ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Timo Kauppinen & Susanna Mukkila: lähiöiden väestörakenteen kehitys

•Download as PPTX, PDF•
•
Kelan tutkimus / Research at Kela
Kelan tutkimus / Research at Kela

THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen ja asiantuntija Susanna Mukkilan esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli lähiöiden väestörakenteen kehitystä.

1 of 10
Download to read offline
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lähiöiden väestörakenteen kehitys Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka -seminaari, Kela 9.12.2022 Timo Kauppinen & Susanna Mukkila 19.12.2022
Lähiöiden väestörakenteen kehitys • Tekijät: Timo Kauppinen ja Susanna Mukkila (THL) • Tuotokset • Kauppinen TM, Mukkila S (2022) Lähiöalueiden väestörakenteen kehitys suurissa kaupungeissa vuosina 1995-2019. Työpapereita 38/2022. Helsinki: THL. • Kauppinen TM, Mukkila S (2022) Suurten kaupunkien lähiöalueet erilaistuvat sosioekonomiselta rakenteeltaan. Suomalaisten hyvinvointi 2022 –kirja. (julkistus 13.12.) • Tutkimuskohteena Lähiöohjelmaan kuuluvien kaupunkien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Pori, Seinäjoki, Vaasa, Joensuu, Lappeenranta) kaupunkimaiset alueet • ”Lähiövyöhyke” = kaupunkiseudun keskustan ulkopuolinen sisempään tai ulompaan kaupunkialueeseen kuuluva alue SYKE:n luokitusten mukaan • Tutkimusaineistona Tilastokeskuksen muodostama koko väestön sisältävä yksilötason pitkittäisrekisteriaineisto, aluejakoina kuntien hallinnolliset aluejaot, kehityskulkujen analyysit indikaattorista riippuen maksimissaan 1995–2019 19.12.2022 2
% Koko kaupunkimainen alue Keskusta Lähiöt Kehysalue Ansiotulojen alimpaan viidennekseen kuuluvien 25–59-vuotiaiden osuus on useimmissa kaupungeissa suurempi keskustassa kuin lähiövyöhykkeellä, poikkeuksina pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku ja Lappeenranta. Pienituloisten osuus on useissa kaupungeissa noussut sekä koko kaupungissa että lähiövyöhykkeellä. Kaikissa kaupungeissa näin ei ole kuitenkaan käynyt, ja kaupunkien välillä on eroja myös sen suhteen, onko nousu ollut suurempaa lähiöissä vai keskustassa. Kaupunkien kehysalueilla pienituloisuus on harvinaistunut kaikkialla muualla paitsi pääkaupunkiseudulla. 3 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016 2019 % Turku 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016 2019 % Joensuu 19.12.2022 Lähiövyöhyke ei eroa kaikissa kaupungeissa samaan tapaan keskustasta pienituloisuudessa
% Koko kaupunkimainen alue Lähiöt, kerrostaloasuntoja alle 25 % Lähiöt, kerrostaloasuntoja 25-74 % Lähiöt, kerrostaloasuntoja 75- % Kerrostalolähiöiden ja pientaloalueiden väliset erot pienituloisuudessa ovat kasvaneet Pientalovaltaisilla alueilla pienituloisten osuus 25–59-vuotiaista on laskenut tai pysynyt samalla tasolla. Sen sijaan kerrostalovaltaisilla alueilla osuus on pääsääntöisesti kasvanut. Kaupunkien välillä ja niiden sisällä on kuitenkin eroja kehityskuluissa, eli kerrostalolähiöt eivät ole yhtenäinen huono-osaistuva aluetyyppi. Pienituloisuus on yleistynyt nopeasti kerrostalolähiöissä etenkin Oulussa. Kaupunkien väliset erot koko lähiövyöhykkeen kehityksessä liittyvät erilaisiin kerros- ja pientaloasuntojen osuuksiin lähiöalueilla. 4 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016 2019 % Pääkaupunkiseutu 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016 2019 % Turku 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016 2019 % Kuopio 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016 2019 % Oulu
Kehityskulut ovat yhteydessä asuntokannan ominaisuuksiin Pienituloisten osuus työikäisistä kasvoi nopeimmin valmiiksi pienituloisimmilla alueilla, ja tämä liittyi niiden kerrostalovaltaisuuteen ja suureen ARA-vuokra-asuntojen osuuteen. Pienituloisuus yleistyi enemmän 1970–90-luvuilla rakennetuilla alueilla kuin 1960-luvun alueilla. Vuosituhannen vaihteesta alkaen yksiöiden osuus asuntotuotannosta on kasvanut etenkin niillä lähiöalueilla, joilla pienituloisuus yleistyi nopeimmin. 19.12.2022 5
19.12.2022 Etunimi Sukunimi 6 Pääkaupunkiseudulla nopeaa pieni- tuloisuuden yleistymistä on tapahtunut sekä alun perin pienituloisilla että keskimääräistä vähäisemmän pieni- tuloisuuden alueilla. Alun perin korkean pienituloisuuden alueista suurimmalla osalla pienituloisuus kasvoi vain jonkin verran tai pysyi vakaana. Kaikkialla kehityksessä ei ollut tällaisia tasapainottavia piirteitä. Esimerkiksi Turussa ja Oulussa suurin osa pienituloisuuden nopean kasvun alueista oli jo seurannan alussa pienituloisia, ja alun perin pieni- tuloisimmilla alueilla pienituloisuus myös kasvoi ainakin jonkin verran (seuraava kalvo).
19.12.2022 7
Maahanmuutto ja ikääntyminen Maahanmuuttajilla on kasvava merkitys suurten kaupunkien lähiöiden pienituloisuudessa, mutta lähinnä siksi, että maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvaa. Useimmilla nopeasti kasvaneen pienituloisuuden alueillakin pienituloisuus on vähentynyt selvästi maahanmuuttajaväestössä. Lähiövyöhykkeen alueet ovat ottaneet keskustoja kiinni 65 vuotta täyttäneiden osuudessa. Tämä liittyy itse alueiden ikääntymiseen. 1970-luvulla rakennetuilla alueilla 65 vuotta täyttäneiden osuuden kasvu on ollut nopeinta. Nuoren ulkomaalaistaustaisen väestön kasvu samanaikaisesti ikääntyneen suomalaistaustaisen väestön kasvun kanssa on ajankohtainen muutos lähiöissä. Se on toistaiseksi koskettanut selvimmin pääkaupunkiseudun lähiöitä. 19.12.2022 8
Pohdintaa • Havaintomme tulotason alueellisten erojen kasvusta toistaa aiempia havaintoja (Stjernberg 2019; Saikkonen ym. 2018; vrt. myös Lankinen 1998). Lähiöiden osalta osoitimme, että erot ovat kasvaneet myös 1990-luvun laman jälkeen, ja että vuosina 1997–2018 pienituloisuuden yleistyminen on koskenut suurissa kaupungeissa enemmän 1970– 1990-luvulla rakennettuja alueita kuin 1960-luvun alueita. • Erojen kasvun taustalla voi olla esimerkiksi muutoksia lähiöiden vetovoimaisuudessa asuntomarkkinoilla ja rakennemuutoksen vaikutuksia lähiöiden asukkaiden työtuloihin. • Alueellisen eriytymisen vahvistuminen  toteutuuko kaikkien oikeus hyvinvointia tukevaan elinympäristöön, vai vahvistavatko ympäristötekijät tuloeroihin liittyvää eriarvoisuutta? 19.12.2022 9
Lähteet Lankinen, Markku (1998) Lähiöt muuttuvat ja erilaistuvat. 36 lähiön tilastollinen seuranta 1980–95. Suomen ympäristö 187. Helsinki: Ympäristöministeriö. http://hdl.handle.net/10138/228176 Saikkonen, Paula & Hannikainen, Katri & Kauppinen, Timo M. & Rasinkangas, Jarkko & Vaalavuo, Maria (2018) Sosiaalinen kestävyys: asuminen, segregaatio ja tuloerot kolmella kaupunkiseudulla. Raportti 2/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/handle/10024/136125 Stjernberg, Mats (2019) Concrete Suburbia : Suburban housing estates and socio-spatial differentiation in Finland. Department of Geosciences and Geography A77. Helsinki: Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/301865 19.12.2022 10

More Related Content

Timo Kauppinen & Susanna Mukkila: lähiöiden väestörakenteen kehitys

  • 1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lähiöiden väestörakenteen kehitys Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka -seminaari, Kela 9.12.2022 Timo Kauppinen & Susanna Mukkila 19.12.2022
  • 2. Lähiöiden väestörakenteen kehitys • Tekijät: Timo Kauppinen ja Susanna Mukkila (THL) • Tuotokset • Kauppinen TM, Mukkila S (2022) Lähiöalueiden väestörakenteen kehitys suurissa kaupungeissa vuosina 1995-2019. Työpapereita 38/2022. Helsinki: THL. • Kauppinen TM, Mukkila S (2022) Suurten kaupunkien lähiöalueet erilaistuvat sosioekonomiselta rakenteeltaan. Suomalaisten hyvinvointi 2022 –kirja. (julkistus 13.12.) • Tutkimuskohteena Lähiöohjelmaan kuuluvien kaupunkien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Pori, Seinäjoki, Vaasa, Joensuu, Lappeenranta) kaupunkimaiset alueet • ”Lähiövyöhyke” = kaupunkiseudun keskustan ulkopuolinen sisempään tai ulompaan kaupunkialueeseen kuuluva alue SYKE:n luokitusten mukaan • Tutkimusaineistona Tilastokeskuksen muodostama koko väestön sisältävä yksilötason pitkittäisrekisteriaineisto, aluejakoina kuntien hallinnolliset aluejaot, kehityskulkujen analyysit indikaattorista riippuen maksimissaan 1995–2019 19.12.2022 2
  • 3. % Koko kaupunkimainen alue Keskusta Lähiöt Kehysalue Ansiotulojen alimpaan viidennekseen kuuluvien 25–59-vuotiaiden osuus on useimmissa kaupungeissa suurempi keskustassa kuin lähiövyöhykkeellä, poikkeuksina pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku ja Lappeenranta. Pienituloisten osuus on useissa kaupungeissa noussut sekä koko kaupungissa että lähiövyöhykkeellä. Kaikissa kaupungeissa näin ei ole kuitenkaan käynyt, ja kaupunkien välillä on eroja myös sen suhteen, onko nousu ollut suurempaa lähiöissä vai keskustassa. Kaupunkien kehysalueilla pienituloisuus on harvinaistunut kaikkialla muualla paitsi pääkaupunkiseudulla. 3 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016 2019 % Turku 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016 2019 % Joensuu 19.12.2022 Lähiövyöhyke ei eroa kaikissa kaupungeissa samaan tapaan keskustasta pienituloisuudessa
  • 4. % Koko kaupunkimainen alue Lähiöt, kerrostaloasuntoja alle 25 % Lähiöt, kerrostaloasuntoja 25-74 % Lähiöt, kerrostaloasuntoja 75- % Kerrostalolähiöiden ja pientaloalueiden väliset erot pienituloisuudessa ovat kasvaneet Pientalovaltaisilla alueilla pienituloisten osuus 25–59-vuotiaista on laskenut tai pysynyt samalla tasolla. Sen sijaan kerrostalovaltaisilla alueilla osuus on pääsääntöisesti kasvanut. Kaupunkien välillä ja niiden sisällä on kuitenkin eroja kehityskuluissa, eli kerrostalolähiöt eivät ole yhtenäinen huono-osaistuva aluetyyppi. Pienituloisuus on yleistynyt nopeasti kerrostalolähiöissä etenkin Oulussa. Kaupunkien väliset erot koko lähiövyöhykkeen kehityksessä liittyvät erilaisiin kerros- ja pientaloasuntojen osuuksiin lähiöalueilla. 4 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016 2019 % Pääkaupunkiseutu 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016 2019 % Turku 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016 2019 % Kuopio 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016 2019 % Oulu
  • 5. Kehityskulut ovat yhteydessä asuntokannan ominaisuuksiin Pienituloisten osuus työikäisistä kasvoi nopeimmin valmiiksi pienituloisimmilla alueilla, ja tämä liittyi niiden kerrostalovaltaisuuteen ja suureen ARA-vuokra-asuntojen osuuteen. Pienituloisuus yleistyi enemmän 1970–90-luvuilla rakennetuilla alueilla kuin 1960-luvun alueilla. Vuosituhannen vaihteesta alkaen yksiöiden osuus asuntotuotannosta on kasvanut etenkin niillä lähiöalueilla, joilla pienituloisuus yleistyi nopeimmin. 19.12.2022 5
  • 6. 19.12.2022 Etunimi Sukunimi 6 Pääkaupunkiseudulla nopeaa pieni- tuloisuuden yleistymistä on tapahtunut sekä alun perin pienituloisilla että keskimääräistä vähäisemmän pieni- tuloisuuden alueilla. Alun perin korkean pienituloisuuden alueista suurimmalla osalla pienituloisuus kasvoi vain jonkin verran tai pysyi vakaana. Kaikkialla kehityksessä ei ollut tällaisia tasapainottavia piirteitä. Esimerkiksi Turussa ja Oulussa suurin osa pienituloisuuden nopean kasvun alueista oli jo seurannan alussa pienituloisia, ja alun perin pieni- tuloisimmilla alueilla pienituloisuus myös kasvoi ainakin jonkin verran (seuraava kalvo).
  • 8. Maahanmuutto ja ikääntyminen Maahanmuuttajilla on kasvava merkitys suurten kaupunkien lähiöiden pienituloisuudessa, mutta lähinnä siksi, että maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvaa. Useimmilla nopeasti kasvaneen pienituloisuuden alueillakin pienituloisuus on vähentynyt selvästi maahanmuuttajaväestössä. Lähiövyöhykkeen alueet ovat ottaneet keskustoja kiinni 65 vuotta täyttäneiden osuudessa. Tämä liittyy itse alueiden ikääntymiseen. 1970-luvulla rakennetuilla alueilla 65 vuotta täyttäneiden osuuden kasvu on ollut nopeinta. Nuoren ulkomaalaistaustaisen väestön kasvu samanaikaisesti ikääntyneen suomalaistaustaisen väestön kasvun kanssa on ajankohtainen muutos lähiöissä. Se on toistaiseksi koskettanut selvimmin pääkaupunkiseudun lähiöitä. 19.12.2022 8
  • 9. Pohdintaa • Havaintomme tulotason alueellisten erojen kasvusta toistaa aiempia havaintoja (Stjernberg 2019; Saikkonen ym. 2018; vrt. myös Lankinen 1998). Lähiöiden osalta osoitimme, että erot ovat kasvaneet myös 1990-luvun laman jälkeen, ja että vuosina 1997–2018 pienituloisuuden yleistyminen on koskenut suurissa kaupungeissa enemmän 1970– 1990-luvulla rakennettuja alueita kuin 1960-luvun alueita. • Erojen kasvun taustalla voi olla esimerkiksi muutoksia lähiöiden vetovoimaisuudessa asuntomarkkinoilla ja rakennemuutoksen vaikutuksia lähiöiden asukkaiden työtuloihin. • Alueellisen eriytymisen vahvistuminen  toteutuuko kaikkien oikeus hyvinvointia tukevaan elinympäristöön, vai vahvistavatko ympäristötekijät tuloeroihin liittyvää eriarvoisuutta? 19.12.2022 9
  • 10. Lähteet Lankinen, Markku (1998) Lähiöt muuttuvat ja erilaistuvat. 36 lähiön tilastollinen seuranta 1980–95. Suomen ympäristö 187. Helsinki: Ympäristöministeriö. http://hdl.handle.net/10138/228176 Saikkonen, Paula & Hannikainen, Katri & Kauppinen, Timo M. & Rasinkangas, Jarkko & Vaalavuo, Maria (2018) Sosiaalinen kestävyys: asuminen, segregaatio ja tuloerot kolmella kaupunkiseudulla. Raportti 2/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/handle/10024/136125 Stjernberg, Mats (2019) Concrete Suburbia : Suburban housing estates and socio-spatial differentiation in Finland. Department of Geosciences and Geography A77. Helsinki: Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/301865 19.12.2022 10