Liikunta osa terveyden edistämisessä
- 1. LIIKUNTA OSA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Terveysliikunnalla tarkoitetaan kaikkea fyysistä aktiivisuutta, jolla terveyttä edistäviä tai ylläpitäviä vaikutuksia. Perusliikunnaksi kutsutaan arkielämän tavallista fyysistä aktiivisuutta, esimerkiksi: töihin kävelyä, kotitöiden tekemistä ja pihalla leikkimistä. Perusliikuntaa reippaampaa voidaan luokitella kuntoliikuntaa, joka kehittää hengitys -ja verenkiertoelimistöä ja tuki- ja liikuntaelimistöä. Esimerkkejä kuntoliikunnasta on: hölkkäily, sauvakävely, hiihto, aerobic, kuntosali, kotijumppa ja palloilut. Liikunnan säännöllinen ja kohtuullinen harrastaminen pienentävät huomattavasti useiden kansansairauksien ilmentymisen. On todistettu tutkimusmenetelmin, että liikunta ehkäisee mm. sydän -ja verisuonitaudeista johtuvan kuoleman riskiä, tyypin 2
- 2. diabeteksen, hypertension kehittymistä, alentaa hypertensiota ja auttaa painonhallinnassa. Lisäksi riski sairastua osaan syöpätauteihin pienentyy. Liikuntaaa auttaa kehittämään ja ylläpitämään: - verenkiertoelimistöä, - luustoa, - lihaksiston ja nivelten toimintakykyä, - auttaa iäkkäitä selviytymään pienentäen heidän kaatumisriskiä, - kohottaa mielialaa ja vireystilaa, - parantaa itsetuntua ja -arvostusta, - vähentää stressiä, parantaen stressinsietokykyä, - lieventää depressiota ja ahdistuneisuutta sekä - parantaa unen laatua edistäen nukahtamista. Maailman terveysjärjestö - World Heath Organization luokittelee liikunnan harrastamisen puutteen olevan neljänneksi yleisin kuolemansyy maailmanlaajuisesti. Jokaisen aikuisen tulisi liikkua päivässä vähintään puoli tuntia yhtäjaksoisesti, tai useampina jaksoina vähintään kohtalaisella rasittavuudella useimpina päivinä viikossa, mieluiten päivittäin. Puolen tunnin fyysisen aktiivisuuden voi toteuttaa yhtäjaksoisesti tai kerätä useammasta lyhyemmästä, 10 - 15 minuutin jaksosta. Tärkeä rooli liikunnan edistämiseen on kaikilla sektoreilla, esimerkiksi kuntien terveyden edistämisessä terveysliikuntatoimien kohtien täytyisi olla kaikenikäiset, mutta eri- ikäisten liikuntaa ja eri liikuntamuotojen käyttöä edistäen erilaisilla toimilla.
- 3. Monipuoliset liikuntavaihtoehdot tulisi olla tarjolla, sillä se edistää myös terveysliikunnan harrastamista. Liikuntapaikat ja kevyen liikenteen väylät tulisi pitää hyvässä kunnossa ympäri vuoden. Jotta lasten- ja nuorten liikunnan edistettäisiin, täytyisi lähiliikuntapaikkoja mahdollistaa. Suomessa toimii Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry jo on vuonna 1993 perustettu suomalaisten liikuntajärjestöjen katto- ja palvelujärjestö. Sen tehtävänä on parantaa liikuntajärjestöjen, -seurojen ja niissä toimivien ihmisten toimintaedellytyksiä. Kehonkoostumus Kehonkoostumuksen tärkeimmät liikuntaan ja terveyteen yhdistyvät osa-alueet ovat kehon rasvapitoisuus ja rasvan jakautuminen kehossa. Terveyden kannalta haitallisin on vyötärölle ja vatsan sisäosiin kertyvä rasva, mutta siihen voidaan vaikuttaa liikunnalla. Kehon koostumusta voi arvioida mm. rasvaprosenttimittauksella, painoindeksillä (BMI), vyötärönympäryksen mittauksella ja peiliin katsomalla. Vyötärön ympärysmitan olisi hyvä olla naisilla alle 80 cm ja miehillä alle 90 cm. Painoindeksi eli BMI lasketaan matemaattisesti näin: paino kiloina : (pituus metreinä x pituus metreinä) = BMI Esimerkiksi meillä on 55kg painava tyttö joka on 165cm pitkä. 55kg : (1.65 x 1.65) = 19,83 = normaali paino 18,5 – 24,9 normaali paino 25 – 29,9 lievä lihavuus 30 – 34,9 merkittävä lihavuus 35- 39,9 vaikea lihavuus 40 tai yli sairaalloinen lihavuus 40 tai yli sairaalloinen lihavuus
- 4. Vyötärönympärys Miehet <90 cm: vyötärön ympäryksesi on normaali 90-100 cm: vyötärönympäryksesi on lievästi suurentunut >100 cm: vyötärönympäryksesi on huomattavasti suurentunut Naiset <80 cm: vyötärön ympäryksesi on normaali 80-90 cm: vyötärönympäryksesi on lievästi suurentunut >90 cm: vyötärönympäryksesi on huomattavasti suurentunut Terveyskunnon testaus Eurofit – terveyskuntotestistö aikuisille on terveyskuntotesti, jonka Euroopan Neuvoston urheilukomitean asettama asiantuntijaryhmä on luonut. Testistö sisältää yhteensä 12 suoritustestiä sekä kolme kehonkoostumusta arvioivaa testiä. Eurofit testeissä mitataan kestävyyskuntoa, tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa ja motorista kuntoa. Osaa liikkujista kuntotestit motivoivat lisäämään liikuntaa.
- 5. Suomen Kuntoliitto ry:n, Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n, Nuori Suomi ry:n, Suomen Olympiakomitean sekä Helsingin kaupungin teettämä liikuntatutkimus 2009-2010, jonka on toteuttanut Gallup Oy, tulokset ovat näyttäneen 55% eli enemmistön harrastavan ainakin jonkinlaista liikuntaa vähintään neljästi viikossa. Tutkimustulokset näyttävät miesten ja naisten välillä olevan eroa liikunnan harrastamisen useudessa. Esimerkiksi 45% naisista liikkuvat ainakin viidestä viikossa ja 60% neljästi viikossa. Kun miehistä vain 34% harrastaa liikuntaa viidesti viikossa ja joka toinen 49% neljästi viikossa. Molempien sukupuolten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt edellisestä tutkimuskerrasta. On tutkittu myös, että alle puolet koululaisista liikkuu riittävästi oman terveytensä kannalta. Liikkujien ja liikkumattomien jakautuminen ryhmiin näkyy yhä selvemmin. Samoin näkyvät liikkumattomuuden seuraukset: elämäntapasairauksien riskit uhkaavat yhä nuorempia - jopa neljäsosan 7−18 -vuotiaista arvioidaan olevan ylipainoisia tai lihavia. Koululaisttan tulisi saasa vähintään 1−2 tuntia päivässä päivittäistä liikuntaa. Liikunta on välttämätöntä heidän terveen kehityksensä turvaamiseksi ja sillä on myönteisiä vaikutuksia myös oppimiseen ja viihtymiseen koulussa. UKK:n liikuntapiirakka on kätevä tapa hahmottaa, mitä terveysliikunnalla tarkoitetaan ja miten sitä voidaan toteuttaa.