Lisää vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta suojavyöhykehakkuisiin
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•723 views
Monimetsä-hankkeen 20.11.2017 järjestämässä Luonnonhoidon ja vesiensuojelun hankeseminaarissa pidetyn esityksen materiaali. Esityksen piti Panu Halme Jyväskylän yliopistosta.
Lisää vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta suojavyöhykehakkuisiin
- 2. Hankekumppanit Jyväskylän yliopisto Metsä Group (Finsilva) Suomen metsäkeskus Jyväskylän kaupunki Jämsän kaupunki Hanke alkoi kevättalvella 2017.
- 3. Perusidea Kehitetään suojavyöhykehakkuita paremmiksi sekä kustannustehokkuudeltaan että vaikuttavuudeltaan – Menetelmäkehitystä – Tutkimusta – Koulutusta – Viestintää
- 4. Osahankkeet Osahanke 1: Selvitetään, miten voimakkuuksiltaan erilaiset suojavyöhykkeiden poimintahakkuut vaikuttavat puronvarren fysikaalisiin olosuhteisiin lyhyellä aikavälillä Osahanke 2: Selvitetään, miten suojavyöhykkeiden poimintahakkuut vaikuttavat puronvarsien lajistoon pitkällä aikavälillä
- 5. Osahanke 3: Selvitetään, miten eri tavoin hakatut puronvarret kärsivät tuulituhoista Osahanke 4: Koulutetaan metsäkoneen kuljettajia niin, että he osaavat toteuttaa erilaisia suojavyöhykehakkuita Osahanke 5: Koulutetaan metsäalan toimijoita (biologit, metsäkeskuksen työntekijät jne.) suunnittelemaan erikoiskohteisiin mahdollisimman hyviä suojavyöhykehakkuita.
- 6. Osahanke 1: Selvitetään, miten voimakkuuksiltaan erilaiset suojavyöhykkeiden poimintahakkuut vaikuttavat puronvarren fysikaalisiin olosuhteisiin lyhyellä aikavälillä Kysymys: – Mikä on vyöhykkeen optimaalinen käsittely? • Optimaalinen: maksimihakkuutulo ilman merkittäviä fysikaalisia muutoksia
- 7. Hakkuutoimenpiteet 15 m 25 m (10+5+10) 5m A B
- 8. Tilanne nyt 10 kohdetta valittu – 6 Metsä group (Fin Silva) Mitattiin olosuhteita kesällä 2017 Ensimmäinen kohde hakattu
- 9. Mitä seuraavaksi? Hakkuut syyskuu 2017-huhtikuu 2018 aikana Dokumentoimme hakkuita – Tunnusluvut (kuutiomäärä, tukkipuun määrä, hakkuisiin kulunut aika) – Kuvaamme dronella videoita – Haastattelemme motokuskeja ïƒ Tarkoitus tuottaa koulutusmateriaalia Mitataan hakkuiden jälkeisiä olosuhteita kesällä 2018
- 10. Osahanke 2: Selvitetään, miten suojavyöhykkeiden poimintahakkuut vaikuttavat puronvarsien lajistoon pitkällä aikavälillä 2006 hakattu koeasetelma (PuroMonta) 15+30m suojavyöhykkeitä Osa poimintahakattu Inventoidaan sammalet, käävät, lahopuu – Joitakin fysikaalisia ominaisuuksia
- 11. Mitä tehty? Pienilmastoa ja avoimuutta mitattu kesällä Sammalet inventoitu elo-syyskuun aikana Käävät inventoitu syys-lokakuun aikana Lahopuu ja myrskytuhot mitattu
- 18. Mitä seuraavaksi? LUKEn kanssa yhteistyöviritys tarkkojen puuston kasvumittausten rahoittamiseksi.
- 19. Osahanke 3: Selvitetään, miten eri tavoin hakatut puronvarret kärsivät tuulituhoista Tutkitaan tuulituhoja sekä vanhoissa että uusissa kohteissa Mitä puita kaatuu, kuinka paljon ja kuinka kaukana reunasta? Osahankkeen 1 kohteissa ekat mittaukset syksyllä 2018 (2. kerta syksyllä 2019) Osahankkeen 2 kohteissa nyt lahopuumittausten yhteydessä
- 20. Osahanke 4: Koulutetaan metsäkoneen kuljettajia niin, että he osaavat toteuttaa erilaisia suojavyöhykehakkuita Osahanke 5: Koulutetaan metsäalan toimijoita (biologit, metsäkeskuksen työntekijät jne.) suunnittelemaan erikoiskohteisiin mahdollisimman hyviä suojavyöhykehakkuita. ïƒ Näitä voidaan edistää vasta ensi keväästä lähtien
- 21. Kiitos! Anna Oldén, Maiju Peura, Janne Kotiaho, Mikko Mönkkönen, Hennariikka Mäenpää Seija Tiitinen-Salmela, Aino Ässämäki Janne Soimasuo Marko Kemppainen