際際滷

際際滷Share a Scribd company logo

La settimana dell'investitore 2009

Download as PPT, PDF
Giuseppe Cioce
Giuseppe Cioce
1 of 62
Download to read offline
Come funzionano i prodotti finanziari che ho in portafoglio? Quali rischi corro? Quanto mi costano? Quanto mi costeranno ancora? Le regole fondamentali da seguire per non commettere errori. I vantaggi della consulenza finanziaria indipendente: pi湛 efficienza e meno rischi 1
La Settimana dellInvestitore 竪竪 uunnaa ooppeenn wweeeekk iinn ccuuii ggllii aassssoocciiaattii aaddeerreennttii aalllliinniizziiaattiivvaa ssii rreennddoonnoo ddiissppoonniibbiillii aadd iinnccoonnttrraarree ttuuttttii ccoolloorroo cchhee ssoonnoo iinntteerreessssaattii aadd aavveerree uunn pprriimmoo aapppprroocccciioo aallllaa ccoonnssuulleennzzaa iinnddiippeennddeennttee.. LLaappppuunnttaammeennttoo vvuuoollee sseennssiibbiilliizzzzaarree llee ffaammiigglliiee iittaalliiaannee ssuuii tteemmii ddeell rriissppaarrmmiioo ccoonnssaappeevvoollee ee ddeellllaa ppiiaanniiffiiccaazziioonnee ffiinnaannzziiaarriiaa ssppiieeggaannddoo ii vvaannttaaggggii ddeellllaa ccoonnssuulleennzzaa ffiinnaannzziiaarriiaa iinnddiippeennddeennttee ee rriissppoonnddeennddoo aaii dduubbbbii ddeeggllii iinnvveessttiittoorrii.. 2
LLAA PPIIAANNIIFFIICCAAZZIIOONNEE 3 FFIINNAANNZZIIAARRIIAA iinnddiivviidduuaazziioonnee ddeellllee nneecceessssiitt ffiinnaannzziiaarriiee rreeaalliizzzzaazziioonnee ddeellllee ssoolluuzziioonnii
LLAA PPIIAANNIIFFIICCAAZZIIOONNEE 4 FFIINNAANNZZIIAARRIIAA AAllllaattttoo pprraattiiccoo ii ppaassssii ddaa sseegguuiirree ssoonnoo:: VVeerriiffiiccaa ddeellllee ccooppeerrttuurree aassssiiccuurraattiivvee ddii rriisscchhiioo ppuurroo AAnnaalliissii ddeettttaagglliiaattaa ddeellllaa ppoossiizziioonnee pprreevviiddeennzziiaallee AAnnaalliissii ddeell ppoorrttaaffoogglliioo iinnvveessttiimmeennttii aattttuuaallee PPiiaanniiffiiccaazziioonnee ddeeggllii oobbiieettttiivvii ee ddeellllee eessiiggeennzzee DDeetteerrmmiinnaazziioonnee ddeell pprrooffiilloo ddii rriisscchhiioo ddeelllliinnvveessttiittoorree..
55 1100 -- 1188 oottttoobbrree 22000099 LLaa SSeettttiimmaannaa ddeellll''iinnvveessttiittoorree CCoommee ffuunnzziioonnaannoo ii pprrooddoottttii ffiinnaannzziiaarrii cchhee hhoo iinn ppoorrttaaffoogglliioo?? QQuuaallii rriisscchhii ccoorrrroo?? QQuuaannttoo mmii ccoossttaannoo?? QQuuaannttoo mmii ccoosstteerraannnnoo aannccoorraa??
NNOONN SSOOLLOO RREENNDDIIMMEENNTTOO s Quando soottttoossccrriivveettee uunnoobbbblliiggaazziioonnee oo uunn ffoonnddoo ddii iinnvveessttiimmeennttoo,, ccoonnoosscceettee ii rriisscchhii cchhee vvii aassssuummeettee ee ii ccoossttii cchhee ssoosstteenneettee?? 6
Conoscere ggllii ssttrruummeennttii ffiinnaannzziiaarrii ppeerr mmeetttteerrssii aall rriippaarroo ddaa bboollllee ssppeeccuullaattiivvee,, ssccaannddaallii ffiinnaannzziiaarrii ee ccoossttii eessaaggeerraattii 7 LLee OObbbblliiggaazziioonnii II FFoonnddii CCoommuunnii ddii IInnvveessttiimmeennttoo
8 Obbligazione Un titolo obbligazionario 竪 un titolo rappresentativo di un rapporto di credito/debito fra un emittente (debitore) e un investitore (creditore) Prodotti finanziari utilizzati dagli emittenti per raccogliere debito utile a finanziare le proprie attivit di impresa. L'emittente 竪 unentit finanziaria che pu嘆 essere: uno stato (titoli di debito pubblico) es, BoT, BTp,CcT unazienda (corporate bond) es. obbl. Enel, Eni, ecc. enti pubblici e autorit locali (municipal bond) BoC enti nazionali o sovranazionali (B.E.I.)
9 Obbligazione Le obbligazioni sono definite da regole contrattuali che definiscono flussi di cassa che servono a retribuire e a restituire il capitale Chi sottoscrive unobbligazione diventa cos狸 creditore della societ emittente ed ha diritto: alla riscossione di un interesse solitamente attraverso un piano cedolare al rimborso del capitale in ununica soluzione alla scadenza (Bullet) un piano di ammortamento con la restituzione periodica di quote del capitale versato (rimborso anticipato)
Una prima classificazione 10
11 Rischiosit Analisi dei Rischi
Tipologie di Rischi 12
Il Rischio di credito (o Rischio emittente) 13 legato alla capacit di un Emittente di pagare le cedole alle scadenze periodiche e di ripagare il capitale a scadenza
Il Rischio di credito (o Rischio emittente) Misura principale per valutare tale rischio 竪 il 14 R A T I N G (le principali societ di rating sono: Standard and Poors - Moodys Fitch) a volte il rating dipende dal tipo di garanzie (anche di societ terze) sottostanti il titolo obbligazionario
15
Il Rischio di credito (o Rischio emittente) 16 I RATING non devono essere lunico strumento di valutazione del rischio di credito. Infatti: Sono pagati dagli Emittenti per fornire i giudizi sulle loro emissioni Giudizi che fotografano la situazione attuale e non prospettica di un emittente Si adeguano molto lentamente alle mutate condizioni di mercato
Misure del rischio di Credito: i CDS CDS Credit Default Swap sono strumenti finanziari derivati che, alla stregua di polizze assicurative, vengono acquistati dagli operatori di mercato per coprirsi dal rischio di insolvenza di un emittente. di conseguenza un aumento del prezzo delle coperture (CDS) indica un aumento della probabilit di insolvenza di un emittente. Il valore minimo di sottoscrizione 竪 pari a 10 milioni di $. Si adeguano istantaneamente alle mutate condizioni di mercato. Non sono in conflitto di interesse. 17
18
1199 Misure del rischio di Credito: i Credit Spread (premio al rischio) Credit Spread = Tasso di Rendimento (TRES) -Tasso Risk Free (tasso Swap) Il premio al rischio pu嘆 essere interpretato come misura della probabilit che il prestito non venga restituito
TTaassssii ddii rriiffeerriimmeennttoo IINNDDIICCEE QQUUOOTTAAZZIIOONNEE AAGGGGIIOORRNNAAMMEENNTT 20 OO EEuurriibboorr 11 mmeessee 00,,4444%% 77 OOttttoobbrree 22000099 EEuurriibboorr 33 mmeessii 00,,7755%% 77 OOttttoobbrree 22000099 EEuurriibboorr 66 mmeessii 11,,0022%% 77 OOttttoobbrree 22000099 IIRRSS 55 aannnnii 22,,6677%% 77 OOttttoobbrree 22000099 IIRRSS 1100 aannnnii 33,,4400%% 77 OOttttoobbrree 22000099 IIRRSS 1155 aannnnii 33,,7777%% 77 OOttttoobbrree 22000099 IIRRSS 2200 aannnnii 33,,9911%% 77 OOttttoobbrree 22000099 IIRRSS 2255 aannnnii 33,,9922%% 77 OOttttoobbrree 22000099 IIRRSS 3300 aannnnii 33,,8866%% 77 OOttttoobbrree 22000099
Tipologie di Rischi: Il rischio di Liquidit Assieme al Rischio di Credito 竪 il principale rischio per i titoli 21 obbligazionari La liquidit pu嘆 essere definita come la possibilit di acquistare o vendere un titolo senza significative ripercussioni negative sul prezzo. Laspetto della liquidit sul mercato secondario 竪 spesso sottovalutato dai risparmiatori quando acquistano un titolo obbligazionario. E a torto, perch辿 spesso pu嘆 rivelarsi un fattore fondamentale, considerato che il prezzo di uno strumento illiquido soffre terribilmente, soprattutto nelle fasi di turbolenza dei mercati come quella attuale. Per un risparmiatore non 竪 sempre semplice evitare di finire in simili trappole. Ecco alcune informazioni che possono tornare utili:
Il rischio di Liquidit Alcune informazioni che possono tornare utili: LLiissttiinnoo:: qquuaannddoo lloobbbblliiggaazziioonnee 竪竪 iinnsseerriittaa iinn ssppeecciiffiiccii mmeerrccaattii rreeggoollaammeennttaattii ((ccoommee iill MMoott,, llMMttss ee iill TTllxx)) llaa lliiqquuiiddiitt 竪竪 ddii ssoolliittoo mmiigglliioorree,, ssoopprraattttuuttttoo ppeerr llaa nneeggoozziiaazziioonnee ddii ppiiccccoollii iimmppoorrttii.. VVoolluummee ddeeggllii ssccaammbbii:: qquuaannttoo mmaaggggiioorree 竪竪 iill vvoolluummee ssccaammbbiiaattoo,, ttaannttoo mmiigglliioorree ddoovvrreebbbbee eesssseerree llaa lliiqquuiiddiitt.. IInn ggeenneerree ssii ccoonnssiiddeerraa aabbbbaassttaannzzaa lliiqquuiiddoo uunn ttiittoolloo cchhee ssccaammbbiiaa aallmmeennoo 550000..000000 eeuurroo aall ggiioorrnnoo ssuu mmeerrccaattii rreeggoollaammeennttaattii.. SSpprreeaadd ddeennaarroo--lleetttteerraa:: mmiinnoorree 竪竪 llaa ddiiffffeerreennzzaa ttrraa iill pprreezzzzoo ddeennaarroo ee qquueelllloo lleetttteerraa,, mmiigglliioorree 竪竪 llaa lliiqquuiiddiitt ((iill pprreezzzzoo ddeennaarroo 竪竪 qquueelllloo aall qquuaallee lliinntteerrmmeeddiiaarriioo 竪竪 ddiissppoossttoo aadd aaccqquuiissttaarree,, oovvvveerroo iill pprreezzzzoo aall qquuaallee lliinnvveessttiittoorree vveennddee;; ddii ccoonnttrroo,, iill pprreezzzzoo lleetttteerraa 竪竪 qquueelllloo aall qquuaallee lliinntteerrmmeeddiiaarriioo 竪竪 ddiissppoossttoo aa vveennddeerree,, oovvvveerroo iill pprreezzzzoo aall qquuaallee lliinnvveessttiittoorree aaccqquuiissttaa)).. DDiimmeennssiioonnee ddeelllleemmiissssiioonnee:: mmaaggggiioorree 竪竪 llaa ddiimmeennssiioonnee,, mmiigglliioorree 竪竪 ddii nnoorrmmaa llaa lliiqquuiiddiitt ssuull sseeccoonnddaarriioo ((IIll mmeerrccaattoo ffiinnaannzziiaarriioo sseeccoonnddaarriioo 竪竪 iill lluuooggoo ddoovvee ssoonnoo ttrraattttaattii ii ttiittoollii ggii iinn cciirrccoollaazziioonnee,, cchhee vvii rriimmaannggoonnoo ffiinnoo aallllaa lloorroo eevveennttuuaallee ssccaaddeennzzaa.. llooggiiccaammeennttee ccoonnttrraappppoossttoo aall mmeerrccaattoo ffiinnaannzziiaarriioo pprriimmaarriioo:: ooggnnii ttiittoolloo nnaassccee ssuull mmeerrccaattoo pprriimmaarriioo ee ddooppoo ll''eemmiissssiioonnee ee iill ccoollllooccaammeennttoo ppaassssaa aall sseeccoonnddaarriioo,, iinn ccuuii vveennggoonnoo rraaccccoollttee ttuuttttee llee ooppeerraazziioonnii ddaallllaa sseeccoonnddaa iinn ppooii)).. EEmmiissssiioonnii ssuuppeerriioorrii aaii 550000 mmiilliioonnii ddii eeuurroo ssoonnoo ggeenneerraallmmeennttee aabbbbaassttaannzzaa lliiqquuiiddee.. CCaarraatttteerriissttiicchhee ddeeii ttiittoollii:: llee oobbbblliiggaazziioonnii ccoonn ccaarraatttteerriissttiicchhee ccoommpplliiccaattee ((ffoorrmmuullee ddii iinnddiicciizzzzaazziioonnee ppaarrttiiccoollaarrii,, rriimmbboorrssii aannttiicciippaattii oo mmuullttiippllii,, eecccc..)) ssoonnoo nnoorrmmaallmmeennttee ppooccoo lliiqquuiiddee ssuull sseeccoonnddaarriioo 22
23 Il rischio di Liquidit Alcune informazioni che possono tornare utili: LLiissttiinnoo:: qquuaannddoo lloobbbblliiggaazziioonnee 竪竪 iinnsseerriittaa iinn ssppeecciiffiiccii mmeerrccaattii rreeggoollaammeennttaattii ((ccoommee iill MMoott,, llMMttss ee iill TTllxx)) llaa lliiqquuiiddiitt 竪竪 ddii ssoolliittoo mmiigglliioorree,, ssoopprraattttuuttttoo ppeerr llaa nneeggoozziiaazziioonnee ddii ppiiccccoollii iimmppoorrttii..
2244 Il rischio di Liquidit Alcune informazioni utili: VVoolluummee ddeeggllii ssccaammbbii:: qquuaannttoo mmaaggggiioorree 竪竪 iill vvoolluummee ssccaammbbiiaattoo,, ttaannttoo mmiigglliioorree ddoovvrreebbbbee eesssseerree llaa lliiqquuiiddiitt.. IInn ggeenneerree ssii ccoonnssiiddeerraa aabbbbaassttaannzzaa lliiqquuiiddoo uunn ttiittoolloo cchhee ssccaammbbiiaa aallmmeennoo 550000..000000 eeuurroo aall ggiioorrnnoo ssuu mmeerrccaattii rreeggoollaammeennttaattii..
2255 Il rischio di Liquidit Alcune informazioni utili: SSpprreeaadd ddeennaarroo--lleetttteerraa:: mmiinnoorree 竪竪 llaa ddiiffffeerreennzzaa ttrraa iill pprreezzzzoo ddeennaarroo ee qquueelllloo lleetttteerraa,, mmiigglliioorree 竪竪 llaa lliiqquuiiddiitt ((iill pprreezzzzoo ddeennaarroo 竪竪 qquueelllloo aall qquuaallee lliinntteerrmmeeddiiaarriioo 竪竪 ddiissppoossttoo aadd aaccqquuiissttaarree,, oovvvveerroo iill pprreezzzzoo aall qquuaallee lliinnvveessttiittoorree vveennddee;; ddii ccoonnttrroo,, iill pprreezzzzoo lleetttteerraa 竪竪 qquueelllloo aall qquuaallee lliinntteerrmmeeddiiaarriioo 竪竪 ddiissppoossttoo aa vveennddeerree,, oovvvveerroo iill pprreezzzzoo aall qquuaallee lliinnvveessttiittoorree aaccqquuiissttaa))..
2266 Il rischio di Liquidit Alcune informazioni utili: DDiimmeennssiioonnee ddeelllleemmiissssiioonnee:: mmaaggggiioorree 竪竪 llaa ddiimmeennssiioonnee,, mmiigglliioorree 竪竪 ddii nnoorrmmaa llaa lliiqquuiiddiitt ssuull sseeccoonnddaarriioo ((IIll mmeerrccaattoo ffiinnaannzziiaarriioo sseeccoonnddaarriioo 竪竪 iill lluuooggoo ddoovvee ssoonnoo ttrraattttaattii ii ttiittoollii ggii iinn cciirrccoollaazziioonnee,, cchhee vvii rriimmaannggoonnoo ffiinnoo aallllaa lloorroo eevveennttuuaallee ssccaaddeennzzaa.. llooggiiccaammeennttee ccoonnttrraappppoossttoo aall mmeerrccaattoo ffiinnaannzziiaarriioo pprriimmaarriioo:: ooggnnii ttiittoolloo nnaassccee ssuull mmeerrccaattoo pprriimmaarriioo ee ddooppoo ll''eemmiissssiioonnee ee iill ccoollllooccaammeennttoo ppaassssaa aall sseeccoonnddaarriioo,, iinn ccuuii vveennggoonnoo rraaccccoollttee ttuuttttee llee ooppeerraazziioonnii ddaallllaa sseeccoonnddaa iinn ppooii)).. EEmmiissssiioonnii ssuuppeerriioorrii aaii 550000 mmiilliioonnii ddii eeuurroo ssoonnoo ggeenneerraallmmeennttee aabbbbaassttaannzzaa lliiqquuiiddee..
2277 Il rischio di Liquidit Alcune informazioni utili: CCaarraatttteerriissttiicchhee ddeeii ttiittoollii:: llee oobbbblliiggaazziioonnii ccoonn ccaarraatttteerriissttiicchhee ccoommpplliiccaattee ((ffoorrmmuullee ddii iinnddiicciizzzzaazziioonnee ppaarrttiiccoollaarrii,, rriimmbboorrssii aannttiicciippaattii oo mmuullttiippllii,, eecccc..)) ssoonnoo nnoorrmmaallmmeennttee ppooccoo lliiqquuiiddee ssuull sseeccoonnddaarriioo..
2288 Altre tipologie particolari di obbligazioni Le Obbligazioni strutturate
Obbligazioni Strutturate: le Index Linked 29
Obbligazioni Strutturate: 30 le Index Linked Sono costruite in modo da garantire il rimborso del nominale a scadenza ovvero del rimborso dellinvestimento effettuato Ma chi garantisce? LEmittente Rischio di Credito
IIll RRiissppaarrmmiioo GGeessttiittoo:: II FFoonnddii CCoommuunnii ddii IInnvveessttiimmeennttoo 31
Il Risparmio Gestito i costi che gravano sui prodotti finanziari sono di vario tipo, ma il costo maggiore che il cliente paga 竪 quello di un'errata consulenza. Spesso, infatti, non solo il servizio di consulenza offerto 竪 inadeguato, ma crea dei danni. In seconda battuta, le commissioni che gravano sul risparmio gestito e in genere su tutto il sistema bancario italiano sono tra le pi湛 alte d'Europa e servono per remunerare la distribuzione, ma spesso strutture poco snelle e di conseguenza a scarso valore aggiunto per il cliente. 32
Prelievo "occulto" medio annuo Patrimonio Min Max 100.000 3.000 4.000 200.000 6.000 8.000 300.000 9.000 12.000 500.000 15.000 20.000 700.000 21.000 28.000 1.000.000 35.000 40.000 2.500.000 75.000 100.000 33
Il Risparmio gestito Il concetto di "costo occulto" 竪 motivato dal fatto che spesso ci sono dei costi che i risparmiatori sopportano senza esserne a conoscenza. Banca, promotore e private banker, pertanto, si pagano e si pagano caro, come dimostra la tabella che evidenzia i costi che mediamente gravano su un portafoglio finanziario (fonte Consultique). Va comunque detto che il problema non 竪 rappresentato dai costi di per s辿, ma dal fatto che spesso si sostengono in maniera ingiustificata. 34
Vediamo pertanto qquuaallii ssoonnoo ii ccoossttii pprriinncciippaallii cchhee ggrraavvaannoo ssuuii pprrooddoottttii ddii iinnvveessttiimmeennttoo,, tteenneennddoo iinn ccoonnssiiddeerraazziioonnee cchhee llee sstteessssee llooggiicchhee llee ppoottrreemmmmoo sseegguuiirree ppeerr ccaappiirree mmeegglliioo ccoommee vvaalluuttaarree uunn pprrooddoottttoo aassssiiccuurraattiivvoo:: 35
i costi pprriinncciippaallii cchhee ggrraavvaannoo ssuuii pprrooddoottttii ddii iinnvveessttiimmeennttoo 36 costi legati ai prodotti commissioni di negoziazione commissioni di gestione commissioni di amministrazione commissioni di performance
ii ccoossttii pprriinncciippaallii cchhee ggrraavvaannoo ssuuii pprrooddoottttii ddii iinnvveessttiimmeennttoo costi legati alle scelte dei prodotti se non efficienti implicano costi aggiuntivi occulti; ad esempio: lacquisto di unobbligazione a prezzi non di mercato lutilizzo di fondi gestiti male (non riescono nemmeno a seguire il benchmark) 37
E' cos狸 cchhee ccii嘆嘆 cchhee vviieennee ppeerrcceeppiittoo ccoommee ggrraattuuiittoo iinn rreeaalltt ssii ppaaggaa ssaallaattoo!! 38
39
40
41
42
43
44
45 Vantaggi degli ETF Costi contenuti
ALCUNE REGOLE DDAA SSEEGGUUIIRREE PPEERR UUNNAA CCOORRRREETTTTAA GGEESSTTIIOONNEE DDEEII 46 RRIISSPPAARRMMII 11)) CChhiiaarriirrssii llee iiddeeee ssuu ccoossaa ssii vvuuoollee ddaaii pprroopprrii ssoollddii ((llaaccqquuiissttoo ddeellllaa ccaassaa,, ggllii ssttuuddii ddeeii ffiiggllii,, uunnaa ppeennssiioonnee sseerreennaa,, llaaccccrreesscciimmeennttoo ddeell ccaappiittaallee,, eecccc..)),, cchhee eeqquuiivvaallee aa ddiirree ppiiaanniiffiiccaarree ii pprroopprrii oobbiieettttiivvii,, ee iinnvveessttiirree ddii ccoonnsseegguueennzzaa:: -- pprrootteezziioonnee ddaalllliinnffllaazziioonnee ppeerr iill ccaappiittaallee cchhee ssii pprreevveeddee ddii uuttiilliizzzzaarree nneeii pprroossssiimmii 33--55 aannnnii ((oobbiieettttiivvoo aa bbrreevvee--mmeeddiioo tteerrmmiinnee));; -- iinnvveessttiimmeennttoo ssoolloo ppeerr ii ssoollddii cchhee ssiiccuurraammeennttee nnoonn sseerrvvoonnoo nneeii pprroossssiimmii 33--55 aannnnii ((oobbiieettttiivvoo aa mmeeddiioo--lluunnggoo tteerrmmiinnee)).. 22)) NNoonn ccoonnffoonnddeerree uunn rreennddiimmeennttoo nnoommiinnaallee ccoonn iill rreennddiimmeennttoo rreeaallee.. SSee iill nnoossttrroo oobbiieettttiivvoo 竪竪 sseemmpplliicceemmeennttee qquueelllloo ddii pprrootteeggggeerree nneell tteemmppoo iill ccaappiittaallee iinnvveessttiittoo,, rriiccoorrddiiaammooccii ddii ccoonnssiiddeerraarree sseemmpprree ii ddaattii ssuulllliinnffllaazziioonnee.. IIll rreennddiimmeennttoo cchhee ccoonnttaa iinnffaattttii,, 竪竪 qquueelllloo rreeaallee,, oossssiiaa llaa ddiiffffeerreennzzaa ttrraa iill rreennddiimmeennttoo nnoommiinnaallee ootttteennuuttoo ((qquueelllloo cchhee ccii ddiiccoonnoo ii mmeerrii nnuummeerrii)) ee llaauummeennttoo ddeeii pprreezzzzii aavvvveennuuttoo nneelllloo sstteessssoo ppeerriiooddoo.. SSiicccchh辿辿,, vveeddeerree ssccrriittttoo ppii湛湛 dduuee,, ppii湛湛 ttrree oo ppii湛湛 qquuaattttrroo ppeerr cceennttoo,, iinn tteemmppii ddii iinnffllaazziioonnee aallttaa,, nnoonn ssiiggnniiffiiccaa nneecceessssaarriiaammeennttee aavveerree gguuaaddaaggnnaattoo..
ALCUNE REGOLE DDAA SSEEGGUUIIRREE PPEERR UUNNAA CCOORRRREETTTTAA GGEESSTTIIOONNEE DDEEII 47 RRIISSPPAARRMMII 33)) PPrreennddeerree sseemmpprree tteemmppoo.. NNoonn ssoottttoossccrriivveerree mmaaii iinnvveessttiimmeennttii ssuubbiittoo ddooppoo cchhee iill vveennddiittoorree ((iinn bbaannccaa oo iill pprroommoottoorree ffiinnaannzziiaarriioo)) hhaa tteerrmmiinnaattoo llaa ddeessccrriizziioonnee.. DDiiffffiiddaarree sseemmpprree ddaaggllii iinnvveessttiimmeennttii cchhee ddeevvoonnoo eesssseerree ccoommppiiuuttii eennttrroo uunnaa cceerrttaa ddaattaa ((eevviittaarree ddii ffaarree sscceellttee ddiinnvveessttiimmeennttoo ddeettttaattee ddaallllee pprreessssiioonnii ccoommmmeerrcciiaallii)).. RRiicchhiieeddeerree sseemmpprree ccooppiiaa ddii ttuuttttaa llaa ddooccuummeennttaazziioonnee ((pprroossppeettttii iinnffoorrmmaattiivvii)) ee lleeggggeerrllaa ccoonn ccaallmmaa.. FFiirrmmaarree ssoolloo ddooppoo aavveerr ccoommpprreessoo ooggnnii aassppeettttoo ddeellllaa ddooccuummeennttaazziioonnee lleettttaa.. SSee iill vveennddiittoorree nnoonn vvuuoollee ffoorrnniirree qquueessttaa ddooccuummeennttaazziioonnee eesscclluuddeerree aa pprreesscciinnddeerree lliinnvveessttiimmeennttoo.. 44)) EEvviittaarree ddii ssoottttoossccrriivveerree pprrooddoottttii ccoommpplleessssii ddii ccuuii nnoonn ssii ccoommpprreennddoonnoo iill ffuunnzziioonnaammeennttoo ee iill ggrraaddoo ddii rriisscchhiioo
ALCUNE REGOLE DDAA SSEEGGUUIIRREE PPEERR UUNNAA CCOORRRREETTTTAA GGEESSTTIIOONNEE DDEEII 48 RRIISSPPAARRMMII 55)) NNoonn iinnvveessttiirree iinn ssiinnggoollii ttiittoollii aazziioonnaarrii,, nn竪竪 iinn oobbbblliiggaazziioonnii cchhee nnoonn ssiiaannoo eemmeessssee ddaa GGoovveerrnnii aaffffiiddaabbiillii.. SSii ccoorrrroonnoo ssoolloo ddeeii rriisscchhii aaggggiiuunnttiivvii cchhee nnoonn ssoonnoo rriippaaggaattii ddaa aaddeegguuaattii rreennddiimmeennttii mmeeddii aatttteessii.. DDiivveerrssiiffiiccaarree sseemmpprree iinn ttiittoollii ddii ppii湛湛 eemmiitttteennttii.. 66)) NNoonn iinnvveessttiirree iinn ssttrruummeennttii nnoonn qquuoottaattii.. QQuueessttaa sseemmpplliiccee rreeggoollaa pprreesseerrvvaa ddaa mmoollttiissssiimmii pprroobblleemmii.. LLaa qquuoottaazziioonnee iinn uunn mmeerrccaattoo ffiinnaannzziiaarriioo rreeggoollaammeennttaattoo nnoonn ssoolloo ooffffrree llaa lliiqquuiiddaabbiilliitt ddeelllliinnvveessttiimmeennttoo,, mmaa pprreesseerrvvaa aanncchhee ddaa ttaannttii ssttrruummeennttii ffiinnaannzziiaarrii iinnuuttiillmmeennttee ccoossttoossii ee ttaallvvoollttaa ppooccoo ttrraassppaarreennttii ((ccoommee ii ffoonnddii ccoommuunnii ddiinnvveessttiimmeennttoo nnoonn qquuoottaattii,, llee ggeessttiioonnii ppaattrriimmoonniiaallii iinn qquuoottee ddii ffoonnddii,, llee uunniitt--lliinnkkeedd,, llee vvaarriiee oobbbblliiggaazziioonnii ssttrruuttttuurraattee ee ttuuttttee llee ddiiaavvoolleerriiee ddeelllliinnggeeggnneerriiaa ffiinnaannzziiaarriiaa cchhee ggllii iinntteerrmmeeddiiaarrii iinnvveennttaannoo ppeerr ffaarr ppaaggaarree ccoommmmiissssiioonnii aaii pprroopprrii cclliieennttii))..
ALCUNE REGOLE DDAA SSEEGGUUIIRREE PPEERR UUNNAA CCOORRRREETTTTAA GGEESSTTIIOONNEE DDEEII 49 RRIISSPPAARRMMII 77)) NNoonn uuttiilliizzzzaarree pprrooddoottttii ffiinnaannzziiaarrii ggeenneerraallmmeennttee ddeeffiinniittii aa ccaappiittaallee ggaarraannttiittoo.. 88)) EEvviittaarree ddii ffaarree sscceellttee ddiinnvveessttiimmeennttoo ddeettttaattee ddaalllleemmoottiivviitt oo ddaallllee mmooddee:: lliinnvveessttiittoorree nnoonn pprrooffeessssiioonnaallee ccoorrrree iill rriisscchhiioo ddii ccaaddeerree nneellllaa ttrraappppoollaa ddeelllleeuuffoorriiaa nneellllee ffaassii ddii mmeerrccaattoo ccrreesscceennttee ee ddii llaasscciiaarrssii ccoonnttaaggiiaarree ddaall ppeessssiimmiissmmoo nneellllee ffaassii ddii mmeerrccaattoo ddeepprreessssoo.. QQuueessttii aatttteeggggiiaammeennttii lloo iinndduuccoonnoo aadd eessppoorrssii aaii mmeerrccaattii aazziioonnaarrii qquuaannddoo iill ttrreenndd aall rriiaallzzoo 竪竪 oorrmmaaii ggiiuunnttoo aall ccaappoolliinneeaa ee aadd uusscciirrnnee ccoonn ppeerrddiittee ppeessaannttii qquuaannddoo,, ccoollttoo ddaallllaa ssffiidduucciiaa ttiippiiccaa ddii cchhii vveeddee ii pprroopprrii iinnvveessttiimmeennttii ppeerrddeerree rraappiiddaammeennttee vvaalloorree,, llaa ssiittuuaazziioonnee hhaa oorrmmaaii ssccoonnttaattoo lloo sscceennaarriioo ppeeggggiioorree ee ggllii iinnddiiccii ssii ttrroovvaannoo ssuu lliivveellllii aaii qquuaallii ssaarreebbbbee ccoonnvveenniieennttee iinnvveessttiirree.. NNoonn tteennttaarree ddii aaccqquuiissttaarree llaazziioonnee ggiiuussttaa oo ddii eennttrraarree ee uusscciirree nneell mmoommeennttoo ggiiuussttoo.. CChhii ddiiccee ddii eesssseerrccii rriiuusscciittoo,, iill ppii湛湛 ddeellllee vvoollttee 竪竪 uunn bbuuggiiaarrddoo..
ALCUNE REGOLE DDAA SSEEGGUUIIRREE PPEERR UUNNAA CCOORRRREETTTTAA GGEESSTTIIOONNEE DDEEII 50 RRIISSPPAARRMMII 99)) PPeerr aaccccaannttoonnaarree rriissppaarrmmii.. NNoonn uuttiilliizzzzaarree ppoolliizzzzee vviittaa ((ssoonnoo iinnuuttiillmmeennttee ccoossttoossee)).. VVii ssoonnoo aallttrrii ssttrruummeennttii ee aallttrree mmooddaalliitt bbeenn ppii湛湛 eeccoonnoommiicchhee eedd eeffffiicciieennttii.. LLaa ggeessttiioonnee ddeell rriissppaarrmmiioo,, iinn IIttaalliiaa,, ccoossttaa mmeeddiiaammeennttee iill 33%% aannnnuuoo.. NNeell lluunnggoo ppeerriiooddoo,, qquueessttoo ccoossttoo hhaa uunn iimmppaattttoo ddrraammmmaattiiccoo ssuull rreennddiimmeennttoo ccoommppoossttoo eeffffeettttiivvoo.. 1100)) SSee ssii aavvvveerrttee llaa nneecceessssiitt ddii uunnaa ccoonnssuulleennzzaa.. rraarroo rriicceevveerree ccoonnssuulleennzzaa vveerraa ddaaii ffuunnzziioonnaarrii bbaannccaarrii oo ddaaii pprroommoottoorrii ffiinnaannzziiaarrii:: llaa lloorroo ffuunnzziioonnee pprriinncciippaallee 竪竪 qquueellllaa ddii vveennddeerree pprrooddoottttii ffiinnaannzziiaarrii.. SSoonnoo iinn ccoonnfflliittttoo ddiinntteerreessssee ee ppoossssoonnoo,, aall mmaassssiimmoo,, ffoorrnniirree ccoonnssuulleennzzaa ssttrruummeennttaallee aallllaa vveennddiittaa ddeeii pprrooddoottttii.. EEssiissttoonnoo ppoocchhii ccoonnssuulleennttii ddiinnvveessttiimmeennttoo iinnddiippeennddeennttii iinn IIttaalliiaa.. PPrriimmaa ddii aaffffiiddaarrvvii aa qquuaallccuunnoo ddii lloorroo,, aassssiiccuurraatteevvii ddeellllaa lloorroo pprrooffeessssiioonnaalliitt:: iinn IIttaalliiaa cchhiiuunnqquuee ppuu嘆嘆 ddiicchhiiaarraarrssii ccoonnssuulleennttee ddiinnvveessttiimmeennttoo iinnddiippeennddeennttee sseennzzaa aavveerree nneessssuunn rreeqquuiissiittoo ppeerr eesseerrcciittaarree llaa pprrooffeessssiioonnee..
5511 GGLLII OOBBIIEETTTTIIVVII FFIINNAANNZZIIAARRII aa)) IImmppiieeggoo tteemmppoorraanneeoo ddii lliiqquuiiddiitt ((iinnvveessttiirree aa bbrreevvee tteerrmmiinnee iinn ssttrruummeennttii pprroonnttaammeennttee lliiqquuiiddaabbiillii ee ccoonnsseegguueenntteemmeennttee ccoonn rreeddddiittiivviitt ccoonntteennuuttaa)) bb)) pprrootteeggggeerree nneell tteemmppoo iill ccaappiittaallee iinnvveessttiittoo ee rriicceevveerree fflluussssii ddii ccaassssaa ppeerriiooddiiccii ((cceeddoollee,, ddiivviiddeennddii,, )) aanncchhee ccoonntteennuuttii,, ccoossttaannttii ee pprreevveeddiibbiillii cc)) ccrreesscciittaa ddeell ccaappiittaallee,, ccoonn rreennddiimmeennttii aatttteessii ssuuppeerriioorrii aaii ttaassssii ddii iinnffllaazziioonnee,, ppuurr aacccceettttaannddoo iill rriisscchhiioo ddii mmooddeerraattee oosscciillllaazziioonnii dd)) ccrreesscciittaa ssiiggnniiffiiccaattiivvaa ddeell ccaappiittaallee,, eesssseennddoo ddiissppoossttii aa ssooppppoorrttaarree aanncchhee ffoorrttii oosscciillllaazziioonnii ddii vvaalloorree ee rriisscchhiioo ddii ppeerrddiittee ccoonnssiisstteennttii
VVaannttaaggggii ddeellllaa ccoonnssuulleennzzaa ffiinnaannzziiaarriiaa iinnddiippeennddeennttee:: PPii湛湛 eeffffiicciieennzzaa ee mmeennoo rriisscchhii 52
CCHHII EE CCOOSSAA FFAA IILL CCOONNSSUULLEENNTTEE IINNDDIIPPEENNDDEENNTTEE CCoossaa ssiiggnniiffiiccaa iinnddiippeennddeennzzaa?? IIll vveerroo CCoonnssuulleennttee FFiinnaannzziiaarriioo IInnddiippeennddeennttee vviieennee rreemmuunneerraattoo ssoolloo ddaall pprroopprriioo cclliieennttee ee nnoonn ppuu嘆嘆 rriicceevveerree aallccuunn ccoommppeennssoo ddaa nneessssuunnaa bbaannccaa,, SSGGRR oo ccoommppaaggnniiaa aassssiiccuurraattiivvaa.. IIll CCoonnssuulleennttee FFiinnaannzziiaarriioo IInnddiippeennddeennttee nnoonn ssvvoollggee aallccuunnaa aattttiivviitt ddii vveennddiittaa,, mmaa pprreessttaa eesscclluussiivvaammeennttee ccoonnssuulleennzzaa ee aassssiisstteennzzaa aaii ssuuooii cclliieennttii.. NNeell lloorroo eesscclluussiivvoo iinntteerreessssee.. 53
CCHHII EE CCOOSSAA FFAA IILL CCOONNSSUULLEENNTTEE IINNDDIIPPEENNDDEENNTTEE CCoommee vviieennee eerrooggaattaa llaa ccoonnssuulleennzzaa?? 11.. LL''iinnvveessttiittoorree ccoonnsseeggnnaa aall CCoonnssuulleennttee FFiinnaannzziiaarriioo IInnddiippeennddeennttee llaa ddooccuummeennttaazziioonnee aattttiinneennttee aall pprroopprriioo ppaattrriimmoonniioo ffiinnaannzziiaarriioo 22.. IIll CCoonnssuulleennttee IInnddiippeennddeennttee eellaabboorraa llee ssttrraatteeggiiee ddii iinnvveessttiimmeennttoo ppii湛湛 eeffffiiccaaccii ppeerr rraaggggiiuunnggeerree ggllii oobbiieettttiivvii ssttaabbiilliittii ee ppeerr pprrootteeggggeerree aaddeegguuaattaammeennttee iill ppaattrriimmoonniioo 33.. LL''iinnvveessttiittoorree 竪竪 aassssiissttiittoo nneellll''eesseeccuuzziioonnee,, pprreessssoo llaa pprroopprriiaa bbaannccaa,, ddeellllee ssttrraatteeggiiee ddeeffiinniittee ccoonn iill CCoonnssuulleennttee ee rriicceevvee ppeerriiooddiiccaammeennttee ii rreeppoorrtt 54
CCHHII EE CCOOSSAA FFAA IILL CCOONNSSUULLEENNTTEE IINNDDIIPPEENNDDEENNTTEE CC''ee'' cchhii hhaa uunn oorriieennttaammeennttoo ppiiuu'' lleeggaattoo aallll''aatttteennzziioonnee vveerrssoo ii mmoovviimmeennttii ddeeii mmeerrccaattii ffiinnaannzziiaarrii nneellllaa ccoonnvviinnzziioonnee ddii ppootteerr aannttiicciippaarrllii,, ee cc''ee'' cchhii pprreessttaa ppiiuu'' aatttteennzziioonnee aallllaa pprrooggeettttaazziioonnee ddeell ppaattrriimmoonniioo ((mmiinniimmiizzzzaannddoo ii rriisscchhii eedd ii ccoossttii ee mmaassssiimmiizzzzaannddoo llee pprroobbaabbiilliittaa'' ddii rraaggggiiuunnggeerree ggllii oobbiieettttiivvii ffiinnaannzziiaarrii iinn qquuaalluunnqquuee ccoonnddiizziioonnee ddii mmeerrccaattoo)),, nneellllaa ccoonnvviinnzziioonnee cchhee ssiiaa ddeell ttuuttttoo iimmppoossssiibbiillee ee ddaannnnoossoo tteennttaarree ddii aannttiicciippaarree ii mmoovviimmeennttii ddeell mmeerrccaattoo.. II sseeccoonnddii,, ssii ddeeffiinniissccoonnoo ppiiaanniiffiiccaattoorrii ffiinnaannzziiaarrii 55
CCHHII EE CCOOSSAA FFAA IILL CCOONNSSUULLEENNTTEE IINNDDIIPPEENNDDEENNTTEE IInn lliinneeaa ggeenneerraallee,, ee bbeennee ddiiffffiiddaarree ddaaii ccoonnssuulleennttii cchhee rriitteennggoonnoo ddii ppootteerr ssaappeerree qquuaannddoo ee iill mmoommeennttoo ddii eennttrraarree oo ddii uusscciirree ddaall mmeerrccaattoo oo qquuaallee ssiinnggoolloo ttiittoolloo sscceegglliieerree,, ssee nnoonn aallttrroo ppeerr iill rriisscchhiioo aaggggiiuunnttiivvoo cchhee ccoommppoorrttaa sseegguuiirree ii lloorroo ccoonnssiiggllii.. UUnn bbuuoonn ppiiaanniiffiiccaattoorree ffiinnaannzziiaarriioo ssii pprreeooccccuuppaa ddii ffaarree mmoollttee ddoommaannddee ssuullllaa ssiittuuaazziioonnee ppaattrriimmoonniiaallee ee ppeerrssoonnaallee ddeell cclliieennttee.. 56
LLaa CCoonnssuulleennzzaa FFiinnaannzziiaarriiaa 57 IInnddiippeennddeennttee UUnnaallttrraa ddiiffffiiccoolltt,, ppeerr ii rriissppaarrmmiiaattoorrii,, ssaarr qquueellllaa ddii rriiuusscciirree aa rriiccoonnoosscceerree llaa ppuurraa ccoonnssuulleennzzaa ffiinnaannzziiaarriiaa pprroommoossssaa ddaaii pprrooffeessssiioonniissttii iinnddiippeennddeennttii ddaa qquueellllaa ppsseeuuddoo ttaallee cchhee ssaarr cceerrttaammeennttee sseemmpprree ppii湛湛 pprrooppoossttaa ee ssuuggggeerriittaa ddaa ttuuttttee llee bbaanncchhee eedd iinntteerrmmeeddiiaarrii vvaarrii aattttrraavveerrssoo lluuttiilliizzzzoo ddii lloorroo ppeerrssoonnaallee cchhee hhaannnnoo ccoommiinncciiaattoo aa ddeennoommiinnaarree iinn mmooddii aaccccaattttiivvaannttii:: PPeerrssoonnaall FFiinnaanncciiaall AAddvviisseerr,, FFaammiillyy BBaannkkeerr,, CCoonnssuulleennttee GGlloobbaallee eedd iinn aallttrrii mmooddii aannccoorraa cchhee vveerrrraannnnoo..
IInnvveessttiimmeennttoo iinnccoosscciieennttee oo 58 iinnccoonnssaappeevvoollee?? PPootteettee aanncchhee ppeennssaarree ddii ffaarrvvii aaiiuuttaarree ddaallllaa vvoossttrraa bbaannccaa ddii ffiidduucciiaa,, mmaa ffaattee aatttteennzziioonnee,, ddooppoo aavveerr ffaattttoo iill vvoossttrroo bbrraavvoo qquueessttiioonnaarriioo ee aavveerr iinnddiivviidduuaattoo ii vvoossttrrii oobbiieettttiivvii
59
60 !!!!!!
PPeerr cchhii vvuuooll ssaappeerrnnee ddii ppii湛湛 DDuurraannttee llaa SSeettttiimmaannaa ddeellll''IInnvveessttiittoorree ii ccoonnssuulleennttii ffiinnaannzziiaarrii iinnddiippeennddeennttii aassssoocciiaattii NNaaffoopp cchhee hhaannnnoo aaddeerriittoo aallll''iinniizziiaattiivvaa ssaarraannnnoo ggrraattuuiittaammeennttee aa ddiissppoossiizziioonnee ppeerr ffoorrnniirrvvii uunnaa pprriimmaa aassssiisstteennzzaa ee ppeerr rriissppoonnddeerree aallllee vvoossttrree ddoommaannddee.. 61
Via Montescupolo, 88 -- CCaannoossaa 62 tteell.. 00888833..661177667711

More Related Content

La settimana dell'investitore 2009

  • 1. Come funzionano i prodotti finanziari che ho in portafoglio? Quali rischi corro? Quanto mi costano? Quanto mi costeranno ancora? Le regole fondamentali da seguire per non commettere errori. I vantaggi della consulenza finanziaria indipendente: pi湛 efficienza e meno rischi 1
  • 2. La Settimana dellInvestitore 竪竪 uunnaa ooppeenn wweeeekk iinn ccuuii ggllii aassssoocciiaattii aaddeerreennttii aalllliinniizziiaattiivvaa ssii rreennddoonnoo ddiissppoonniibbiillii aadd iinnccoonnttrraarree ttuuttttii ccoolloorroo cchhee ssoonnoo iinntteerreessssaattii aadd aavveerree uunn pprriimmoo aapppprroocccciioo aallllaa ccoonnssuulleennzzaa iinnddiippeennddeennttee.. LLaappppuunnttaammeennttoo vvuuoollee sseennssiibbiilliizzzzaarree llee ffaammiigglliiee iittaalliiaannee ssuuii tteemmii ddeell rriissppaarrmmiioo ccoonnssaappeevvoollee ee ddeellllaa ppiiaanniiffiiccaazziioonnee ffiinnaannzziiaarriiaa ssppiieeggaannddoo ii vvaannttaaggggii ddeellllaa ccoonnssuulleennzzaa ffiinnaannzziiaarriiaa iinnddiippeennddeennttee ee rriissppoonnddeennddoo aaii dduubbbbii ddeeggllii iinnvveessttiittoorrii.. 2
  • 3. LLAA PPIIAANNIIFFIICCAAZZIIOONNEE 3 FFIINNAANNZZIIAARRIIAA iinnddiivviidduuaazziioonnee ddeellllee nneecceessssiitt ffiinnaannzziiaarriiee rreeaalliizzzzaazziioonnee ddeellllee ssoolluuzziioonnii
  • 4. LLAA PPIIAANNIIFFIICCAAZZIIOONNEE 4 FFIINNAANNZZIIAARRIIAA AAllllaattttoo pprraattiiccoo ii ppaassssii ddaa sseegguuiirree ssoonnoo:: VVeerriiffiiccaa ddeellllee ccooppeerrttuurree aassssiiccuurraattiivvee ddii rriisscchhiioo ppuurroo AAnnaalliissii ddeettttaagglliiaattaa ddeellllaa ppoossiizziioonnee pprreevviiddeennzziiaallee AAnnaalliissii ddeell ppoorrttaaffoogglliioo iinnvveessttiimmeennttii aattttuuaallee PPiiaanniiffiiccaazziioonnee ddeeggllii oobbiieettttiivvii ee ddeellllee eessiiggeennzzee DDeetteerrmmiinnaazziioonnee ddeell pprrooffiilloo ddii rriisscchhiioo ddeelllliinnvveessttiittoorree..
  • 5. 55 1100 -- 1188 oottttoobbrree 22000099 LLaa SSeettttiimmaannaa ddeellll''iinnvveessttiittoorree CCoommee ffuunnzziioonnaannoo ii pprrooddoottttii ffiinnaannzziiaarrii cchhee hhoo iinn ppoorrttaaffoogglliioo?? QQuuaallii rriisscchhii ccoorrrroo?? QQuuaannttoo mmii ccoossttaannoo?? QQuuaannttoo mmii ccoosstteerraannnnoo aannccoorraa??
  • 6. NNOONN SSOOLLOO RREENNDDIIMMEENNTTOO s Quando soottttoossccrriivveettee uunnoobbbblliiggaazziioonnee oo uunn ffoonnddoo ddii iinnvveessttiimmeennttoo,, ccoonnoosscceettee ii rriisscchhii cchhee vvii aassssuummeettee ee ii ccoossttii cchhee ssoosstteenneettee?? 6
  • 7. Conoscere ggllii ssttrruummeennttii ffiinnaannzziiaarrii ppeerr mmeetttteerrssii aall rriippaarroo ddaa bboollllee ssppeeccuullaattiivvee,, ssccaannddaallii ffiinnaannzziiaarrii ee ccoossttii eessaaggeerraattii 7 LLee OObbbblliiggaazziioonnii II FFoonnddii CCoommuunnii ddii IInnvveessttiimmeennttoo
  • 8. 8 Obbligazione Un titolo obbligazionario 竪 un titolo rappresentativo di un rapporto di credito/debito fra un emittente (debitore) e un investitore (creditore) Prodotti finanziari utilizzati dagli emittenti per raccogliere debito utile a finanziare le proprie attivit di impresa. L'emittente 竪 unentit finanziaria che pu嘆 essere: uno stato (titoli di debito pubblico) es, BoT, BTp,CcT unazienda (corporate bond) es. obbl. Enel, Eni, ecc. enti pubblici e autorit locali (municipal bond) BoC enti nazionali o sovranazionali (B.E.I.)
  • 9. 9 Obbligazione Le obbligazioni sono definite da regole contrattuali che definiscono flussi di cassa che servono a retribuire e a restituire il capitale Chi sottoscrive unobbligazione diventa cos狸 creditore della societ emittente ed ha diritto: alla riscossione di un interesse solitamente attraverso un piano cedolare al rimborso del capitale in ununica soluzione alla scadenza (Bullet) un piano di ammortamento con la restituzione periodica di quote del capitale versato (rimborso anticipato)
  • 11. 11 Rischiosit Analisi dei Rischi
  • 13. Il Rischio di credito (o Rischio emittente) 13 legato alla capacit di un Emittente di pagare le cedole alle scadenze periodiche e di ripagare il capitale a scadenza
  • 14. Il Rischio di credito (o Rischio emittente) Misura principale per valutare tale rischio 竪 il 14 R A T I N G (le principali societ di rating sono: Standard and Poors - Moodys Fitch) a volte il rating dipende dal tipo di garanzie (anche di societ terze) sottostanti il titolo obbligazionario
  • 15. 15
  • 16. Il Rischio di credito (o Rischio emittente) 16 I RATING non devono essere lunico strumento di valutazione del rischio di credito. Infatti: Sono pagati dagli Emittenti per fornire i giudizi sulle loro emissioni Giudizi che fotografano la situazione attuale e non prospettica di un emittente Si adeguano molto lentamente alle mutate condizioni di mercato
  • 17. Misure del rischio di Credito: i CDS CDS Credit Default Swap sono strumenti finanziari derivati che, alla stregua di polizze assicurative, vengono acquistati dagli operatori di mercato per coprirsi dal rischio di insolvenza di un emittente. di conseguenza un aumento del prezzo delle coperture (CDS) indica un aumento della probabilit di insolvenza di un emittente. Il valore minimo di sottoscrizione 竪 pari a 10 milioni di $. Si adeguano istantaneamente alle mutate condizioni di mercato. Non sono in conflitto di interesse. 17
  • 18. 18
  • 19. 1199 Misure del rischio di Credito: i Credit Spread (premio al rischio) Credit Spread = Tasso di Rendimento (TRES) -Tasso Risk Free (tasso Swap) Il premio al rischio pu嘆 essere interpretato come misura della probabilit che il prestito non venga restituito
  • 20. TTaassssii ddii rriiffeerriimmeennttoo IINNDDIICCEE QQUUOOTTAAZZIIOONNEE AAGGGGIIOORRNNAAMMEENNTT 20 OO EEuurriibboorr 11 mmeessee 00,,4444%% 77 OOttttoobbrree 22000099 EEuurriibboorr 33 mmeessii 00,,7755%% 77 OOttttoobbrree 22000099 EEuurriibboorr 66 mmeessii 11,,0022%% 77 OOttttoobbrree 22000099 IIRRSS 55 aannnnii 22,,6677%% 77 OOttttoobbrree 22000099 IIRRSS 1100 aannnnii 33,,4400%% 77 OOttttoobbrree 22000099 IIRRSS 1155 aannnnii 33,,7777%% 77 OOttttoobbrree 22000099 IIRRSS 2200 aannnnii 33,,9911%% 77 OOttttoobbrree 22000099 IIRRSS 2255 aannnnii 33,,9922%% 77 OOttttoobbrree 22000099 IIRRSS 3300 aannnnii 33,,8866%% 77 OOttttoobbrree 22000099
  • 21. Tipologie di Rischi: Il rischio di Liquidit Assieme al Rischio di Credito 竪 il principale rischio per i titoli 21 obbligazionari La liquidit pu嘆 essere definita come la possibilit di acquistare o vendere un titolo senza significative ripercussioni negative sul prezzo. Laspetto della liquidit sul mercato secondario 竪 spesso sottovalutato dai risparmiatori quando acquistano un titolo obbligazionario. E a torto, perch辿 spesso pu嘆 rivelarsi un fattore fondamentale, considerato che il prezzo di uno strumento illiquido soffre terribilmente, soprattutto nelle fasi di turbolenza dei mercati come quella attuale. Per un risparmiatore non 竪 sempre semplice evitare di finire in simili trappole. Ecco alcune informazioni che possono tornare utili:
  • 22. Il rischio di Liquidit Alcune informazioni che possono tornare utili: LLiissttiinnoo:: qquuaannddoo lloobbbblliiggaazziioonnee 竪竪 iinnsseerriittaa iinn ssppeecciiffiiccii mmeerrccaattii rreeggoollaammeennttaattii ((ccoommee iill MMoott,, llMMttss ee iill TTllxx)) llaa lliiqquuiiddiitt 竪竪 ddii ssoolliittoo mmiigglliioorree,, ssoopprraattttuuttttoo ppeerr llaa nneeggoozziiaazziioonnee ddii ppiiccccoollii iimmppoorrttii.. VVoolluummee ddeeggllii ssccaammbbii:: qquuaannttoo mmaaggggiioorree 竪竪 iill vvoolluummee ssccaammbbiiaattoo,, ttaannttoo mmiigglliioorree ddoovvrreebbbbee eesssseerree llaa lliiqquuiiddiitt.. IInn ggeenneerree ssii ccoonnssiiddeerraa aabbbbaassttaannzzaa lliiqquuiiddoo uunn ttiittoolloo cchhee ssccaammbbiiaa aallmmeennoo 550000..000000 eeuurroo aall ggiioorrnnoo ssuu mmeerrccaattii rreeggoollaammeennttaattii.. SSpprreeaadd ddeennaarroo--lleetttteerraa:: mmiinnoorree 竪竪 llaa ddiiffffeerreennzzaa ttrraa iill pprreezzzzoo ddeennaarroo ee qquueelllloo lleetttteerraa,, mmiigglliioorree 竪竪 llaa lliiqquuiiddiitt ((iill pprreezzzzoo ddeennaarroo 竪竪 qquueelllloo aall qquuaallee lliinntteerrmmeeddiiaarriioo 竪竪 ddiissppoossttoo aadd aaccqquuiissttaarree,, oovvvveerroo iill pprreezzzzoo aall qquuaallee lliinnvveessttiittoorree vveennddee;; ddii ccoonnttrroo,, iill pprreezzzzoo lleetttteerraa 竪竪 qquueelllloo aall qquuaallee lliinntteerrmmeeddiiaarriioo 竪竪 ddiissppoossttoo aa vveennddeerree,, oovvvveerroo iill pprreezzzzoo aall qquuaallee lliinnvveessttiittoorree aaccqquuiissttaa)).. DDiimmeennssiioonnee ddeelllleemmiissssiioonnee:: mmaaggggiioorree 竪竪 llaa ddiimmeennssiioonnee,, mmiigglliioorree 竪竪 ddii nnoorrmmaa llaa lliiqquuiiddiitt ssuull sseeccoonnddaarriioo ((IIll mmeerrccaattoo ffiinnaannzziiaarriioo sseeccoonnddaarriioo 竪竪 iill lluuooggoo ddoovvee ssoonnoo ttrraattttaattii ii ttiittoollii ggii iinn cciirrccoollaazziioonnee,, cchhee vvii rriimmaannggoonnoo ffiinnoo aallllaa lloorroo eevveennttuuaallee ssccaaddeennzzaa.. llooggiiccaammeennttee ccoonnttrraappppoossttoo aall mmeerrccaattoo ffiinnaannzziiaarriioo pprriimmaarriioo:: ooggnnii ttiittoolloo nnaassccee ssuull mmeerrccaattoo pprriimmaarriioo ee ddooppoo ll''eemmiissssiioonnee ee iill ccoollllooccaammeennttoo ppaassssaa aall sseeccoonnddaarriioo,, iinn ccuuii vveennggoonnoo rraaccccoollttee ttuuttttee llee ooppeerraazziioonnii ddaallllaa sseeccoonnddaa iinn ppooii)).. EEmmiissssiioonnii ssuuppeerriioorrii aaii 550000 mmiilliioonnii ddii eeuurroo ssoonnoo ggeenneerraallmmeennttee aabbbbaassttaannzzaa lliiqquuiiddee.. CCaarraatttteerriissttiicchhee ddeeii ttiittoollii:: llee oobbbblliiggaazziioonnii ccoonn ccaarraatttteerriissttiicchhee ccoommpplliiccaattee ((ffoorrmmuullee ddii iinnddiicciizzzzaazziioonnee ppaarrttiiccoollaarrii,, rriimmbboorrssii aannttiicciippaattii oo mmuullttiippllii,, eecccc..)) ssoonnoo nnoorrmmaallmmeennttee ppooccoo lliiqquuiiddee ssuull sseeccoonnddaarriioo 22
  • 23. 23 Il rischio di Liquidit Alcune informazioni che possono tornare utili: LLiissttiinnoo:: qquuaannddoo lloobbbblliiggaazziioonnee 竪竪 iinnsseerriittaa iinn ssppeecciiffiiccii mmeerrccaattii rreeggoollaammeennttaattii ((ccoommee iill MMoott,, llMMttss ee iill TTllxx)) llaa lliiqquuiiddiitt 竪竪 ddii ssoolliittoo mmiigglliioorree,, ssoopprraattttuuttttoo ppeerr llaa nneeggoozziiaazziioonnee ddii ppiiccccoollii iimmppoorrttii..
  • 24. 2244 Il rischio di Liquidit Alcune informazioni utili: VVoolluummee ddeeggllii ssccaammbbii:: qquuaannttoo mmaaggggiioorree 竪竪 iill vvoolluummee ssccaammbbiiaattoo,, ttaannttoo mmiigglliioorree ddoovvrreebbbbee eesssseerree llaa lliiqquuiiddiitt.. IInn ggeenneerree ssii ccoonnssiiddeerraa aabbbbaassttaannzzaa lliiqquuiiddoo uunn ttiittoolloo cchhee ssccaammbbiiaa aallmmeennoo 550000..000000 eeuurroo aall ggiioorrnnoo ssuu mmeerrccaattii rreeggoollaammeennttaattii..
  • 25. 2255 Il rischio di Liquidit Alcune informazioni utili: SSpprreeaadd ddeennaarroo--lleetttteerraa:: mmiinnoorree 竪竪 llaa ddiiffffeerreennzzaa ttrraa iill pprreezzzzoo ddeennaarroo ee qquueelllloo lleetttteerraa,, mmiigglliioorree 竪竪 llaa lliiqquuiiddiitt ((iill pprreezzzzoo ddeennaarroo 竪竪 qquueelllloo aall qquuaallee lliinntteerrmmeeddiiaarriioo 竪竪 ddiissppoossttoo aadd aaccqquuiissttaarree,, oovvvveerroo iill pprreezzzzoo aall qquuaallee lliinnvveessttiittoorree vveennddee;; ddii ccoonnttrroo,, iill pprreezzzzoo lleetttteerraa 竪竪 qquueelllloo aall qquuaallee lliinntteerrmmeeddiiaarriioo 竪竪 ddiissppoossttoo aa vveennddeerree,, oovvvveerroo iill pprreezzzzoo aall qquuaallee lliinnvveessttiittoorree aaccqquuiissttaa))..
  • 26. 2266 Il rischio di Liquidit Alcune informazioni utili: DDiimmeennssiioonnee ddeelllleemmiissssiioonnee:: mmaaggggiioorree 竪竪 llaa ddiimmeennssiioonnee,, mmiigglliioorree 竪竪 ddii nnoorrmmaa llaa lliiqquuiiddiitt ssuull sseeccoonnddaarriioo ((IIll mmeerrccaattoo ffiinnaannzziiaarriioo sseeccoonnddaarriioo 竪竪 iill lluuooggoo ddoovvee ssoonnoo ttrraattttaattii ii ttiittoollii ggii iinn cciirrccoollaazziioonnee,, cchhee vvii rriimmaannggoonnoo ffiinnoo aallllaa lloorroo eevveennttuuaallee ssccaaddeennzzaa.. llooggiiccaammeennttee ccoonnttrraappppoossttoo aall mmeerrccaattoo ffiinnaannzziiaarriioo pprriimmaarriioo:: ooggnnii ttiittoolloo nnaassccee ssuull mmeerrccaattoo pprriimmaarriioo ee ddooppoo ll''eemmiissssiioonnee ee iill ccoollllooccaammeennttoo ppaassssaa aall sseeccoonnddaarriioo,, iinn ccuuii vveennggoonnoo rraaccccoollttee ttuuttttee llee ooppeerraazziioonnii ddaallllaa sseeccoonnddaa iinn ppooii)).. EEmmiissssiioonnii ssuuppeerriioorrii aaii 550000 mmiilliioonnii ddii eeuurroo ssoonnoo ggeenneerraallmmeennttee aabbbbaassttaannzzaa lliiqquuiiddee..
  • 27. 2277 Il rischio di Liquidit Alcune informazioni utili: CCaarraatttteerriissttiicchhee ddeeii ttiittoollii:: llee oobbbblliiggaazziioonnii ccoonn ccaarraatttteerriissttiicchhee ccoommpplliiccaattee ((ffoorrmmuullee ddii iinnddiicciizzzzaazziioonnee ppaarrttiiccoollaarrii,, rriimmbboorrssii aannttiicciippaattii oo mmuullttiippllii,, eecccc..)) ssoonnoo nnoorrmmaallmmeennttee ppooccoo lliiqquuiiddee ssuull sseeccoonnddaarriioo..
  • 28. 2288 Altre tipologie particolari di obbligazioni Le Obbligazioni strutturate
  • 29. Obbligazioni Strutturate: le Index Linked 29
  • 30. Obbligazioni Strutturate: 30 le Index Linked Sono costruite in modo da garantire il rimborso del nominale a scadenza ovvero del rimborso dellinvestimento effettuato Ma chi garantisce? LEmittente Rischio di Credito
  • 31. IIll RRiissppaarrmmiioo GGeessttiittoo:: II FFoonnddii CCoommuunnii ddii IInnvveessttiimmeennttoo 31
  • 32. Il Risparmio Gestito i costi che gravano sui prodotti finanziari sono di vario tipo, ma il costo maggiore che il cliente paga 竪 quello di un'errata consulenza. Spesso, infatti, non solo il servizio di consulenza offerto 竪 inadeguato, ma crea dei danni. In seconda battuta, le commissioni che gravano sul risparmio gestito e in genere su tutto il sistema bancario italiano sono tra le pi湛 alte d'Europa e servono per remunerare la distribuzione, ma spesso strutture poco snelle e di conseguenza a scarso valore aggiunto per il cliente. 32
  • 33. Prelievo "occulto" medio annuo Patrimonio Min Max 100.000 3.000 4.000 200.000 6.000 8.000 300.000 9.000 12.000 500.000 15.000 20.000 700.000 21.000 28.000 1.000.000 35.000 40.000 2.500.000 75.000 100.000 33
  • 34. Il Risparmio gestito Il concetto di "costo occulto" 竪 motivato dal fatto che spesso ci sono dei costi che i risparmiatori sopportano senza esserne a conoscenza. Banca, promotore e private banker, pertanto, si pagano e si pagano caro, come dimostra la tabella che evidenzia i costi che mediamente gravano su un portafoglio finanziario (fonte Consultique). Va comunque detto che il problema non 竪 rappresentato dai costi di per s辿, ma dal fatto che spesso si sostengono in maniera ingiustificata. 34
  • 35. Vediamo pertanto qquuaallii ssoonnoo ii ccoossttii pprriinncciippaallii cchhee ggrraavvaannoo ssuuii pprrooddoottttii ddii iinnvveessttiimmeennttoo,, tteenneennddoo iinn ccoonnssiiddeerraazziioonnee cchhee llee sstteessssee llooggiicchhee llee ppoottrreemmmmoo sseegguuiirree ppeerr ccaappiirree mmeegglliioo ccoommee vvaalluuttaarree uunn pprrooddoottttoo aassssiiccuurraattiivvoo:: 35
  • 36. i costi pprriinncciippaallii cchhee ggrraavvaannoo ssuuii pprrooddoottttii ddii iinnvveessttiimmeennttoo 36 costi legati ai prodotti commissioni di negoziazione commissioni di gestione commissioni di amministrazione commissioni di performance
  • 37. ii ccoossttii pprriinncciippaallii cchhee ggrraavvaannoo ssuuii pprrooddoottttii ddii iinnvveessttiimmeennttoo costi legati alle scelte dei prodotti se non efficienti implicano costi aggiuntivi occulti; ad esempio: lacquisto di unobbligazione a prezzi non di mercato lutilizzo di fondi gestiti male (non riescono nemmeno a seguire il benchmark) 37
  • 38. E' cos狸 cchhee ccii嘆嘆 cchhee vviieennee ppeerrcceeppiittoo ccoommee ggrraattuuiittoo iinn rreeaalltt ssii ppaaggaa ssaallaattoo!! 38
  • 39. 39
  • 40. 40
  • 41. 41
  • 42. 42
  • 43. 43
  • 44. 44
  • 45. 45 Vantaggi degli ETF Costi contenuti
  • 46. ALCUNE REGOLE DDAA SSEEGGUUIIRREE PPEERR UUNNAA CCOORRRREETTTTAA GGEESSTTIIOONNEE DDEEII 46 RRIISSPPAARRMMII 11)) CChhiiaarriirrssii llee iiddeeee ssuu ccoossaa ssii vvuuoollee ddaaii pprroopprrii ssoollddii ((llaaccqquuiissttoo ddeellllaa ccaassaa,, ggllii ssttuuddii ddeeii ffiiggllii,, uunnaa ppeennssiioonnee sseerreennaa,, llaaccccrreesscciimmeennttoo ddeell ccaappiittaallee,, eecccc..)),, cchhee eeqquuiivvaallee aa ddiirree ppiiaanniiffiiccaarree ii pprroopprrii oobbiieettttiivvii,, ee iinnvveessttiirree ddii ccoonnsseegguueennzzaa:: -- pprrootteezziioonnee ddaalllliinnffllaazziioonnee ppeerr iill ccaappiittaallee cchhee ssii pprreevveeddee ddii uuttiilliizzzzaarree nneeii pprroossssiimmii 33--55 aannnnii ((oobbiieettttiivvoo aa bbrreevvee--mmeeddiioo tteerrmmiinnee));; -- iinnvveessttiimmeennttoo ssoolloo ppeerr ii ssoollddii cchhee ssiiccuurraammeennttee nnoonn sseerrvvoonnoo nneeii pprroossssiimmii 33--55 aannnnii ((oobbiieettttiivvoo aa mmeeddiioo--lluunnggoo tteerrmmiinnee)).. 22)) NNoonn ccoonnffoonnddeerree uunn rreennddiimmeennttoo nnoommiinnaallee ccoonn iill rreennddiimmeennttoo rreeaallee.. SSee iill nnoossttrroo oobbiieettttiivvoo 竪竪 sseemmpplliicceemmeennttee qquueelllloo ddii pprrootteeggggeerree nneell tteemmppoo iill ccaappiittaallee iinnvveessttiittoo,, rriiccoorrddiiaammooccii ddii ccoonnssiiddeerraarree sseemmpprree ii ddaattii ssuulllliinnffllaazziioonnee.. IIll rreennddiimmeennttoo cchhee ccoonnttaa iinnffaattttii,, 竪竪 qquueelllloo rreeaallee,, oossssiiaa llaa ddiiffffeerreennzzaa ttrraa iill rreennddiimmeennttoo nnoommiinnaallee ootttteennuuttoo ((qquueelllloo cchhee ccii ddiiccoonnoo ii mmeerrii nnuummeerrii)) ee llaauummeennttoo ddeeii pprreezzzzii aavvvveennuuttoo nneelllloo sstteessssoo ppeerriiooddoo.. SSiicccchh辿辿,, vveeddeerree ssccrriittttoo ppii湛湛 dduuee,, ppii湛湛 ttrree oo ppii湛湛 qquuaattttrroo ppeerr cceennttoo,, iinn tteemmppii ddii iinnffllaazziioonnee aallttaa,, nnoonn ssiiggnniiffiiccaa nneecceessssaarriiaammeennttee aavveerree gguuaaddaaggnnaattoo..
  • 47. ALCUNE REGOLE DDAA SSEEGGUUIIRREE PPEERR UUNNAA CCOORRRREETTTTAA GGEESSTTIIOONNEE DDEEII 47 RRIISSPPAARRMMII 33)) PPrreennddeerree sseemmpprree tteemmppoo.. NNoonn ssoottttoossccrriivveerree mmaaii iinnvveessttiimmeennttii ssuubbiittoo ddooppoo cchhee iill vveennddiittoorree ((iinn bbaannccaa oo iill pprroommoottoorree ffiinnaannzziiaarriioo)) hhaa tteerrmmiinnaattoo llaa ddeessccrriizziioonnee.. DDiiffffiiddaarree sseemmpprree ddaaggllii iinnvveessttiimmeennttii cchhee ddeevvoonnoo eesssseerree ccoommppiiuuttii eennttrroo uunnaa cceerrttaa ddaattaa ((eevviittaarree ddii ffaarree sscceellttee ddiinnvveessttiimmeennttoo ddeettttaattee ddaallllee pprreessssiioonnii ccoommmmeerrcciiaallii)).. RRiicchhiieeddeerree sseemmpprree ccooppiiaa ddii ttuuttttaa llaa ddooccuummeennttaazziioonnee ((pprroossppeettttii iinnffoorrmmaattiivvii)) ee lleeggggeerrllaa ccoonn ccaallmmaa.. FFiirrmmaarree ssoolloo ddooppoo aavveerr ccoommpprreessoo ooggnnii aassppeettttoo ddeellllaa ddooccuummeennttaazziioonnee lleettttaa.. SSee iill vveennddiittoorree nnoonn vvuuoollee ffoorrnniirree qquueessttaa ddooccuummeennttaazziioonnee eesscclluuddeerree aa pprreesscciinnddeerree lliinnvveessttiimmeennttoo.. 44)) EEvviittaarree ddii ssoottttoossccrriivveerree pprrooddoottttii ccoommpplleessssii ddii ccuuii nnoonn ssii ccoommpprreennddoonnoo iill ffuunnzziioonnaammeennttoo ee iill ggrraaddoo ddii rriisscchhiioo
  • 48. ALCUNE REGOLE DDAA SSEEGGUUIIRREE PPEERR UUNNAA CCOORRRREETTTTAA GGEESSTTIIOONNEE DDEEII 48 RRIISSPPAARRMMII 55)) NNoonn iinnvveessttiirree iinn ssiinnggoollii ttiittoollii aazziioonnaarrii,, nn竪竪 iinn oobbbblliiggaazziioonnii cchhee nnoonn ssiiaannoo eemmeessssee ddaa GGoovveerrnnii aaffffiiddaabbiillii.. SSii ccoorrrroonnoo ssoolloo ddeeii rriisscchhii aaggggiiuunnttiivvii cchhee nnoonn ssoonnoo rriippaaggaattii ddaa aaddeegguuaattii rreennddiimmeennttii mmeeddii aatttteessii.. DDiivveerrssiiffiiccaarree sseemmpprree iinn ttiittoollii ddii ppii湛湛 eemmiitttteennttii.. 66)) NNoonn iinnvveessttiirree iinn ssttrruummeennttii nnoonn qquuoottaattii.. QQuueessttaa sseemmpplliiccee rreeggoollaa pprreesseerrvvaa ddaa mmoollttiissssiimmii pprroobblleemmii.. LLaa qquuoottaazziioonnee iinn uunn mmeerrccaattoo ffiinnaannzziiaarriioo rreeggoollaammeennttaattoo nnoonn ssoolloo ooffffrree llaa lliiqquuiiddaabbiilliitt ddeelllliinnvveessttiimmeennttoo,, mmaa pprreesseerrvvaa aanncchhee ddaa ttaannttii ssttrruummeennttii ffiinnaannzziiaarrii iinnuuttiillmmeennttee ccoossttoossii ee ttaallvvoollttaa ppooccoo ttrraassppaarreennttii ((ccoommee ii ffoonnddii ccoommuunnii ddiinnvveessttiimmeennttoo nnoonn qquuoottaattii,, llee ggeessttiioonnii ppaattrriimmoonniiaallii iinn qquuoottee ddii ffoonnddii,, llee uunniitt--lliinnkkeedd,, llee vvaarriiee oobbbblliiggaazziioonnii ssttrruuttttuurraattee ee ttuuttttee llee ddiiaavvoolleerriiee ddeelllliinnggeeggnneerriiaa ffiinnaannzziiaarriiaa cchhee ggllii iinntteerrmmeeddiiaarrii iinnvveennttaannoo ppeerr ffaarr ppaaggaarree ccoommmmiissssiioonnii aaii pprroopprrii cclliieennttii))..
  • 49. ALCUNE REGOLE DDAA SSEEGGUUIIRREE PPEERR UUNNAA CCOORRRREETTTTAA GGEESSTTIIOONNEE DDEEII 49 RRIISSPPAARRMMII 77)) NNoonn uuttiilliizzzzaarree pprrooddoottttii ffiinnaannzziiaarrii ggeenneerraallmmeennttee ddeeffiinniittii aa ccaappiittaallee ggaarraannttiittoo.. 88)) EEvviittaarree ddii ffaarree sscceellttee ddiinnvveessttiimmeennttoo ddeettttaattee ddaalllleemmoottiivviitt oo ddaallllee mmooddee:: lliinnvveessttiittoorree nnoonn pprrooffeessssiioonnaallee ccoorrrree iill rriisscchhiioo ddii ccaaddeerree nneellllaa ttrraappppoollaa ddeelllleeuuffoorriiaa nneellllee ffaassii ddii mmeerrccaattoo ccrreesscceennttee ee ddii llaasscciiaarrssii ccoonnttaaggiiaarree ddaall ppeessssiimmiissmmoo nneellllee ffaassii ddii mmeerrccaattoo ddeepprreessssoo.. QQuueessttii aatttteeggggiiaammeennttii lloo iinndduuccoonnoo aadd eessppoorrssii aaii mmeerrccaattii aazziioonnaarrii qquuaannddoo iill ttrreenndd aall rriiaallzzoo 竪竪 oorrmmaaii ggiiuunnttoo aall ccaappoolliinneeaa ee aadd uusscciirrnnee ccoonn ppeerrddiittee ppeessaannttii qquuaannddoo,, ccoollttoo ddaallllaa ssffiidduucciiaa ttiippiiccaa ddii cchhii vveeddee ii pprroopprrii iinnvveessttiimmeennttii ppeerrddeerree rraappiiddaammeennttee vvaalloorree,, llaa ssiittuuaazziioonnee hhaa oorrmmaaii ssccoonnttaattoo lloo sscceennaarriioo ppeeggggiioorree ee ggllii iinnddiiccii ssii ttrroovvaannoo ssuu lliivveellllii aaii qquuaallii ssaarreebbbbee ccoonnvveenniieennttee iinnvveessttiirree.. NNoonn tteennttaarree ddii aaccqquuiissttaarree llaazziioonnee ggiiuussttaa oo ddii eennttrraarree ee uusscciirree nneell mmoommeennttoo ggiiuussttoo.. CChhii ddiiccee ddii eesssseerrccii rriiuusscciittoo,, iill ppii湛湛 ddeellllee vvoollttee 竪竪 uunn bbuuggiiaarrddoo..
  • 50. ALCUNE REGOLE DDAA SSEEGGUUIIRREE PPEERR UUNNAA CCOORRRREETTTTAA GGEESSTTIIOONNEE DDEEII 50 RRIISSPPAARRMMII 99)) PPeerr aaccccaannttoonnaarree rriissppaarrmmii.. NNoonn uuttiilliizzzzaarree ppoolliizzzzee vviittaa ((ssoonnoo iinnuuttiillmmeennttee ccoossttoossee)).. VVii ssoonnoo aallttrrii ssttrruummeennttii ee aallttrree mmooddaalliitt bbeenn ppii湛湛 eeccoonnoommiicchhee eedd eeffffiicciieennttii.. LLaa ggeessttiioonnee ddeell rriissppaarrmmiioo,, iinn IIttaalliiaa,, ccoossttaa mmeeddiiaammeennttee iill 33%% aannnnuuoo.. NNeell lluunnggoo ppeerriiooddoo,, qquueessttoo ccoossttoo hhaa uunn iimmppaattttoo ddrraammmmaattiiccoo ssuull rreennddiimmeennttoo ccoommppoossttoo eeffffeettttiivvoo.. 1100)) SSee ssii aavvvveerrttee llaa nneecceessssiitt ddii uunnaa ccoonnssuulleennzzaa.. rraarroo rriicceevveerree ccoonnssuulleennzzaa vveerraa ddaaii ffuunnzziioonnaarrii bbaannccaarrii oo ddaaii pprroommoottoorrii ffiinnaannzziiaarrii:: llaa lloorroo ffuunnzziioonnee pprriinncciippaallee 竪竪 qquueellllaa ddii vveennddeerree pprrooddoottttii ffiinnaannzziiaarrii.. SSoonnoo iinn ccoonnfflliittttoo ddiinntteerreessssee ee ppoossssoonnoo,, aall mmaassssiimmoo,, ffoorrnniirree ccoonnssuulleennzzaa ssttrruummeennttaallee aallllaa vveennddiittaa ddeeii pprrooddoottttii.. EEssiissttoonnoo ppoocchhii ccoonnssuulleennttii ddiinnvveessttiimmeennttoo iinnddiippeennddeennttii iinn IIttaalliiaa.. PPrriimmaa ddii aaffffiiddaarrvvii aa qquuaallccuunnoo ddii lloorroo,, aassssiiccuurraatteevvii ddeellllaa lloorroo pprrooffeessssiioonnaalliitt:: iinn IIttaalliiaa cchhiiuunnqquuee ppuu嘆嘆 ddiicchhiiaarraarrssii ccoonnssuulleennttee ddiinnvveessttiimmeennttoo iinnddiippeennddeennttee sseennzzaa aavveerree nneessssuunn rreeqquuiissiittoo ppeerr eesseerrcciittaarree llaa pprrooffeessssiioonnee..
  • 51. 5511 GGLLII OOBBIIEETTTTIIVVII FFIINNAANNZZIIAARRII aa)) IImmppiieeggoo tteemmppoorraanneeoo ddii lliiqquuiiddiitt ((iinnvveessttiirree aa bbrreevvee tteerrmmiinnee iinn ssttrruummeennttii pprroonnttaammeennttee lliiqquuiiddaabbiillii ee ccoonnsseegguueenntteemmeennttee ccoonn rreeddddiittiivviitt ccoonntteennuuttaa)) bb)) pprrootteeggggeerree nneell tteemmppoo iill ccaappiittaallee iinnvveessttiittoo ee rriicceevveerree fflluussssii ddii ccaassssaa ppeerriiooddiiccii ((cceeddoollee,, ddiivviiddeennddii,, )) aanncchhee ccoonntteennuuttii,, ccoossttaannttii ee pprreevveeddiibbiillii cc)) ccrreesscciittaa ddeell ccaappiittaallee,, ccoonn rreennddiimmeennttii aatttteessii ssuuppeerriioorrii aaii ttaassssii ddii iinnffllaazziioonnee,, ppuurr aacccceettttaannddoo iill rriisscchhiioo ddii mmooddeerraattee oosscciillllaazziioonnii dd)) ccrreesscciittaa ssiiggnniiffiiccaattiivvaa ddeell ccaappiittaallee,, eesssseennddoo ddiissppoossttii aa ssooppppoorrttaarree aanncchhee ffoorrttii oosscciillllaazziioonnii ddii vvaalloorree ee rriisscchhiioo ddii ppeerrddiittee ccoonnssiisstteennttii
  • 52. VVaannttaaggggii ddeellllaa ccoonnssuulleennzzaa ffiinnaannzziiaarriiaa iinnddiippeennddeennttee:: PPii湛湛 eeffffiicciieennzzaa ee mmeennoo rriisscchhii 52
  • 53. CCHHII EE CCOOSSAA FFAA IILL CCOONNSSUULLEENNTTEE IINNDDIIPPEENNDDEENNTTEE CCoossaa ssiiggnniiffiiccaa iinnddiippeennddeennzzaa?? IIll vveerroo CCoonnssuulleennttee FFiinnaannzziiaarriioo IInnddiippeennddeennttee vviieennee rreemmuunneerraattoo ssoolloo ddaall pprroopprriioo cclliieennttee ee nnoonn ppuu嘆嘆 rriicceevveerree aallccuunn ccoommppeennssoo ddaa nneessssuunnaa bbaannccaa,, SSGGRR oo ccoommppaaggnniiaa aassssiiccuurraattiivvaa.. IIll CCoonnssuulleennttee FFiinnaannzziiaarriioo IInnddiippeennddeennttee nnoonn ssvvoollggee aallccuunnaa aattttiivviitt ddii vveennddiittaa,, mmaa pprreessttaa eesscclluussiivvaammeennttee ccoonnssuulleennzzaa ee aassssiisstteennzzaa aaii ssuuooii cclliieennttii.. NNeell lloorroo eesscclluussiivvoo iinntteerreessssee.. 53
  • 54. CCHHII EE CCOOSSAA FFAA IILL CCOONNSSUULLEENNTTEE IINNDDIIPPEENNDDEENNTTEE CCoommee vviieennee eerrooggaattaa llaa ccoonnssuulleennzzaa?? 11.. LL''iinnvveessttiittoorree ccoonnsseeggnnaa aall CCoonnssuulleennttee FFiinnaannzziiaarriioo IInnddiippeennddeennttee llaa ddooccuummeennttaazziioonnee aattttiinneennttee aall pprroopprriioo ppaattrriimmoonniioo ffiinnaannzziiaarriioo 22.. IIll CCoonnssuulleennttee IInnddiippeennddeennttee eellaabboorraa llee ssttrraatteeggiiee ddii iinnvveessttiimmeennttoo ppii湛湛 eeffffiiccaaccii ppeerr rraaggggiiuunnggeerree ggllii oobbiieettttiivvii ssttaabbiilliittii ee ppeerr pprrootteeggggeerree aaddeegguuaattaammeennttee iill ppaattrriimmoonniioo 33.. LL''iinnvveessttiittoorree 竪竪 aassssiissttiittoo nneellll''eesseeccuuzziioonnee,, pprreessssoo llaa pprroopprriiaa bbaannccaa,, ddeellllee ssttrraatteeggiiee ddeeffiinniittee ccoonn iill CCoonnssuulleennttee ee rriicceevvee ppeerriiooddiiccaammeennttee ii rreeppoorrtt 54
  • 55. CCHHII EE CCOOSSAA FFAA IILL CCOONNSSUULLEENNTTEE IINNDDIIPPEENNDDEENNTTEE CC''ee'' cchhii hhaa uunn oorriieennttaammeennttoo ppiiuu'' lleeggaattoo aallll''aatttteennzziioonnee vveerrssoo ii mmoovviimmeennttii ddeeii mmeerrccaattii ffiinnaannzziiaarrii nneellllaa ccoonnvviinnzziioonnee ddii ppootteerr aannttiicciippaarrllii,, ee cc''ee'' cchhii pprreessttaa ppiiuu'' aatttteennzziioonnee aallllaa pprrooggeettttaazziioonnee ddeell ppaattrriimmoonniioo ((mmiinniimmiizzzzaannddoo ii rriisscchhii eedd ii ccoossttii ee mmaassssiimmiizzzzaannddoo llee pprroobbaabbiilliittaa'' ddii rraaggggiiuunnggeerree ggllii oobbiieettttiivvii ffiinnaannzziiaarrii iinn qquuaalluunnqquuee ccoonnddiizziioonnee ddii mmeerrccaattoo)),, nneellllaa ccoonnvviinnzziioonnee cchhee ssiiaa ddeell ttuuttttoo iimmppoossssiibbiillee ee ddaannnnoossoo tteennttaarree ddii aannttiicciippaarree ii mmoovviimmeennttii ddeell mmeerrccaattoo.. II sseeccoonnddii,, ssii ddeeffiinniissccoonnoo ppiiaanniiffiiccaattoorrii ffiinnaannzziiaarrii 55
  • 56. CCHHII EE CCOOSSAA FFAA IILL CCOONNSSUULLEENNTTEE IINNDDIIPPEENNDDEENNTTEE IInn lliinneeaa ggeenneerraallee,, ee bbeennee ddiiffffiiddaarree ddaaii ccoonnssuulleennttii cchhee rriitteennggoonnoo ddii ppootteerr ssaappeerree qquuaannddoo ee iill mmoommeennttoo ddii eennttrraarree oo ddii uusscciirree ddaall mmeerrccaattoo oo qquuaallee ssiinnggoolloo ttiittoolloo sscceegglliieerree,, ssee nnoonn aallttrroo ppeerr iill rriisscchhiioo aaggggiiuunnttiivvoo cchhee ccoommppoorrttaa sseegguuiirree ii lloorroo ccoonnssiiggllii.. UUnn bbuuoonn ppiiaanniiffiiccaattoorree ffiinnaannzziiaarriioo ssii pprreeooccccuuppaa ddii ffaarree mmoollttee ddoommaannddee ssuullllaa ssiittuuaazziioonnee ppaattrriimmoonniiaallee ee ppeerrssoonnaallee ddeell cclliieennttee.. 56
  • 57. LLaa CCoonnssuulleennzzaa FFiinnaannzziiaarriiaa 57 IInnddiippeennddeennttee UUnnaallttrraa ddiiffffiiccoolltt,, ppeerr ii rriissppaarrmmiiaattoorrii,, ssaarr qquueellllaa ddii rriiuusscciirree aa rriiccoonnoosscceerree llaa ppuurraa ccoonnssuulleennzzaa ffiinnaannzziiaarriiaa pprroommoossssaa ddaaii pprrooffeessssiioonniissttii iinnddiippeennddeennttii ddaa qquueellllaa ppsseeuuddoo ttaallee cchhee ssaarr cceerrttaammeennttee sseemmpprree ppii湛湛 pprrooppoossttaa ee ssuuggggeerriittaa ddaa ttuuttttee llee bbaanncchhee eedd iinntteerrmmeeddiiaarrii vvaarrii aattttrraavveerrssoo lluuttiilliizzzzoo ddii lloorroo ppeerrssoonnaallee cchhee hhaannnnoo ccoommiinncciiaattoo aa ddeennoommiinnaarree iinn mmooddii aaccccaattttiivvaannttii:: PPeerrssoonnaall FFiinnaanncciiaall AAddvviisseerr,, FFaammiillyy BBaannkkeerr,, CCoonnssuulleennttee GGlloobbaallee eedd iinn aallttrrii mmooddii aannccoorraa cchhee vveerrrraannnnoo..
  • 58. IInnvveessttiimmeennttoo iinnccoosscciieennttee oo 58 iinnccoonnssaappeevvoollee?? PPootteettee aanncchhee ppeennssaarree ddii ffaarrvvii aaiiuuttaarree ddaallllaa vvoossttrraa bbaannccaa ddii ffiidduucciiaa,, mmaa ffaattee aatttteennzziioonnee,, ddooppoo aavveerr ffaattttoo iill vvoossttrroo bbrraavvoo qquueessttiioonnaarriioo ee aavveerr iinnddiivviidduuaattoo ii vvoossttrrii oobbiieettttiivvii
  • 59. 59
  • 61. PPeerr cchhii vvuuooll ssaappeerrnnee ddii ppii湛湛 DDuurraannttee llaa SSeettttiimmaannaa ddeellll''IInnvveessttiittoorree ii ccoonnssuulleennttii ffiinnaannzziiaarrii iinnddiippeennddeennttii aassssoocciiaattii NNaaffoopp cchhee hhaannnnoo aaddeerriittoo aallll''iinniizziiaattiivvaa ssaarraannnnoo ggrraattuuiittaammeennttee aa ddiissppoossiizziioonnee ppeerr ffoorrnniirrvvii uunnaa pprriimmaa aassssiisstteennzzaa ee ppeerr rriissppoonnddeerree aallllee vvoossttrree ddoommaannddee.. 61
  • 62. Via Montescupolo, 88 -- CCaannoossaa 62 tteell.. 00888833..661177667711