ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Luke, SYKE, VTT - Hevosenlanta ja sen käsittelymenetelmät

•Download as PPT, PDF•
•
Maa- ja metsätalousministeriö
Maa- ja metsätalousministeriö

Kaikki irti hevosenlannasta! -seminaari Säätytalolla 14.1.2016. Seminaaritallenne löytyy osoitteesta bit.ly/ravinteetkiertoon.

1 of 19
Downloaded 22 times
© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus Sari Luostarinen, erikoistutkija Markku Saastamoinen, erikoistutkija • Luonnonvarakeskus Luke Juha Grönroos, erikoistutkija • Suomen ympäristökeskus SYKE Matti Nieminen, johtava tutkija • Teknologian tutkimuskeskus VTT Hevosenlannan hyötykäyttö -seminaari 14.1.2016, Säätytalo, Helsinki Hevosenlanta ja sen käsittelymenetelmät
© Luonnonvarakeskus Hevosenlanta Suomessa 2 14.1.2016Hevosenlantaseminaari, Säätytalo, Helsinki • Suomessa muodostui noin1,0 miljoonaa kuutiometriä hevosenlantaa vuonna 2014 • Suurimmat hevos- ja myös lantatihentymät ovat pääkaupunkiseudulla sekä Turun, Tampereen, Lahden, Jyväskylän, Kuopion, Vaasan ja Oulun seuduilla Lantatyyppi Hevoset Ponit Laidunlanta 217 000 25 000 Kuivikelanta 602 000 69 000 Kuivikepohjalanta 93 000 11 000 Yhteensä 912 000 105 000
© Luonnonvarakeskus Kuivike tärkeässä asemassa • Kuivikkeen osuus lannassa merkittävä • Kuivikkeen tyyppi ja käyttömäärä vaihtelevat paljon • Kuivike vaikuttaa lannan määrään ja laatuun olennaisesti – Turve soveltuu hyvin lannan peltokäyttöön ja osin biologisille prosessoinneille, sitoo nestettä ja typpeä – Olki käytössä pääasiassa maatilatalleilla, soveltuu hyvin lannan peltokäyttöön ja biologisille prosessoinneille – Puupohjaisia pidetty huonona peltokäytössä, eivät sovellu lannan biologisiin prosessointeihin, mutta suositeltavia lannan polttoon ja muihin termisiin prosessointeihin 3 14.1.2016Hevosenlantaseminaari, Säätytalo, Helsinki Kuivike Osuus tallien käytöstä (%) Turve 42 Puupohjaiset 36 Olki 13 Seokset 3,9 Olkipelletti 3,6 Muut 1,2 Luke & SYKE: Lantakysely 2014
© Luonnonvarakeskus Hevosenlanta: määrä ja laatu keskimäärin per eläin Eläin/Määrä Hevonen Poni Lanta (t/v) Kuiva-aine (%) Org.aine (%) Typpi (kg/t) Fosfori (kg/t) Kalium (kg/t) 4 14.1.2016Hevosenlantaseminaari, Säätytalo, Helsinki ESITETÄÄN SEMINAARISSA
© Luonnonvarakeskus Keskimääräinen hevosenlannan käsittely Suomessa • Talleille tehdyn lannankäsittelykyselyn perusteella (Luke & SYKE) vuonna 2014 pääosa talleista (% vastanneista) – keräsi lannan päivittäin (75) ja käsin (81) – varastoi lannan lantaloissa (85) antaen lannan ”palaa” spontaanisti (78) – levitti omaan peltoon (72) pääasiassa sängelle tai lopetettavalle nurmelle • Erityisesti maatilatallien ja pienempien tallien ratkaisu • Kasan (auman) kääntö tehostaa kompostoitumista • Pääosa lannan orgaanisesta aineesta ja fosforista kiertoon, ”palaminen” vähentää lantamäärää • ”Palaminen” hukkaa merkittävän osan lannan typestä ammoniakkipäästöinä 5 14.1.2016Hevosenlantaseminaari, Säätytalo, Helsinki
© Luonnonvarakeskus Keskitetty ja/tai tilakohtainen kompostointi • Tallikohtaisesti esim. rumpukompostorit tai tuubit – Lannan ilmastaminen joko kääntyvällä rummulla tai puhaltamalla ilmaa muoviin käärittyyn lantaan • Erit. taajama- ja ammattitallien lannat keskitettyyn kompostointiin – Pääasiassa yhteiskompostointi muiden eloperäisten massojen kanssa • Stabiili lannoitetuote, erilaisia käyttömahdollisuuksia • Typenhukka, jollei haihtuvaa typpeä voida ottaa talteen 6 14.1.2016Hevosenlantaseminaari, Säätytalo, Helsinki
© Luonnonvarakeskus Hevosenlannan kompostointi • Orgaanisen aineen mikrobiologinen hajoaminen hapellisissa olosuhteissa lopputuotteenaan humuspitoinen maanparannusaine (tai muu lannoitevalmiste tai multa) • Olosuhteiden hallinta olennaista – Lämpötila, happi, kosteus, C:N-suhde, pH • Kuivikevalinnalla merkitystä – Puupohjaiset kompostoituvat hyvin hitaasti – Turve ja olki soveltuvimmat • Hygienisoituminen mahdollista • Typen hallinta haastavaa > ympäristövaikutukset – Auma- ja tuubikompostoinnissa hukataan merkittävä osuus – Laitoksissa mahdollisuus ottaa talteen 7 14.1.2016Hevosenlantaseminaari, Säätytalo, Helsinki
© Luonnonvarakeskus Hevosenlannan käyttö biokaasulaitoksissa • Yksi hevosenlannan energiakäytön mahdollisuus – Biokaasun metaani on monipuolinen energianlähde – Toistaiseksi hevosenlantaa ei ohjaudu biokaasulaitoksiin • Metaanintuottopotentiaali (BMP) riippuvainen kuivikevalinnasta – Olki soveltuvin, BMP 160-210 m3 CH4/tVS (vastaa naudanlantaa) – Turve ja puupohjaiset eivät hajoa; BMP 100 m3 CH4/tVS • ”Laimentavat” lantaa ja kasvattavat vaadittua reaktoritilavuutta • Hevosenlanta käsiteltävissä sellaisenaan (kuivaprosessit) tai lietemäisten massojen kanssa (märkäprosessit) – Yhteiskäsittely muiden massojen kanssa voi tehostaa hajoamista ja lisätä energiantuottoa • Lannan typestä suurempi osuus liukoisena – Lannoitearvo nousee, mutta varastoitava ja hyödynnettävä oikein päästöjen estämiseksi 8 14.1.2016Hevosenlantaseminaari, Säätytalo, Helsinki
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Hevosen lannan hyötykäyttö - Termiset konversiotekniikat
1013.01.16 10 Termiset konversiotekniikat  Termiset konversiotekniikat => energian tuottaminen termisillä tekniikoilla  Poltto  Happea riittävästi läsnä hapettamaan käytännössä kaiken orgaanisen materiaalin => tuotteena lämpöä (voidaan tuottaa höyryä => sähköä)  Kaasutus  Happea läsnä rajoitetusti => Tuotteena palava kaasu (polttoaine)  Osa polttoaineesta poltetaan, jotta voidaan ylläpitää prosessilämpötila  Tavoitteena mahdollisimman täydellinen orgaanisen aineksen konversio palaviksi kaasumaisiksi komponenteiksi  Pyrolyysi  Happea ei läsnä  Lämpö tuodaan prosessiin epäsuorasti  Tuotteina palavaa kaasua, kondensoituvia höyryjä (nestettä) sekä jäännöskoksia
1113.01.16 11 Hevosen lannan keskeisimmät ominaisuudet termisten prosessien kannalta  Kosteus  Vaikuttaa lämpöarvoon eli lannasta saatavan energian määrään  Rinnakkaispoltossa yhdessä jonkin muun polttoaineen kanssa voidaan polttaa jopa lietteitä  Käytännössä energiaa tuotettaessa kosteuden tulee olla 30…50 %  Tehollinen (alempi) lämpöarvo  Tuhkan koostumus  Alkalimetallit (natrium, kalium) laskevat tuhkan sulamispistettä ja aiheuttavat kerrostumia  Olki voi sisältää merkittävästi kaliumia  Kloori  Korroosio  Riski dioksiinien ja furaanien muodostumiselle poltossa
1213.01.16 12 Poltto  Poltto ainoana polttoaineena tai rinnakkaispoltto pääpolttoaineen (hake, jne.) kanssa  Rinnakkaispoltossa rajoitettuja määriä hankaliakin polttoaineita voidaan polttaa kohtuullisen helposti ilman teknisiä ongelmia  Poltossa happea käytettävissä ylimäärin  Tavoitteena täydellinen palaminen  Korkea kosteus haitallinen tehokkaalle poltolle  Palamislämpötila korkea (riippuu käytetystä teknologiasta; arina, leijupoltto)  Korkeassa lämpötilassa tuhka voi sulaa =>kerrostumat pinnoilla, leijupedin agglomeroituminen/sintraantuminen  Polttoaineen sisältämän typen konversio oksideiksi  Ravinteet rikastuvat tuhkaan (hapettuvat poltossa)
1313.01.16 13 Kaasutus  Kiinteästä polttoaineesta tuotetaan kaasumaista polttoainetta  Tarvittava lämpö tuotetaan polttamalla osa polttoaineesta kaasutusreaktorissa (happea rajoitetusti läsnä; 20…30 % polton vaatimasta hapesta)  Tuotettu kaasu voidaan puhdistaa  Hiukkaset : sykloni, suodatus (raskasmetallit ja alkalimetallit poistuvat esim. suodattamalla)  Typpiyhdisteet (pääosin ammoniakkia); katalyyttinen hajotus tai pesemällä kaasu (pesuritekniikalla mahdollista ottaa typpi talteen ammoniakkina)  Kloori; sitoutuu helposti alkalimetalleihin => suodatus tai pesurilla  Tervat; voidaan polttaa kuumana, mutta kaasun jäähtyessä kondensoituvat pinnoille aiheuttaen putkien tukkeutumista  Tervat voidaan poistaa pesurilla tai hajottamalla tervat katalyyttisesti  Lannan sisältämät ravinteet tuhkassa => ravinteiden talteenotto  Ravinteet eivät hapetu yhtä voimakkaasti kuin poltossa
1413.01.16 14 Nopeapyrolyysi  Happea ei läsnä reaktorissa  Vaadittava lämpö tuodaan epäsuorasti esim. reaktorin seinämän läpi tai kuuman hiekan avulla  Päätuotteena kondensoituvia höyryjä (nestettä), sivutuotteina kaasua sekä jäännöskoksia  Tuotteet (kaasu, pyrolyysineste ja jäännöskoksi) palavia  Lannan sisältämät tuhkakomponentit pääosin koksissa  Koksin käyttö maanparannusaineena ?
1513.01.16 15 Termisten konversiotekniikoiden soveltuvuus hevosen lannan käsittelyyn (1/2 )  Pienessä mittakaavassa verraten haasteellista toteuttaa kustannustehokkaasti hyvällä hyötysuhteella ja samalla pitäen savukaasupäästöt alhaisina  Rinnakkaispoltto tai -kaasutus keskisuuressa tai suuressa mittakaavassa  Teknisesti suhteellisen helposti toteutettavissa ilman teknisiä tai päästöongelmia  Vaatii kohtuullisen suuren kokoluokan  Lannan ravinteet sekoittuvat pääpolttoaineen tuhkan kanssa  Lannan sisältämä typpi muodostaa poltossa typenoksideja (lannan ammoniakki menetetään)
1613.01.16 16 Termisten konversiotekniikoiden soveltuvuus hevosen lannan käsittelyyn (2/2)  Kaasutus (pyrolyysi) ja kaasun puhdistus ennen kaasun hyödyntämistä mahdollistaa sekä energian että ravinteiden tehokkaan talteenoton (tekniikka soveltuu myös mm. kananlannalle ja kuivatulle yhdyskuntalietteelle)  Mahdollista toteuttaa myös rinnakkaiskaasutuksena esim. hakkeen kanssa  Kaasun puhdistus lisää kustannuksia, mutta mahdollistaa samalla ravinteiden talteenoton  Toteutettavissa muutaman megawatin kokoluokassa  Vaatii vielä kehitystyötä
1713.01.16 17 Kehityskohteita  Hevosen lannan käsittelyn regulaatioiden määrittely  Parhaiten soveltuvat teknologiat riippuvat merkittävästi regulaatioista  Lannan rinnakkaispoltto keskisuuressa tai suuressa kokoluokassa (pisimmälle kehitetty)  Lannan osuuden nostaminen rinnakkaispoltossa  Ravinteiden talteenotto tuhkista  Pienessä kokoluokassa energiatehokkuus ja savukaasujen puhdistus  Lannan kaasutus pienessä/keskisuuressa kokoluokassa  Ammoniakin talteenotto kaasusta => jatkojalostus lannoitteeksi keskitetysti  Kaasun puhdistus  Ravinteiden talteenotto  Lannan pyrolyysi pienessä ja keskisuuressa kokoluokassa  Tuotteena saatavan pyrolyysinesteen ominaisuudet ja käyttökohteet  Jäännöskoksin hyödynnettävyys esim. maanparannusaineena
© Luonnonvarakeskus Tulevaisuudessa • Jos lainsäädäntöä muutetaan siten, että pienpoltto muuttuisi edullisemmaksi, tai lanta ohjautuisi nykyistä enemmän suuremman mittakaavan voimalaitoksiin, joka tapauksessa vain osa lannasta päätyy termiseen käsittelyyn • Tarvitaan myös muita käsittelymenetelmiä, kuten suora peltokäyttö, kompostointi ja biokaasuprosessi • Voimalaitoskäyttö perustelluinta hevostihentymissä, jossa tallit ja asutus lähekkäin • Lähtökohtana oltava ravinteiden ja orgaanisen aineen kierto 18 14.1.2016Hevosenlantaseminaari, Säätytalo, Helsinki
© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus etunimi.sukunimi@luke.fi etunimi.sukunimi@ymparisto.fi etunimi.sukunimi@vtt.fi Kiitos 19 14.1.2016Hevosenlantaseminaari, Säätytalo, Helsinki

More Related Content

Luke, SYKE, VTT - Hevosenlanta ja sen käsittelymenetelmät

  • 1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus Sari Luostarinen, erikoistutkija Markku Saastamoinen, erikoistutkija • Luonnonvarakeskus Luke Juha Grönroos, erikoistutkija • Suomen ympäristökeskus SYKE Matti Nieminen, johtava tutkija • Teknologian tutkimuskeskus VTT Hevosenlannan hyötykäyttö -seminaari 14.1.2016, Säätytalo, Helsinki Hevosenlanta ja sen käsittelymenetelmät
  • 2. © Luonnonvarakeskus Hevosenlanta Suomessa 2 14.1.2016Hevosenlantaseminaari, Säätytalo, Helsinki • Suomessa muodostui noin1,0 miljoonaa kuutiometriä hevosenlantaa vuonna 2014 • Suurimmat hevos- ja myös lantatihentymät ovat pääkaupunkiseudulla sekä Turun, Tampereen, Lahden, Jyväskylän, Kuopion, Vaasan ja Oulun seuduilla Lantatyyppi Hevoset Ponit Laidunlanta 217 000 25 000 Kuivikelanta 602 000 69 000 Kuivikepohjalanta 93 000 11 000 Yhteensä 912 000 105 000
  • 3. © Luonnonvarakeskus Kuivike tärkeässä asemassa • Kuivikkeen osuus lannassa merkittävä • Kuivikkeen tyyppi ja käyttömäärä vaihtelevat paljon • Kuivike vaikuttaa lannan määrään ja laatuun olennaisesti – Turve soveltuu hyvin lannan peltokäyttöön ja osin biologisille prosessoinneille, sitoo nestettä ja typpeä – Olki käytössä pääasiassa maatilatalleilla, soveltuu hyvin lannan peltokäyttöön ja biologisille prosessoinneille – Puupohjaisia pidetty huonona peltokäytössä, eivät sovellu lannan biologisiin prosessointeihin, mutta suositeltavia lannan polttoon ja muihin termisiin prosessointeihin 3 14.1.2016Hevosenlantaseminaari, Säätytalo, Helsinki Kuivike Osuus tallien käytöstä (%) Turve 42 Puupohjaiset 36 Olki 13 Seokset 3,9 Olkipelletti 3,6 Muut 1,2 Luke & SYKE: Lantakysely 2014
  • 4. © Luonnonvarakeskus Hevosenlanta: määrä ja laatu keskimäärin per eläin Eläin/Määrä Hevonen Poni Lanta (t/v) Kuiva-aine (%) Org.aine (%) Typpi (kg/t) Fosfori (kg/t) Kalium (kg/t) 4 14.1.2016Hevosenlantaseminaari, Säätytalo, Helsinki ESITETÄÄN SEMINAARISSA
  • 5. © Luonnonvarakeskus Keskimääräinen hevosenlannan käsittely Suomessa • Talleille tehdyn lannankäsittelykyselyn perusteella (Luke & SYKE) vuonna 2014 pääosa talleista (% vastanneista) – keräsi lannan päivittäin (75) ja käsin (81) – varastoi lannan lantaloissa (85) antaen lannan ”palaa” spontaanisti (78) – levitti omaan peltoon (72) pääasiassa sängelle tai lopetettavalle nurmelle • Erityisesti maatilatallien ja pienempien tallien ratkaisu • Kasan (auman) kääntö tehostaa kompostoitumista • Pääosa lannan orgaanisesta aineesta ja fosforista kiertoon, ”palaminen” vähentää lantamäärää • ”Palaminen” hukkaa merkittävän osan lannan typestä ammoniakkipäästöinä 5 14.1.2016Hevosenlantaseminaari, Säätytalo, Helsinki
  • 6. © Luonnonvarakeskus Keskitetty ja/tai tilakohtainen kompostointi • Tallikohtaisesti esim. rumpukompostorit tai tuubit – Lannan ilmastaminen joko kääntyvällä rummulla tai puhaltamalla ilmaa muoviin käärittyyn lantaan • Erit. taajama- ja ammattitallien lannat keskitettyyn kompostointiin – Pääasiassa yhteiskompostointi muiden eloperäisten massojen kanssa • Stabiili lannoitetuote, erilaisia käyttömahdollisuuksia • Typenhukka, jollei haihtuvaa typpeä voida ottaa talteen 6 14.1.2016Hevosenlantaseminaari, Säätytalo, Helsinki
  • 7. © Luonnonvarakeskus Hevosenlannan kompostointi • Orgaanisen aineen mikrobiologinen hajoaminen hapellisissa olosuhteissa lopputuotteenaan humuspitoinen maanparannusaine (tai muu lannoitevalmiste tai multa) • Olosuhteiden hallinta olennaista – Lämpötila, happi, kosteus, C:N-suhde, pH • Kuivikevalinnalla merkitystä – Puupohjaiset kompostoituvat hyvin hitaasti – Turve ja olki soveltuvimmat • Hygienisoituminen mahdollista • Typen hallinta haastavaa > ympäristövaikutukset – Auma- ja tuubikompostoinnissa hukataan merkittävä osuus – Laitoksissa mahdollisuus ottaa talteen 7 14.1.2016Hevosenlantaseminaari, Säätytalo, Helsinki
  • 8. © Luonnonvarakeskus Hevosenlannan käyttö biokaasulaitoksissa • Yksi hevosenlannan energiakäytön mahdollisuus – Biokaasun metaani on monipuolinen energianlähde – Toistaiseksi hevosenlantaa ei ohjaudu biokaasulaitoksiin • Metaanintuottopotentiaali (BMP) riippuvainen kuivikevalinnasta – Olki soveltuvin, BMP 160-210 m3 CH4/tVS (vastaa naudanlantaa) – Turve ja puupohjaiset eivät hajoa; BMP 100 m3 CH4/tVS • ”Laimentavat” lantaa ja kasvattavat vaadittua reaktoritilavuutta • Hevosenlanta käsiteltävissä sellaisenaan (kuivaprosessit) tai lietemäisten massojen kanssa (märkäprosessit) – Yhteiskäsittely muiden massojen kanssa voi tehostaa hajoamista ja lisätä energiantuottoa • Lannan typestä suurempi osuus liukoisena – Lannoitearvo nousee, mutta varastoitava ja hyödynnettävä oikein päästöjen estämiseksi 8 14.1.2016Hevosenlantaseminaari, Säätytalo, Helsinki
  • 9. TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Hevosen lannan hyötykäyttö - Termiset konversiotekniikat
  • 10. 1013.01.16 10 Termiset konversiotekniikat  Termiset konversiotekniikat => energian tuottaminen termisillä tekniikoilla  Poltto  Happea riittävästi läsnä hapettamaan käytännössä kaiken orgaanisen materiaalin => tuotteena lämpöä (voidaan tuottaa höyryä => sähköä)  Kaasutus  Happea läsnä rajoitetusti => Tuotteena palava kaasu (polttoaine)  Osa polttoaineesta poltetaan, jotta voidaan ylläpitää prosessilämpötila  Tavoitteena mahdollisimman täydellinen orgaanisen aineksen konversio palaviksi kaasumaisiksi komponenteiksi  Pyrolyysi  Happea ei läsnä  Lämpö tuodaan prosessiin epäsuorasti  Tuotteina palavaa kaasua, kondensoituvia höyryjä (nestettä) sekä jäännöskoksia
  • 11. 1113.01.16 11 Hevosen lannan keskeisimmät ominaisuudet termisten prosessien kannalta  Kosteus  Vaikuttaa lämpöarvoon eli lannasta saatavan energian määrään  Rinnakkaispoltossa yhdessä jonkin muun polttoaineen kanssa voidaan polttaa jopa lietteitä  Käytännössä energiaa tuotettaessa kosteuden tulee olla 30…50 %  Tehollinen (alempi) lämpöarvo  Tuhkan koostumus  Alkalimetallit (natrium, kalium) laskevat tuhkan sulamispistettä ja aiheuttavat kerrostumia  Olki voi sisältää merkittävästi kaliumia  Kloori  Korroosio  Riski dioksiinien ja furaanien muodostumiselle poltossa
  • 12. 1213.01.16 12 Poltto  Poltto ainoana polttoaineena tai rinnakkaispoltto pääpolttoaineen (hake, jne.) kanssa  Rinnakkaispoltossa rajoitettuja määriä hankaliakin polttoaineita voidaan polttaa kohtuullisen helposti ilman teknisiä ongelmia  Poltossa happea käytettävissä ylimäärin  Tavoitteena täydellinen palaminen  Korkea kosteus haitallinen tehokkaalle poltolle  Palamislämpötila korkea (riippuu käytetystä teknologiasta; arina, leijupoltto)  Korkeassa lämpötilassa tuhka voi sulaa =>kerrostumat pinnoilla, leijupedin agglomeroituminen/sintraantuminen  Polttoaineen sisältämän typen konversio oksideiksi  Ravinteet rikastuvat tuhkaan (hapettuvat poltossa)
  • 13. 1313.01.16 13 Kaasutus  Kiinteästä polttoaineesta tuotetaan kaasumaista polttoainetta  Tarvittava lämpö tuotetaan polttamalla osa polttoaineesta kaasutusreaktorissa (happea rajoitetusti läsnä; 20…30 % polton vaatimasta hapesta)  Tuotettu kaasu voidaan puhdistaa  Hiukkaset : sykloni, suodatus (raskasmetallit ja alkalimetallit poistuvat esim. suodattamalla)  Typpiyhdisteet (pääosin ammoniakkia); katalyyttinen hajotus tai pesemällä kaasu (pesuritekniikalla mahdollista ottaa typpi talteen ammoniakkina)  Kloori; sitoutuu helposti alkalimetalleihin => suodatus tai pesurilla  Tervat; voidaan polttaa kuumana, mutta kaasun jäähtyessä kondensoituvat pinnoille aiheuttaen putkien tukkeutumista  Tervat voidaan poistaa pesurilla tai hajottamalla tervat katalyyttisesti  Lannan sisältämät ravinteet tuhkassa => ravinteiden talteenotto  Ravinteet eivät hapetu yhtä voimakkaasti kuin poltossa
  • 14. 1413.01.16 14 Nopeapyrolyysi  Happea ei läsnä reaktorissa  Vaadittava lämpö tuodaan epäsuorasti esim. reaktorin seinämän läpi tai kuuman hiekan avulla  Päätuotteena kondensoituvia höyryjä (nestettä), sivutuotteina kaasua sekä jäännöskoksia  Tuotteet (kaasu, pyrolyysineste ja jäännöskoksi) palavia  Lannan sisältämät tuhkakomponentit pääosin koksissa  Koksin käyttö maanparannusaineena ?
  • 15. 1513.01.16 15 Termisten konversiotekniikoiden soveltuvuus hevosen lannan käsittelyyn (1/2 )  Pienessä mittakaavassa verraten haasteellista toteuttaa kustannustehokkaasti hyvällä hyötysuhteella ja samalla pitäen savukaasupäästöt alhaisina  Rinnakkaispoltto tai -kaasutus keskisuuressa tai suuressa mittakaavassa  Teknisesti suhteellisen helposti toteutettavissa ilman teknisiä tai päästöongelmia  Vaatii kohtuullisen suuren kokoluokan  Lannan ravinteet sekoittuvat pääpolttoaineen tuhkan kanssa  Lannan sisältämä typpi muodostaa poltossa typenoksideja (lannan ammoniakki menetetään)
  • 16. 1613.01.16 16 Termisten konversiotekniikoiden soveltuvuus hevosen lannan käsittelyyn (2/2)  Kaasutus (pyrolyysi) ja kaasun puhdistus ennen kaasun hyödyntämistä mahdollistaa sekä energian että ravinteiden tehokkaan talteenoton (tekniikka soveltuu myös mm. kananlannalle ja kuivatulle yhdyskuntalietteelle)  Mahdollista toteuttaa myös rinnakkaiskaasutuksena esim. hakkeen kanssa  Kaasun puhdistus lisää kustannuksia, mutta mahdollistaa samalla ravinteiden talteenoton  Toteutettavissa muutaman megawatin kokoluokassa  Vaatii vielä kehitystyötä
  • 17. 1713.01.16 17 Kehityskohteita  Hevosen lannan käsittelyn regulaatioiden määrittely  Parhaiten soveltuvat teknologiat riippuvat merkittävästi regulaatioista  Lannan rinnakkaispoltto keskisuuressa tai suuressa kokoluokassa (pisimmälle kehitetty)  Lannan osuuden nostaminen rinnakkaispoltossa  Ravinteiden talteenotto tuhkista  Pienessä kokoluokassa energiatehokkuus ja savukaasujen puhdistus  Lannan kaasutus pienessä/keskisuuressa kokoluokassa  Ammoniakin talteenotto kaasusta => jatkojalostus lannoitteeksi keskitetysti  Kaasun puhdistus  Ravinteiden talteenotto  Lannan pyrolyysi pienessä ja keskisuuressa kokoluokassa  Tuotteena saatavan pyrolyysinesteen ominaisuudet ja käyttökohteet  Jäännöskoksin hyödynnettävyys esim. maanparannusaineena
  • 18. © Luonnonvarakeskus Tulevaisuudessa • Jos lainsäädäntöä muutetaan siten, että pienpoltto muuttuisi edullisemmaksi, tai lanta ohjautuisi nykyistä enemmän suuremman mittakaavan voimalaitoksiin, joka tapauksessa vain osa lannasta päätyy termiseen käsittelyyn • Tarvitaan myös muita käsittelymenetelmiä, kuten suora peltokäyttö, kompostointi ja biokaasuprosessi • Voimalaitoskäyttö perustelluinta hevostihentymissä, jossa tallit ja asutus lähekkäin • Lähtökohtana oltava ravinteiden ja orgaanisen aineen kierto 18 14.1.2016Hevosenlantaseminaari, Säätytalo, Helsinki

Editor's Notes

  1. Kansilehteä voi käyttää valokuvan kanssa tai ilman kuvaa.