ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Luonnontieteellisen tiedekunnan opintomahdollisuudet

•Download as PPT, PDF•
•
O
OuLUMA

Opintoasiainpäällikkö Heikki Kuoppalan esitys Oulun yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan opintomahdollisuuksista. Esitys on pidetty opinto-ohjaajien koulutuspäivässä Oulun yliopistolla 28.1.2011.

Convert to study materialsBETA

Transform any presentation into ready-made study material—select from outputs like summaries, definitions, and practice questions.

1 of 38
Download to read offline
Luonnontieteellinen tiedekunta OPOJA-yliopistolla Heikki Kuoppala 28.1.2011
Luonnontieteellinen tiedekunta Yleistä Tiedekunta on yksi monitieteisimpiä ja kansainvälisimpiä yksiköitä, jossa perinteiset matemaattisluonnontieteelliset alat ovat laajasti edustettuina. Luonnontieteellisen opiskelun tavoitteena on, että opiskelija hallitsee tieteen-alansa perusteet, käsitteistön, menetelmät ja keskeisimmät teoriat ja pystyy soveltamaan tietojaan käytäntöön. Lisäksi koulutus antaa edellytykset tieteelliseen jatkokoulutukseen ja valmiuden jatkuvaan opiskeluun sekä tieteelliseen viestintään. Opiskelu on pitkäjänteistä työtä. Luonnontieteissä perusasioiden ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää. Kunkin koulutusohjelman ensimmäisten opintovuosien peruskurssien merkitys on suuri - näiden sisällöt ovat kunkin aineen keskeisintä materiaalia, jonka pohjalle myöhemmät opinnot rakentuvat.
Luonnontieteellinen tiedekunta Tutkimus Yliopisto-opetus perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Tiedekunnassa harjoitettavan tutkimuksen painoalaoja ovat: 1. geenitutkimus 2. avaruuden ja maapallon rakenne ja dynaamiset prosessit 3. pohjoinen luonto, luonnonvarat ja ekosysteemit 4. matemaattinen mallintaminen ja laskentamenetelmät 5. monitieteinen ympäristötutkimus 6. aineen rakenne ja synteesimenetelmät sekä 7. tietotekniikka ja sen sovellukset
Koulutusohjelmat Biokemia Biologia Fysikaaliset tieteet Geotieteet Kemia Maantiede Matemaattiset tieteet Tietojenkäsittelytieteet 24 suuntautumisvaihtoehtoa, 23 oppiainetta
Luonnontieteellinen tiedekunta Pääaineet biokemia eläinekologia kasviekologia eläinfysiologia kasvifysiologia genetiikka biofysiikka fysiikka geofysiikka teoreettinen fysiikka tähtitiede geologia ja mineralogia maaperägeologia epäorgaaninen kemia fysikaalinen kemia orgaaninen kemia rakennetutkimuksen kemia maantiede matematiikka sovellettu matematiikka tilastotiede tietojenkäsittelytiede
Sivuaineet Sivuaineet ovat pääainetta tukevia oppiaineita ja opintokokonaisuuksia Tutkintoon voi sisältyä pakollisia ja/tai valinnaisia sivuaineita Sivuaineet muodostavat osan ominta asiantunti-juutta -> suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus Oulun yliopistossa ”joustava” mahdollisuus ottaa sivuaineita eri tieteenaloilta Polkuja toiselle oppialalle kandidaatintutkinnon suorittamisen jälkeen
Yliopistojen yhteinen opetus Matkailualan verkostoyliopisto (MAVY) Maantieteen professori Jarkko Saarinen Matkailualan verkostoyliopiston opinto-opas saata-vissa LuTK:n kansliasta http://www.tourismuninet.org Rural Studies – Maaseutualan monitieteiset maisteriopinnot Tutkimusprofessori Toivo Muilu, maantieteen laitos http://www.ruralstudies.fi
Luonnontieteellinen tiedekunta Aloituspaikat 2011 Biokemian koulutusohjelma 30 Biologian ko 50+1* Fysikaalisten tieteiden ko 95 Geotieteiden ko 20 Kemian ko 65 Maantieteen ko 35+1* Matemaattisten tieteiden ko 100 Matemaattisten tiet. ko, tilastotiede 15 Tietojenkäsittelytieteiden ko, Oulu 120 Yhteensä 530+2 * saamelaiskiintiö
Luonnontieteellinen tiedekunta OPISKELIJAVALINTA / Hakuaika 2011 Yliopistoissa on käytössä sähköinen yhteishaku. Yhteishakuun kuuluviin koulutuksiin haetaan täyttämällä hakemus verkko-osoitteessa www.yliopistohaku.fi tai www.universitetsansokan.fi Yhteishaku alkaa 7.3.2011 ja päättyy 12.4.2011 klo 16.15. Jos haetaan hakuajan viimeisenä päivänä, sähköisen hakulomakkeesi tulee olla tallennettuna viimeistään klo 16.15. Postitse lähetettävän paperisen hakulomakkeen tulee olla perillä Opetushallituksessa viimeistään 12.4.2011 klo 16.15. Valintakokeet yleensä touko-kesäkuussa Tarkempia tietoja valintaperusteista osoitteesta: http://www.lutk.oulu.fi/tiedostot2007/tilastot/LuTKvalintaopas2011enn.pdf
Luonnontieteellinen tiedekunta Valintakoeajat 2011 tietojenkäsittelytieteen yhteisvalintakoe pe 20.5. klo 10 – 14 maantieteen koe ma 23.5. klo 9 – 13 biokemian koe ke 25.5. klo 9 – 12 geologian koe ke 25.5. klo 13 – 16 Biologian yhteis- valintakoe to 26.5. klo 9 – 13 tilastotieteen koe to 26.5. klo 14 - 17 matematiikan koe ma 13.6. klo 10 – 13 fysiikan koe ti 14.6. klo 10 – 13 kemian koe ke 15.6. klo 10 – 13
Luonnontieteellinen tiedekunta Valintatapoja 1) Suoravalinnalla (yo-todistuksen arvosanalla / arvosanoilla esim. matematiikan laudatur / eximia tai koulutusohjelmakohtaisesti jokin ainereaalin arvosana laudatur / eximia ); 2) Valintakokeella. Valintakoe on useimmiten pakollinen 3) Valintakokeen ja ylioppilastodistuksesta laskettujen yhteispisteiden perusteella siten, että koulutusohjelmat voivat soveltaa valinnoissaan joko kaikkia tai vain osaa kohtien 1) - 3) vaihtoehdoista .
Luonnontieteellinen tiedekunta Pisteytys Ylioppilastodistuksen arvosanoista voidaan huomioida: matematiikan koe (eri pisteet pitkä / lyhyt); äidinkielenkoe; soveltuva ainereaalikoe / soveltuvat ainereaalikokeet tai reaalikoe joko kokeena ja / tai siitä eroteltuina ainekohtaisina pisteinä. Jos hakija on suorittanut sekä vanhan reaalikokeen että uuden ainereaalikokeen, huomioidaan paras vaihtoehto; vieraan kielen koe (eri pisteet pitkästä A-kieli tai lyhyt kieli). Jos vieraan kielen kokeita enemmän niin huomioidaan arvosana, joka antaa parhaimmat pisteet (Huom! Ruotsin / suomenkieli ei ole vieras kieli);
Luonnontieteellinen tiedekunta Suoravalintaa Biokemian ko, Biologian ko, Maantieteen ko ja Tietojenkäsittelytieteiden ko : Ei suoravalintaa, vaan valinta yhteispisteillä ja/ tai valintakokeella Geotieteiden ko : Suoravalinta joilla fysiikan tai kemian (parempi) ainereaalikokeen arvosana on laudatur tai eximia cum laude approbatur. Kemian ko : Suoravalinta, joilla kemian ainereaalikokeesta on arvosana laudatur, * Kemian koulutusohjelmaan vai joko suoravalinnalla tai valintakokeella. Ns. yhteispistevalintaa (valintakoe + todistuspisteet) ei enää ole.
Luonnontieteellinen tiedekunta Suoravalintaa Fysiikan ko : Ainakin yksi seuraavista ehdoista on voimassa: 1) ylioppilastutkinnon matematiikan pitkän oppimäärän kokeen arvosana on laudatur tai eximia cum laude approbatur, 2) vanhamuotoisessa reaalikokeessa fysiikan ja kemian vastausten yhteispistemäärä on vähintään 30, 3) ainereaalikokeessa fysiikan arvosana on laudatur, eximia cum laude approbatur tai magna cum laude approbatur, 4) ainereaalikokeessa fysiikan arvosana on cum laude approbatur ja matematiikan pitkän oppimäärän kokeen arvosana on vähintään magna cum laude approbatur * Fysiikan koulutusohjelmaan vai joko suoravalinnalla tai valintakokeella. Ns. yhteispistevalintaa (valintakoe + todistuspisteet) ei enää ole.
Luonnontieteellinen tiedekunta Suoravalintaa Matemaattisten tieteiden ko : Suoravalinta, kun ainakin toinen seuraavista ehdoista on voimassa: 1 ) ylioppilastutkinnon matematiikan pitkän oppimäärän kokeen arvosana on laudatur tai eximia cum laude approbatur; 2 ) ylioppilastutkinnon matematiikan pitkän oppimäärän kokeen arvosana on magna cum laude approbatur sekä sen lisäksi äidinkielen tai joko ennen vuotta 2006 suoritetun reaalikokeen tai vuonna 2006 tai sen jälkeen suoritetun fysiikan tai kemian arvosana on laudatur tai eximia cum laude approbatur. Matemaattisten tieteiden ko, tilastotieteen linja : Samat ehdot
Luonnontieteellinen tiedekunta Ainereaalin huomioiminen * Biokemian ko : mikäli hakijalla on arvosana joko biologian tai fysiikan kokeesta, valitaan se koe, joka antaa parhaan pistemäärän sekä Mikäli hakijalla on ainereaalikokeen arvosana kemian kokeesta. * Biologian ko : pisteitä saa kahdesta ainereaalikokeen arvosanasta erikseen määritellyllä tavalla * Fysiikan ko : Ainereaalikokeen fysiikan arvosana (suoravalinta L, EX tai MG) * Geotieteiden ko : Biologian tai maantieteen ainereaalikoe (parempi) sekä fysiikan tai kemian ainereaalikoe (parempi) (suoravalinta L tai EX fysiikka tai kemia) * Kemian ko : Ainereaalikokeen kemian arvosana (suoravalinta L)
Luonnontieteellinen tiedekunta Ainereaalin huomioiminen * Maantieteen ko : Maantiedon (paremmat pisteet) tai muun ainereaalikokeen (paras) arvosanasta * Matemaattisten tieteiden ko : Suoravalinta fysiikan tai kemian ainereaalikokeen arvosana (L tai EX) + pitkän matematiikan MG * Matemaattisten tieteiden ko tilastotieteen linja : kuten matematiikka * Tietojenkäsittelytieteiden ko : paras ainereaalikoe
Luonnontieteellinen tiedekunta Ammattinimikkeitä Biokemia Assistentti Kemisti Post doc tutkija Tutkija Tutkija/ Assistentti Tutkija-väitöskirjantekijä Tutkimusapulainen Tutkimusavustaja Väitöskirjantekijä Biologia Assistentti Atk-neuvoja Biologian ja maantiedon opettaja Luokanopettajan vs. Luontokouluavustaja Projektikoordinaattori Research Biologist Sivutoiminen tuntiopettaja Tuntiopettaja Tutkija Tutkimusapulainen Väitöskirjantekijä Yliopettaja
Luonnontieteellinen tiedekunta Ammattinimikkeitä Fysikaaliset tieteet Assistentti Opintoneuvoja Erikoistutkija Käyttöliittymäsuunnittelija Lennonvarmistusvirkailija Patenttikäsittelijä Projektipäällikkö RF-designer engineer Sairaalafyysikko Suunnittelija Sw Design Engineer Tutkija / -koulutettava Geotieteet Geologi Harjoittelija Mitta-apulainen Projektigeologi Projektipäällikkö Tutkija Ympäristösihteeri
Luonnontieteellinen tiedekunta Ammattinimikkeitä Kemia Assistentti Associate Scientist Atk-suunnittelija Matem. aineiden lehtori Ohjelmistosuunnittelija Puutarhatyöntekijä Toimitusjohtaja Tutkija Tutkimus- ja tuotekehityskemisti Tutkimusapulainen Tutkimuskemisti Ympäristöpäällikkö Maantiede Aineenopettaja Arkistoapulainen Lehtori Maantiedon ja biologian opettaja Opetuspaketin laatija Projektiassistentti/opettaja Projektipäällikkö Projektisihteeri Projektisuunnittelija Päätoiminen tuntiopettaja Tutkija Tutkimusapulainen
Luonnontieteellinen tiedekunta Ammattinimikkeitä Matemaattiset aineet Aineenopettaja Assistentti Design Engineer Matem. aineiden lehtori Matematiikan lehtorin vs. Ohjelmistosuunnittelija Patentti-insinööri Peruskoulun opettaja Päätoiminen tuntiopettaja Systeemisuunnittelija Tietotekniikan lehtorin vs. Tutkija Tutkijakoulutettava Tietojenkäsittelytiede Assistentti Atk-päällikkö Chief Specialist Design Engineer Development Manager Ohjelmistoasiantuntija Opettaja Projektipäällikkö Release Manager Sovellussuunnittelija Suunnittelija SW Designer
Luonnontieteellinen tiedekunta   TILASTOTIETOJA VUODEN 2010 OPISKELIJAVALINNASTA Hakemuksia ensisijaisia hyväk- alin hyväksymis- yhteensä hakemuksia sytty pistemäärä (1) Biokemian ko 231 184 45 73,25 / 120.00 Biologian ko 2) 2129 315 69 148,5 / 225 Fysik. tiet. ko 395 260 207 42,00 / 120.00 Geotieteiden ko 105 73 30 38,00 / 120.00 Kemian ko 554 386 234 xxxx / 120.00 3) Maantieteen ko 300 278 45 61,50 / 105.00 Matemaatt. tiet. ko 397 279 215 51.00 / 120.00 Matemaatt. tiet. ko, tilastotiede 77 47 28 54 / 120.00 Tietojenkäs.tieteiden ko 4) 1898 265 138 22.00 / 120.00 4) (1) Valintakokeen ja todistuspisteiden (yhteispisteiden) perusteella hyväksytyt. (2) Biologian yhteisvalinnan kaikkien hakemusten määrä sekä ensisijaisten hakemusten määrä Oulun yliopistoon. (3) Kemiassa ei yhteispistevalintaa (4) Tietojenkäsittelytieteiden yhteisvalinnan kaikkien hakemusten määrä sekä ensisijaisten hakemusten määrä Oulun yliopistoon Biokemian, geotieteiden (geologiapainotteinen), kemian, maantieteen tai tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelmiin suoraan valintakokeella hyväksyttyjen alin valintakoepistemäärä (suluissa ylin mahdollinen pistemäärä):   biokemian koe 27,25 (45) biologian ko 133 (240) geologian koe 33 (60) kemian valintakoe 37 (60) maantieteen valintakoe 39 (60) tietojenkäsittelytiet. valintakoe (Oulu) 30 (50) Tilastoa 2010 valinnasta
Seuraavat kalvot perustuvat, Opetus- ja kulttuuriministeriön johtajan Anita Lehikoi-sen opintohallinnon päivillä Tampereella 29.9.2010 pitämään Ajankohtaiskatsaukseen. Esitelmä kokonaisuudessaan on löydet-tävissä Opintohallinnon päivien sivulta osoitteesta http://www.uta.fi/oap2010/ohjelma.html
Ylioppilaita n. 33 000/vuosi, uusia opiskelijoita n. 56 000/vuosi n. 75 % hakee heti korkeakoulutukseen, näistä alle 40 % saa paikan Yliopistojen perustutkintojen ja ammattikorkeakoulututkintojen (nuorten koulutus) uusien opiskelijoiden mediaani-ikä on 21 vuotta, viidennes aloittajista on yli 26 vuotiaita. Alemman ja kaksiportaisen tutkinnon uusista yliopisto-opiskelijoista pelkästään ylioppilastutkinto 83 %:lla pelkkä toisen asteen ammatillinen tutkinto 1 %:lla ammattikorkeakoulututkinto 5 %:lla ja aikaisempi ylempi korkeakoulututkinto 2 %:lla Ammattikorkeakoulututkinnon (nuorten koulutus) uusista opiskelijoista pelkkä ylioppilastutkinto 65 %:lla pelkkä toisen asteen ammatillinen tutkinto 16 %:lla ja molemmat edellä mainitut tutkinnot 9 %:lla Nykytilanne – korkeakoulutuksessa (Lehikoinen / T:re 29.9.2010 )
Nykytilanne – korkeakoulutuksessa (Lehikoinen / T:re 29.9.2010 ) Ammattikorkeakoulututkinto (nuorten koulutus) 25-vuotiaana (mediaani-ikä) ja yliopistojen ylempi korkeakoulututkinto 27–28-vuotiaana (mediaani-ikä) Yliopistojen perustutkintojen 7 vuoden läpäisyaste 49 % ja ammattikorkeakoulututkintojen 5 vuoden läpäisyaste 60 % Läpäisyaste nousee noin 70 %:iin tai ylikin, kun tarkasteluperiodia jatketaan, esim. ammattikorkeakoulututkinnoissa 7 vuoden läpäisy on 73 % Vähintään 45 opintopistettä lukuvuodessa suorittaa yliopistojen perustutkinto-opiskelijoista 39 % ja ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoista 54 % Suomessa 20–29 -vuotiaista on koulutuksessa 43 %, muualla OECD-maissa vain joka neljäs
Johtopäätöksiä ( Lehikoinen / T:re 29.9.2010 ) tarpeisiin ja tuloksiin nähden ylimitoitettu koulutustarjonta 40 vuoden työuraa ei saavuteta osaamistavoitteiden näkökulmasta väestön koulutustaso ei nouse riittävästi ja riittävän nopeasti korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen laadun parantamiseen ei riitä voimavaroja nuoret eksyvät hajanaiseen koulutusjärjestelmään
Korkeakoulut uudistavat opiskelijavalintaansa ja kehittävät opintojen rakennetta korkeakouluopintojen aloittamisiän alentamiseksi, opintojen nopeuttamiseksi ja keskimääräisen työelämään siirtymisiän alentamiseksi. Ylioppilastutkinnon painoarvoa opiskelijavalinnoissa lisätään ja ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevat valitaan omana hakijaryhmänään. Opinto-ohjaajakoulutuksessa käynnistetään määräaikainen laajennusohjelma ja opintojen ohjausta lisätään. Korkeakoulujen yhteinen sähköinen hakujärjestelmä valmistellaan otettavaksi käyttöön vuonna 2013. Yliopistot ottavat lisäksi käyttöönsä valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän ja ammattikorkeakoulut jatkavat opiskelijapalautejärjestelmän sisällöllistä kehittämistä. TAE 2011 (talousarvioesitys) (Lehikoinen / T:re 29.9.2010)
Toisen asteen aikaisen ohjauksen vahvistaminen (mm. henkilökohtaiset jatko-opiskelu- ja urasuunnitelmat, opinto-ohjauksen lisääminen, kaikki ohjaavat -asenne) Korkeakouluopintojen rakenteen kehittäminen (mm. hakeminen laajempiin kokonaisuuksiin) Haku- ja valintaprosessin kehittäminen (mm. korkeakoulujen yhteinen haku- ja valintajärjestelmä, ensimmäistä paikkaa hakevat valitaan erikseen, korkeakoulujen sisäisiä ja niiden välisiä siirtymiä helpotetaan) Opintoprosessien tehostaminen ja opiskelukyvyn parantaminen (mm. mahdollisuus suorittaa opinnot tavoiteajassa, opiskelijan hyvinvoinnin tukeminen) Mistä uudistus muodostuu? (Lehikoinen / T:re 29.9.2010)
Haku- ja valintaprosessien uudistamisen aikataulu (Lehikoinen / T:re 29.9.2010 ) Vuodet Tehtävät Syksy 2010 Uuden korkeakoulujen yhteishaun prosessien ja järjestelmän toiminnallisten vaatimusten pääpiirteiden hahmottaminen Hankkeen organisointi ja yhteydet muihin hankkeisiin (RAKETTI, SADe) 2011 Tavoitetilan prosessien kuvaaminen ja tavoitearkkitehtuurin kuvaaminen, Määrittely, suunnittelu ja toteutuksen aloitus 2012 Järjestelmän toteutus 2013 Järjestelmän käyttöönotto korkeakouluissa 2014 - Järjestelmien ylläpito
Opiskelijavalintojen kehittämisryhmän suosituksia Seuraavat kalvot perustuvat OKM:n julkaisuun osoitteessa http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/opintojen_nopeuttaminen.html ” Ei paikoillanne, vaan valmiit, hep! Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamista pohtineen työryhmän muistioon Opiskelijat valitaan tiedekuntiin, koulutusaloille tai muihin nykyistä laajempiin kokonaisuuksiin, joissa on mahdollista päättää suuntautumisesta opintojen kuluessa. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut päättävät yhtenäisistä ja nykyistä merkittävästi laajemmista menettelyistä, joilla opinto-oikeuden jo saanut opiskelija voi siirtyä toisen pääaineen tai koulutusohjelman opiskelijaksi korkeakoulujen sisällä ja niiden välillä. Yliopistot kehittävät yliopiston sisäistä hakumenettelyä niin, että kandidaattitutkinnon suorittanut opiskelija voi siirtyä toiseen maisterivaiheen koulutukseen osallistumatta valtakunnalliseen yhteishakuun.
Opiskelijavalintojen kehittämisryhmän suosituksia Ammattikorkeakoulut ottavat nykyistä laajemmin käyttöön opinto-oikeuden palauttamismenettelyn, jotta opinto-oikeuden menettäneiden ja opintojen loppuvaiheessa olevien opiskelijoiden ei tarvitse hakeutua uudelleen opiskelijaksi päävalintojen kautta. Korkeakoulut kehittävät jo korkeakoulututkinnon suorittaneille ja niille, joilla on tavoitteena suorittaa tutkinnon osa, mahdollisuuksia suorittaa erillisiä opintoja, oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta, erityispätevyyksiä ja avoimen yliopiston opintoja. Mikäli koulutukseen on valinta, niihin hakeudutaan yhteishaun ulkopuolella. Hakijajärjestelmä huomioi aikaisemmin korkeakoulututkinnon suorittaneet tarjoten heille tietoja täydentävistä opinnoista. Korkeakoulutusta koskevia tiedotus- ja hakupalveluja yhdistetään ns. yhden luukun periaatteella toimivaksi hakijajärjestelmäksi. Hakijajärjestelmä tarjoaa ajantasaista korkeakoulutusta, korkeakoulujen palveluja, koulutustarjontaa, korkeakoulutukseen hakeutumista ja muuta valintoja tukevaa nykyistä monipuolisempaa tietoa asiakasystävällisesti. Hakijajärjestelmä rakennetaan hakijaa ohjaavaksi ja erilaiset hakijat huomioonottavaksi järjestelmäksi.
Nopeuttamistyöryhmän esitykset Hakijat, jotka hakevat suorittamaan ensimmäistä korkeakoulututkintoa valitaan omana ryhmänään Niille, joilla on opiskeluoikeus korkeakoulussa, luodaan joustavia siirtymis- ja hakumahdollisuuksia korkeakoulujen ja korkeakoulujärjestelmän sisällä. Yhden tai useamman korkeakoulututkinnon jo suorittaneet valitaan erillisvalinnoilla. Ylioppilastutkintoa kehitetään edelleen sisällöllisesti siten, että se palvelee paremmin korkeakoulujen opiskelijavalintoja. Ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon painoarvoa opiskelijavalinnoissa lisätään merkittävästi. Korkeakoulut lisäävät suoria todistusvalintoja. Korkeakoulut ilmoittavat etukäteen, millaisilla ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon arvosanoilla ja eri aineista saaduilla pistemäärillä hakija tulee valituksi opiskelijaksi suoraan, ilman pääsykokeisiin osallistumista.
Nopeuttamistyöryhmän esitykset Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan erillisiä valintoja lukuun ottamatta kaikkien korkeakoulujen yhteisessä valtakunnallisessa yhteishaussa. Sähköiset hakujärjestelmät yhdistetään. Yhteishaussa otetaan myös yliopistojen osalta käyttöön hakutoivejärjestelmä, jossa hakija laittaa hakemansa koulutukset mieluisuusjärjestykseen hakuvaiheessa. Hakijan on mahdollista muuttaa antamaansa mieluisuusjärjestystä ennen kuin valintaehdotusten laatiminen alkaa. Useisiin hakukohteisiin hakeminen samanaikaisesti parantaa opintoihin sijoittumista. Yhteishaussa tyhjäksi jääneiden paikkojen täyttöprosessia tehostetaan. Korkeakoulujen tietojärjestelmiä kehitetään valtakunnallisesti siten, että ne vastaavat koulutuksen järjestämisen tavoitteisiin (RAKETTI-hanke).
Nopeuttamistyöryhmän esitykset Korkeakoulujen valintaprosesseja kehitetään siten, että hakeutuminen tapahtuu nykyistä laajempiin kokonaisuuksiin, ei suoraan oppiaineeseen. Avoimeen yliopistoon ja avoimeen ammattikorkeakouluun siirtymistä selkeytetään korkeakoulujen laatimalla kriteeristöllä. Korkeakoulut ilmoittavat etukäteen sitovasti opintojen laajuuden ja arvosanan, jolla tutkinto-oikeus voidaan myöntää ilman pääsykoemekanismia. Kehitetään sähköisiin hakujärjestelmiin integroituva kattava sähköinen koulutustietopalvelu, joka tarjoaa elinikäisen oppimisen periaatteella kattavaa, paikkansapitävää ja ajantasaista tietoa koulutuksesta, ammateista, työelämästä ja uravaihtoehdoista sekä ammatinvalinnan neuvonta- ja ohjauspalveluista. Ylläolevat kalvot perustuvat OKM:n julkaisuun osoitteessa http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/opintojen_nopeuttaminen.html ” Ei paikoillanne, vaan valmiit, hep! Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamista pohtineen työryhmän muistio”
Seuraavat kalvot kokonaisuudessaan löytyvät osoitteesta: http://www.laurea.fi/internet/fi/03_tietoa_laureasta/03/10_Seminaarit_ja_konferenssit/Vaisto-Oinonen.pdf Korkeakoulujen haku- ja valintajärjestelmät vuonna 2013 Katsaus korkeakoulujen opiskelijavalinnan kehittämisryhmän suunnitelmiin Milla Vaisto-Oinonen Korkeakouluseminaari 2010 17.11.2010
Hakeminen korkeakouluihin 2013 ( Vaisto-Oinonen 17.11.2010) Syksy 2010 - Hankkeen organisointi, tavoitetilan tarkentaminen • Vuosi 2011 - Tavoitetilan prosessien ja tavoitearkkitehtuurin kuvaaminen. Määrittely, suunnittelu, toteutuksen aloitus • Vuosi 2012 - Toteutus • Käyttöönotto vuoden 2013 hakukierroksella • KSHJ (korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä) • Järjestelmässä haetaan samanaikaisesti sekä ammattikorkeakouluihin että yliopistoihin • Hakemisen aikataulu on yhdenmukaistettu • Hakijat, joilla ei ole vielä opinto-oikeutta mihinkään korkeakouluun hakevat omana ryhmänään Hakijat asettavat hakukohteensa prioriteettijärjestykseen http://www.laurea.fi/internet/fi/03_tietoa_laureasta/03/10_Seminaarit_ja_konferenssit/Vaisto-Oinonen.pdf
Kysymyksiä ?? ( Vaisto-Oinonen 17.11.2010) * Hakija löytää sektoreiden yhteisestä koulutustietojärjestelmästä ajantasais-ta tietoa hakemisesta, valintaväylistä, tutkinnoista ja ohjelmista Kiintiöinti • Sijoitteluajot ja niiden toiminta • Hakukohteiden määrä • Hakukohteiden sitovuus • Muulla kuin kotimaisella tutkinnolla hakevien valinta • Hakeminen suurempiin kokonaisuuksiin • Yhden paikan periaate • Miten rakennetaan sekä hakija- että korkeakouluystävällinen hakujärjes-telmä?
Tervetuloa opiskelemaan luonnontieteelliseen tiedekuntaan! Kiitos mielenkiinnosta!

More Related Content

Luonnontieteellisen tiedekunnan opintomahdollisuudet

  • 2. Luonnontieteellinen tiedekunta Yleistä Tiedekunta on yksi monitieteisimpiä ja kansainvälisimpiä yksiköitä, jossa perinteiset matemaattisluonnontieteelliset alat ovat laajasti edustettuina. Luonnontieteellisen opiskelun tavoitteena on, että opiskelija hallitsee tieteen-alansa perusteet, käsitteistön, menetelmät ja keskeisimmät teoriat ja pystyy soveltamaan tietojaan käytäntöön. Lisäksi koulutus antaa edellytykset tieteelliseen jatkokoulutukseen ja valmiuden jatkuvaan opiskeluun sekä tieteelliseen viestintään. Opiskelu on pitkäjänteistä työtä. Luonnontieteissä perusasioiden ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää. Kunkin koulutusohjelman ensimmäisten opintovuosien peruskurssien merkitys on suuri - näiden sisällöt ovat kunkin aineen keskeisintä materiaalia, jonka pohjalle myöhemmät opinnot rakentuvat.
  • 3. Luonnontieteellinen tiedekunta Tutkimus Yliopisto-opetus perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Tiedekunnassa harjoitettavan tutkimuksen painoalaoja ovat: 1. geenitutkimus 2. avaruuden ja maapallon rakenne ja dynaamiset prosessit 3. pohjoinen luonto, luonnonvarat ja ekosysteemit 4. matemaattinen mallintaminen ja laskentamenetelmät 5. monitieteinen ympäristötutkimus 6. aineen rakenne ja synteesimenetelmät sekä 7. tietotekniikka ja sen sovellukset
  • 4. Koulutusohjelmat Biokemia Biologia Fysikaaliset tieteet Geotieteet Kemia Maantiede Matemaattiset tieteet Tietojenkäsittelytieteet 24 suuntautumisvaihtoehtoa, 23 oppiainetta
  • 5. Luonnontieteellinen tiedekunta Pääaineet biokemia eläinekologia kasviekologia eläinfysiologia kasvifysiologia genetiikka biofysiikka fysiikka geofysiikka teoreettinen fysiikka tähtitiede geologia ja mineralogia maaperägeologia epäorgaaninen kemia fysikaalinen kemia orgaaninen kemia rakennetutkimuksen kemia maantiede matematiikka sovellettu matematiikka tilastotiede tietojenkäsittelytiede
  • 6. Sivuaineet Sivuaineet ovat pääainetta tukevia oppiaineita ja opintokokonaisuuksia Tutkintoon voi sisältyä pakollisia ja/tai valinnaisia sivuaineita Sivuaineet muodostavat osan ominta asiantunti-juutta -> suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus Oulun yliopistossa ”joustava” mahdollisuus ottaa sivuaineita eri tieteenaloilta Polkuja toiselle oppialalle kandidaatintutkinnon suorittamisen jälkeen
  • 7. Yliopistojen yhteinen opetus Matkailualan verkostoyliopisto (MAVY) Maantieteen professori Jarkko Saarinen Matkailualan verkostoyliopiston opinto-opas saata-vissa LuTK:n kansliasta http://www.tourismuninet.org Rural Studies – Maaseutualan monitieteiset maisteriopinnot Tutkimusprofessori Toivo Muilu, maantieteen laitos http://www.ruralstudies.fi
  • 8. Luonnontieteellinen tiedekunta Aloituspaikat 2011 Biokemian koulutusohjelma 30 Biologian ko 50+1* Fysikaalisten tieteiden ko 95 Geotieteiden ko 20 Kemian ko 65 Maantieteen ko 35+1* Matemaattisten tieteiden ko 100 Matemaattisten tiet. ko, tilastotiede 15 Tietojenkäsittelytieteiden ko, Oulu 120 Yhteensä 530+2 * saamelaiskiintiö
  • 9. Luonnontieteellinen tiedekunta OPISKELIJAVALINTA / Hakuaika 2011 Yliopistoissa on käytössä sähköinen yhteishaku. Yhteishakuun kuuluviin koulutuksiin haetaan täyttämällä hakemus verkko-osoitteessa www.yliopistohaku.fi tai www.universitetsansokan.fi Yhteishaku alkaa 7.3.2011 ja päättyy 12.4.2011 klo 16.15. Jos haetaan hakuajan viimeisenä päivänä, sähköisen hakulomakkeesi tulee olla tallennettuna viimeistään klo 16.15. Postitse lähetettävän paperisen hakulomakkeen tulee olla perillä Opetushallituksessa viimeistään 12.4.2011 klo 16.15. Valintakokeet yleensä touko-kesäkuussa Tarkempia tietoja valintaperusteista osoitteesta: http://www.lutk.oulu.fi/tiedostot2007/tilastot/LuTKvalintaopas2011enn.pdf
  • 10. Luonnontieteellinen tiedekunta Valintakoeajat 2011 tietojenkäsittelytieteen yhteisvalintakoe pe 20.5. klo 10 – 14 maantieteen koe ma 23.5. klo 9 – 13 biokemian koe ke 25.5. klo 9 – 12 geologian koe ke 25.5. klo 13 – 16 Biologian yhteis- valintakoe to 26.5. klo 9 – 13 tilastotieteen koe to 26.5. klo 14 - 17 matematiikan koe ma 13.6. klo 10 – 13 fysiikan koe ti 14.6. klo 10 – 13 kemian koe ke 15.6. klo 10 – 13
  • 11. Luonnontieteellinen tiedekunta Valintatapoja 1) Suoravalinnalla (yo-todistuksen arvosanalla / arvosanoilla esim. matematiikan laudatur / eximia tai koulutusohjelmakohtaisesti jokin ainereaalin arvosana laudatur / eximia ); 2) Valintakokeella. Valintakoe on useimmiten pakollinen 3) Valintakokeen ja ylioppilastodistuksesta laskettujen yhteispisteiden perusteella siten, että koulutusohjelmat voivat soveltaa valinnoissaan joko kaikkia tai vain osaa kohtien 1) - 3) vaihtoehdoista .
  • 12. Luonnontieteellinen tiedekunta Pisteytys Ylioppilastodistuksen arvosanoista voidaan huomioida: matematiikan koe (eri pisteet pitkä / lyhyt); äidinkielenkoe; soveltuva ainereaalikoe / soveltuvat ainereaalikokeet tai reaalikoe joko kokeena ja / tai siitä eroteltuina ainekohtaisina pisteinä. Jos hakija on suorittanut sekä vanhan reaalikokeen että uuden ainereaalikokeen, huomioidaan paras vaihtoehto; vieraan kielen koe (eri pisteet pitkästä A-kieli tai lyhyt kieli). Jos vieraan kielen kokeita enemmän niin huomioidaan arvosana, joka antaa parhaimmat pisteet (Huom! Ruotsin / suomenkieli ei ole vieras kieli);
  • 13. Luonnontieteellinen tiedekunta Suoravalintaa Biokemian ko, Biologian ko, Maantieteen ko ja Tietojenkäsittelytieteiden ko : Ei suoravalintaa, vaan valinta yhteispisteillä ja/ tai valintakokeella Geotieteiden ko : Suoravalinta joilla fysiikan tai kemian (parempi) ainereaalikokeen arvosana on laudatur tai eximia cum laude approbatur. Kemian ko : Suoravalinta, joilla kemian ainereaalikokeesta on arvosana laudatur, * Kemian koulutusohjelmaan vai joko suoravalinnalla tai valintakokeella. Ns. yhteispistevalintaa (valintakoe + todistuspisteet) ei enää ole.
  • 14. Luonnontieteellinen tiedekunta Suoravalintaa Fysiikan ko : Ainakin yksi seuraavista ehdoista on voimassa: 1) ylioppilastutkinnon matematiikan pitkän oppimäärän kokeen arvosana on laudatur tai eximia cum laude approbatur, 2) vanhamuotoisessa reaalikokeessa fysiikan ja kemian vastausten yhteispistemäärä on vähintään 30, 3) ainereaalikokeessa fysiikan arvosana on laudatur, eximia cum laude approbatur tai magna cum laude approbatur, 4) ainereaalikokeessa fysiikan arvosana on cum laude approbatur ja matematiikan pitkän oppimäärän kokeen arvosana on vähintään magna cum laude approbatur * Fysiikan koulutusohjelmaan vai joko suoravalinnalla tai valintakokeella. Ns. yhteispistevalintaa (valintakoe + todistuspisteet) ei enää ole.
  • 15. Luonnontieteellinen tiedekunta Suoravalintaa Matemaattisten tieteiden ko : Suoravalinta, kun ainakin toinen seuraavista ehdoista on voimassa: 1 ) ylioppilastutkinnon matematiikan pitkän oppimäärän kokeen arvosana on laudatur tai eximia cum laude approbatur; 2 ) ylioppilastutkinnon matematiikan pitkän oppimäärän kokeen arvosana on magna cum laude approbatur sekä sen lisäksi äidinkielen tai joko ennen vuotta 2006 suoritetun reaalikokeen tai vuonna 2006 tai sen jälkeen suoritetun fysiikan tai kemian arvosana on laudatur tai eximia cum laude approbatur. Matemaattisten tieteiden ko, tilastotieteen linja : Samat ehdot
  • 16. Luonnontieteellinen tiedekunta Ainereaalin huomioiminen * Biokemian ko : mikäli hakijalla on arvosana joko biologian tai fysiikan kokeesta, valitaan se koe, joka antaa parhaan pistemäärän sekä Mikäli hakijalla on ainereaalikokeen arvosana kemian kokeesta. * Biologian ko : pisteitä saa kahdesta ainereaalikokeen arvosanasta erikseen määritellyllä tavalla * Fysiikan ko : Ainereaalikokeen fysiikan arvosana (suoravalinta L, EX tai MG) * Geotieteiden ko : Biologian tai maantieteen ainereaalikoe (parempi) sekä fysiikan tai kemian ainereaalikoe (parempi) (suoravalinta L tai EX fysiikka tai kemia) * Kemian ko : Ainereaalikokeen kemian arvosana (suoravalinta L)
  • 17. Luonnontieteellinen tiedekunta Ainereaalin huomioiminen * Maantieteen ko : Maantiedon (paremmat pisteet) tai muun ainereaalikokeen (paras) arvosanasta * Matemaattisten tieteiden ko : Suoravalinta fysiikan tai kemian ainereaalikokeen arvosana (L tai EX) + pitkän matematiikan MG * Matemaattisten tieteiden ko tilastotieteen linja : kuten matematiikka * Tietojenkäsittelytieteiden ko : paras ainereaalikoe
  • 18. Luonnontieteellinen tiedekunta Ammattinimikkeitä Biokemia Assistentti Kemisti Post doc tutkija Tutkija Tutkija/ Assistentti Tutkija-väitöskirjantekijä Tutkimusapulainen Tutkimusavustaja Väitöskirjantekijä Biologia Assistentti Atk-neuvoja Biologian ja maantiedon opettaja Luokanopettajan vs. Luontokouluavustaja Projektikoordinaattori Research Biologist Sivutoiminen tuntiopettaja Tuntiopettaja Tutkija Tutkimusapulainen Väitöskirjantekijä Yliopettaja
  • 19. Luonnontieteellinen tiedekunta Ammattinimikkeitä Fysikaaliset tieteet Assistentti Opintoneuvoja Erikoistutkija Käyttöliittymäsuunnittelija Lennonvarmistusvirkailija Patenttikäsittelijä Projektipäällikkö RF-designer engineer Sairaalafyysikko Suunnittelija Sw Design Engineer Tutkija / -koulutettava Geotieteet Geologi Harjoittelija Mitta-apulainen Projektigeologi Projektipäällikkö Tutkija Ympäristösihteeri
  • 20. Luonnontieteellinen tiedekunta Ammattinimikkeitä Kemia Assistentti Associate Scientist Atk-suunnittelija Matem. aineiden lehtori Ohjelmistosuunnittelija Puutarhatyöntekijä Toimitusjohtaja Tutkija Tutkimus- ja tuotekehityskemisti Tutkimusapulainen Tutkimuskemisti Ympäristöpäällikkö Maantiede Aineenopettaja Arkistoapulainen Lehtori Maantiedon ja biologian opettaja Opetuspaketin laatija Projektiassistentti/opettaja Projektipäällikkö Projektisihteeri Projektisuunnittelija Päätoiminen tuntiopettaja Tutkija Tutkimusapulainen
  • 21. Luonnontieteellinen tiedekunta Ammattinimikkeitä Matemaattiset aineet Aineenopettaja Assistentti Design Engineer Matem. aineiden lehtori Matematiikan lehtorin vs. Ohjelmistosuunnittelija Patentti-insinööri Peruskoulun opettaja Päätoiminen tuntiopettaja Systeemisuunnittelija Tietotekniikan lehtorin vs. Tutkija Tutkijakoulutettava Tietojenkäsittelytiede Assistentti Atk-päällikkö Chief Specialist Design Engineer Development Manager Ohjelmistoasiantuntija Opettaja Projektipäällikkö Release Manager Sovellussuunnittelija Suunnittelija SW Designer
  • 22. Luonnontieteellinen tiedekunta   TILASTOTIETOJA VUODEN 2010 OPISKELIJAVALINNASTA Hakemuksia ensisijaisia hyväk- alin hyväksymis- yhteensä hakemuksia sytty pistemäärä (1) Biokemian ko 231 184 45 73,25 / 120.00 Biologian ko 2) 2129 315 69 148,5 / 225 Fysik. tiet. ko 395 260 207 42,00 / 120.00 Geotieteiden ko 105 73 30 38,00 / 120.00 Kemian ko 554 386 234 xxxx / 120.00 3) Maantieteen ko 300 278 45 61,50 / 105.00 Matemaatt. tiet. ko 397 279 215 51.00 / 120.00 Matemaatt. tiet. ko, tilastotiede 77 47 28 54 / 120.00 Tietojenkäs.tieteiden ko 4) 1898 265 138 22.00 / 120.00 4) (1) Valintakokeen ja todistuspisteiden (yhteispisteiden) perusteella hyväksytyt. (2) Biologian yhteisvalinnan kaikkien hakemusten määrä sekä ensisijaisten hakemusten määrä Oulun yliopistoon. (3) Kemiassa ei yhteispistevalintaa (4) Tietojenkäsittelytieteiden yhteisvalinnan kaikkien hakemusten määrä sekä ensisijaisten hakemusten määrä Oulun yliopistoon Biokemian, geotieteiden (geologiapainotteinen), kemian, maantieteen tai tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelmiin suoraan valintakokeella hyväksyttyjen alin valintakoepistemäärä (suluissa ylin mahdollinen pistemäärä):   biokemian koe 27,25 (45) biologian ko 133 (240) geologian koe 33 (60) kemian valintakoe 37 (60) maantieteen valintakoe 39 (60) tietojenkäsittelytiet. valintakoe (Oulu) 30 (50) Tilastoa 2010 valinnasta
  • 23. Seuraavat kalvot perustuvat, Opetus- ja kulttuuriministeriön johtajan Anita Lehikoi-sen opintohallinnon päivillä Tampereella 29.9.2010 pitämään Ajankohtaiskatsaukseen. Esitelmä kokonaisuudessaan on löydet-tävissä Opintohallinnon päivien sivulta osoitteesta http://www.uta.fi/oap2010/ohjelma.html
  • 24. Ylioppilaita n. 33 000/vuosi, uusia opiskelijoita n. 56 000/vuosi n. 75 % hakee heti korkeakoulutukseen, näistä alle 40 % saa paikan Yliopistojen perustutkintojen ja ammattikorkeakoulututkintojen (nuorten koulutus) uusien opiskelijoiden mediaani-ikä on 21 vuotta, viidennes aloittajista on yli 26 vuotiaita. Alemman ja kaksiportaisen tutkinnon uusista yliopisto-opiskelijoista pelkästään ylioppilastutkinto 83 %:lla pelkkä toisen asteen ammatillinen tutkinto 1 %:lla ammattikorkeakoulututkinto 5 %:lla ja aikaisempi ylempi korkeakoulututkinto 2 %:lla Ammattikorkeakoulututkinnon (nuorten koulutus) uusista opiskelijoista pelkkä ylioppilastutkinto 65 %:lla pelkkä toisen asteen ammatillinen tutkinto 16 %:lla ja molemmat edellä mainitut tutkinnot 9 %:lla Nykytilanne – korkeakoulutuksessa (Lehikoinen / T:re 29.9.2010 )
  • 25. Nykytilanne – korkeakoulutuksessa (Lehikoinen / T:re 29.9.2010 ) Ammattikorkeakoulututkinto (nuorten koulutus) 25-vuotiaana (mediaani-ikä) ja yliopistojen ylempi korkeakoulututkinto 27–28-vuotiaana (mediaani-ikä) Yliopistojen perustutkintojen 7 vuoden läpäisyaste 49 % ja ammattikorkeakoulututkintojen 5 vuoden läpäisyaste 60 % Läpäisyaste nousee noin 70 %:iin tai ylikin, kun tarkasteluperiodia jatketaan, esim. ammattikorkeakoulututkinnoissa 7 vuoden läpäisy on 73 % Vähintään 45 opintopistettä lukuvuodessa suorittaa yliopistojen perustutkinto-opiskelijoista 39 % ja ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoista 54 % Suomessa 20–29 -vuotiaista on koulutuksessa 43 %, muualla OECD-maissa vain joka neljäs
  • 26. Johtopäätöksiä ( Lehikoinen / T:re 29.9.2010 ) tarpeisiin ja tuloksiin nähden ylimitoitettu koulutustarjonta 40 vuoden työuraa ei saavuteta osaamistavoitteiden näkökulmasta väestön koulutustaso ei nouse riittävästi ja riittävän nopeasti korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen laadun parantamiseen ei riitä voimavaroja nuoret eksyvät hajanaiseen koulutusjärjestelmään
  • 27. Korkeakoulut uudistavat opiskelijavalintaansa ja kehittävät opintojen rakennetta korkeakouluopintojen aloittamisiän alentamiseksi, opintojen nopeuttamiseksi ja keskimääräisen työelämään siirtymisiän alentamiseksi. Ylioppilastutkinnon painoarvoa opiskelijavalinnoissa lisätään ja ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevat valitaan omana hakijaryhmänään. Opinto-ohjaajakoulutuksessa käynnistetään määräaikainen laajennusohjelma ja opintojen ohjausta lisätään. Korkeakoulujen yhteinen sähköinen hakujärjestelmä valmistellaan otettavaksi käyttöön vuonna 2013. Yliopistot ottavat lisäksi käyttöönsä valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän ja ammattikorkeakoulut jatkavat opiskelijapalautejärjestelmän sisällöllistä kehittämistä. TAE 2011 (talousarvioesitys) (Lehikoinen / T:re 29.9.2010)
  • 28. Toisen asteen aikaisen ohjauksen vahvistaminen (mm. henkilökohtaiset jatko-opiskelu- ja urasuunnitelmat, opinto-ohjauksen lisääminen, kaikki ohjaavat -asenne) Korkeakouluopintojen rakenteen kehittäminen (mm. hakeminen laajempiin kokonaisuuksiin) Haku- ja valintaprosessin kehittäminen (mm. korkeakoulujen yhteinen haku- ja valintajärjestelmä, ensimmäistä paikkaa hakevat valitaan erikseen, korkeakoulujen sisäisiä ja niiden välisiä siirtymiä helpotetaan) Opintoprosessien tehostaminen ja opiskelukyvyn parantaminen (mm. mahdollisuus suorittaa opinnot tavoiteajassa, opiskelijan hyvinvoinnin tukeminen) Mistä uudistus muodostuu? (Lehikoinen / T:re 29.9.2010)
  • 29. Haku- ja valintaprosessien uudistamisen aikataulu (Lehikoinen / T:re 29.9.2010 ) Vuodet Tehtävät Syksy 2010 Uuden korkeakoulujen yhteishaun prosessien ja järjestelmän toiminnallisten vaatimusten pääpiirteiden hahmottaminen Hankkeen organisointi ja yhteydet muihin hankkeisiin (RAKETTI, SADe) 2011 Tavoitetilan prosessien kuvaaminen ja tavoitearkkitehtuurin kuvaaminen, Määrittely, suunnittelu ja toteutuksen aloitus 2012 Järjestelmän toteutus 2013 Järjestelmän käyttöönotto korkeakouluissa 2014 - Järjestelmien ylläpito
  • 30. Opiskelijavalintojen kehittämisryhmän suosituksia Seuraavat kalvot perustuvat OKM:n julkaisuun osoitteessa http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/opintojen_nopeuttaminen.html ” Ei paikoillanne, vaan valmiit, hep! Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamista pohtineen työryhmän muistioon Opiskelijat valitaan tiedekuntiin, koulutusaloille tai muihin nykyistä laajempiin kokonaisuuksiin, joissa on mahdollista päättää suuntautumisesta opintojen kuluessa. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut päättävät yhtenäisistä ja nykyistä merkittävästi laajemmista menettelyistä, joilla opinto-oikeuden jo saanut opiskelija voi siirtyä toisen pääaineen tai koulutusohjelman opiskelijaksi korkeakoulujen sisällä ja niiden välillä. Yliopistot kehittävät yliopiston sisäistä hakumenettelyä niin, että kandidaattitutkinnon suorittanut opiskelija voi siirtyä toiseen maisterivaiheen koulutukseen osallistumatta valtakunnalliseen yhteishakuun.
  • 31. Opiskelijavalintojen kehittämisryhmän suosituksia Ammattikorkeakoulut ottavat nykyistä laajemmin käyttöön opinto-oikeuden palauttamismenettelyn, jotta opinto-oikeuden menettäneiden ja opintojen loppuvaiheessa olevien opiskelijoiden ei tarvitse hakeutua uudelleen opiskelijaksi päävalintojen kautta. Korkeakoulut kehittävät jo korkeakoulututkinnon suorittaneille ja niille, joilla on tavoitteena suorittaa tutkinnon osa, mahdollisuuksia suorittaa erillisiä opintoja, oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta, erityispätevyyksiä ja avoimen yliopiston opintoja. Mikäli koulutukseen on valinta, niihin hakeudutaan yhteishaun ulkopuolella. Hakijajärjestelmä huomioi aikaisemmin korkeakoulututkinnon suorittaneet tarjoten heille tietoja täydentävistä opinnoista. Korkeakoulutusta koskevia tiedotus- ja hakupalveluja yhdistetään ns. yhden luukun periaatteella toimivaksi hakijajärjestelmäksi. Hakijajärjestelmä tarjoaa ajantasaista korkeakoulutusta, korkeakoulujen palveluja, koulutustarjontaa, korkeakoulutukseen hakeutumista ja muuta valintoja tukevaa nykyistä monipuolisempaa tietoa asiakasystävällisesti. Hakijajärjestelmä rakennetaan hakijaa ohjaavaksi ja erilaiset hakijat huomioonottavaksi järjestelmäksi.
  • 32. Nopeuttamistyöryhmän esitykset Hakijat, jotka hakevat suorittamaan ensimmäistä korkeakoulututkintoa valitaan omana ryhmänään Niille, joilla on opiskeluoikeus korkeakoulussa, luodaan joustavia siirtymis- ja hakumahdollisuuksia korkeakoulujen ja korkeakoulujärjestelmän sisällä. Yhden tai useamman korkeakoulututkinnon jo suorittaneet valitaan erillisvalinnoilla. Ylioppilastutkintoa kehitetään edelleen sisällöllisesti siten, että se palvelee paremmin korkeakoulujen opiskelijavalintoja. Ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon painoarvoa opiskelijavalinnoissa lisätään merkittävästi. Korkeakoulut lisäävät suoria todistusvalintoja. Korkeakoulut ilmoittavat etukäteen, millaisilla ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon arvosanoilla ja eri aineista saaduilla pistemäärillä hakija tulee valituksi opiskelijaksi suoraan, ilman pääsykokeisiin osallistumista.
  • 33. Nopeuttamistyöryhmän esitykset Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan erillisiä valintoja lukuun ottamatta kaikkien korkeakoulujen yhteisessä valtakunnallisessa yhteishaussa. Sähköiset hakujärjestelmät yhdistetään. Yhteishaussa otetaan myös yliopistojen osalta käyttöön hakutoivejärjestelmä, jossa hakija laittaa hakemansa koulutukset mieluisuusjärjestykseen hakuvaiheessa. Hakijan on mahdollista muuttaa antamaansa mieluisuusjärjestystä ennen kuin valintaehdotusten laatiminen alkaa. Useisiin hakukohteisiin hakeminen samanaikaisesti parantaa opintoihin sijoittumista. Yhteishaussa tyhjäksi jääneiden paikkojen täyttöprosessia tehostetaan. Korkeakoulujen tietojärjestelmiä kehitetään valtakunnallisesti siten, että ne vastaavat koulutuksen järjestämisen tavoitteisiin (RAKETTI-hanke).
  • 34. Nopeuttamistyöryhmän esitykset Korkeakoulujen valintaprosesseja kehitetään siten, että hakeutuminen tapahtuu nykyistä laajempiin kokonaisuuksiin, ei suoraan oppiaineeseen. Avoimeen yliopistoon ja avoimeen ammattikorkeakouluun siirtymistä selkeytetään korkeakoulujen laatimalla kriteeristöllä. Korkeakoulut ilmoittavat etukäteen sitovasti opintojen laajuuden ja arvosanan, jolla tutkinto-oikeus voidaan myöntää ilman pääsykoemekanismia. Kehitetään sähköisiin hakujärjestelmiin integroituva kattava sähköinen koulutustietopalvelu, joka tarjoaa elinikäisen oppimisen periaatteella kattavaa, paikkansapitävää ja ajantasaista tietoa koulutuksesta, ammateista, työelämästä ja uravaihtoehdoista sekä ammatinvalinnan neuvonta- ja ohjauspalveluista. Ylläolevat kalvot perustuvat OKM:n julkaisuun osoitteessa http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/opintojen_nopeuttaminen.html ” Ei paikoillanne, vaan valmiit, hep! Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamista pohtineen työryhmän muistio”
  • 35. Seuraavat kalvot kokonaisuudessaan löytyvät osoitteesta: http://www.laurea.fi/internet/fi/03_tietoa_laureasta/03/10_Seminaarit_ja_konferenssit/Vaisto-Oinonen.pdf Korkeakoulujen haku- ja valintajärjestelmät vuonna 2013 Katsaus korkeakoulujen opiskelijavalinnan kehittämisryhmän suunnitelmiin Milla Vaisto-Oinonen Korkeakouluseminaari 2010 17.11.2010
  • 36. Hakeminen korkeakouluihin 2013 ( Vaisto-Oinonen 17.11.2010) Syksy 2010 - Hankkeen organisointi, tavoitetilan tarkentaminen • Vuosi 2011 - Tavoitetilan prosessien ja tavoitearkkitehtuurin kuvaaminen. Määrittely, suunnittelu, toteutuksen aloitus • Vuosi 2012 - Toteutus • Käyttöönotto vuoden 2013 hakukierroksella • KSHJ (korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä) • Järjestelmässä haetaan samanaikaisesti sekä ammattikorkeakouluihin että yliopistoihin • Hakemisen aikataulu on yhdenmukaistettu • Hakijat, joilla ei ole vielä opinto-oikeutta mihinkään korkeakouluun hakevat omana ryhmänään Hakijat asettavat hakukohteensa prioriteettijärjestykseen http://www.laurea.fi/internet/fi/03_tietoa_laureasta/03/10_Seminaarit_ja_konferenssit/Vaisto-Oinonen.pdf
  • 37. Kysymyksiä ?? ( Vaisto-Oinonen 17.11.2010) * Hakija löytää sektoreiden yhteisestä koulutustietojärjestelmästä ajantasais-ta tietoa hakemisesta, valintaväylistä, tutkinnoista ja ohjelmista Kiintiöinti • Sijoitteluajot ja niiden toiminta • Hakukohteiden määrä • Hakukohteiden sitovuus • Muulla kuin kotimaisella tutkinnolla hakevien valinta • Hakeminen suurempiin kokonaisuuksiin • Yhden paikan periaate • Miten rakennetaan sekä hakija- että korkeakouluystävällinen hakujärjes-telmä?
  • 38. Tervetuloa opiskelemaan luonnontieteelliseen tiedekuntaan! Kiitos mielenkiinnosta!