ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Älä lähde soitellen someen

•
•
Grapevine Media Oy
Grapevine Media Oy

Horisontti-lehdestä (nro 3/2013) napattu Marikan osuus. Aiheena sosiaalinen media ja strategia. Lähde: http://www.hmma.fi/horisontti-lehti (nro 3/2013)

1 of 2
Download to read offline
8 HELSINGIN HORISONTTI TEKSTI: EEVAKAISA MÄNTYRANTA rapevine Media Oy:n toimitus- johtaja Marika Siniaalto luettelee lonkalta useitakin syitä, miksi nimen- omaan b-to-b -yrityksen kannattaa men- nä mukaan sosiaaliseen mediaan, mutta ei suinpäin vaan harkinnan kautta. ”Moni epäilee somen sopivuutta yri- tysmarkkinoinnissa uskoen, että se on vain rentoon jutusteluun ja henkilökoh- taisiin intresseihin perustuva media”, sanoo Siniaalto. ”Tällöin unohdetaan, että bisnespäättäjät ovat aivan saman- laisia ihmisiä kuin muutkin, ja he viettävät aikaansa sosiaalisen median parissa siinä missä moni muu. Miksei siis oltaisi siellä toisten mukana?” ”Toinen, yhtä pätemätön perustelu on uskomus, että sosiaalisessa mediassa vietetään aikaa yleensä työajan jälkeen, jolloin ihminen ei yleensä suunnittele työpaikan suuria ostopäätöksiä. To- tuushan on kuitenkin se, että työhönsä intohimoisesti suhtautuva bongailee ammattiin ja toimeensa liittyviä asioita siellä, missä kulloinkin sattuu olemaan.” Lisäksi Siniaallon mukaan some suosii b-to-b:tä myös siinä, että sen avulla vies- tit ja mainokset pystytään kohdistamaan erittäin tarkasti. Yritysmarkkinoinnin kohderyhmäthän ovat paljon selkeäm- piä ja helpommin määriteltäviä kuin kuluttajapuolella. ”Ongelmat alkavat yleensä silloin, kun päätetään mennä mukaan. Usein sosi- aalisen median erityisluonne unohtuu, viestit muotoillaan ja tavoitteet asetetaan perinteisen mallin mukaan vaikka so- men toimintalogiikka on melko lailla erilainen kuin muussa mainonnassa”, toteaa Siniaalto. Pehmeästi alkuun ”Somessa luodaan ja pohjustetaan asi- akassuhteita, mikä jää tapahtumatta, jos yritys lähtee liikenteeseen myyntikärki edellä”, painottaa Siniaalto. ”Asiakas- suhteen luominen on pitkä prosessi eikä se aukea sillä, että lyödään heti tiskiin tarjous josta ei voi kieltäytyä. Sosiaalinen Grapevine Media Oy • perustettu v. 2009 • työllistää tällä hetkellä 5 henkeä (syksyllä 6) • toimiala: sosiaalisen median markkinointi, verkkobisnekseen liittyvä sisällöntuotanto ja ideointi, myös tekniset ratkaisut Facebook, LinkedIn, Twitter. Foursquare, Pinterest, blogit. Miksi niissä pitäisi olla mukana, ja miten niissä ollaan? Ilman tavoitteiden asettamista ei synny strategiaa eikä tulosta. G • Marika Siniaalto. Grapevine Media Oy:n pe- rustaja ja toimitusjohtaja, uskoo vahvasti strate- giseen ajatteluun myös somessa. ÄLÄ LÄHDE SOITELLEN SOMEEN: Hyvä strategia on viisauden alku ?
HELSINGIN HORISONTTI 9 media antaa monipuoliset mahdolli- suudet luoda mielikuvaa yrityksestä ennenkuin ainuttakaan myyntiväittä- mää on esitetty.” Tämä tapahtuu esimerkiksi vilautta- malla omaa asiantuntemustaan, kysy- mällä asiakkaan mielipidettä ja ideoita tuotteesta tai palvelusta, usein ihan vain tarjoamalla kevyttä viihdettä: kilpailuja, videokuvaa, tarinoita. Kaikesta täytyy kuultaa läpi, että yritys on kiinnostunut uusista asiak- kaistaan ja haluaa rakentaa heidän kanssaan kestävää dialogia. Strategisella tasolla Siniaalto näkee kaksi mahdollisuutta, miten voidaan mennä metsään. ”Joskus someen mennään sen kummemmin mietti- mättä, mitä ja miksi ja milloin. Tällöin koko toiminta jää irralliseksi eikä tue yrityksen muuta markkinointia. Jos- kus taas yrityksessä saatetaan tehdä hyvinkin pitkälle mietitty some- strategia, mutta sitäkään ei nidota muuhun markki-nointiin. Jälleen ol- laan tilanteessa, jossa some ei tuo mi- tään lisää markkinointiin vaan toimii omana osionaan, joskus jopa vastaan muuta strategiaa.” Suunnistusohjeita aloittelevalle Somen eri alustat ja palvelut tarjoavat kukin erilaisia mahdollisuuksia. Tun- netuimmat ja ehkä suosituimmat ovat niinsanotut yhteisöpalvelut, joista yleisimmin käytössä ovat Facebook, LinkedIn sekä Google+. ”Yhteisöpalveluille on luonteen- omaista syke: siellä on liikettä ja mei- ninkiä, siellä tapahtuu. Ne tarjoavat ennen kaikkea mahdollisuuden run- saaseen vuorovaikutukseen, niiden avulla yritykseesi ja sen palveluihin voidaan reagoida. Vuorovaikutteisilla viesteillä voidaan tehdä paljonkin, kysyä mielipiteitä, kehittää palvelua ja ennen kaikkea kerätä liidejä.” Seuraavana Siniaalto mainitsee sisäl- töpalvelut, esimerkiksi YouTube, Pin- terest ja ݺߣShare. ”Sisältöpalvelut toimivat oivallisina materiaalin jaka- misen kanavina, joka voi olla tehokas tukipalvelu markkinoinnissa. Lisäksi näistä on sanottava, että hakukoneop- timoinnin kannalta ne ovat erityisen hyviä medioita, sillä ne nousevat jo- non ohi hakutuloksissa.” Sisältöpalveluiden käyttöä rajaa vain mielikuvitus: niiden avulla esimerkik- si asiantuntijayritys voi kertoa harkit- tuja makupaloja osaamisestaan, tai verkkokauppa näyttää herkullisimpia kohteitaan. YouTubessa voidaan opet- taa kädestä pitäen teknisten laitteiden erikoisuuksia, tai vaikkapa lähettää elävää kuvaa firman merkkipäiviltä. ”Bloggaaminen on vielä eräs sosiaa- liseen mediaan lukeutuva väylä, jossa voidaan esitellä omaa asiantunti- juuttaan”, sanoo Siniaalto. ”Bloggaa- misessa olennaista on oma äänen löy- täminen ja näkemyksellisyys. Tämä korostuu erityisesti mikroblogi Twit- terissä, jossa sanoma täytyy puristaa lyhyeen.” Näiden lisäksi on olemassa useita, tietyyn käyttöön rajattuja sosiaalisia medioita. Esimerkiksi musiikijakopal- velu Spotify tai kuntoilijoiden suosima HeiaHeia, jotka kummatkin voidaan kytkeä esimerkiksi Facebook-tiliin siten, että niiden aktiviteetit näkyvät myös fb-sivuilla. Mahdollisuuksista siis ei ainakaan ole pulaa. Siniaalto muistuttaa kuiten- kin, että ei pidä langeta siihen harha- luuloon että ilmaisten alustojen käyttö olisi todellakin ilmaista. ”Varsinainen käyttöhän ei maksa mitään, mutta ajatuksella suoritettuna se sitoo yrityksen aikaa ja resursseja. Nykyään moni palvelu alkaa myös edellyttää jonkin verran teknistä osaa- mista, eli sivutoimena some-kakkua ei voida heittää kenellekään.” ”Merkittävän ja laadukkaan sisällön tuottaminen on työlästä, ja kun se sidotaan määrätietoisesti yrityksen muuhun markkinointiin, se edellyttää asiantuntemusta. Usein sitä löytyy omasta yrityksestäkin, mutta mikäli some-toimet aiotaan yhdistää laajem- min muuhun markkinointiin, kannat- taa jo kääntyäkin alan yrityksen puo- leen. Ja tämähän sitten lisääkin jo somen kustannuksia.” ”Tosiasia on se, että kukaan ei tule innosta kirkuen sivuillesi, mikäli hän ei tiedä niistä tai niissä ei ole mitään kiinnostavaa asiaa. Tämä kannattaa pitää mielessä”, kiteyttää Siniaalto. Löydettävyys on ensimmäinen edellytys brändin luomiseen. Mitä teet ensimmäiseksi kun harkitset jotain isompaa hankintaa tai haluat löytää vanhan opiskelukaverin tie- dot? Aivan niin, laitat hakusanan Googleen. Se on jo itsestään selvä tapa toimia. Kun etsit yrityksellesi kouluttajaa tai olet palkkaamassa markkinointi- tai myyntipäällikköä, haku alkaa aina verkosta. Henkilöt jotka eivät verkkohaulla tule näky- viin, eivät ole olemassa. Facebook, Linkedin, Twitter, ݺߣshare… – Missä minun pitäisi näkyä? Valikoima on laaja eikä ole tarkoi- tuksenmukaista olla läsnä tai aktii- vinen kaikissa välineissä. Myynnin ja markkinoinnin parissa oleville yksi tärkeimmistä on LinkedIn. Erityisesti työnhakua suunnittele- villa tulee olla omasta asiantunti- juudesta ja työhistoriasta kertova profiili Linkedinissä. Rekrytoijat käyttävät sitä ahkerasti etsiessään sopivia kandidaatteja. Muista so- men ja digin keinoista Jouni nosti esille mm. ݺߣsharen ja blogit jot- ka molemmat toimivat erinomaisi- na keinoina näyttää ja jakaa omaa asiantuntijuutta, mutta myös oppia itse, saada vinkkejä omaan työhön. Brändini sisältö Digitaalinen tai face-to-face läsnä- olo on vain brändisi kuori, joka yhdessä sisällön kanssa ratkaisee minkälaisen mielikuvan muut si- nusta muodostavat. Sisällöntuotto ei tarkoita vain blogia tai seminaa- ripuhetta vaan kaikkea, mitä tuotat muiden näkyville esim. Facebookis- sa tai keskustelupalstoilla. Lukio- tai armeja-ajan remuryhmän verk- kokaverit eivät kasvata brädiarvo- asi, jos haetaan esim. vaativan rat- kaisumyynnin osaajaa. Kaikki tekemisemme vaikuttaa siihen mitä olemme. Millä voit vai- kuttaa siihen, miten muut sinut näkevät ja kokevat? Jounin esityk- sessä oli itsearviointityökalu, jonka avulla jokainen voi löytää kehittä- mistä vaativat osa-alueet: Minä-brändin omat kehitysaskeleet • Koulutus • Työura • Ulkoinen olemus • Sosiaalisen elämän taidot • Muutosvalmius • Ihmistuntemus • Verkostot • Asenne • Suunnitelmallisuus • Panokset (aika, raha) Oman asiantuntija- ja osaamispro- fiilin rakentaminen on pitkäjänteis- tä työtä. Jos et tiedä mistä aloittaa tai miten kehittäisit omaa brändiäsi, suosittelen osallistumaan SMKJ:n Minä-brändi myynti- ja markki- nointityössä -koulutukseen! Maarit Balac MIKÄ ON SINUN brändiarvosi? Brändääminen ei ole vain yritysten yksinoikeus vaan se koskee yhtälailla meitä kaikki yksilöitä. Erityisesti omasta brändistään pitäisi olla kiinnostunut meidän, jotka työskentelemme myynnin ja markkinoinnin parissa. Minä-brändin merkitykseen, sen rakentamisen ja kehittämisen syövereihin meidät johdatti SMKJ:n tutkimus- ja koulutuspäällikkö Jouni Röksä yhden aamupäivän ajan. LinkedIn profiili perustettu 2008. Facebookia käytän vain ys- tävien kesken mutta hyö- dynnän sitä myös työssäni seuraamalla miten eri yri- tykset markkinoivat Face- bookissa. Blogi: asiakkaansilmin.com. Blogini teemana on seurata myyntiä ja markkinointia asiakkaan näkökulmasta. Koulutukset, seminaaripu- heenvuorot: Pidän myynnin koulutuksia (ostajan näkö- kulmasta) mm. SMKJ:n tilai- suuksissa.

More Related Content

Älä lähde soitellen someen

  • 1. 8 HELSINGIN HORISONTTI TEKSTI: EEVAKAISA MÄNTYRANTA rapevine Media Oy:n toimitus- johtaja Marika Siniaalto luettelee lonkalta useitakin syitä, miksi nimen- omaan b-to-b -yrityksen kannattaa men- nä mukaan sosiaaliseen mediaan, mutta ei suinpäin vaan harkinnan kautta. ”Moni epäilee somen sopivuutta yri- tysmarkkinoinnissa uskoen, että se on vain rentoon jutusteluun ja henkilökoh- taisiin intresseihin perustuva media”, sanoo Siniaalto. ”Tällöin unohdetaan, että bisnespäättäjät ovat aivan saman- laisia ihmisiä kuin muutkin, ja he viettävät aikaansa sosiaalisen median parissa siinä missä moni muu. Miksei siis oltaisi siellä toisten mukana?” ”Toinen, yhtä pätemätön perustelu on uskomus, että sosiaalisessa mediassa vietetään aikaa yleensä työajan jälkeen, jolloin ihminen ei yleensä suunnittele työpaikan suuria ostopäätöksiä. To- tuushan on kuitenkin se, että työhönsä intohimoisesti suhtautuva bongailee ammattiin ja toimeensa liittyviä asioita siellä, missä kulloinkin sattuu olemaan.” Lisäksi Siniaallon mukaan some suosii b-to-b:tä myös siinä, että sen avulla vies- tit ja mainokset pystytään kohdistamaan erittäin tarkasti. Yritysmarkkinoinnin kohderyhmäthän ovat paljon selkeäm- piä ja helpommin määriteltäviä kuin kuluttajapuolella. ”Ongelmat alkavat yleensä silloin, kun päätetään mennä mukaan. Usein sosi- aalisen median erityisluonne unohtuu, viestit muotoillaan ja tavoitteet asetetaan perinteisen mallin mukaan vaikka so- men toimintalogiikka on melko lailla erilainen kuin muussa mainonnassa”, toteaa Siniaalto. Pehmeästi alkuun ”Somessa luodaan ja pohjustetaan asi- akassuhteita, mikä jää tapahtumatta, jos yritys lähtee liikenteeseen myyntikärki edellä”, painottaa Siniaalto. ”Asiakas- suhteen luominen on pitkä prosessi eikä se aukea sillä, että lyödään heti tiskiin tarjous josta ei voi kieltäytyä. Sosiaalinen Grapevine Media Oy • perustettu v. 2009 • työllistää tällä hetkellä 5 henkeä (syksyllä 6) • toimiala: sosiaalisen median markkinointi, verkkobisnekseen liittyvä sisällöntuotanto ja ideointi, myös tekniset ratkaisut Facebook, LinkedIn, Twitter. Foursquare, Pinterest, blogit. Miksi niissä pitäisi olla mukana, ja miten niissä ollaan? Ilman tavoitteiden asettamista ei synny strategiaa eikä tulosta. G • Marika Siniaalto. Grapevine Media Oy:n pe- rustaja ja toimitusjohtaja, uskoo vahvasti strate- giseen ajatteluun myös somessa. ÄLÄ LÄHDE SOITELLEN SOMEEN: Hyvä strategia on viisauden alku ?
  • 2. HELSINGIN HORISONTTI 9 media antaa monipuoliset mahdolli- suudet luoda mielikuvaa yrityksestä ennenkuin ainuttakaan myyntiväittä- mää on esitetty.” Tämä tapahtuu esimerkiksi vilautta- malla omaa asiantuntemustaan, kysy- mällä asiakkaan mielipidettä ja ideoita tuotteesta tai palvelusta, usein ihan vain tarjoamalla kevyttä viihdettä: kilpailuja, videokuvaa, tarinoita. Kaikesta täytyy kuultaa läpi, että yritys on kiinnostunut uusista asiak- kaistaan ja haluaa rakentaa heidän kanssaan kestävää dialogia. Strategisella tasolla Siniaalto näkee kaksi mahdollisuutta, miten voidaan mennä metsään. ”Joskus someen mennään sen kummemmin mietti- mättä, mitä ja miksi ja milloin. Tällöin koko toiminta jää irralliseksi eikä tue yrityksen muuta markkinointia. Jos- kus taas yrityksessä saatetaan tehdä hyvinkin pitkälle mietitty some- strategia, mutta sitäkään ei nidota muuhun markki-nointiin. Jälleen ol- laan tilanteessa, jossa some ei tuo mi- tään lisää markkinointiin vaan toimii omana osionaan, joskus jopa vastaan muuta strategiaa.” Suunnistusohjeita aloittelevalle Somen eri alustat ja palvelut tarjoavat kukin erilaisia mahdollisuuksia. Tun- netuimmat ja ehkä suosituimmat ovat niinsanotut yhteisöpalvelut, joista yleisimmin käytössä ovat Facebook, LinkedIn sekä Google+. ”Yhteisöpalveluille on luonteen- omaista syke: siellä on liikettä ja mei- ninkiä, siellä tapahtuu. Ne tarjoavat ennen kaikkea mahdollisuuden run- saaseen vuorovaikutukseen, niiden avulla yritykseesi ja sen palveluihin voidaan reagoida. Vuorovaikutteisilla viesteillä voidaan tehdä paljonkin, kysyä mielipiteitä, kehittää palvelua ja ennen kaikkea kerätä liidejä.” Seuraavana Siniaalto mainitsee sisäl- töpalvelut, esimerkiksi YouTube, Pin- terest ja ݺߣShare. ”Sisältöpalvelut toimivat oivallisina materiaalin jaka- misen kanavina, joka voi olla tehokas tukipalvelu markkinoinnissa. Lisäksi näistä on sanottava, että hakukoneop- timoinnin kannalta ne ovat erityisen hyviä medioita, sillä ne nousevat jo- non ohi hakutuloksissa.” Sisältöpalveluiden käyttöä rajaa vain mielikuvitus: niiden avulla esimerkik- si asiantuntijayritys voi kertoa harkit- tuja makupaloja osaamisestaan, tai verkkokauppa näyttää herkullisimpia kohteitaan. YouTubessa voidaan opet- taa kädestä pitäen teknisten laitteiden erikoisuuksia, tai vaikkapa lähettää elävää kuvaa firman merkkipäiviltä. ”Bloggaaminen on vielä eräs sosiaa- liseen mediaan lukeutuva väylä, jossa voidaan esitellä omaa asiantunti- juuttaan”, sanoo Siniaalto. ”Bloggaa- misessa olennaista on oma äänen löy- täminen ja näkemyksellisyys. Tämä korostuu erityisesti mikroblogi Twit- terissä, jossa sanoma täytyy puristaa lyhyeen.” Näiden lisäksi on olemassa useita, tietyyn käyttöön rajattuja sosiaalisia medioita. Esimerkiksi musiikijakopal- velu Spotify tai kuntoilijoiden suosima HeiaHeia, jotka kummatkin voidaan kytkeä esimerkiksi Facebook-tiliin siten, että niiden aktiviteetit näkyvät myös fb-sivuilla. Mahdollisuuksista siis ei ainakaan ole pulaa. Siniaalto muistuttaa kuiten- kin, että ei pidä langeta siihen harha- luuloon että ilmaisten alustojen käyttö olisi todellakin ilmaista. ”Varsinainen käyttöhän ei maksa mitään, mutta ajatuksella suoritettuna se sitoo yrityksen aikaa ja resursseja. Nykyään moni palvelu alkaa myös edellyttää jonkin verran teknistä osaa- mista, eli sivutoimena some-kakkua ei voida heittää kenellekään.” ”Merkittävän ja laadukkaan sisällön tuottaminen on työlästä, ja kun se sidotaan määrätietoisesti yrityksen muuhun markkinointiin, se edellyttää asiantuntemusta. Usein sitä löytyy omasta yrityksestäkin, mutta mikäli some-toimet aiotaan yhdistää laajem- min muuhun markkinointiin, kannat- taa jo kääntyäkin alan yrityksen puo- leen. Ja tämähän sitten lisääkin jo somen kustannuksia.” ”Tosiasia on se, että kukaan ei tule innosta kirkuen sivuillesi, mikäli hän ei tiedä niistä tai niissä ei ole mitään kiinnostavaa asiaa. Tämä kannattaa pitää mielessä”, kiteyttää Siniaalto. Löydettävyys on ensimmäinen edellytys brändin luomiseen. Mitä teet ensimmäiseksi kun harkitset jotain isompaa hankintaa tai haluat löytää vanhan opiskelukaverin tie- dot? Aivan niin, laitat hakusanan Googleen. Se on jo itsestään selvä tapa toimia. Kun etsit yrityksellesi kouluttajaa tai olet palkkaamassa markkinointi- tai myyntipäällikköä, haku alkaa aina verkosta. Henkilöt jotka eivät verkkohaulla tule näky- viin, eivät ole olemassa. Facebook, Linkedin, Twitter, ݺߣshare… – Missä minun pitäisi näkyä? Valikoima on laaja eikä ole tarkoi- tuksenmukaista olla läsnä tai aktii- vinen kaikissa välineissä. Myynnin ja markkinoinnin parissa oleville yksi tärkeimmistä on LinkedIn. Erityisesti työnhakua suunnittele- villa tulee olla omasta asiantunti- juudesta ja työhistoriasta kertova profiili Linkedinissä. Rekrytoijat käyttävät sitä ahkerasti etsiessään sopivia kandidaatteja. Muista so- men ja digin keinoista Jouni nosti esille mm. ݺߣsharen ja blogit jot- ka molemmat toimivat erinomaisi- na keinoina näyttää ja jakaa omaa asiantuntijuutta, mutta myös oppia itse, saada vinkkejä omaan työhön. Brändini sisältö Digitaalinen tai face-to-face läsnä- olo on vain brändisi kuori, joka yhdessä sisällön kanssa ratkaisee minkälaisen mielikuvan muut si- nusta muodostavat. Sisällöntuotto ei tarkoita vain blogia tai seminaa- ripuhetta vaan kaikkea, mitä tuotat muiden näkyville esim. Facebookis- sa tai keskustelupalstoilla. Lukio- tai armeja-ajan remuryhmän verk- kokaverit eivät kasvata brädiarvo- asi, jos haetaan esim. vaativan rat- kaisumyynnin osaajaa. Kaikki tekemisemme vaikuttaa siihen mitä olemme. Millä voit vai- kuttaa siihen, miten muut sinut näkevät ja kokevat? Jounin esityk- sessä oli itsearviointityökalu, jonka avulla jokainen voi löytää kehittä- mistä vaativat osa-alueet: Minä-brändin omat kehitysaskeleet • Koulutus • Työura • Ulkoinen olemus • Sosiaalisen elämän taidot • Muutosvalmius • Ihmistuntemus • Verkostot • Asenne • Suunnitelmallisuus • Panokset (aika, raha) Oman asiantuntija- ja osaamispro- fiilin rakentaminen on pitkäjänteis- tä työtä. Jos et tiedä mistä aloittaa tai miten kehittäisit omaa brändiäsi, suosittelen osallistumaan SMKJ:n Minä-brändi myynti- ja markki- nointityössä -koulutukseen! Maarit Balac MIKÄ ON SINUN brändiarvosi? Brändääminen ei ole vain yritysten yksinoikeus vaan se koskee yhtälailla meitä kaikki yksilöitä. Erityisesti omasta brändistään pitäisi olla kiinnostunut meidän, jotka työskentelemme myynnin ja markkinoinnin parissa. Minä-brändin merkitykseen, sen rakentamisen ja kehittämisen syövereihin meidät johdatti SMKJ:n tutkimus- ja koulutuspäällikkö Jouni Röksä yhden aamupäivän ajan. LinkedIn profiili perustettu 2008. Facebookia käytän vain ys- tävien kesken mutta hyö- dynnän sitä myös työssäni seuraamalla miten eri yri- tykset markkinoivat Face- bookissa. Blogi: asiakkaansilmin.com. Blogini teemana on seurata myyntiä ja markkinointia asiakkaan näkökulmasta. Koulutukset, seminaaripu- heenvuorot: Pidän myynnin koulutuksia (ostajan näkö- kulmasta) mm. SMKJ:n tilai- suuksissa.