ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Lastensuojelun jälkihuollon haasteet ja mahdollisuudet, Kai Laitinen, EHJÄ ry.

•
•
Reima Orvasto
Reima Orvasto

Luentorunko Turun Lastenhuoltotyöntekijät ry:n Jälkihuoltoseminaarissa 22.11.2013.

1 of 21
Download to read offline
Lastensuojelun jälkihuollon haasteet ja mahdollisuudet Kai Laitinen toiminnanjohtaja, sosiaalipsykologi Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry 22.11.2013 Turku
Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry •  perustettu vuonna 1983 •  jäsenjärjestöt Auta Lasta ry, Barnavårdsföreningen i Finland rf, Lausteen perhekuntoutuskeskus ry, Nuorten Tukikodit ry, Nuorten Ystävät ry, Pelastakaa Lapset ry SOS- Lapsikylä ry •  liittofunktio: tuoda jäsenjärjestöjen ihmisiä yhteen kehittämään lastensuojelutyötä •  lastensuojelun jälkihuolto ja ammatillinen tukihenkilötoiminta, ls. vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sekä nuorten maahanmuuttajien tukitoiminta •  useita projekteja •  toimistot: Helsinki, Järvenpää, Raisio, Vaasa ja Kokkola
Ajelehtimisesta sitoutumiseen – projekti vuosina 2003-2006 •  toteutettiin Vantaalla erityisen haastavien nuorten tukemiseksi •  tiiviin tuen toimintamalli jälkihuoltoon •  mitoitus: yksi työntekijä/ kolme nuorta •  hyväksyttiin ensimmäisenä jälkihuoltomallina THL:n (Stakesin) Finsoc:n Hyviin käytäntöihin
Jälkihuoltoseminaarit 2005•  keväisin kaksipäiväinen seminaari, jossa noin 45-60 ammattilaista eri puolilta maata •  yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa •  sisältöjen kehittämistyötä, verkostoitumista ja vertaistukea Jälkihuoltotyöryhmä (2004-), joka kokoontuu neljästä viiteen kertaa vuodessa •  keskeinen tehtävä Jälkihuoltoseminaarin suunnittelu ja järjestäminen
Sijaishuollon suhde jälkihuoltoon •  panostus jälkihuoltoon ei ole missään suhteessa sijaishuollon resursointiin •  sijaishuollon kokonaisprosessi on epätasapainossa resursoinnin suhteen (epälooginen ja epä-älykäs vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden näkökulmasta) •  tuen intensiteetti (mm. jakamaton aika) laitoshuolto/ jälkihuolto
Haasteena •  lain heikko velvoite muuhun kuin perusasioihin (asuminen, toimeentulo ja koulutus) •  nuoret, joilla tiiviin tuen tarve •  osalle nuorista ei riitä edes tiivis tuki •  eettinen ja moraalinen kysymys •  tulisiko Suomessa olla laitosmaisia jälkihuoltoyksiköitä? •  Toimiva lastensuojelu selvitysryhmän (STM) loppuraportti, mm. alle 25-v. jälkihuolto-oikeus
Kuntien asettamat haasteet •  kilpailutusten toteutustapa •  lyhyet sopimukset •  sopimukset, jotka kattavat vain asunnon hankintaan käytettävän ajan •  monet kunnat hoitavat nuorelle tuen järjestämisen kuitenkin paremmin kuin laki edellyttää
Jälkihuollollisen sosiaaliohjauksen järjestäminen •  kunta, järjestö, järjestön omistama yritys, yksityinen yritys, ulkomaalaisessa omistuksessa oleva yritys •  nuoren tulee saada tarvitsemansa tuki laadukkaana, riittävässä määrin sekä mielellään kustannustehokkaasti •  Jouko Marttinen: ”Lastensuojelun nuorilla on oikeus samaan elintasoon kuin kenellä tahansa muulla nuorella tai mielellään vähän parempaan”
Tuen mallit (sosiaaliohjaus) •  toimistotyölähtöinen tuki, jossa tapaamiset painottuvat toimistolle ja niitä on esimerkiksi kerran kuukaudessa •  kenttätyön malli, jossa tapaamisten määrä keskeisenä kriteerinä ja vahvuuksina joustavuus sekä reagointikyky •  kenttätyön malli, joka toimii tuntiperusteisesti ja jossa vahvuutena tehokkuus sekä systemaattisuus •  laitoslähtöinen malli, jossa tuki on aina saatavilla, mutta kontrolliulottuvuus
Jälkihuoltonuorista •  heterogeeninen ryhmä yksilöitä, joita yhdistää sijaishuoltotausta sekä taustalla olleet vaikeudet esim. vanhempien tilanne •  nuoret tarvitsevat erilaisia palveluja niin kestoltaan kuin intensiteetiltään •  määrä ei ole ratkaisu vaan ajoituksen, määrän ja laadun keskinäinen suhde •  integraatiota ja vertaisuutta •  erityisyyden välttäminen, normikohtelu
Nuorten potentiaalin näkeminen ja sen sanoittaminen heille •  miten näemme lastensuojelun nuoret ja miten muut heidät näkevät? •  miten ja mitä puhumme lastensuojelun nuorista tai heidän vanhemmistaan •  tunnistammeko kaiken sen potentiaalin, joka nuoriimme sisältyy •  osaammeko sanoittaa sen heille
Optimaalinen ja riittävä tuki •  nuoria voi tukea liian paljon tai liian vähän (esim. kaikki eivät hyödy tiiviistä tuesta) •  nuoria voi tukea ”väärään” aikaan (esim. työn rajaaminen) •  nuoria voi tukea ”väärällä” tavalla (esim. puolesta tekeminen tai puolesta tekemisestä kieltäytyminen) •  keskeistä ammatillisuus
Huomioita jälkihuollosta •  •  •  •  tavoitteiden asettaminen millaista tukea, mitä nuori tarvitsee… kenen ehdoilla jälkihuoltoa toteutetaan? taipuuko järjestelmä nuoren tarpeeseen saada tukea? •  näkökulma: järjestelmälähtöisestä mallista nuorilähtöiseen malliin •  yksi mittari: saako nuori tukea esimerkiksi ”virka-ajan” ulkopuolella?
Huomioita 2 •  loppupelissä kunnat ostavat nuorille luotettavan, kannustavan ja nuoreen sitoutuneen aikuisen aikaa (A. Kananoja) •  nuoren perustehtävä on itsenäistyminen, aikuisen keskeinen tehtävä on olla olemassa, olla tarvittaessa käytettävissä ja toimia keskustelukumppanina, kuuntelijana ja kannustajana
Huomioita 3 •  keskeisintä on ihmissuhteen luominen •  yhteinen tekeminen ja yhteiset kokemukset tärkeässä roolissa •  työntekijöiden rooli transferenssiprosesseissa •  siirtyminen tarvittaessa työntekijän mukavuusalueen ulkopuolelle
Huomioita 4 •  pahoinvoinnin ehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen ovat eri prosesseja (M. Rimpelä) •  olemassa oleva kulttuuri: tehdään mitä laki edellyttää, mutta ei välttämättä sitä mikä olisi parasta nuorelle (Kananoja)
Kasvatus ja tukityö 1 •  •  •  •  yhteyden rakentamisen merkitys kasvattaja rehellisenä peilinä aikuisen malli kasvattajan keskeiset haasteet
Kasvatus ja tukityö 2 •  kasvatus ja nuorten tukeminen ei ole ensisijaisesti tekninen prosessi, jollaisena sitä usein arvioidaan (onnistumisiin perustuva tai suoriteperusteinen) •  tukisuhde on yhteinen matka, jonka arvo perustuu nuoren ja aikuisen väliseen vuorovaikutukseen ja mahdollisesti muodostuvaan ”kiintymyssuhteeseen” •  vuorovaikutussuhteessa voi tapahtua todellista kasvamista kohti vastuullista aikuisuutta •  tukisuhteessa tulee olla myös toissijaisia, teknisiä, onnistumisiin perustuvia tavoitteita •  ko. priorisointi on tärkeä, koska muuten tukityön luonne voi alkaa vääristyä
Tukea itsenäistymiseen – projekti vuosina 2012-2015 •  pääkaupunkiseudulla toteutettava hanke, jossa rekrytoidaan, koulutetaan ja tuetaan tukihenkilöitä lastensuojelulaitoksissa asuville 16-17-vuotiaille nuorille •  huolella valikoituja ja hyvin koulutettuja tukihenkilöitä, joiden tukisuhde nuoreen tulee ajoittumaan laitosvaiheen ja jälkihuollon nivelkohtaan, kriittiseen siirtymävaiheeseen
Luottamuksesta •  luottamuksen kohteella tulee olla hyvät aikeet (empatia, myönteinen tahtotila auttaa) •  luottamuksen kohteen pitää tietää ja osata (riittävä kompetenssi) •  luottamuksen kohteella tulee olla halu hoitaa asioita (asenne ja kyky tarttua asioihin)
Kiitoksia! www.ehja.fi Kadonnutta vanhempaa etsimässä -seminaari Raision kaupungintalolla tiistaina 3.12.2013 klo 13-15.45 Ilmoittautumiset: petra.kohonen@ehja.fi 045-1329321

More Related Content

Lastensuojelun jälkihuollon haasteet ja mahdollisuudet, Kai Laitinen, EHJÄ ry.

  • 1. Lastensuojelun jälkihuollon haasteet ja mahdollisuudet Kai Laitinen toiminnanjohtaja, sosiaalipsykologi Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry 22.11.2013 Turku
  • 2. Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry •  perustettu vuonna 1983 •  jäsenjärjestöt Auta Lasta ry, Barnavårdsföreningen i Finland rf, Lausteen perhekuntoutuskeskus ry, Nuorten Tukikodit ry, Nuorten Ystävät ry, Pelastakaa Lapset ry SOS- Lapsikylä ry •  liittofunktio: tuoda jäsenjärjestöjen ihmisiä yhteen kehittämään lastensuojelutyötä •  lastensuojelun jälkihuolto ja ammatillinen tukihenkilötoiminta, ls. vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sekä nuorten maahanmuuttajien tukitoiminta •  useita projekteja •  toimistot: Helsinki, Järvenpää, Raisio, Vaasa ja Kokkola
  • 3. Ajelehtimisesta sitoutumiseen – projekti vuosina 2003-2006 •  toteutettiin Vantaalla erityisen haastavien nuorten tukemiseksi •  tiiviin tuen toimintamalli jälkihuoltoon •  mitoitus: yksi työntekijä/ kolme nuorta •  hyväksyttiin ensimmäisenä jälkihuoltomallina THL:n (Stakesin) Finsoc:n Hyviin käytäntöihin
  • 4. Jälkihuoltoseminaarit 2005•  keväisin kaksipäiväinen seminaari, jossa noin 45-60 ammattilaista eri puolilta maata •  yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa •  sisältöjen kehittämistyötä, verkostoitumista ja vertaistukea Jälkihuoltotyöryhmä (2004-), joka kokoontuu neljästä viiteen kertaa vuodessa •  keskeinen tehtävä Jälkihuoltoseminaarin suunnittelu ja järjestäminen
  • 5. Sijaishuollon suhde jälkihuoltoon •  panostus jälkihuoltoon ei ole missään suhteessa sijaishuollon resursointiin •  sijaishuollon kokonaisprosessi on epätasapainossa resursoinnin suhteen (epälooginen ja epä-älykäs vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden näkökulmasta) •  tuen intensiteetti (mm. jakamaton aika) laitoshuolto/ jälkihuolto
  • 6. Haasteena •  lain heikko velvoite muuhun kuin perusasioihin (asuminen, toimeentulo ja koulutus) •  nuoret, joilla tiiviin tuen tarve •  osalle nuorista ei riitä edes tiivis tuki •  eettinen ja moraalinen kysymys •  tulisiko Suomessa olla laitosmaisia jälkihuoltoyksiköitä? •  Toimiva lastensuojelu selvitysryhmän (STM) loppuraportti, mm. alle 25-v. jälkihuolto-oikeus
  • 7. Kuntien asettamat haasteet •  kilpailutusten toteutustapa •  lyhyet sopimukset •  sopimukset, jotka kattavat vain asunnon hankintaan käytettävän ajan •  monet kunnat hoitavat nuorelle tuen järjestämisen kuitenkin paremmin kuin laki edellyttää
  • 8. Jälkihuollollisen sosiaaliohjauksen järjestäminen •  kunta, järjestö, järjestön omistama yritys, yksityinen yritys, ulkomaalaisessa omistuksessa oleva yritys •  nuoren tulee saada tarvitsemansa tuki laadukkaana, riittävässä määrin sekä mielellään kustannustehokkaasti •  Jouko Marttinen: ”Lastensuojelun nuorilla on oikeus samaan elintasoon kuin kenellä tahansa muulla nuorella tai mielellään vähän parempaan”
  • 9. Tuen mallit (sosiaaliohjaus) •  toimistotyölähtöinen tuki, jossa tapaamiset painottuvat toimistolle ja niitä on esimerkiksi kerran kuukaudessa •  kenttätyön malli, jossa tapaamisten määrä keskeisenä kriteerinä ja vahvuuksina joustavuus sekä reagointikyky •  kenttätyön malli, joka toimii tuntiperusteisesti ja jossa vahvuutena tehokkuus sekä systemaattisuus •  laitoslähtöinen malli, jossa tuki on aina saatavilla, mutta kontrolliulottuvuus
  • 10. Jälkihuoltonuorista •  heterogeeninen ryhmä yksilöitä, joita yhdistää sijaishuoltotausta sekä taustalla olleet vaikeudet esim. vanhempien tilanne •  nuoret tarvitsevat erilaisia palveluja niin kestoltaan kuin intensiteetiltään •  määrä ei ole ratkaisu vaan ajoituksen, määrän ja laadun keskinäinen suhde •  integraatiota ja vertaisuutta •  erityisyyden välttäminen, normikohtelu
  • 11. Nuorten potentiaalin näkeminen ja sen sanoittaminen heille •  miten näemme lastensuojelun nuoret ja miten muut heidät näkevät? •  miten ja mitä puhumme lastensuojelun nuorista tai heidän vanhemmistaan •  tunnistammeko kaiken sen potentiaalin, joka nuoriimme sisältyy •  osaammeko sanoittaa sen heille
  • 12. Optimaalinen ja riittävä tuki •  nuoria voi tukea liian paljon tai liian vähän (esim. kaikki eivät hyödy tiiviistä tuesta) •  nuoria voi tukea ”väärään” aikaan (esim. työn rajaaminen) •  nuoria voi tukea ”väärällä” tavalla (esim. puolesta tekeminen tai puolesta tekemisestä kieltäytyminen) •  keskeistä ammatillisuus
  • 13. Huomioita jälkihuollosta •  •  •  •  tavoitteiden asettaminen millaista tukea, mitä nuori tarvitsee… kenen ehdoilla jälkihuoltoa toteutetaan? taipuuko järjestelmä nuoren tarpeeseen saada tukea? •  näkökulma: järjestelmälähtöisestä mallista nuorilähtöiseen malliin •  yksi mittari: saako nuori tukea esimerkiksi ”virka-ajan” ulkopuolella?
  • 14. Huomioita 2 •  loppupelissä kunnat ostavat nuorille luotettavan, kannustavan ja nuoreen sitoutuneen aikuisen aikaa (A. Kananoja) •  nuoren perustehtävä on itsenäistyminen, aikuisen keskeinen tehtävä on olla olemassa, olla tarvittaessa käytettävissä ja toimia keskustelukumppanina, kuuntelijana ja kannustajana
  • 15. Huomioita 3 •  keskeisintä on ihmissuhteen luominen •  yhteinen tekeminen ja yhteiset kokemukset tärkeässä roolissa •  työntekijöiden rooli transferenssiprosesseissa •  siirtyminen tarvittaessa työntekijän mukavuusalueen ulkopuolelle
  • 16. Huomioita 4 •  pahoinvoinnin ehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen ovat eri prosesseja (M. Rimpelä) •  olemassa oleva kulttuuri: tehdään mitä laki edellyttää, mutta ei välttämättä sitä mikä olisi parasta nuorelle (Kananoja)
  • 17. Kasvatus ja tukityö 1 •  •  •  •  yhteyden rakentamisen merkitys kasvattaja rehellisenä peilinä aikuisen malli kasvattajan keskeiset haasteet
  • 18. Kasvatus ja tukityö 2 •  kasvatus ja nuorten tukeminen ei ole ensisijaisesti tekninen prosessi, jollaisena sitä usein arvioidaan (onnistumisiin perustuva tai suoriteperusteinen) •  tukisuhde on yhteinen matka, jonka arvo perustuu nuoren ja aikuisen väliseen vuorovaikutukseen ja mahdollisesti muodostuvaan ”kiintymyssuhteeseen” •  vuorovaikutussuhteessa voi tapahtua todellista kasvamista kohti vastuullista aikuisuutta •  tukisuhteessa tulee olla myös toissijaisia, teknisiä, onnistumisiin perustuvia tavoitteita •  ko. priorisointi on tärkeä, koska muuten tukityön luonne voi alkaa vääristyä
  • 19. Tukea itsenäistymiseen – projekti vuosina 2012-2015 •  pääkaupunkiseudulla toteutettava hanke, jossa rekrytoidaan, koulutetaan ja tuetaan tukihenkilöitä lastensuojelulaitoksissa asuville 16-17-vuotiaille nuorille •  huolella valikoituja ja hyvin koulutettuja tukihenkilöitä, joiden tukisuhde nuoreen tulee ajoittumaan laitosvaiheen ja jälkihuollon nivelkohtaan, kriittiseen siirtymävaiheeseen
  • 20. Luottamuksesta •  luottamuksen kohteella tulee olla hyvät aikeet (empatia, myönteinen tahtotila auttaa) •  luottamuksen kohteen pitää tietää ja osata (riittävä kompetenssi) •  luottamuksen kohteella tulee olla halu hoitaa asioita (asenne ja kyky tarttua asioihin)
  • 21. Kiitoksia! www.ehja.fi Kadonnutta vanhempaa etsimässä -seminaari Raision kaupungintalolla tiistaina 3.12.2013 klo 13-15.45 Ilmoittautumiset: petra.kohonen@ehja.fi 045-1329321