapasiteetti ei
näytä kykenevän vastaamaan sähkön
kulutuksen tarpeeseen
• Toimivat siirtoyhteydet kaikkiin naapurimaihin auttavat
tehotasapainon ylläpidossa vuorokausi- ja tuntitasolla
• Pohjoismainen synkronijärjestelmä tärkeä
toimitusvarmuuden kannalta
Itämeren alueen markkinaintegraatio
etenee
20.11.2014 Jonne Jäppinen
11