ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo
Jättinäytön asennusprojekti
ja sen toteutus
Markku Toivonen – DiviPro
LED-näyttöjen asennus, huolto, konsultointi ja myynti
Tienvarsinäytön ja LED-seinän hankinnassa on
huomioitava useita asioita
Jättinäytön asentaminen on luvanvaraista toimintaa ja onnistunut asennusprojekti vaatii melko paljon
projektin hallintaa. Ulos asennettaessa vaaditaan aina toimenpidelupa. Taajama-alueen sisäpuolella luvan
myöntää kaupunki tai kunta ja taajama-alueen ulkopuolella ELY-keskus. Kun asennuspaikkaa koskevat lupa-
asiat on selvitetty, voidaan aloittaa jättinäytön vaatiman telineen ja perustuksen suunnittelu. Perustuksen
suunnittelua varten pitää tienvarsinäytölle suorittaa maaperätutkimus ja seinänäytölle rakennesuunnittelijan
on määriteltävä kiinnitystapa. Teline tulee myös olla riittävän kestävä ja rakennesuunnittelijan hyväksymä, jotta
kovakaan tuuli ei kaada näyttöä. Jättinäyttöjen pinta-ala on noin kymmenestä neliömetristä ylöspäin ja
tuulikuorma on merkittävän suuri rasitus näytön telineelle ja perustuksille.
Jättinäyttö vaati toki toimiakseen myös sähköä. Sähkönsyöttöä ei yleensä ole aivan vieressä, jos näyttö
asennetaan tien reunalle. Sähköliittymä kaivetaan näytölle ja kytketään esimerkiksi näytön jalassa olevaan
ryhmäkeskukseen. Kaapeliojaan kannattaa myös asentaa maakaapeli, jotta näytön ryhmäkeskus voidaan
maadoittaa helposti siihen. Sähkökeskukseen sijoitetaan usein myös muut järjestelmän aktiivilaitteet kuten:
player-tietokone, lähetinkortti ja 4G-reititin. Näiden laitteiden toiminta edellyttää ryhmäkeskuksen lämmitystä
ja tuuletusta.
Kun perustus, ryhmäkeskus ja teline ovat valmiina niin LED-kabinetit voidaan kiinnittää telineeseen. Pienillä
noin 10m2 kokoisilla näytöillä tämä voidaan suorittaa sisätiloissa, mutta suuremmilla näytöillä LED-kabinetit
asennetaan vasta kun teline on kiinnitetty seinään tai jalustaan. Suurien näyttöjen kuljettaminen koottuna on
jo haasteellista niiden suuren koon ja painon vuoksi. Noin 20m2 kokoisen näytön teline painaa yli 1000kg ja
itse LED-kabinetit noin 50kg/m2. Näin ollen painoa tulee reilu 2000kg ja kokoa 3,5x6m jos näytöstä halutaan
16:9 kuvasuhdetta esittävä näyttö. Kuvasuhteen tarkassa määrittämisessä joudutaan huomioimaan LED-
kabinettien fyysiset mitat. Kabinetteja on saatavana vain tietyn kokoisina, joten tarkka 16:9 kuvasuhde jää
joskus toteuttamatta. Normaalikäytössä pientä poikkeamaa optimaalisesta kuvasuhteesta ei huomaa mutta
esitettäessä pyöreä ympyrä, ero näkyy jo selvemmin ympyrän muuttuessa vähän soikeaksi.
Näytön kytkeminen, konfigurointi ja testaus
Kun LED-kabinetit on asennettu, voidaan toteuttaa niiden kytkentä Ethernet kaapeleilla
toisiinsa ja tehdä sähkönsyöttöjen kytkentä. Samaan sarjaan kytketään tyypillisesti 3-4 LED-
kabinettia niiden sähkönkulutuksesta ja sulakkeiden koosta riippuen. Näin ollen 20m2 näyttö
tarvitsee 5 kappaletta 16A syöttöä näytön ryhmäkeskukselta. Yhden ulkokäyttöön tarkoitetun
LED-kabinetin virrankulutus on luokkaa 800W. 16A sulakkeelta saadaan tehoa 3600W, joten
tämä riittää neljälle LED-kabinetille, joiden aiheuttama yhteiskuorma on 3200W. On
huomioitavaa, että maksimi tehonkulutus saavutetaan vain täydellä kirkkaudella ja valkoisella
värillä, jolloin kaikki kolme valkoisen valon muodostavaa pääväriä (punainen, vihreä ja sininen)
palavat täydellä kirkkaudella.
LED-kabinettien ja aktiivilaitteiden kytkemisen jälkeen päästään testaamaan ja kalibroimaan
näyttöä. Äskeiseen tehonkulutus asiaan viitaten, onkin hyvä ensin testata näyttö täydellä
kirkkaudella ja valkoisella kuvalla. Tällä varmistutaan, että virransyöttökyky on riittävä.
Varsinkin jos asennusta suoritetaan kylmällä, tulisi täyteen kirkkauteen siirtyä vaiheittain. Näin
näyttö saa ensin lämmetä rauhassa ja siihen mahdollisesti kertynyt kosteus saa haihtua. Käytön
aikana näytössä onkin hyvä pitää aina sähköt päällä, mutta kuva voi olla sammutettuna. Tämä
takaa sen, ettei näyttöön kerry kosteutta. Näytön kaikki LED-lamput tarkistetaan esittämällä
kuvaa perusväreillä (punainen, vihreä ja sininen). Jos jokin pikseli ei toista jotain perusväriä niin
LED-moduuli, jossa pikseli sijaitsee, voidaan vaihtaa uuteen. Aina ei yhden pikselin takia
kannata varaosaa käyttää koska yksi pikseli ei näy normaalilta katseluetäisyydeltä. Viat, joissa
useampi pikseli tai niistä koostuva suurempi alue ei toista värejä oikein, on syytä korjata jo
asennusvaiheessa. Vaikka valmistajat testaavat LED-näytöt ennen toimitusta, tämän tyyppisiä
vikoja esiintyy vielä lopputestauksessa.
Näytön kytkeminen, konfigurointi ja testaus
Lopuksi tehdään näytön konfigurointi ja tarkistetaan
testikuvalla, että jokainen LED-kabinetti ja LED-moduuli on
oikealla paikallaan ja oikein päin asennettuna. LED-
moduuleita joudutaan asennuksen yhteydessä usein
irrottamaan. On mahdollista, että joku LED-moduuleista on
vahingossa asennettu takaisin väärinpäin. LED-moduulien
irrotus on kuitenkin nykyään helppoa, koska ne saadaan
irrotettua helposti näytön etupuolelta. Vielä yksi tärkeä asia,
joka tulee asettaa ja testata on automaattinen
kirkkaudensäätö. Muuten näyttö ei sopeudu oikein
ympäristön kirkkauteen. Kirkkaudensäätöanturi mittaa
ympäristön kirkkautta ja säätää näytön kirkkauden
asetettujen asetusten mukaisesti. Minimi kirkkaus on
tyypillisesti 5-10% maksimikirkkaudesta. Anturin toiminta
testataan peittämällä anturi ja valaisemalla sitä kirkkaalla
valolla. Näytön kirkkaus voidaan mitata kirkkauden
mittaukseen käytetyllä mittalaitteella. Tämän jälkeen, näyttö
on valmiina hyväksyntää ja luovutusta varten.
Sisällön esittäminen näytöllä
Apua mainosten tai muun sisällön esittämiseen näytöllä on saatavilla useilta
siihen erikoistuneilta yrityksiltä. Mainoksien esittämiseen voi hankkia siihen
käyttöön tarkoitetun ohjelmiston kuten SmartSign, iDiD, QEM Software tai
FirstView. Saman tyyppisiä ohjelmistoja löytää hakemalla DigitalSignage
ohjelmistoja. Mainosten esittämistä näytöillä kutsutaan englanniksi tällä
nimellä. Sisältöä voi hallita näillä ohjelmistoilla itse selaimen avulla etänä, tai
sitten mainosmyynnin voi hankkia ulkopuolelta. Esimerkiksi Medialiiga myy
tällaista palvelua ja hoitaa mainosten laittamisen näytölle puolestasi.
Jättinäytön asennusprojektissa tulee huomioida monta asiaa. Onhan se kuin
pieni rakennusprojekti lupahakemuksineen ja laskelmineen. Asiansa osaavia
toimittajia löytyy Suomesta lukuisia. Moni alaan erikoistuneista yrityksistä on
pieniä 3-4 hengen yrityksiä. Ammattilaisen apuun kannattaakin turvautua,
kun suunnittelee LED-näytön tai jättinäytön hankintaa. Jos haluat tietää
asiasta lisää, ole yhteydessä www.divipro.fi

More Related Content

LED-näytön hankintaohje

  • 1. Jättinäytön asennusprojekti ja sen toteutus Markku Toivonen – DiviPro LED-näyttöjen asennus, huolto, konsultointi ja myynti
  • 2. Tienvarsinäytön ja LED-seinän hankinnassa on huomioitava useita asioita Jättinäytön asentaminen on luvanvaraista toimintaa ja onnistunut asennusprojekti vaatii melko paljon projektin hallintaa. Ulos asennettaessa vaaditaan aina toimenpidelupa. Taajama-alueen sisäpuolella luvan myöntää kaupunki tai kunta ja taajama-alueen ulkopuolella ELY-keskus. Kun asennuspaikkaa koskevat lupa- asiat on selvitetty, voidaan aloittaa jättinäytön vaatiman telineen ja perustuksen suunnittelu. Perustuksen suunnittelua varten pitää tienvarsinäytölle suorittaa maaperätutkimus ja seinänäytölle rakennesuunnittelijan on määriteltävä kiinnitystapa. Teline tulee myös olla riittävän kestävä ja rakennesuunnittelijan hyväksymä, jotta kovakaan tuuli ei kaada näyttöä. Jättinäyttöjen pinta-ala on noin kymmenestä neliömetristä ylöspäin ja tuulikuorma on merkittävän suuri rasitus näytön telineelle ja perustuksille. Jättinäyttö vaati toki toimiakseen myös sähköä. Sähkönsyöttöä ei yleensä ole aivan vieressä, jos näyttö asennetaan tien reunalle. Sähköliittymä kaivetaan näytölle ja kytketään esimerkiksi näytön jalassa olevaan ryhmäkeskukseen. Kaapeliojaan kannattaa myös asentaa maakaapeli, jotta näytön ryhmäkeskus voidaan maadoittaa helposti siihen. Sähkökeskukseen sijoitetaan usein myös muut järjestelmän aktiivilaitteet kuten: player-tietokone, lähetinkortti ja 4G-reititin. Näiden laitteiden toiminta edellyttää ryhmäkeskuksen lämmitystä ja tuuletusta. Kun perustus, ryhmäkeskus ja teline ovat valmiina niin LED-kabinetit voidaan kiinnittää telineeseen. Pienillä noin 10m2 kokoisilla näytöillä tämä voidaan suorittaa sisätiloissa, mutta suuremmilla näytöillä LED-kabinetit asennetaan vasta kun teline on kiinnitetty seinään tai jalustaan. Suurien näyttöjen kuljettaminen koottuna on jo haasteellista niiden suuren koon ja painon vuoksi. Noin 20m2 kokoisen näytön teline painaa yli 1000kg ja itse LED-kabinetit noin 50kg/m2. Näin ollen painoa tulee reilu 2000kg ja kokoa 3,5x6m jos näytöstä halutaan 16:9 kuvasuhdetta esittävä näyttö. Kuvasuhteen tarkassa määrittämisessä joudutaan huomioimaan LED- kabinettien fyysiset mitat. Kabinetteja on saatavana vain tietyn kokoisina, joten tarkka 16:9 kuvasuhde jää joskus toteuttamatta. Normaalikäytössä pientä poikkeamaa optimaalisesta kuvasuhteesta ei huomaa mutta esitettäessä pyöreä ympyrä, ero näkyy jo selvemmin ympyrän muuttuessa vähän soikeaksi.
  • 3. Näytön kytkeminen, konfigurointi ja testaus Kun LED-kabinetit on asennettu, voidaan toteuttaa niiden kytkentä Ethernet kaapeleilla toisiinsa ja tehdä sähkönsyöttöjen kytkentä. Samaan sarjaan kytketään tyypillisesti 3-4 LED- kabinettia niiden sähkönkulutuksesta ja sulakkeiden koosta riippuen. Näin ollen 20m2 näyttö tarvitsee 5 kappaletta 16A syöttöä näytön ryhmäkeskukselta. Yhden ulkokäyttöön tarkoitetun LED-kabinetin virrankulutus on luokkaa 800W. 16A sulakkeelta saadaan tehoa 3600W, joten tämä riittää neljälle LED-kabinetille, joiden aiheuttama yhteiskuorma on 3200W. On huomioitavaa, että maksimi tehonkulutus saavutetaan vain täydellä kirkkaudella ja valkoisella värillä, jolloin kaikki kolme valkoisen valon muodostavaa pääväriä (punainen, vihreä ja sininen) palavat täydellä kirkkaudella. LED-kabinettien ja aktiivilaitteiden kytkemisen jälkeen päästään testaamaan ja kalibroimaan näyttöä. Äskeiseen tehonkulutus asiaan viitaten, onkin hyvä ensin testata näyttö täydellä kirkkaudella ja valkoisella kuvalla. Tällä varmistutaan, että virransyöttökyky on riittävä. Varsinkin jos asennusta suoritetaan kylmällä, tulisi täyteen kirkkauteen siirtyä vaiheittain. Näin näyttö saa ensin lämmetä rauhassa ja siihen mahdollisesti kertynyt kosteus saa haihtua. Käytön aikana näytössä onkin hyvä pitää aina sähköt päällä, mutta kuva voi olla sammutettuna. Tämä takaa sen, ettei näyttöön kerry kosteutta. Näytön kaikki LED-lamput tarkistetaan esittämällä kuvaa perusväreillä (punainen, vihreä ja sininen). Jos jokin pikseli ei toista jotain perusväriä niin LED-moduuli, jossa pikseli sijaitsee, voidaan vaihtaa uuteen. Aina ei yhden pikselin takia kannata varaosaa käyttää koska yksi pikseli ei näy normaalilta katseluetäisyydeltä. Viat, joissa useampi pikseli tai niistä koostuva suurempi alue ei toista värejä oikein, on syytä korjata jo asennusvaiheessa. Vaikka valmistajat testaavat LED-näytöt ennen toimitusta, tämän tyyppisiä vikoja esiintyy vielä lopputestauksessa.
  • 4. Näytön kytkeminen, konfigurointi ja testaus Lopuksi tehdään näytön konfigurointi ja tarkistetaan testikuvalla, että jokainen LED-kabinetti ja LED-moduuli on oikealla paikallaan ja oikein päin asennettuna. LED- moduuleita joudutaan asennuksen yhteydessä usein irrottamaan. On mahdollista, että joku LED-moduuleista on vahingossa asennettu takaisin väärinpäin. LED-moduulien irrotus on kuitenkin nykyään helppoa, koska ne saadaan irrotettua helposti näytön etupuolelta. Vielä yksi tärkeä asia, joka tulee asettaa ja testata on automaattinen kirkkaudensäätö. Muuten näyttö ei sopeudu oikein ympäristön kirkkauteen. Kirkkaudensäätöanturi mittaa ympäristön kirkkautta ja säätää näytön kirkkauden asetettujen asetusten mukaisesti. Minimi kirkkaus on tyypillisesti 5-10% maksimikirkkaudesta. Anturin toiminta testataan peittämällä anturi ja valaisemalla sitä kirkkaalla valolla. Näytön kirkkaus voidaan mitata kirkkauden mittaukseen käytetyllä mittalaitteella. Tämän jälkeen, näyttö on valmiina hyväksyntää ja luovutusta varten.
  • 5. Sisällön esittäminen näytöllä Apua mainosten tai muun sisällön esittämiseen näytöllä on saatavilla useilta siihen erikoistuneilta yrityksiltä. Mainoksien esittämiseen voi hankkia siihen käyttöön tarkoitetun ohjelmiston kuten SmartSign, iDiD, QEM Software tai FirstView. Saman tyyppisiä ohjelmistoja löytää hakemalla DigitalSignage ohjelmistoja. Mainosten esittämistä näytöillä kutsutaan englanniksi tällä nimellä. Sisältöä voi hallita näillä ohjelmistoilla itse selaimen avulla etänä, tai sitten mainosmyynnin voi hankkia ulkopuolelta. Esimerkiksi Medialiiga myy tällaista palvelua ja hoitaa mainosten laittamisen näytölle puolestasi. Jättinäytön asennusprojektissa tulee huomioida monta asiaa. Onhan se kuin pieni rakennusprojekti lupahakemuksineen ja laskelmineen. Asiansa osaavia toimittajia löytyy Suomesta lukuisia. Moni alaan erikoistuneista yrityksistä on pieniä 3-4 hengen yrityksiä. Ammattilaisen apuun kannattaakin turvautua, kun suunnittelee LED-näytön tai jättinäytön hankintaa. Jos haluat tietää asiasta lisää, ole yhteydessä www.divipro.fi