ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo
Yksikään	palvelukonsepti	ei	
selviä	ensimmäisestä	
kosketuksesta	oikeaan	
asiakkaaseen.		
Kokemuksia	yhteissuunnittelusta	
Maahanmuuttajanuorten	Helsinki	–hankkeessa.	
	
Iikka	Lovio	22.3.2016.
Lähtökohta		
Nuoret	koulutuksen	ja	työn	ulkopuolella		
•  Kantaväestö	4	%		
•  Maahanmuuttajatausta	25	%	
	
Tavoite		
•  Pysyviä	skaalatutuvia	ratkaisuja,	joilla	
vaikutus	satojen	nuorten	arkeen		
•  Mitattu	vaikutus	
	
Koko	kaupungin	hanke	
•  Ratkaisuja	ei	ole	päätetty	hankkeen	
alussa	
•  2015-2020	
•  500	000	€	/	vuosi
Otamme	nuorten	kokemukset	vakavasti	ja	
suunnittelemme	ratkaisuja	heidän	kanssaan
MPV	-kokeilut	
•  Kokeilukohtaiset	mittarit	ja	
yhteiset	mittarit		
	
	
Haastattelut		
•  Hypoteesien	validointi	ja	ideoiden	jalostus				
Orientaatiovaihe	
•  Orientaatiohaastattelut		
•  Tutkimusten	läpikäyminen		
•  Yhteissuunnittelutiimien	
rekrytointi		
Priorisointi	
•  Asiakasarvo	ja	
vaikuttavuus			
•  Uutuusarvo		
•  Skaalatutuvuus			
Pilotoinnin	suunnittelu	
•  Mitattavuus			
•  Skaalauksen	suunnittelu	
•  Ratkaisujen	joukkouistaminen			
	
11/	2015	 1/	2016	 3/	2016	 3/	2016		 8/	2016	
Ensimmäisen	vuoden	etenemissuunnitelma	2016		
Kokeilut	2017-2020
Orientaatiovaiheen	ymmärryksen	muodostus		
Yhteenveto	
tutkimuksesta		
Orientaatio-
haastattelut	ja	
aineiston	keruu			
Aineistojen	
yhteenveto		
•  14	linjausta	
suunnitteluun	
aikaisemmasta	
tutkimuskirjallisuudes
ta	ja	raporteista		
•  12	asiantuntijahaastattelua	
•  Ammattikouluopiskelijoide
n	haastattelu	
•  30	yhteissuunnittelutiimin	
hakijahaastattelua	
puhelimessa	
•  Yhteissuunnittelutiimiin	
valittujen	ammattilaisten	
kirjoitustehtävä	(20	kpl	1-4	
sivua).	
•  Havaintojen	koonti	ja	
teemoittelu		
•  Käsitys	ongelmakentästä	
ja	sen	juurisyistä	
tukemaan	seuraavan	
vaiheen	
konkreettisempien	
tutkimuskysymysten	ja	
suunnitteluongelmien	
määritystä	ja	rajausta.
10	+	4	käskyä	palvelusuunnittelun	tueksi	
1.  Ymmärrä	hyvinvointi	laajasti:	having	(elinolosuhteet),	loving	(ihmissuhteet),	being	
(itsetoteutus),	doing	(mielekäs	tekeminen)	
2.  Varmista,	että	palvelusuunnittelu	ei	estä	myönteisen	itsetunnon	kehitystä.	Itsetunto	on	
osallisuuden	ehto.	Vältä	leimaavia	kategorioita.	
3.  Tunnista	identiteetin	merkitys	nuoren	hyvinvoinnille.	Tarjoa	työkaluja	ehyen	identiteetin	
rakentamiseen.	Tarjoa	nuorelle	mahdollisuus	olla	ylpeä	itsestään	ja	kulttuuristaan.	Luo	
paikkoja	onnistumisille.	
4.  Ymmärrä	osallisuuteen	kasvamisen	kontekstit	ja	niiden	väliset	suhteet/ristiriidat.	Ota	
huomioon	valtayhteiskunta,	etninen	yhteisö	ja	transnationaaliset	yhteisöt	
maahanmuuttajanuorten	kokemuksissa.	
5.  Muista,	että	osallisuus	on	kokemusta,	ei	pelkkiä	toimintatapoja.	Se	on	kuulumista	ja	
hyväksytyksi	tulemista.	
6.  Tunnista	nuoruus	herkkänä	ajankohtana,	jolloin	nuori	etsii	elämän	intressiään.	Nuori	on	altis	
vaikutuksille,	hyville	ja	huonoille.		
7.  Muista,	että	tarve	hyväksynnälle	ja	jäsenyydelle	on	universaali.	Tarjoa	väyliä	näihin.	Estä	
nuoren	hakeutuminen	rikollisuuden	tai	muiden	ei-toivottujen	yhteisöjen	pariin.
8. 	Ota	huomioon	vapaus	ja	autonomia.	Nuori	tarvitsee	myös	näitä	voidakseen	hyvin.	
	Varmista,	että	palvelusuunnittelu	tukee	itsenäistymiskehitystä.	
9.	 	Oivalla,	että	maahanmuuttajanuoren	osallisuus	on	vanhempien	osallisuutta.	Kohdenna	
	palvelusuunnittelu	yhtä	lailla	vanhempiin	ja	heidän	resursointiin.	Tarjoa	vanhemmille	
	riittävät	työkalut	lastensa	tukemiseen.		
10. 	Varmista,	että	palvelusuunnittelu	lisää	vuorovaikutusta	ja	siten	luottamusta	ihmisryhmien	
	välille.	Luottamus	syntyy	myös	oikeudenmukaisuuden	kokemuksesta	ja	
	kokonaisvaltaisesta	kohtaamisesta.	Pidä	huolta,	että	palvelusuunnittelu	nojaa	näihin	
	periaatteisiin.	
11.	 	Tunnista	turvattomuuden	kokemuksen	ulottuvuudet	ja	vaikutukset	nuorten	osallisuudelle.	
	Varmista,	 	että	palvelusuunnittelu	tukee	fyysisen	turvallisuuden	ohella	luottamusta	
	elämään.		
12.	 	Muista,	että	haasteet	eivät	johdu	vain	etnisyydestä.	Tunnista	köyhyys	
	maahanmuuttajanuoren	osallisuuden	haastajana.	
13. 		Kiinnitä	huomiota	sukupuolittuneisiin	käsityksiin	ja	normiodotuksiin.	Huomioi,	että	usein	
	juuri		maahanmuuttajatytöt	ovat	kulttuurinsa	kantajia	ja	ylläpitäjiä.	
14 	Vaikuta	työnantajien	asenteisiin	ja	luo	tehokkaita	väyliä	työelämään.	Edistä	työnantajien	
	intressiä	nuorten	maahanmuuttajien	palkkaamiseen.		
	
	
10	+	4	käskyä	palvelusuunnittelun	tueksi
Keskeisimmät	juurisyyt	ja	ilmiöt	
1.  Kannustuksen	ja	tuen	puute	
–  Miten	tuemme	unelmoimaan	ja	
saavuttamaan	unelmia?	
2.  Puutteet	sosiaalisissa	suhteissa	
–  Miten	autamme	saamaan	(suomalaisia)	
kavereita?		
3.  Identiteetin	haasteet	
–  Miten	tuemme	itsetunnon	kehitystä?		
4.  Puutteet	omanarvontunteessa	
–  Miten	lisäämme	tarpeellisuuden	
kokemuksia?		
5.  Palvelujärjestelmän	pirstaleisuus	
–  Miten	palveluista	ymmärrettävämpiä	ja	
tuottajista	ymmärtäväisempiä?	
	
"Usko	itseensä	ja	toivo	ovat	
merkittävimpiä	työllistymistä	edistäviä	
asioita"			
"Olen	saanut	kaikki	työpaikat	
kavereiden	kautta"	
"En	osaa	valita	vaihtoehdoista	ja	ottaa	
seuraavaa	askelta	mitä	mulle	esitetään	eri	
palveluissa,	kukaan	ei	auta,	ketään	ei	
kiinnosta"	
"Suomalaisiin	ei	ole	mitään	kontaktia,	
paitsi	opettajat"		
”Kieltä	ei	opi	tunneilla,	jos	ei	pääse	
käyttämään	sitä	arjessa”	
”Tuntuu	etten	ole	tarpeeksi	hyvä	
kummassakaan	yhteisössä”	
”Näin	maahanmuuttajan	pankissa	
töissä,	kai	sekin	on	mahdollista”	
”Sanoin	että	haluan	lukioon.	Keskiarvo	
oli	päälle	ysin	ja	opo	ehdotti	
lähihoitajalinjaa.”	
”Olen	syntynyt	täällä,	monen	on	
vaikea	uskoa	sitä	että	koen	itseni	
helsinkiläiseksi”
Yhteissuunnittelutiimeihin	haki	80	ammattilaista	
Opettajia,	vara-rehtori,	opinto-ohjaaja,	koulukuraattori,	nuorisotyö,	sosiaalityö,	
järjestöt,	työllistymispalvelut,	etsivä	nuorisotyö,	Poliisi
Yhteissuunnittelutiimi	jakautuu	alatiimeihin	
Koulutus		
Sosiaalinen	
ympäristö		
Työnhaku	/	
työllistyminen
Tapaamisten	välillä	haastatellaan	erilaisissa	
elämäntilanteissa	eläviä	nuoria	ja	sidosryhmiä
Analysoidaan	pullonkauloja	ja	ongelmia	joita	
pitäisi	ratkaista
Konkretisoidaan	ideat		ja		
törmäytetään	keskeneräisinä
Lupaavimmat	nopeasti	kokeiluun
Takamatkalainen		 Puurtaja		
Malttamaton	Loukattu		
Myönteinen	suhtautuminen	kouluun		
Kielteinen	suhtautuminen	kouluun		
Toiselle	asteelle	siirtyvien	
suunnitteluprofiilit
Itseluottamus	ja	optimismi		
Pinnallinen	motivaatio		
Sosiaaliset	taidot		
Lannistuminen	/	sinnikkyys	
Omien	kykyjen	tiedostaminen		
Osaamisen	tarinalaistamisen	taito		
Itseohjautuvuus			
Työnhakutaidot	ja	kulttuurisen	koodiston	osaaminen		
Tulo	ja	byrokratialoukut			
Työllistymistä	tukevat	sosiaaliset	verkostot		
Näköala	ja	ymmärrys	(mitä	ammatteja	on)		
Kirjallinen	kielitaito		
Suullinen	kielitaito		
Työn	hakemiseen	liittyviä	muuttujia,	jotka	kuvaavat		lähtökohtia	ja	
asennoitumista		
Toisen	asteen	koulutus	
Koulutodistukset	omasta	maasta
Kielitaito,	työllistymistä	tukeva	
koulutus	ja	työnhakutaidot..			
Työllistymiseen	liittyvä	pystyvyysusko,	
sinnikkyys		ja	optimismi			
Vahva		Heikko		
Vahva		
Heikko		
Heterogeenisyyden	kanssa	opittava	elämään,	muuten	
ei	suunnitella	kenellekään
Esimerkkejä	varhaisenvaiheen	suunnitteluongelmista		
•  Miten	lisätä	kielenkäyttömahdollisuuksia	luokkahuoneen	
ulkopuolella	tai	ennen	kielikurssia?		
•  Miten	helpottaa	koulutusvaihtoehtoihin	tutustumista	
itsenäisesti	ja	vanhempien	kanssa?	
•  Miten	lisätä	vanhempien	ymmärrystä	koulutuspoluista?	
•  Miten	parantaa	työnhakutaitoja?		
•  Miten	helpottaa	ensimmäisen	työkokemuksen	saamista?		
•  Miten	muuttaa	rekrytointikäytäntöjä	aloitustason	
työpaikoissa?		
•  Miten	vähentää	niitä	asioita,	jotka	lisäväät	konfliktia	
nuorten	ja	vanhempien	välillä?		
•  Mitä	jos	kaikilla	täysi-ikäisillä	peruskouluopiskelijoilla	olisi	
työkokemus	ennen	todistuksen	saamista?		
•  …	näyttäisi	toimivan,	miten	skaalataan?
Yksikään	
palvelukonsepti	ei	
selviä	ensimmäisestä	
kosketuksesta	oikeaan	
asiakkaaseen.
Testin nimi
Missä?
Milloin?
Kauanko?
3. Metriikka / Mittaus
Mittaamme ja seuraamme...
4. Kriteerit
Olemme oikeassa jos...
2. Testi
Varmeentaaksemme sen me...
1. Hypoteesi
Uskomme että...
As.kokemus Vaikuttavuus
Havainnon nimi
Kuka?
Päivämäärä
3. Oppiminen
Siitä opimme että...
4. Päätökset ja toimenpiteet
Siksi seuraavaksi...
2. Havainnot
Havaitsimme että...
1. Hypoteesi
Uskoimme että...
Kokeilukohtaiset	mittarit	ja	oppimistavoitteet
Yhteiset	kriteerit	joilla	kokeiluja	ja	suunnitteluteemoja	
arvioidaan	ja	priorisoidaan	hankkeen	suuntaa	täsmennettäessä		
•  Vaikuttavuus	(kohderyhmälle	toimiva	
ratkaisu	merkittävään	arjen	
ongelmaan)				
•  Ratkaisuaihioiden	uutuusarvo	(ei	etenisi	
ilman	tätä	hanketta)		
•  Skaalaus	ja	omistajuus	hankkeen	
jälkeen	
•  Mitattavuus
Ensimmäinen	kokeilu	ja	asiakasarvonhypoteesin	validointi:		
”kuinka	moni	varaa	ajan	ensiviikolle”
Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeen esittely 22.3.  Ympäristö ministeriö
Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeen esittely 22.3.  Ympäristö ministeriö
Löytyykö	toimiala,	jossa	pystyy	tuottamaan	arvoa	myös	rekrytoijalle?	
Kokeillaan	Ohjaamon	kanssa.
I	want	to	make	friends	
with	people	of	my	age,	
but	I’m	willing	to	help	
anyone	to	feel	needed”		The	worst	thing	is	the	
loneliness	before	you	start	a	
course	”		
Miten	vahvistamme	tarpeellisuuden	tunnetta	
ja	loisimme	mahdollisuuksia	käyttää	kieltä
Haastatteluissa	opittua	
•  Ei	ohjata,	vaan	pyydetään	mukaan	
•  Vapaaehtoistyö	->	tekemään	hauskoja	asioita.		
•  Kokeilu	jossa	luodaan	polkuja	jalkapallovalmentajaksi		
”Vapaaehtoistyö	ei	kiinnosta,	
mutta	olisi	kiva	päästä	vaikka	
apuvalmentajaksi	
jalkapallojoukkueeseen.”
Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeen esittely 22.3.  Ympäristö ministeriö
ONNISTUMISEN	KOKEMUKSIA	KOULUUN	
OPPILAAT	OPETTAMAAN	TOISIAAN		
Nuoret	eivät	uskalla	aina	sanoa	aikuisille,	etteivät	osaa.	
Ensimmäiset	kokeilut	tehty	Alppilan	ja	Vesalan	yläasteella.
ONNISTUMISEN	KOKEMUKSIA	KOULUUN	
OPPILAAT	OPETTAMAAN	TOISIAAN		
Nuoret	eivät	uskalla	aina	sanoa	aikuisille,	etteivät	osaa.	
Ensimmäiset	kokeilut	tehty	Alppilan	ja	Vesalan	yläasteella.
Mitä	jos	toisen	asteen	koulutusvaihtoehtoja	
markkinoitaisiin	kuin	matkakohteita?
"Vanhemmat	haluavat	todella	paljon,	että	
menestyisin,	mutta	niillä	ei	ole	mitään	käsitystä	siitä	
kuinka	vaikea	Suomessa	on	päästä	lääkäriksi."
Ensimmäistä	kertaa	rikoksesta	kiinnijäävän	polun	
kääntäminen	kunniallisella	tavalla
Yhdysvalloissa	yli	1000	nuorisovalamiehistöä,	
joiden	tulokset	ovat	tavanomaisia	
käsittelymalleja	parempia
Kallista	ja	tulokset	eivät	vakuuta
Olennaista	ymmärtää,	että	rikosoirehdinnan	
juurisyyt	eivät	ole	etnisyyden	ongelmia,	vaan	
hauraan	kasvuympäristön	tuomia	ongelmia.
Ensimmäisen	polven	ulkomaalaistaustaisilla	nuorilla	on	kaksi	kertaa	useammin	vaikeuksia	keskustella	omista	
asioistaan	vanhempiensa	kanssa	kuin	suomalaistaustaisilla	nuorilla.	Lähde:	Helsingin	kaupunki	tietokeskus	2015	
		
Kulttuurien	välissä	kasvaminen	on	iso	teema.	Suunnittelun	näkökulmasta	se	
on	pilkottava	vanhempien	ja	nuoren	kokemiksi	arkisiksi	ilmiöiksi	joiden	
purkaminen	vahvistaa	pärjäämisen	tunnetta	ja	perheitä.
Miten	keskustelemme	päihteistä,	
koulutus-ja	uramahdollisuuksista,	
sosiaalisesta	mediasta,	tuemme	
terveen	itsetunnon	kehitystä?			
Miten	teen	nuorisokulttuuria	
ymmärrettävämmäksi,	miten	teen	
koulussa	pärjäämiseen	liittyvät	
paineet	ymmärrettävämmäksi?

More Related Content

Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeen esittely 22.3. Ympäristö ministeriö