ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Vaihtoehtolajit nuorten liikunnallisina merkitysmaailmoina / Sosiologipäivät 2013 Turku

•Download as PPTX, PDF•
•
Veli Liikanen
Veli Liikanen

Esitys Sosiologipäivillä Turussa 21.3.2013. http://limuhanke.blogspot.fi/

1 of 19
Download to read offline
Vaihtoehtolajit nuorten liikunnallisina merkitysmaailmoina Päivi Harinen & Anni Rannikko, Itä-Suomen yliopisto Veli Liikanen & Jussi Ronkainen, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Juvenia – nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sosiologipäivät 21.3.2013 Turku
Liikunnan monimuotoistuvat tilat ja tavat -tutkimushanke • Kesällä 2012 alkanut kolmevuotinen tutkimushanke, jossa perehdytään vaihtoehtolajeihin nuorten liikunnallisina vuorovaikutus- ja merkitysmaailmoina • Tutkimuksen toteuttavat Mikkelin ammattikorkeakoulun nuorisoalan osaamiskeskittymä Juvenia ja Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitos yhteistyönä • Rahoittajana opetus- ja kulttuuriministeriö • Tähän mennessä on tehty verkkokysely lajiharrastajille, haastateltu lajiharrastajia ja koottu harrastajien verkkoon tuottamaa materiaalia • Liikunnan uudet ja vanhat tulokkaat –esittelykirjanen (2013) • Tutkimus jatkuu kenttätyöllä ja lajiharrastajien haastatteluilla tämän kevään aikana
Lähtökohtia • Aikuishuoli nuorista, jotka – ovat passiivisia – eivät suostu mihinkään sitkeyttä vaativaan tekemiseen, eivät varsinkaan yhdessä toisten kanssa – viettävät liikaa aikaa surffaillen erilaisissa virtuaalitodellisuuksissa unohtaen liikkumisen ja ulkona oleilun • Voisiko kuitenkin olla niin, että nuoret liikkuvat, kuluttavat paljon aikaa uusien asioiden oppimiseen – ja tekevät tämän nimenomaan yhdessä muiden kanssa? • Esittelemme alustuksessamme tutkimuksen ensimmäisiä tuloksia
Kysymykset • Millaisia vuorovaikutusmaailmoja vaihtoehtoliikunnan ympärille rakentuu? • Mitä niiden harrastaminen merkitsee tutkimukseemme osallistuneille nuorille? • Minkälaista toimintaan kiinnittymistä aineistomme viestii?
Aineisto • Pääasiallisena aineistona toimii vuoden 2012 marras- joulukuussa tehty verkkokysely skeittauksen, longboardingin, bleidauksen, scoottaukse n, roller derbyn, parkourin, sirkuksen, slackliningin, boulderoin nin, capoeiran ja katutanssin harrastajille • Vastaajista 935 12-29-vuotiaita • Lisäksi olemme hyödyntäneet – Lajiharrastajien haastatteluja, jotka on tehty syksyllä 2012 • Yhteensä 9 kpl – Harrastajien itsensä tuottamaa verkkomateriaalia • Yhdistysten verkkosivut, foorumit, sosiaalinen media, verkkolehdet yms.
Vaihtoehtolajit • Osa liikunnallista vaihtoehtosektoria • Haastavat, joko tietoisesti tai tahattomasti, perinteisen urheilun – Pyrkivät erottautumaan järjestäytyneestä toiminnasta, seurakiinnityksistä, junnuputkista ja kilpailuissa menestymisestä – Kaikki niiden parissa toimivat voivat olla lajien kehittäjiä ja uusien temppujen luojia – Vievät harrastajansa pois perinteisiltä ja erityisesti liikuntaa varten rakennetuilta paikoilta kaduille, portaikkoihin, pysäköintitiloihin ja puistoihin – Muuttavat jatkuvasti muotoaan rakennetun tilan muuttumisen luomien uusien mahdollisuuksien myötä • Eivät aina määrity liikunnan ja urheilemisen kautta, tai voi olla, että niitä ei edes haluta kutsua lajeiksi • Mutta: vaativat harrastajiltaan hyvää fyysistä kuntoa ja intensiivistä harjoittelua, joten niitä ei voi täysin erottaa liikuntaan ja liikunnallisuuteen liittyvistä määrittelyistä ja luokituksista
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Escalade_crochet_talon.jpg Kuvalähteet:Carlos Marko-Tapio (roller derby), Maria Hopponen (sirkus), Wikipedia (bouldereraus), Shutterstock (muut)
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/60710-katutanssi- kasvaa-tanssilajeista-kovimmin Kuvalähteet: Shutterstock
Vaihtoehtoliikunnan vuorovaikutusmaailmat • Lajeja harrastetaan pääasiassa yhdessä muiden kanssa, päämäärät liittyvät tekemiseen • Vaihtoehtolajien vuorovaikutusmaailmat ovat samaan aikaan paikallisia ja globaaleja (verkostot: 45 prosenttia kyselyyn vastanneista tuntee useita ulkomailla asuvia harrastajia) • Hierarkiaa rakennetaan iän, taitojen, autenttisuuden, lajiin panostamisen ja siihen sitoutumisen, luovuuden, fyysisen kunnon ja tietämyksen varaan. (On varmasti muitakin) • Lajiharrastajat haluavat antaa lajeista avoimen kuvan: lajiyhteisöjen jäsenyys näyttäisi usein edellyttävän yhdenvertaisuutta painottavan ja syrjintää vastustavan maailmankatsomuksen omaksumista – Yhteisöt nähdään tasapuolisen kohtelun ympäristöinä (vaikka kentältä katsottuna kuva voi olla toinen)
Vaihtoehtolajit nuorten liikunnallisina merkitysmaailmoina / Sosiologipäivät 2013 Turku
Vaihtoehtolajit nuorten liikunnallisina merkitysmaailmoina / Sosiologipäivät 2013 Turku
Kevyttä kiinnittymistä? • Virallisesti ryhmään kuulumisen intensiteetti on kevyttä ja vähän sitovaa (vrt. Lähteenmaa 2000) – Harrastajaporukoihin on helppo tulla ja lähteä (”kuka vain voi tulla kokeilemaan”) – Eräänlainen ”tässä-ja-nyt” sosiaalisuuden muoto? – Kuitenkin 61 prosenttia on jäsenenä harrastukseensa liittyvässä yhdistyksessä tai järjestössä
Vahvaa ja kokonaisvaltaista kiinnittymistä? • Periaatteessa ryhmien jäsenyys ei edellytä suurta ajallista tai rahallista panostusta, mutta niihin liittyy tietty kokonaisvaltaisuus ja elämäntavallisuus: – Monet (vastaajista 63 prosenttia tekee vapaaehtoistyötä lajin parissa) käyttävät aikaa myös harrastuksen ympärillä tapahtuvaan toimintaan ja jotkut jopa järjestävät muun elämänsä harrastuksensa mukaan – ”harrastukseni on minulle enemmän kuin harrastus”, ”harrastukseni on elämäni tärkein asia” – Oman lajin historian, kulttuurin ym. tunteminen on olennainen osa lajiharrastusta, koska sitä käytetään erottamaan tosissaan harrastavat harrastelijoista – Lajiharrastajien keskinäistä keskustelua verkossa seurataan aktiivisesti: Päivittäin sitä seuraa 57 prosenttia, noin kerran viikossa 24 prosenttia vastaajista • Omaa lajia halutaan kehittää ja tehdä tunnetuksi ja tätä tuetaan omalla työpanoksella. ”Vapaamatkustajat” koetaan ongelmaksi. • Lajiharrastajia sitoo yhteen myös keskinäinen solidaarisuus (yksilö harrastajayhteisön osana, yhteisön etu menee yksilön edun edelle) ja tietyn lajin harrastajaksi identifioituminen
Vaihtoehtolajit nuorten liikunnallisina merkitysmaailmoina / Sosiologipäivät 2013 Turku
Vaihtoehtolajit nuorten liikunnallisina merkitysmaailmoina / Sosiologipäivät 2013 Turku
Vaihtoehtolajit nuorten liikunnallisina merkitysmaailmoina / Sosiologipäivät 2013 Turku
Vaihtoehtoliikuntaan kiinnittyminen • Oma kehitys, joka tapahtuu ryhmän avustuksella, nousee lajiharrastajien puheessa tärkeäksi – 93 prosenttia vastaajista on täysin tai osittain samaa mieltä väitteen ”lajissani kehittyminen on minulle tärkeää” kanssa – Yksilönä ryhmässä oleminen: asiat tehdään ja opitaan yhdessä, yksilö kehittyy, ryhmä kannustaa yksilöä – Omasta kunnosta ja kehityksestä huolehtiminen edesauttaa lajia ja harrastajayhteisöä – Itsensä toteuttaminen ja oma kehitys tärkeintä, vertailua muihin tulee välttää • Lajit motivoivat oman luovuuden löytämiseen ja intensiiviseen harjoitteluun: ”muita ei saa matkia” eikä ”temppuja saa omia” • Lajin ja lajiharrastajien hyvästä maineesta huolehditaan kollektiivisesti, sillä se nähdään edellytykseksi julkisen tilan harrastuskäytölle • Moraalista paheksuntaa herättävät tilanteet, joissa jotkut pilaavat yhteisiksi koetut intentiot
Vaihtoehtolajit nuorten liikunnallisina merkitysmaailmoina / Sosiologipäivät 2013 Turku
Yhteenvetoa • Vaihtoehtoliikunnan piirissä syntyy samasta asiasta kiinnostuneiden jaettuja kokemusmaailmoja • Vaihtoehtoliikunta saa nuoret sitoutumaan – Omaehtoisuus, luovuus ja yhteiset onnistumisen elämykset saavat nuoret liikkumaan yhdessä – Vaihtoehtoliikunnan piirissä nuoret ottavat vastuuta lajin kehittämisestä ja laittavat siihen aikaa ja energiaa – Nuoret luovat itselleen omanlaistaan toiminnan tilaa (tai ainakin pyrkivät tähän?) • Yhtäältä vapaata toiminnan tilaa, toisaalta sopimuksia, periaatteita ja vastuita • Toiminnan tila on kollektiivinen, mutta tilan ottaa haltuun omaa kehitystään tarkkaileva yksilö • Ovatko lajiyhteisöt käytännössä niin inklusiivisia kuin niiden mainostetaan olevan? • Mikä on vaihtoliikuntalajien suhde nuorten muihin harrastuksiin, liikuntalajeihin ja elinympäristöön?

More Related Content

Vaihtoehtolajit nuorten liikunnallisina merkitysmaailmoina / Sosiologipäivät 2013 Turku

  • 1. Vaihtoehtolajit nuorten liikunnallisina merkitysmaailmoina Päivi Harinen & Anni Rannikko, Itä-Suomen yliopisto Veli Liikanen & Jussi Ronkainen, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Juvenia – nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sosiologipäivät 21.3.2013 Turku
  • 2. Liikunnan monimuotoistuvat tilat ja tavat -tutkimushanke • Kesällä 2012 alkanut kolmevuotinen tutkimushanke, jossa perehdytään vaihtoehtolajeihin nuorten liikunnallisina vuorovaikutus- ja merkitysmaailmoina • Tutkimuksen toteuttavat Mikkelin ammattikorkeakoulun nuorisoalan osaamiskeskittymä Juvenia ja Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitos yhteistyönä • Rahoittajana opetus- ja kulttuuriministeriö • Tähän mennessä on tehty verkkokysely lajiharrastajille, haastateltu lajiharrastajia ja koottu harrastajien verkkoon tuottamaa materiaalia • Liikunnan uudet ja vanhat tulokkaat –esittelykirjanen (2013) • Tutkimus jatkuu kenttätyöllä ja lajiharrastajien haastatteluilla tämän kevään aikana
  • 3. Lähtökohtia • Aikuishuoli nuorista, jotka – ovat passiivisia – eivät suostu mihinkään sitkeyttä vaativaan tekemiseen, eivät varsinkaan yhdessä toisten kanssa – viettävät liikaa aikaa surffaillen erilaisissa virtuaalitodellisuuksissa unohtaen liikkumisen ja ulkona oleilun • Voisiko kuitenkin olla niin, että nuoret liikkuvat, kuluttavat paljon aikaa uusien asioiden oppimiseen – ja tekevät tämän nimenomaan yhdessä muiden kanssa? • Esittelemme alustuksessamme tutkimuksen ensimmäisiä tuloksia
  • 4. Kysymykset • Millaisia vuorovaikutusmaailmoja vaihtoehtoliikunnan ympärille rakentuu? • Mitä niiden harrastaminen merkitsee tutkimukseemme osallistuneille nuorille? • Minkälaista toimintaan kiinnittymistä aineistomme viestii?
  • 5. Aineisto • Pääasiallisena aineistona toimii vuoden 2012 marras- joulukuussa tehty verkkokysely skeittauksen, longboardingin, bleidauksen, scoottaukse n, roller derbyn, parkourin, sirkuksen, slackliningin, boulderoin nin, capoeiran ja katutanssin harrastajille • Vastaajista 935 12-29-vuotiaita • Lisäksi olemme hyödyntäneet – Lajiharrastajien haastatteluja, jotka on tehty syksyllä 2012 • Yhteensä 9 kpl – Harrastajien itsensä tuottamaa verkkomateriaalia • Yhdistysten verkkosivut, foorumit, sosiaalinen media, verkkolehdet yms.
  • 6. Vaihtoehtolajit • Osa liikunnallista vaihtoehtosektoria • Haastavat, joko tietoisesti tai tahattomasti, perinteisen urheilun – Pyrkivät erottautumaan järjestäytyneestä toiminnasta, seurakiinnityksistä, junnuputkista ja kilpailuissa menestymisestä – Kaikki niiden parissa toimivat voivat olla lajien kehittäjiä ja uusien temppujen luojia – Vievät harrastajansa pois perinteisiltä ja erityisesti liikuntaa varten rakennetuilta paikoilta kaduille, portaikkoihin, pysäköintitiloihin ja puistoihin – Muuttavat jatkuvasti muotoaan rakennetun tilan muuttumisen luomien uusien mahdollisuuksien myötä • Eivät aina määrity liikunnan ja urheilemisen kautta, tai voi olla, että niitä ei edes haluta kutsua lajeiksi • Mutta: vaativat harrastajiltaan hyvää fyysistä kuntoa ja intensiivistä harjoittelua, joten niitä ei voi täysin erottaa liikuntaan ja liikunnallisuuteen liittyvistä määrittelyistä ja luokituksista
  • 7. http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Escalade_crochet_talon.jpg Kuvalähteet:Carlos Marko-Tapio (roller derby), Maria Hopponen (sirkus), Wikipedia (bouldereraus), Shutterstock (muut)
  • 9. Vaihtoehtoliikunnan vuorovaikutusmaailmat • Lajeja harrastetaan pääasiassa yhdessä muiden kanssa, päämäärät liittyvät tekemiseen • Vaihtoehtolajien vuorovaikutusmaailmat ovat samaan aikaan paikallisia ja globaaleja (verkostot: 45 prosenttia kyselyyn vastanneista tuntee useita ulkomailla asuvia harrastajia) • Hierarkiaa rakennetaan iän, taitojen, autenttisuuden, lajiin panostamisen ja siihen sitoutumisen, luovuuden, fyysisen kunnon ja tietämyksen varaan. (On varmasti muitakin) • Lajiharrastajat haluavat antaa lajeista avoimen kuvan: lajiyhteisöjen jäsenyys näyttäisi usein edellyttävän yhdenvertaisuutta painottavan ja syrjintää vastustavan maailmankatsomuksen omaksumista – Yhteisöt nähdään tasapuolisen kohtelun ympäristöinä (vaikka kentältä katsottuna kuva voi olla toinen)
  • 12. Kevyttä kiinnittymistä? • Virallisesti ryhmään kuulumisen intensiteetti on kevyttä ja vähän sitovaa (vrt. Lähteenmaa 2000) – Harrastajaporukoihin on helppo tulla ja lähteä (”kuka vain voi tulla kokeilemaan”) – Eräänlainen ”tässä-ja-nyt” sosiaalisuuden muoto? – Kuitenkin 61 prosenttia on jäsenenä harrastukseensa liittyvässä yhdistyksessä tai järjestössä
  • 13. Vahvaa ja kokonaisvaltaista kiinnittymistä? • Periaatteessa ryhmien jäsenyys ei edellytä suurta ajallista tai rahallista panostusta, mutta niihin liittyy tietty kokonaisvaltaisuus ja elämäntavallisuus: – Monet (vastaajista 63 prosenttia tekee vapaaehtoistyötä lajin parissa) käyttävät aikaa myös harrastuksen ympärillä tapahtuvaan toimintaan ja jotkut jopa järjestävät muun elämänsä harrastuksensa mukaan – ”harrastukseni on minulle enemmän kuin harrastus”, ”harrastukseni on elämäni tärkein asia” – Oman lajin historian, kulttuurin ym. tunteminen on olennainen osa lajiharrastusta, koska sitä käytetään erottamaan tosissaan harrastavat harrastelijoista – Lajiharrastajien keskinäistä keskustelua verkossa seurataan aktiivisesti: Päivittäin sitä seuraa 57 prosenttia, noin kerran viikossa 24 prosenttia vastaajista • Omaa lajia halutaan kehittää ja tehdä tunnetuksi ja tätä tuetaan omalla työpanoksella. ”Vapaamatkustajat” koetaan ongelmaksi. • Lajiharrastajia sitoo yhteen myös keskinäinen solidaarisuus (yksilö harrastajayhteisön osana, yhteisön etu menee yksilön edun edelle) ja tietyn lajin harrastajaksi identifioituminen
  • 17. Vaihtoehtoliikuntaan kiinnittyminen • Oma kehitys, joka tapahtuu ryhmän avustuksella, nousee lajiharrastajien puheessa tärkeäksi – 93 prosenttia vastaajista on täysin tai osittain samaa mieltä väitteen ”lajissani kehittyminen on minulle tärkeää” kanssa – Yksilönä ryhmässä oleminen: asiat tehdään ja opitaan yhdessä, yksilö kehittyy, ryhmä kannustaa yksilöä – Omasta kunnosta ja kehityksestä huolehtiminen edesauttaa lajia ja harrastajayhteisöä – Itsensä toteuttaminen ja oma kehitys tärkeintä, vertailua muihin tulee välttää • Lajit motivoivat oman luovuuden löytämiseen ja intensiiviseen harjoitteluun: ”muita ei saa matkia” eikä ”temppuja saa omia” • Lajin ja lajiharrastajien hyvästä maineesta huolehditaan kollektiivisesti, sillä se nähdään edellytykseksi julkisen tilan harrastuskäytölle • Moraalista paheksuntaa herättävät tilanteet, joissa jotkut pilaavat yhteisiksi koetut intentiot
  • 19. Yhteenvetoa • Vaihtoehtoliikunnan piirissä syntyy samasta asiasta kiinnostuneiden jaettuja kokemusmaailmoja • Vaihtoehtoliikunta saa nuoret sitoutumaan – Omaehtoisuus, luovuus ja yhteiset onnistumisen elämykset saavat nuoret liikkumaan yhdessä – Vaihtoehtoliikunnan piirissä nuoret ottavat vastuuta lajin kehittämisestä ja laittavat siihen aikaa ja energiaa – Nuoret luovat itselleen omanlaistaan toiminnan tilaa (tai ainakin pyrkivät tähän?) • Yhtäältä vapaata toiminnan tilaa, toisaalta sopimuksia, periaatteita ja vastuita • Toiminnan tila on kollektiivinen, mutta tilan ottaa haltuun omaa kehitystään tarkkaileva yksilö • Ovatko lajiyhteisöt käytännössä niin inklusiivisia kuin niiden mainostetaan olevan? • Mikä on vaihtoliikuntalajien suhde nuorten muihin harrastuksiin, liikuntalajeihin ja elinympäristöön?