Maahanmuuttajan suomi 2a
- 1. Maahanmuuttajan suomi Sopii kenelle tahansa suomen alkeiden opiskelijalle, joka haluaa oppia suomea verkon avulla.
- 2.  Monipuoliset työkalut, joilla sanoista saa selvää.  Ilmainen  Runsas – verkon koottu viisaus ja kauneus  Valinnan vapaus – Voit valita opiskelutapasi ja –aineistosi suuresta määrästä mahdollisuuksia  Perinteinen – Valmiit laajat materiaalit ja yksittäiset harjoitukset ja opiskelutekstit käytössä  Voit keskittyä myös tutkimaan uutisotsikkoja. Alati uudistuva ja ajankohtainen.  Voit itse myös luoda materiaalisi esim. luomalla Scoop.it- kuratoituja juttuja. Ei tarvitse itse aluksi osata kirjoittaa, mutta se on mahdollista ja suotavaa. Kontekstityökalut auttavat. Edut
- 3.  Opiskellaan verkkoa ja pc-tietokonetta tai Chromebookia käyttäen.  Tärkeimmät työkalut - kontekstityökalut  Useimmat niistä perustuvat Chromen lisäosiin SearchBar ja Context Meny Search, joka tuo käyttöön ns. kontekstityökaluja ja –valikon.  Wiktionaryyn on oma erillinen kontekstityökalu. Wiktionaryssa on hienoja taivutustaulukoita ja se tunnistaa myös paljon taivutusmuotoja ja ohjaa sanan perusmuotoon.  Kontekstityökaluja voi myös käyttää erillisinä työkaluina muilla selaimilla ja tietokoneilla. Niitä on jopa android-appseina.  Tämä esitys tai seinä kertoo opetusmenetelmästäni yleensä. Opetusmenetelmän kuvaus
- 4.  Kontekstityökaluja voidaan käyttää asiayhteydessä eli kontekstissä eli suoraan sähköisissä verkkoteksteissä, mikäli ne ovat ns. html-pohjaisia, mikä on yleisin muoto.  SearchBar avaa hakuruudun ja vie valitun sanan sinne. Haku tehdään halutun hakukoneen nappulaa painamalla.  ContextMenySearchia käytetään tavallisimmin hiirellä valitsemalla sana ja sitten klikkaamalla hiiren oikealla ja valitsemalla sopiva työkalu.  Wiktionary Transalatoria käytetään valitsemalla sana ja klikkaamalla työkalun ikonia.  Ohjauslevy ajaa tietysti saman asian. Mitä ovat kontekstityökalut
- 5.  Kontekstityökaluja voi käyttää sekä lukiessa että kirjoittaessa sähköisiä tekstejä verkossa.  SearchBariin voi itsekin kirjoittaa. Sillä on helppo kokeilla ja siksi se on käytettävin.  Kontekstityökalujen siirtotiedostot ovat täällä. Se löytyy Oppitori-blogini sivupalkista tähdellä merkittynä:* Miten siirrät…  SearchBarin siirtotiedosto on erikseen täällä.  Asetukset saa siirrettyä yhdellä kertaa copypastaamalla vastaava tiedosto lisäosien asetusten vastaaviin kohtiin.  Chromen Omniboxiin käyvät samat hakukoneet, mutta siihen ei ole siirtotiedostoa, vaan jokainen hakukone lisätään erikseen.  Kontekstityökaluja voi käyttää kaikenlaisilla verkkosivuilla – myös useimmissa valmiissa oppimateriaaleissa ja harjoituksissa. Niillä saa lisätietoa sanoista. Tekstin tulee kuitenkin olla html:ää ei esim. javaa tai javascriptiä… Kontekstityökaluja voi käyttää kaikkialla verkossa
- 6.  Suomen sanakirjoja kuten Kielitoimiston sanakirja, SuomiSanakirja ja Wikisanakirja, varsinkin englanninkielinen wiktionary, jossa suomen sanoja on hyvin selitetty  Kuvahaku – Google ja muut – Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.  Perusmuodon löytäjiä (kaksi)  Verbityökalut  Googlen kääntäjä  Korpuksia, erityisesti Korp-korpus  Kielten sanakirjoja kuten Redfox  Tavuttaja  Synonyymihakuja  Lausesanakirjoja  Monia muita hakukoneita (linkit erikseen)  Vain osa on näkyvillä; asetuksista saa otettua esille. Mitä kontekstityökaluja on? kontekstityökaluihin kiinnitettäviä
- 7. Tältä ContextSearchMenyn kontekstivalikko näyttää oikeassa ympäristössä
- 8. Tältä näyttää SearchBar. Tutkitaan erästä otsikkoa.
- 9.  Puhesynteesi Select and Speak  Oikeinkirjoituksen tarkistaja  Omniboxiin kiinnitettävät hakukoneet, jotka vuorollaan ovat oletushakukoneina  Tavallisimmin Omniboxin oletushakukone on Google.  Kääntäjä Erillisiä kontekstilisäosia samassa kontekstivalikossa
- 10.  Googlen sanakirja ei ole kontekstivalikossa, mutta se on myös kontekstityökalu.  Se toimii kaikissa html-teksteissä joko kaksoisklikkaamalla sanaa tai painamalla samalla ns. triggeriä (esim Ctrl) ja kaksoisklikkaamalla. Valitse asetuksista.  Kaksoisklikkaaminen on sama kuin valitseminen. Hiirellä voi myös maalata sanan tai ilmauksen.  Googlen sanakirjassa on valittavana useita maailmankieliä selityskieliksi. Tässä keskitytään englantiin. Sanakirja toimii myös suomalaisten sanojen selittäjänä. Googlen sanakirja
- 12.  Pitää käyttää Chromea tai Chromebookia.  SearchBar ja Context Meny Search ja erilliset laajennukset haetaan ja ladataan sovelluskaupasta ilmaiseksi.  Ne näkyvät Chromen asetusten kohdassa Lisää työkaluja.  Kontekstityökalut saa yhdellä kertaa copypastaamalla siirtotiedosto täältä kyseisen kontekstityökalun asetusten oikeaan kohtaan.  Samat hakukoneet saa erikseen asentamalla Chromen Omniboxiin. Nekin ovat hyödyllisiä. Miten kontekstityökalut saa itselleen?
- 13.  Oppimateriaaleissa  Erillisissä harjoituksissa ja virikkeissä, (jos ne ovat html:ää?)  Missä tahansa verkkosivussa (html)  Soveliaissa lukuteksteissä: luonto yms, lastenkirjat  Skuuppilehdissä, joita itse teen tai opiskelija itse tekee  Eräissä uutisportaaleissa  Selkokielisissä uutisissa kuten Selkouutiset ja Selkosanomat Missä kontekstityökaluja käytetään?
- 14.  On paljon valmista materiaalia, joka on selkokielistä, lyhyttä tai muuten tarkoitettu esim. maahanmuuttajille.  Olen kerännyt tuollaista materiaalia; niitä löytyy mm. Oppitorin sivupalkista.  Linkkilistoina  Scoop.it-julkaisuissa  ThingLink-kuvina  Linkkiparvina  Myös englanniksi Lukutekstit
- 15.  Scoop.it-artikkeli on ns. kuratointia. Se tekee esim. uutisesta lyhennetyn artikkelin, jossa on tavallisesti otsikko, kuva ja jutun kärki eli ingressi.  Otsikosta ja kuvasta menee linkki varsinaiseen artikkeliin, joten otsikkoa ei voi klikkailla menemättä itse juttuun.  Ingressistä ei mene linkkiä minnekään.  Otsikko on sopiva lyhenne ja tiivistelmä.  Toki sanoja voi tutkia alkuperäisessä artikkelissakin, mutta tässä kekitytään nyt otsikoihin. Siihen on sopiva työkalu: Oikofix. Oppimateriaalia otsikoista
- 16.  Oikofix on suomalainen palvelu. Keskitytään sen analysointiosaan. Siihen voi kirjoittaa tai copypastata sanan, lauseen, virkkeen, kappaleen… Mistä tahansa lähteestä.  Se antaa hyvin monille sanoille mm. perusmuodon ja muuta tietoa pieneen ikkunaan, joka avautuu jokaiseen sanaan.  Ikkunasta ja perusmuodosta voi jokaisesta sanasta hakea tietoa kontekstityökaluilla.  Perusmuodon löytäjiä on kontekstityökaluissakin. Niitä voi käyttää myös, jos ei sovella Oikofixiä, vaan on jossakin verkkotekstissä. Oikofix
- 18.  Perusmuotoa ja sanakirjamuotoa on totuttu pitämään synonyymeinä, vaikka verbeillä se on hieman eri asia. Verbien sanakirjamuoto on I infinitiivi.  Maahanmuuttaja tarvitsee perusmuotoa hakiessaan sanoille selityksiä mm. sanakirjoista.  On tietenkin hyvä, että taitoa perusmuodon löytämiseen kehittyy ja kehitetään. Siihen kontekstityökalut ja Oikofix ovat sopivia. Perusmuoto
- 19.  Googlen sanakirja ja Kääntäjä yrittävät selittää myös taivutusmuotoja. Samoin Google-haut.  Ne tekevät myös virheitä.  Lausesanakirjoista kuten Tatoeba voi hakea myös taivutusmuodoilla.  Wikisanakirja ja Wiktionary löytävät myös taivutusmuodoilla.  Korpuksista voi saada sanojen esiintymisiä lauseyhteyksissä.  Korp-korpus on niistä ehkä käytettävin. Sieltä voi hakea lauseita, joissa sana esiintyy tietyssä taivutusmuodossa, mutta myös kaikissa. Aina ei tarvita perusmuotoa
- 20.  Perusmuodon löytäjät antavat myös verbien perusmuodon/sanakirjamuodon, joita voi olla useita.  Verbityökalut voivat myös löytää verbin perusmuodon ja antaa koko taivutuskaavan eli konjugaation.  Jos mukana on liitepartikkeleita yms. ne pitää ensin poistaa tai valita vain itse pelkkä verbimuoto. Verbit
- 21.  Maahanmuuttajankin tulee kehittää tavutajuaan, mihin tavuttaja kontekstivalikossa on hyvä apu.  Sillä saa minkä tahansa sanan tavujaon. Onnistumisprosentti on varmaan yli 99%, kaikkeen kone ei pysty. Tavut
- 22.  Haetaan perusmuoto hiiren oikealla painikkeella ContextMenySearch:ssä tai klikkaamalla nappulaa SearchBarissa.  Perusmuodosta asianomaisesta palvelusta, joka on viereisessä välilehdessä haetaan sanakirjaselostus kontekstityökalulla.  Voidaan hakea myös:  Kuva  Käännös  Asiayhteys lausesanakirjasta tai muualta  Ääntämys erillisellä lisäosalla  Muuta mukavaa Miten kontekstityökaluja käytetään tavallisesti
- 23.  Vuoden 2014 lopulla vapautettiin Kielitoimiston sanakirja, jossa on yli 100000 sanaa. Se on suosikkini. Siinä ei ole kuvia, mutta niitä saa kontekstikuvahaulla.  Olen kehittänyt Kielitoimiston sanakirjaan paljon lisäarvoa.  SuomiSanakirjassa on paljon ns. mashup-aineistoa: sivistyssanoja, synonyymejä yms.  Wikisanakirja on myös laaja. Useista sanoista on sieltä myös linkki Kielitoimiston sanakirjaan. Englanninkielinen wikisanakirja eli Wiktionary on hyvä. Sanakirjoja
- 24.  Tatoeba-lausesanakirja on kätevä haku, jolla saa esimerkkejä sanan käytöstä ja käyttäytymisestä lauseissa.  Googlettamalla saa asiayhteyksiä.  On monia muitakin hienoja palveluja, korpuksia ja hakukoneita, joissa saa asiayhteyksiä.  Korp-korpus antaa asiayhteyksiä. Muita asiayhteyksiä
- 25.  Chromessa on myös ääntämisen opettajia SpeakIt ja Select and Speak jotka ovat robotteja eli puhesynteesiä. Sillä on suomeksi miellyttävä naisääni. Sen loppuhenkoset, aspiraatio, prosodia ei tietenkään ole ihmisäänen tasoa, mutta mielestäni tyydyttävä. Ääntäminen
- 26.  Chromessa on mahtava Omnibox, johon saa kiinnitettyä muitakin hakukoneita kuin Google.  Kun sitä oppii käyttämään, saa suoraan osoiteriviltä - joka on juuri se omnibox - hakutuloksia. Siinä toimii myös oletushakukone, joka tavallisesti on Google.  Muitakin hakukoneita on pilvin pimein.  Hakukoneita saa kertaluonteisesti tai vaihtamalla oletushakukoneen. Käyttö on helppoa. Omnibox
- 27.  Oppitori on edublogi, jossa on paljon muutakin kuin suomen alkeiden opetusmenetelmä.  Tietoa Suomesta ja suomalaisuudesta.  Yleistietoa  Linkkejä ja copypastauksia.  Oppitori saa n. 3000 klikkausta arkisin joka päivä Oppitori
- 28.  Skuupit ovat Scoop.it-palvelulla tehtyä kuratointia. Ne ovat oikeastaan kuvallisia linkkilistoja: otsikko, kuva ja ingressi.  Minulla on Suomiskuupit, jossa on monenlaista pysyvää aineistoa.  Skuuppeja voi ryhmitellä ja järjestellä tageilla.  Ryhmiä on paljon. Niitä on linkkiparvina, ThingLink-esityksinä (kuvina) ja niitä voi hakea hakutoiminnoilla.  Erikseen on uutisskuuppeja nimeltä Lehti ja englanninkielinen Human Interest-lehti.  Skuuppilehteni johtavat suomalaisten parissa kymmenkertaisesti seuraavaan, mutta kokonaisuutena klikkauksia on vain n. 400-500/vrk – mikä sinänsä ei ole paljon.  Oletan että skuupit ovat laillisia, ne ovat kansainvälinen ilmiö.  Skuuppeja voisivat opiskelijatkin tehdä, samoin julkaista muutakin. ThingLinkin tekeminen on helppoa. Skuupit
- 30.  Käyttää monella tapaa hyväkseen verkon koottua viisautta.  Olen käyttänyt kontekstityökaluja, joilla sanoille saa selityksiä suoraan asiayhteyksissä eli lauseissa tms.  Voi opiskella itseksesi tai erilaisissa ryhmissä pienellä alkuohjauksella.  Kaikki on ilmaista ja avointa.  Opiskelija voi itsekin julkaista ja saada apua konteksti- ja muista työkaluista.  Tämä on osa isommasta Suomen kulttuuria, luontoa ja kieltä esittelevästä paketista.  Kuvallisuus ja huumori ovat mukana oleellisina osina. Tästä materiaalista