ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo
Maahanmuuttajien 
integroituminen Suomeen
Matti	Sarvimäki
(yhdessä	Laura	Ansalan,	Essi	Eerolan,	Kari	Hämäläisen,	Ulla	
Hämäläisen,	Hanna	Pesolan	ja	Marja	Riihelän	kanssa)
Viesti
• Maahanmuutto	voi	parantaa	sekä	muuttajien	että	
suomalaisten	taloudellista	hyvinvointia
…	ainakin	jos	maahanmuuttajat	pärjäävät	työmarkkinoilla
• Politiikalla	on	väliä
– panokset	ovat	korkeat
– kotouttamispolitiikassa	jo	onnistumisia
• Vielä	ei	ymmärretä	riittävän	hyvin	mikä	toimii
– selvitettävissä	nykyistä	järkevämmillä	kokeiluilla
Julkaisu	ja	taustamateriaalit:	www.vatt.fi/maahanmuutto
Sisältö
1. Maahanmuuton	lyhyt	historia
2. Maahanmuuttajat	työmarkkinoilla
3. Maahanmuuttajien	lapset
4. Julkinen	talous
5. Kotouttamispolitiikka
Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti
1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012
0
50,000
100,000
150,000
200,000
250,000
300,000
Ulkomailla	syntyneet
Ulkomaalaistaustaiset
Vieraskieliset
Ulkomaan	kansalaiset
Maahanmuuttajat ovat parhaassa työiässä
Ulkomaalaistaustaisten väestöosuus ikäryhmittäin, 2012
‐11% ‐9% ‐7% ‐5% ‐3% ‐1% 1% 3% 5% 7% 9% 11%
Ulkomailla syntyneet miehet Ulkomailla syntyneet naiset
Suomessa syntyneet miehet Suomessa syntyneet naiset
+
80
70
60
50
40
30
20
10
+
80
70
60
50
40
30
20
10
Sisältö
1. Maahanmuuton	lyhyt	historia
2. Maahanmuuttajat	työmarkkinoilla
3. Maahanmuuttajien	lapset
4. Julkinen	talous
5. Kotouttamispolitiikka
Maahanmuuttajat työmarkkinoilla
• Vaikutukset	kantaväestöön	
– muita	maita	koskevien	tulosten	perusteella	vaikutukset	
palkkoihin	ja	työllisyyteen	todennäköisesti	pieniä
– kotimaista	tutkimusta	ei	toistaiseksi	ole
• Vaikutukset	muuttajiin
– verrattuna	lähtömaihin	tulot	voivat	moninkertaistua	
(riippuen	lähtömaasta)
– verrattuna	kantaväestöön	tulot	ja	työllisyys	matalat
Maahanmuuttajien palkka‐ ja yrittäjätulot 
huomattavasti pienempiä kuin kantaväestön
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
Suhteessa	samanikäiseen	kantaväestöön
Vuosia	Suomessa
2002–2006
1996–2001
1991–1995
Maahantulovuosi
Keskiarvo
Ero	kantaväestön	
lapsiin
Toinen	vanhemmista .78 ‐.07* ‐.03*
suomalainen (.01) (.01)
OECD .67 ‐.18* ‐.07
(.06) (.06)
Venäjä,	Viro	ja	ent.	NL .74 ‐.11* .03
(.02) (.02)
Muut .48 ‐.36* ‐.18*
(.03) (.02)
Huomioidut	taustamuuttujat:
Syntymävuosi kyllä kyllä
Perheen	tilanne	(15v) ei kyllä
*	Ero	kantaväestöön	tilastollisesti	merkitsevä
Maahanmuuttajien lapset kouluttautuneet heikosti
Valmistunut lukiosta tai ammattikoulusta 23‐vuotiaaksi mennessä
Korkeakoulutuksen osalta kuva monipuolisempi
Opiskellut yliopistossa tai AMK:ssa 23‐vuotiaaksi mennessä
Keskiarvo
Ero	kantaväestön	
lapsiin
Toinen	vanhemmista .45 ‐.01 .03*
suomalainen (.01) (.01)
OECD .40 ‐.06 .08*
(0,04) (.04)
Venäjä,	Viro	ja	ent.	NL .36 ‐.12* .07*
(.02) (.02)
Muut .19 ‐.29* ‐.05*
(.02) (.02)
Huomioidut	taustamuuttujat:
Syntymävuosi kyllä kyllä
Perheen	tilanne	(15v) ei kyllä
*	Ero	kantaväestöön	tilastollisesti	merkitsevä
Sisältö
1. Maahanmuuton	lyhyt	historia
2. Maahanmuuttajat	työmarkkinoilla
3. Maahanmuuttajien	lapset
4. Julkinen	talous
5. Kotouttamispolitiikka
Maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen
• Periaatteessa	yksinkertainen	kysymys
– lasketaan	yhteen	verot	ja	vähennetään	tulonsiirrot	ja	
julkisten	palveluiden	aiheuttamat	kustannukset
• Käytännössä	vaikeaa	koska
– vaikutus	arvioitava	koko	elinkaaren	ajalta
– todelliset	verot	ja	kustannukset	selviävät	vasta	
vuosikymmenten	kuluttua
Keskimääräinen vuotuinen nettovaikutus iän mukaan
(verot miinus menot)
‐15,000
‐10,000
‐5,000
0
5,000
10,000
15,000
20,000
25,000
1 11 21 31 41 51 61
Euroa
Ikä
Kantaväestön	miehet
25‐vuotiaina	Suomeen	
muuttaneet	miehet
35‐vuotiaina
muuttaneet	miehet
Nettovaikutus julkiselle taloudelle koko elinkaaren yli
‐250,000
‐200,000
‐150,000
‐100,000
‐50,000
0
50,000
100,000
150,000
200,000
250,000
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kertaluontoinen	vaikutus	julkiseen	talouteen
Ikä	maahan	tullessa
Kertaluontoinen	nettovaikutus	30‐vuotiaana	tul‐
leelle maahanmuuttajalle,	jos	omat	ja	lasten	tulot	
samanlaiset	kuin	kantaväestöllä	keskimäärin
Kertaluontoinen	
nettovaikutus	
vastasyntyneelle	
suomalaiselle
Nettovaikutus julkiselle taloudelle koko elinkaaren yli
‐250,000
‐200,000
‐150,000
‐100,000
‐50,000
0
50,000
100,000
150,000
200,000
250,000
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kertaluontoinen	vaikutus	julkiseen	talouteen
Ikä	maahan	tullessa
…	jos	omat	ja	lasten	tulot	samanlaiset	kuin	1990‐luvulla	tulleilla	
maahanmuuttajilla	keskimäärin
…	jos	omat	tulot	samanlaiset	kuin	
1990‐luvulla	tulleilla,	mutta	
lasten	tulot	kuin	kantaväestöllä
Kertaluontoinen	nettovaikutus	jos	omat	ja	lasten	tulot	
samanlaiset	kuin	kantaväestöllä	keskimäärin
Sisältö
1. Maahanmuuton	lyhyt	historia
2. Maahanmuuttajat	työmarkkinoilla
3. Maahanmuuttajien	lapset
4. Julkinen	talous
5. Kotouttamispolitiikka
Kotouttaminen on mahdollista
• Kotouttamissuunnitelmat	
– yksilöity	suunnitelma	sopivista	koulutuksista,	
työharjoitteluista,	ohjauksesta	jne.
– laadittava	alle	3v	Suomessa	asuneille	työttömille	tai	
toimeentulotukea	saaville	maahanmuuttajille
• Vaikutus
– nostivat	kohderyhmän	ansiotuloja	lähes	puolella
– laskivat	reilusti	tulonsiirtoja
• Miksi?
– koulutuksen	määrä	pysyi	ennallaan	…	mutta	sisältö	
muuttui	(enemmän	kielikoulutusta)
Miten me tiedämme tämän?
• Käytettävissä	vertailukelpoinen	verrokkiryhmä
– vuoden	1999	kotouttamislaki	teki	kotouttamis‐
suunnitelmat	pakollisia	vain	1.5.1997	jälkeen	tulleille
– 30.4	ja	1.5	tulleet	uskottavasti	samankaltaisia	…	mutta	
suunnitelmat	pakollisia	vain	1.5.	tulleille
Kotouttamissuunnitelmat ja Suomeen saapuminen
80 %
60 %
40 %
20 %
0
Kotouttamissuunnitelman saaneiden osuus
05/90 05/91 05/92 05/93 05/94 05/95 05/96 05/97 05/98 05/99
Väestörekisteriin merkitsemisen ajankohta
Ansiotulot ja Suomeen saapuminen
70
90
80
100
110
120
Ansiotulot 2000–2009 (tuhansia euroja)
05/90 05/91 05/92 05/93 05/94 05/95 05/96 05/97 05/98 05/99
Väestörekisteriin merkitsemisen ajankohta
Yleisempi opetus: Kannattaisi kokeilla!
• Eikö	saman	saisi	selville	tavallisillakin	keinoilla?	
– eli	vertaamalla	osallistujia	taustaominaisuuksiltaan	
samankaltaisiin	ei‐osallistujiin
• Ei!
– tavanomaisen	vaikuttavuusarvion	mukaan	
suunnitelmat	olisivat	laskeneet	rajusti	tuloja
– miksi?	työttömät	maahanmuuttajat	saivat	suunnitelman	
‐>	itsenäisesti	työllistyneet	eivät	vertailukelpoisia
• Yleinen	opetus:	toimenpiteiden	luotettava	
arviointi	vaatii	uskottavan	verrokkiryhmän
– parhaiten	niitä	syntyy	hyvin	suunnitelluilla	kokeiluilla
Lopuksi
• Maahanmuuton	vaikutus	riippuu	ennen	kaikkea	
heidän	pärjäämisestään	työmarkkinoilla
– toistaiseksi	maahanmuuttajilla	mennyt	paljon	
huonommin	kuin	samanikäisellä	kantaväestöllä
– asiaan	voidaan	kuitenkin	vaikuttaa	politiikalla	
• Miten	(jos	mitenkään)	politiikkaa	pitäisi	muuttaa?
– maahantulon	sääntely:	pitkälti	arvovalinta,	
tutkijoilla	melko	vähän	annettavaa
– kotouttamispolitiikka:	mikä	toimii	(ja	miksi),
selvitettävissä	nykyistä	järkevämmillä	kokeiluilla
äٱ
Maahanmuuttajat tulevat parhaassa työiässä
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
Maahanmuuttajia
Maahantuloikä
2010
2005
2000
1995
1990
1985
Maahantulovuosi
Moni muuttaa pois
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
Suomessa	asuttu	aika
2002–2006
1996–2001
1990–1995
Maahantulovuosi
Ulkomaalaistaustaiset maanosittain 1990 ja 2012
0 50,000 100,000 150,000
2012
1990
2012
1990
2012
1990
2012
1990
2012
1990
2012
1990
Syntynyt	ulkomailla Syntynyt	Suomessa
Itä‐Eurooppa
Aasia
Afrikka
Länsi‐ Eurooppa
Amerikka	ja	
Oseania
Tuntematon
Väestön ikärakenne, 2012
Väestön ikärakenne, 2012
Maahanmuuttajien lapset vastaavat noin yhtä 
kantaväestön syntymäkohorttia
1987 1992 1997 2002 2007 2012
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
itse	syntynyt
Suomessa
itse	syntynyt
ulkomailla
He kasvavat pienituloisissa perheissä
Lähde:	Tilastokeskus,	Tulonjaon	kokonaistilasto
Lapsiperheiden	käytettävissä	oleva	rahatulo,	kulutusyksikköä	kohden,	2012
0 5 10 15 20 25 30 35 40
Pienituloisin
2
3
4
5
6
7
8
9
Suurituloisin
Osuus,	%
Tulokymmenykset
Äidinkieli	suomi,	ruotsi	tai	saame
Äidinkieli	muu	kuin	kotimainen
kieli

More Related Content

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen / Infotilaisuus 2.6.2014