ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Maahanmuuttajan suomi

•Download as PPTX, PDF•
•
J
Jukka Melaranta
1 of 38
Download to read offline
Maahanmuuttajan suomi Sopii kenelle tahansa suomen alkeiden opiskelijalle, joka haluaa oppia suomea verkon avulla.
 Opiskellaan verkkoa ja pc-tietokonetta tai Chromebookia käyttäen.  Valmiit opiskelutekstit tai luodaan itse niitä  Tärkeimmät työkalut - kontekstityökalut  Useimmat niistä perustuvat Chromen lisäosaan Context Meny Search, joka tuo käyttöön ns. kontekstityökaluja ja –valikon.  Useimpia työkaluja voi myös käyttää erillisinä muilla selaimilla ja tietokoneilla. Opetusmenetelmän kuvaus
 Monipuoliset työkalut, joilla sanoista saa selvää.  Ilmainen ja avoimessa verkossa  Runsas – verkon koottu viisaus ja kauneus  Valinnan vapaus – Voit valita opiskelutapasi ja –aineistosi suuresta määrästä mahdollisuuksia  Joustava – itseopiskelua tai ryhmissä  Perinteinen osuus mukana – Valmiit laajat materiaalit ja yksittäiset harjoitukset ja opiskelutekstit käytettävissä.  Voit keskittyä myös tutkimaan uutisotsikkoja. Alati uudistuva ja ajankohtainen sisältö.  Voit itse myös luoda materiaalisi esim. luomalla Scoop.it-kuratoituja juttuja. Ei tarvitse itse aluksi osata kirjoittaa, mutta se on mahdollista ja suotavaa. Kontekstityökalut auttavat. Edut
 Kontekstityökaluja voidaan käyttää asiayhteydessä, kontekstissä eli suoraan sähköisissä verkkoteksteissä, mikäli ne ovat ns. html-pohjaisia, mikä on yleisin muoto.  Niitä käytetään tavallisimmin hiirellä valitsemalla sana ja sitten klikkaamalla hiiren oikealla painikkeella valikkoikkuna auki ja valitsemalla sieltä sopiva työkalu.  Ohjauslevy ajaa tietysti saman asian. Mitä ovat kontekstityökalut
 Kontekstityökaluja voi käyttää sekä lukiessa että kirjoittaessa sähköisiä tekstejä verkossa.  Niitä voi käyttää kaikenlaisilla verkkosivuilla – myös useimmissa valmiissa oppimateriaaleissa ja harjoituksissa. Niillä saa tietoa sanoista. Tekstin tulee kuitenkin olla html:ää. Kontekstityökaluja voi käyttää kaikkialla verkossa
 Suomen sanakirjoja kuten Kielitoimiston sanakirja, SuomiSanakirja ja Wikisanakirja  Kuvahaku – Google ja muut – Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.  Perusmuodon löytäjiä (kaksi)  Verbityökalut (kolme), antavat perusmuodon ja konjugaation  Googlen kääntäjä  Kielten sanakirjoja  Tavuttaja  Synonyymihakuja  Lausesanakirjoja  Monia muita hakukoneita  Työkaluja/hakukoneita voi lisätä itse erikseenkin.  Tämä on tämänhetkinen valikoima, on eräitä vaihtoehtoisia työkaluja. Mitä kontekstityökaluja on? Context Meny Searchiin kiinnitettäviä Avautuvat viereiseen äٱ
Tältä kontekstivalikko äٳää oikeassa ympäristössä - kontekstissa
Nämä työkalut saa heti siirrettyä
 Valitaan sana, avataan hiiren oikealla korvalla valikkoikkuna ja klikataan haluttua työkalua, joka avautuu viereiseen, uuteen äٱ.  Sanalle voi edelleen hakea sieltä lisää selityksiä.  Usein kannattaa ensin hakea perusmuoto.  Hienot työkalut ovat monista eri lähteistä.  Ne on tuotu ainutlaatuisesti yhdessä toimiviksi. Miten työkaluja käytetään
 Puhesynteesi SpeakIt  Oikeinkirjoituksen tarkistaja  Omniboxiin kiinnitettävät hakukoneet, jotka vuorollaan ovat oletushakukoneina  Tavallisimmin Omniboxin oletushakukone on Google.  Kääntäjä  Omniboxia ei yleensä tunneta. Tyydytään vain Googleen siinä. Erillisiä kontekstilisäosia samassa yleisessä kontekstivalikossa/ikkunassa
 Ladataan Chromen Web Storesta  Googlen sanakirja ei ole kontekstivalikossa, mutta kääntäjä käyttää samaa tietokantaa.  Se toimii kaikissa html-teksteissä joko kaksoisklikkaamalla sanaa tai painamalla samalla ns. triggeriä (esim Ctrl) ja kaksoisklikkaamalla. Valitse asetuksista.  Kaksoisklikkaaminen on sama kuin valitseminen. Hiirellä voi myös valita, maalata sanan tai ilmauksen.  Googlen sanakirjassa on valittavana useita maailmankieliä selityskieliksi. Tässä keskitytään englantiin. Sanakirja toimii myös suomalaisten sanojen selittäjänä.  Se sopii hyvin kaikkeen kielenopiskeluun ja on mahtava resurssi. Googlen sanakirja
Googlen sanakirja työssään
 Pitää käyttää Chromea tai Chromebookia.  Context Meny Search ja erilliset laajennukset haetaan ja ladataan sovelluskaupasta ilmaiseksi.  Ne näkyvät Chromen asetusten kohdassa Lisää työkaluja.  CMS:n työkalut saa yhdellä kertaa siirtämällä täällä oleva tiedosto, copypastaamalla sen asetusten kohtaan Other options.  Samat hakukoneet saa erikseen asentamalla Chromen omniboxiin. Nekin ovat hyödyllisiä. Tietoa saa suoraan ja heti. Miten kontekstityökalut saa itselleen?
 Oppimateriaaleissa  Erillisissä harjoituksissa ja virikkeissä, (jos ne ovat html:ää)  Missä tahansa verkkosivussa (html)  Soveliaissa lukuteksteissä: luonto  Skuuppilehdissä, joita itse teen tai opiskelija itse ryhtyy julkaisemaan  Eräissä uutisportaaleissa kuten Suomen Sanomat  Selkokielisissä uutisissa kuten Selkouutiset ja Selkosanomat  Suomen lähihistorian mukavissa jutuissa Ylen Elävässä arkistossa  Inhimillisissä pikkujutuissa  Suomalaisuuden teemoissa  Verkkolehdet, kotisivut… Missä kontekstityökaluja käytetään?
 On paljon valmista materiaalia, joka on selkokielistä, lyhyttä tai muuten tarkoitettu esim. maahanmuuttajille.  Olen itsekin kerännyt tuollaista materiaalia:  Linkkilistoina  Scoop.it-julkaisuissa  ThingLink-kuvina, Maahanmuuttajien suomi, Learn Finnish  Linkkiparvina kuten tämä  Myös englanniksi Lukutekstit
 Scoop.it-artikkeli on ns. kuratointia. Se tekee esim. uutisesta lyhennetyn version, jossa on tavallisesti otsikko, kuva ja jutun kärki eli ingressi.  Otsikosta ja kuvasta menee linkki varsinaiseen artikkeliin, joten otsikkoa ei voi klikkailla menemättä itse juttuun.  Ingressistä ei mene linkkiä minnekään.  Otsikko on sopiva lyhenne ja tiivistelmä.  Toki sanoja voi tutkia alkuperäisessä artikkelissakin, mutta tässä keskitytään nyt otsikoihin. Siihen on sopiva työkalu: Oikofix. Oppimateriaalia otsikoista
 Oikofix on suomalainen palvelu. Keskitytään sen analysointiosaan. Siihen voi kirjoittaa tai copypastata sanan, lauseen, virkkeen, kappaleen… mistä tahansa lähteestä.  Vaikka skuuppijuttujen otsikko onkin linkki, sen oppii helposti copypastaamaan oikofixiin ilman että mennään linkkiin.  Oikofix antaa hyvin monille sanoille mm. perusmuodon ja muuta tietoa pieneen ikkunaan, joka avautuu jokaiseen sanaan.  Ikkunasta ja perusmuodosta voi jokaisesta sanasta hakea tietoa kontekstityökaluilla.  Perusmuodon löytäjiä on kontekstivalikossakin. Niitä voi käyttää myös, jos ei sovella oikofixiä, vaan on jossakin verkkotekstissä.  Oikofixissä on myös oikeinkirjoituksen tarkistin. Oikofix
Tältä Oikofixin analysointiosa äٳää
Otsikko on copypastattu
Sanalle lehtolapsi haetaan merkitystä Kielitoimiston sanakirjasta
Selitys sanakirjassa
 Perusmuotoa ja sanakirjamuotoa on totuttu pitämään synonyymeinä, vaikka verbeillä se on hieman eri asia. Verbien sanakirjamuoto on I infinitiivi.  Maahanmuuttaja tarvitsee perusmuotoa hakiessaan sanoille selityksiä mm. sanakirjoista.  On tietenkin hyvä, että taitoa perusmuodon löytämiseen kehittyy ja kehitetään. Siihen kontekstityökalut ja Oikofix ovat sopivia. Perusmuoto on A ja O
 Googlen sanakirja ja Kääntäjä yrittävät selittää myös taivutusmuotoja. Samoin Google-haut.  Ne tekevät myös virheitä.  Lausesanakirjoista kuten Tatoeba voi hakea myös taivutusmuodoilla.  Monista korpuksista voi hakea taipuneillakin muodoilla kuten Project Gutenbergin klassikkokirjoista. Aina ei tarvita perusmuotoa
 Perusmuodon löytäjät antavat myös verbien perusmuodon/sanakirjamuodon, joita voi olla useita.  Verbityökalut voivat myös löytää verbin perusmuodon ja antaa koko taivutuskaavan eli konjugaation.  Jos mukana on liitepartikkeleita yms. ne pitää ensin jättää pois tai valita vain itse pelkkä verbimuoto.  Sanan voi kirjoittaa hakuruutuun tai johonkin sähköiseen lehtiöön ja hakea sieltä kontekstityökaluilla.  Eräs mahdollisuus on vaihtaa ja käyttää omniboxin hakukoneita. Verbit
Tutkitaan onko sana verbi
Tämä aukeaa uuteen äٱ
Tässä on taivutuskaava vallata- verbille
 Maahanmuuttajankin tulee kehittää tavutajuaan, mihin tavuttaja kontekstivalikossa on hyvä apu.  Sillä saa minkä tahansa sanan tavujaon. Onnistumisprosentti on varmaan yli 99,9%, kaikkeen kone ei pysty.  Tavuja kannattaa taputtaa ja leikkiä tavujunaa. Tavut
 Haetaan perusmuoto: valitaan sana, klikataan hiiren oikealla korvalla, avautuneesta ikkunasta klikataan asianomaista työkalua.  Perusmuodosta voi hakea sanakirjaselityksen.  Voidaan hakea myös:  Kuva – kertoo enemmän kuin tuhat sanaa  Käännös kaikilla Googlen kielillä – kritiikki säilytettävä  Verbeistä on erikseen tunnistaja ja perusmuodon hakija, josta saa koko konjugaation.  Asiayhteys lausesanakirjasta tai muualta  Ääntämys erillisellä lisäosalla  Muuta mukavaa Miten kontekstityökaluja tavallisesti käytetään
 Vuoden 2014 lopulla vapautettiin Kielitoimiston sanakirja, jossa on yli 100000 sanaa. Se on suosikkini. Siinä ei ole kuvia, mutta niitä saa kontekstikuvahaulla.  Olen kehittänyt Kielitoimiston sanakirjaan paljon lisäarvoa.  SuomiSanakirjassa on paljon ns. mashup-aineistoa (koottu useista lähteistä): sivistyssanoja, synonyymejä yms.  Wikisanakirja on myös laaja. Useista sanoista on sieltä myös linkki Kielitoimiston sanakirjaan. Sanakirjoja
 Tatoeba-lausesanakirja on kätevä palvelu, jolla saa esimerkkejä sanan käytöstä ja käyttäytymisestä lauseissa. Sekin on kontekstityökaluna.  Googlettamalla saa asiayhteyksiä. Sekin on valikossa.  On monia muitakin hienoja palveluja, korpuksia ja hakukoneita, joissa saa asiayhteyksiä. Muita asiayhteyksiä
 Chromessa on myös ääntämisen opettaja, puhesynteesi SpeakIt, joka on robotti. Sillä on suomeksi miellyttävä naisääni. Sen loppuhenkoset, aspiraatio, prosodia ei tietenkään ole ihmisäänen tasoa, mutta mielestäni tyydyttävä. Ääntäminen
 Chromessa on mahtava omnibox, johon saa kiinnitettyä muitakin hakukoneita kuin Google.  Kun sitä oppii käyttämään, saa suoraan osoiteriviltä - joka on juuri se omnibox - hakutuloksia. Siinä toimii myös oletushakukone, joka tavallisesti on Google.  Muitakin hakukoneita on pilvin pimein.  Hakukoneita saa kertaluonteisesti tai vaihtamalla oletushakukoneen. Käyttö on helppoa. Omnibox
 Oppitori on edublogi, jossa on paljon muutakin kuin suomen alkeiden opetusmenetelmä.  Tietoa Suomesta ja suomalaisuudesta.  Yleistietoa  Linkkejä ja copypastauksia.  Oppitori saa n. 3000 klikkausta arkisin joka päivä. Jo lähes 3 miljoonaa klikkausta.  Oppitorin Suomi-skuuppilehti johtaa suomalaisia tilastoja, vaikka klikkausmäärät eivät olekaan kovin suuria. Oppitori
 Skuupit ovat Scoop.it-palvelulla tehtyä kuratointia. Ne ovat oikeastaan kuvallisia linkkilistoja: otsikko, kuva ja ingressi, joista kahdesta ensimmäisestä linkki alkuperäiseen artikkeliin tai verkkosivuun  Minulla on Suomiskuupit, jossa on monenlaista pysyvää aineistoa.  Ryhmiä ja teemoja on paljon. Niitä on linkkiparvina, ThingLink- esityksinä (kuvina) ja niitä voi hakea hakutoiminnoilla  Erikseen on uutisskuuppeja nimeltä Lehti ja englanninkielinen Human Interest-lehti.  Oletan että skuupit ja kuratointi ovat laillisia, ne ovat kansainvälinen ilmiö.  Skuuppeja voisivat opiskelijatkin tehdä, samoin julkaista muutakin. ThingLinkin tekeminen on helppoa. Skuupit
Tältä skuuppiuutiset näyttävät
 Käyttää monella tapaa hyväkseen verkon koottua viisautta.  Olen ”keksinyt” kontekstityökalut, joilla sanoille saa selityksiä.  Voi opiskella itseksesi tai erilaisissa ryhmissä pienellä alkuohjauksella.  Kaikki on ilmaista ja avointa.  Opiskelija voi itsekin julkaista ja saada apua konteksti- ja muista työkaluista.  Tämä on osa isommasta Suomen kulttuuria, luontoa ja kieltä esittelevästä paketista.  Kuvallisuus ja huumori ovat mukana oleellisina osina.  Voisi tehdä myös parodiaa ja satiiria. Keksimällä ja vaihtamalla otsikoita ja kuvia.  Menetelmä sopii kaikille kielille. Suomalainen voi opiskella esim. englantia.  Ei tarvitse olla maahanmuuttaja. Tästä materiaalista
Tekijä eläkkeellä oleva opettaja, yhteiskuntatieteen maisteri Jukka Melaranta

More Related Content

Maahanmuuttajan suomi

  • 1. Maahanmuuttajan suomi Sopii kenelle tahansa suomen alkeiden opiskelijalle, joka haluaa oppia suomea verkon avulla.
  • 2.  Opiskellaan verkkoa ja pc-tietokonetta tai Chromebookia käyttäen.  Valmiit opiskelutekstit tai luodaan itse niitä  Tärkeimmät työkalut - kontekstityökalut  Useimmat niistä perustuvat Chromen lisäosaan Context Meny Search, joka tuo käyttöön ns. kontekstityökaluja ja –valikon.  Useimpia työkaluja voi myös käyttää erillisinä muilla selaimilla ja tietokoneilla. Opetusmenetelmän kuvaus
  • 3.  Monipuoliset työkalut, joilla sanoista saa selvää.  Ilmainen ja avoimessa verkossa  Runsas – verkon koottu viisaus ja kauneus  Valinnan vapaus – Voit valita opiskelutapasi ja –aineistosi suuresta määrästä mahdollisuuksia  Joustava – itseopiskelua tai ryhmissä  Perinteinen osuus mukana – Valmiit laajat materiaalit ja yksittäiset harjoitukset ja opiskelutekstit käytettävissä.  Voit keskittyä myös tutkimaan uutisotsikkoja. Alati uudistuva ja ajankohtainen sisältö.  Voit itse myös luoda materiaalisi esim. luomalla Scoop.it-kuratoituja juttuja. Ei tarvitse itse aluksi osata kirjoittaa, mutta se on mahdollista ja suotavaa. Kontekstityökalut auttavat. Edut
  • 4.  Kontekstityökaluja voidaan käyttää asiayhteydessä, kontekstissä eli suoraan sähköisissä verkkoteksteissä, mikäli ne ovat ns. html-pohjaisia, mikä on yleisin muoto.  Niitä käytetään tavallisimmin hiirellä valitsemalla sana ja sitten klikkaamalla hiiren oikealla painikkeella valikkoikkuna auki ja valitsemalla sieltä sopiva työkalu.  Ohjauslevy ajaa tietysti saman asian. Mitä ovat kontekstityökalut
  • 5.  Kontekstityökaluja voi käyttää sekä lukiessa että kirjoittaessa sähköisiä tekstejä verkossa.  Niitä voi käyttää kaikenlaisilla verkkosivuilla – myös useimmissa valmiissa oppimateriaaleissa ja harjoituksissa. Niillä saa tietoa sanoista. Tekstin tulee kuitenkin olla html:ää. Kontekstityökaluja voi käyttää kaikkialla verkossa
  • 6.  Suomen sanakirjoja kuten Kielitoimiston sanakirja, SuomiSanakirja ja Wikisanakirja  Kuvahaku – Google ja muut – Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.  Perusmuodon löytäjiä (kaksi)  Verbityökalut (kolme), antavat perusmuodon ja konjugaation  Googlen kääntäjä  Kielten sanakirjoja  Tavuttaja  Synonyymihakuja  Lausesanakirjoja  Monia muita hakukoneita  Työkaluja/hakukoneita voi lisätä itse erikseenkin.  Tämä on tämänhetkinen valikoima, on eräitä vaihtoehtoisia työkaluja. Mitä kontekstityökaluja on? Context Meny Searchiin kiinnitettäviä Avautuvat viereiseen äٱ
  • 7. Tältä kontekstivalikko äٳää oikeassa ympäristössä - kontekstissa
  • 8. Nämä työkalut saa heti siirrettyä
  • 9.  Valitaan sana, avataan hiiren oikealla korvalla valikkoikkuna ja klikataan haluttua työkalua, joka avautuu viereiseen, uuteen äٱ.  Sanalle voi edelleen hakea sieltä lisää selityksiä.  Usein kannattaa ensin hakea perusmuoto.  Hienot työkalut ovat monista eri lähteistä.  Ne on tuotu ainutlaatuisesti yhdessä toimiviksi. Miten työkaluja käytetään
  • 10.  Puhesynteesi SpeakIt  Oikeinkirjoituksen tarkistaja  Omniboxiin kiinnitettävät hakukoneet, jotka vuorollaan ovat oletushakukoneina  Tavallisimmin Omniboxin oletushakukone on Google.  Kääntäjä  Omniboxia ei yleensä tunneta. Tyydytään vain Googleen siinä. Erillisiä kontekstilisäosia samassa yleisessä kontekstivalikossa/ikkunassa
  • 11.  Ladataan Chromen Web Storesta  Googlen sanakirja ei ole kontekstivalikossa, mutta kääntäjä käyttää samaa tietokantaa.  Se toimii kaikissa html-teksteissä joko kaksoisklikkaamalla sanaa tai painamalla samalla ns. triggeriä (esim Ctrl) ja kaksoisklikkaamalla. Valitse asetuksista.  Kaksoisklikkaaminen on sama kuin valitseminen. Hiirellä voi myös valita, maalata sanan tai ilmauksen.  Googlen sanakirjassa on valittavana useita maailmankieliä selityskieliksi. Tässä keskitytään englantiin. Sanakirja toimii myös suomalaisten sanojen selittäjänä.  Se sopii hyvin kaikkeen kielenopiskeluun ja on mahtava resurssi. Googlen sanakirja
  • 13.  Pitää käyttää Chromea tai Chromebookia.  Context Meny Search ja erilliset laajennukset haetaan ja ladataan sovelluskaupasta ilmaiseksi.  Ne näkyvät Chromen asetusten kohdassa Lisää työkaluja.  CMS:n työkalut saa yhdellä kertaa siirtämällä täällä oleva tiedosto, copypastaamalla sen asetusten kohtaan Other options.  Samat hakukoneet saa erikseen asentamalla Chromen omniboxiin. Nekin ovat hyödyllisiä. Tietoa saa suoraan ja heti. Miten kontekstityökalut saa itselleen?
  • 14.  Oppimateriaaleissa  Erillisissä harjoituksissa ja virikkeissä, (jos ne ovat html:ää)  Missä tahansa verkkosivussa (html)  Soveliaissa lukuteksteissä: luonto  Skuuppilehdissä, joita itse teen tai opiskelija itse ryhtyy julkaisemaan  Eräissä uutisportaaleissa kuten Suomen Sanomat  Selkokielisissä uutisissa kuten Selkouutiset ja Selkosanomat  Suomen lähihistorian mukavissa jutuissa Ylen Elävässä arkistossa  Inhimillisissä pikkujutuissa  Suomalaisuuden teemoissa  Verkkolehdet, kotisivut… Missä kontekstityökaluja käytetään?
  • 15.  On paljon valmista materiaalia, joka on selkokielistä, lyhyttä tai muuten tarkoitettu esim. maahanmuuttajille.  Olen itsekin kerännyt tuollaista materiaalia:  Linkkilistoina  Scoop.it-julkaisuissa  ThingLink-kuvina, Maahanmuuttajien suomi, Learn Finnish  Linkkiparvina kuten tämä  Myös englanniksi Lukutekstit
  • 16.  Scoop.it-artikkeli on ns. kuratointia. Se tekee esim. uutisesta lyhennetyn version, jossa on tavallisesti otsikko, kuva ja jutun kärki eli ingressi.  Otsikosta ja kuvasta menee linkki varsinaiseen artikkeliin, joten otsikkoa ei voi klikkailla menemättä itse juttuun.  Ingressistä ei mene linkkiä minnekään.  Otsikko on sopiva lyhenne ja tiivistelmä.  Toki sanoja voi tutkia alkuperäisessä artikkelissakin, mutta tässä keskitytään nyt otsikoihin. Siihen on sopiva työkalu: Oikofix. Oppimateriaalia otsikoista
  • 17.  Oikofix on suomalainen palvelu. Keskitytään sen analysointiosaan. Siihen voi kirjoittaa tai copypastata sanan, lauseen, virkkeen, kappaleen… mistä tahansa lähteestä.  Vaikka skuuppijuttujen otsikko onkin linkki, sen oppii helposti copypastaamaan oikofixiin ilman että mennään linkkiin.  Oikofix antaa hyvin monille sanoille mm. perusmuodon ja muuta tietoa pieneen ikkunaan, joka avautuu jokaiseen sanaan.  Ikkunasta ja perusmuodosta voi jokaisesta sanasta hakea tietoa kontekstityökaluilla.  Perusmuodon löytäjiä on kontekstivalikossakin. Niitä voi käyttää myös, jos ei sovella oikofixiä, vaan on jossakin verkkotekstissä.  Oikofixissä on myös oikeinkirjoituksen tarkistin. Oikofix
  • 20. Sanalle lehtolapsi haetaan merkitystä Kielitoimiston sanakirjasta
  • 22.  Perusmuotoa ja sanakirjamuotoa on totuttu pitämään synonyymeinä, vaikka verbeillä se on hieman eri asia. Verbien sanakirjamuoto on I infinitiivi.  Maahanmuuttaja tarvitsee perusmuotoa hakiessaan sanoille selityksiä mm. sanakirjoista.  On tietenkin hyvä, että taitoa perusmuodon löytämiseen kehittyy ja kehitetään. Siihen kontekstityökalut ja Oikofix ovat sopivia. Perusmuoto on A ja O
  • 23.  Googlen sanakirja ja Kääntäjä yrittävät selittää myös taivutusmuotoja. Samoin Google-haut.  Ne tekevät myös virheitä.  Lausesanakirjoista kuten Tatoeba voi hakea myös taivutusmuodoilla.  Monista korpuksista voi hakea taipuneillakin muodoilla kuten Project Gutenbergin klassikkokirjoista. Aina ei tarvita perusmuotoa
  • 24.  Perusmuodon löytäjät antavat myös verbien perusmuodon/sanakirjamuodon, joita voi olla useita.  Verbityökalut voivat myös löytää verbin perusmuodon ja antaa koko taivutuskaavan eli konjugaation.  Jos mukana on liitepartikkeleita yms. ne pitää ensin jättää pois tai valita vain itse pelkkä verbimuoto.  Sanan voi kirjoittaa hakuruutuun tai johonkin sähköiseen lehtiöön ja hakea sieltä kontekstityökaluilla.  Eräs mahdollisuus on vaihtaa ja käyttää omniboxin hakukoneita. Verbit
  • 27. Tässä on taivutuskaava vallata- verbille
  • 28.  Maahanmuuttajankin tulee kehittää tavutajuaan, mihin tavuttaja kontekstivalikossa on hyvä apu.  Sillä saa minkä tahansa sanan tavujaon. Onnistumisprosentti on varmaan yli 99,9%, kaikkeen kone ei pysty.  Tavuja kannattaa taputtaa ja leikkiä tavujunaa. Tavut
  • 29.  Haetaan perusmuoto: valitaan sana, klikataan hiiren oikealla korvalla, avautuneesta ikkunasta klikataan asianomaista työkalua.  Perusmuodosta voi hakea sanakirjaselityksen.  Voidaan hakea myös:  Kuva – kertoo enemmän kuin tuhat sanaa  Käännös kaikilla Googlen kielillä – kritiikki säilytettävä  Verbeistä on erikseen tunnistaja ja perusmuodon hakija, josta saa koko konjugaation.  Asiayhteys lausesanakirjasta tai muualta  Ääntämys erillisellä lisäosalla  Muuta mukavaa Miten kontekstityökaluja tavallisesti käytetään
  • 30.  Vuoden 2014 lopulla vapautettiin Kielitoimiston sanakirja, jossa on yli 100000 sanaa. Se on suosikkini. Siinä ei ole kuvia, mutta niitä saa kontekstikuvahaulla.  Olen kehittänyt Kielitoimiston sanakirjaan paljon lisäarvoa.  SuomiSanakirjassa on paljon ns. mashup-aineistoa (koottu useista lähteistä): sivistyssanoja, synonyymejä yms.  Wikisanakirja on myös laaja. Useista sanoista on sieltä myös linkki Kielitoimiston sanakirjaan. Sanakirjoja
  • 31.  Tatoeba-lausesanakirja on kätevä palvelu, jolla saa esimerkkejä sanan käytöstä ja käyttäytymisestä lauseissa. Sekin on kontekstityökaluna.  Googlettamalla saa asiayhteyksiä. Sekin on valikossa.  On monia muitakin hienoja palveluja, korpuksia ja hakukoneita, joissa saa asiayhteyksiä. Muita asiayhteyksiä
  • 32.  Chromessa on myös ääntämisen opettaja, puhesynteesi SpeakIt, joka on robotti. Sillä on suomeksi miellyttävä naisääni. Sen loppuhenkoset, aspiraatio, prosodia ei tietenkään ole ihmisäänen tasoa, mutta mielestäni tyydyttävä. Ääntäminen
  • 33.  Chromessa on mahtava omnibox, johon saa kiinnitettyä muitakin hakukoneita kuin Google.  Kun sitä oppii käyttämään, saa suoraan osoiteriviltä - joka on juuri se omnibox - hakutuloksia. Siinä toimii myös oletushakukone, joka tavallisesti on Google.  Muitakin hakukoneita on pilvin pimein.  Hakukoneita saa kertaluonteisesti tai vaihtamalla oletushakukoneen. Käyttö on helppoa. Omnibox
  • 34.  Oppitori on edublogi, jossa on paljon muutakin kuin suomen alkeiden opetusmenetelmä.  Tietoa Suomesta ja suomalaisuudesta.  Yleistietoa  Linkkejä ja copypastauksia.  Oppitori saa n. 3000 klikkausta arkisin joka päivä. Jo lähes 3 miljoonaa klikkausta.  Oppitorin Suomi-skuuppilehti johtaa suomalaisia tilastoja, vaikka klikkausmäärät eivät olekaan kovin suuria. Oppitori
  • 35.  Skuupit ovat Scoop.it-palvelulla tehtyä kuratointia. Ne ovat oikeastaan kuvallisia linkkilistoja: otsikko, kuva ja ingressi, joista kahdesta ensimmäisestä linkki alkuperäiseen artikkeliin tai verkkosivuun  Minulla on Suomiskuupit, jossa on monenlaista pysyvää aineistoa.  Ryhmiä ja teemoja on paljon. Niitä on linkkiparvina, ThingLink- esityksinä (kuvina) ja niitä voi hakea hakutoiminnoilla  Erikseen on uutisskuuppeja nimeltä Lehti ja englanninkielinen Human Interest-lehti.  Oletan että skuupit ja kuratointi ovat laillisia, ne ovat kansainvälinen ilmiö.  Skuuppeja voisivat opiskelijatkin tehdä, samoin julkaista muutakin. ThingLinkin tekeminen on helppoa. Skuupit
  • 37.  Käyttää monella tapaa hyväkseen verkon koottua viisautta.  Olen ”keksinyt” kontekstityökalut, joilla sanoille saa selityksiä.  Voi opiskella itseksesi tai erilaisissa ryhmissä pienellä alkuohjauksella.  Kaikki on ilmaista ja avointa.  Opiskelija voi itsekin julkaista ja saada apua konteksti- ja muista työkaluista.  Tämä on osa isommasta Suomen kulttuuria, luontoa ja kieltä esittelevästä paketista.  Kuvallisuus ja huumori ovat mukana oleellisina osina.  Voisi tehdä myös parodiaa ja satiiria. Keksimällä ja vaihtamalla otsikoita ja kuvia.  Menetelmä sopii kaikille kielille. Suomalainen voi opiskella esim. englantia.  Ei tarvitse olla maahanmuuttaja. Tästä materiaalista
  • 38. Tekijä eläkkeellä oleva opettaja, yhteiskuntatieteen maisteri Jukka Melaranta

Editor's Notes

  • #2: Maahanmuuttajat, suomalaisten puolisot ja kaikki, jotka haluavat oppia suomen alkeita verkon avulla. Itseopiskelua mutta aivan hyvin myös ryhmissä.
  • #3: Tuo Context Meny Searchin käyttö suomen opiskelussa on täysin minun keksintöni. Tietysti useimpia työkaluja voi käyttää muillakin selaimilla ja tietokoneilla, mutta se on huomattavasti työläämpää. Työkalut voivat olla vaikka selaimen kirjanmerkkipalkin kansiossa, josta ne on helppo napata. Mutta miksi käyttää työläämpää metodia?
  • #4: Verkossa on paljon julkisin varoin tehtyjä materiaaleja sekä yksittäisiä harjoituksia. Kuitenkin on vielä enemmän tekstejä, joita voidaan käyttää opiskelumateriaalina. Niitä voi myös luoda kuten olen tehnyt skuuppijulkaisuja. On myös paljon ulkomaalaisia verkkopalveluja, joita voidaan käyttää myös suomen opiskelussa. Itse Context Meny Search- laajennus on sellainen.
  • #5: Kontekstityökalut on oma termini samoin skuuppilehti. Ehkä myös klikkaussanakirja, jota käytän Google Dictionarysta.
  • #6: Ihan kaikissa teksteissä eivät kontekstityökalut toimi, esim. java-pohjaisissa.
  • #7: Keksin kokeilujen kautta että samat ”osoitteet” voi laittaa myös omniboxiin. Että nämä hakukoneet voi liittää CMS-laajennukseen on oma keksintöni. Se on vaatinut satoja tunteja tietokoneen äärellä. Ei ole tietenkään selvää, että maahanmuuttaja ymmärtää sanakirjaselityksen. Voi olla, että kääntäjä on ymmärrettävämpi. Myös kuva selittää, mutta kaikesta ei voi saada kuvia. On abstrakteja asioita.
  • #9: Juuri nämä työkalut on oma valintani. Niitä voisi olla vähemmän tai enemmän.
  • #10: Minulla on ollut vain yksi maahanmuuttaja koekaniinina.
  • #11: Nämä eivät ole Context Meny Searchin valintaikkunassa. Kääntäjän sinne saa.
  • #12: En pysty ymmärtämään miksei Googlen sanakirja ole yleisemmin tiedossa. Englanninkielisessä tekstissä se on suvereeni, mutta suomessa ja muissa pikkukielissä sitä vaivaa sama kuin Googlen Kääntäjää – sehän se onkin itse asiassa. Mutta se yrittää kääntää kaikkea.
  • #13: Googlen sanakirja on nopein – häiritsevänkin. Jos haluaa opiskella kunnolla, kannattaa ensin käyttää muita työkaluja.
  • #14: Muista vielä tallentaa siirto ja ehkä vielä painaa reload eli refresh.
  • #15: Luontotekstien lisäksi on lastenkirjoja ja muita suomalaisesta elämästä kertovia tekstejä. Selkouutisissa on myös ääni.
  • #16: Lukuteksteistä ei ole pulaa. Kannattaa ehkä itse luoda esim. skuuppeja, jolloin tekstit merkitsevät itselle enemmän. Voi myös re-skuupata eli ottaa omakseen toisten skuuppeja. Se on yhteistyötä.
  • #17: Myös Twitter ja Facebook voivat olla kuratointia. Palveluja on paljon.
  • #18: Oikofixissä kerrotaan myös sanaluokka. Niin myös perusmuodon löytäjissä kontekstityökaluissa, mutta englanninkielisinä lyhenteinä.
  • #19: Otsikko vaikka onkin linkki on suhteellisen helppo maalata ja copypastata Oikofixiin. Oikofixin tekijä sai minulta hieman apua.
  • #23: Olen laatinut paljon sanalistoja, joissa myös voi työskennellä. Hakea perusmuodosta taivutettuja ja toisinpäin. Hakea sanoille selityksiä.
  • #24: Kahdesta perusmuodon löytäjästä ehkä Tromssan yliopiston on parempi, koska siellä on vähemmän sanoja. Princetonin ja Helsingin yliopiston Nykykielten laitoksen demoissa on paljon sanoja, joiden sekaan perusmuoto on vaarassa hukkua.
  • #25: Voi myös kokeilla onko itse keksitty sana- tai verbimuoto oikein. Omnibox on myös siihen sopiva. Omnibox sopii hyvin kirjoittamisen avuksi. Kontekstityökalut ja omnibox auttavat myös sähköpostissa.
  • #27: Konjugaatio aukeaa kun klikkaa merkittyä linkkiä.
  • #28: Tämä on vain osa avautuneesta konjugaatiosta.
  • #29: Tavuttaja tulee Tromssan yliopiston saamen laitokselta. Olen auttanut kyseistä professoria. Sieltä on myös toinen perusmuodon löytäjä.
  • #30: Otin mukaan myös karttahaun, joka äٳää paikan Suomen kartalla. Sattumalta tuli.
  • #31: Nappasin Kielitoimiston sanakirjan sanat listaksi. Tuntematon ystävä ohjelmoi siihen random-toiminnon. Kielitoimiston sanakirjassa voi myös hakea puhumalla erään Chromen lisäoan avulla. Puhehaulla voi hakea myös kuvia ja tietysti tavallisia Google-hakuja Chromessa.
  • #32: Olen itsekin lisännyt Tatoebaan yli 10000 lauseen käännöstä. Tein tosin paljon hävettäviä virheitä.
  • #33: Select and Speak on kadonnut Chromen Web Storesta, mutta onneksi siellä on SpeakIt, joka ajaa saman asian.
  • #34: Omniboxia ei yleensä osata käyttää, vaikka se onkin voimallinen työkalu.
  • #35: Olen tehnyt Oppitoria yli 5 vuotta, skuuppilehtiä yli 2 vuotta. Klikkauksia on paljon, mutta maahanmuuttajien osuus on varmaan hyvin pieni.
  • #36: Skuuppilehtien tekeminen ei ole kovin yleistynyt Suomessa. Lukijoita on vähän, vaikka niitä voisi lukea itse skuuppaamatta. Tarjontaa on paljon.
  • #37: Tässä näkyvät otsikko ja kuva mutta ei ingressiä, jutun kärkeä. Voi myös tehdä skuupin ilman linkkejä. Jos vetää selaimen yläpalkkiin ns. bookmarkletin, skuupin teko helpottuu. Silti pitää toimittaa ja katsoa että kaikki on oikein. Itsekin voi kirjoittaa kommentteja ja tehdä linkkejä.
  • #38: Mielestäni opiskelumenetelmästä pitäisi ensin saada kunnon projekti, jossa sitä kokeillaan.