際際滷

際際滷Share a Scribd company logo

Maatalous suomi 2017

Ari Lindholm
Ari Lindholm

Maatalouden taloudellinen esitys, p辰辰osin v. 2016 ja 2018 lukemia

1 of 9
Download to read offline
ARI LINDHOLM Tradenomi (BBA) ari@lindholm-fi.net linkedin.com/in/arilindholm @BoulderD KULLANKALLIS MAATALOUTEMME 23. syyskuuta 2018 | Lindholm AM | Maatalous-Suomi_2017
Suoria tukia ja tulonsiirtoja maksetaan kahdelta eri taholta Maaseutuvirasto maksaa tuet eli EU:n budjetista tulevat sek辰 kansallisista varoista maksettavat (2,0 mrd /v.) MELA maksaa el辰kkeet, korvaukset, lomitukset ja sairausp辰iv辰rahoja, jota voi luonnehtia tulonsiirroiksi (900 milj /v.) Erityisi辰 huomioita Veronmaksajat maksavat my旦s valta足osan maatalouden el辰kkeist辰, sairauskorvauksista ja lomituksen kuluista, jotka muilla toimialoilla rahoitetaan itse 29,9% 39,1% 23,0% 5,4% Tuet ja tulonsiirrot v. 2017 2 881 milj. /vuosi 2,6% SUORATTUET JATULONSIIRROT MAATALOUDELLE SUOMESSA 2017 Maaseutuviraston tuesta viljelij辰tukia oli 1 760 milj. (88,5 %). Suomen viljelyalasta n. 70 % tukee kotiel辰intuotantoa ja n. 30 % ihmisen suoraan sy旦mi辰 kasviksia. Suomen tukea saanneista maatiloista (54 118 kpl) noin puolet tuotti 95 % tuotannosta ja loput vain 5 % tuotannosta. A) MAASEUTUVIRASTONTUET MAATALOUTEEN (2017) EU:n varoista maksettu tuki 862,8 milj. 29,9 % (43,4 %) Kansallisista varoista maksettu tuki 1 125,5 milj. 39,1 % (56,6 %) YHTEENS MAKSETTAVATTUET 1 988,3 milj. 69,0 % (100,0 %) L辰hde: Maaseutuviraston verkkosivusto < http://www.mavi.fi/fi/tietoa-meista/tiedotteet/2013/Sivut/tukitiedot-2017.aspx > B) MAATALOUSYRITTJIEN ELKELAITOKSEN (MELA)TULONSIIRROT MAATALOUTEEN (2017) MYEL-korvausmenot (vain valtion osuus, joka on 79,3 %) 661,6 milj. 23,0 % (74,1 %) Lomitusmenot (vain valtion osuus, joka on 100,0 %) 155,9 milj. 5,4 % (17,5 %) Muut MELAn maksamat tulonsiirrot 75,3 milj. 2,6 % (8,4 %) Ty旦ajanMATA-kustannukset(vainvaltionosuus,jokaon29,5%) 9,9milj. Sairausp辰iv辰rahat(vainvaltionosuus,jokaon100,0%) 2,8milj. Luopumisel辰kemenot(vainvaltionosuus,jokaon100,0%) 28,3milj. Luopumistukimenot(vainvaltionosuus,jokaon100,0%) 34,3milj. YHTEENS MAKSETTAVATTULONSIIRROT 892,8 milj. 31,0 % (100,0 %) L辰hde: Mela vuosikertomus 2017, sivu 5 < https://www.mela.fi/sites/default/files/tiedostot/tietoa_melasta/tilinpaatos2017.pdf > ISO KUVA: SUORAT MAATALOUSTUET JA TULONSIIRROT 23. syyskuuta 2018 | Lindholm AM | Maatalous-Suomi_2017
Vertailukohtia yksityiselt辰 sektorilta Jos maatalouden suorat tuet ja tulonsiirrot 2 881 milj. /v. olisi yrityksen liikevaihtoa, sill辰 olisi p辰辰ssytTE500 listalla sijalle 23 Yrityksien liikevaihtoja ja henkil旦kunnan m辰辰r辰t v. 2016 Veikkaus 3 152 milj. /v. (henkil旦kunta 2 178) Metso 2 586 milj. /v. (henkil旦kunta 12 059) SuperCell 2 100 milj. /v. (henkil旦kunta 200) Vertailukohtia julkiselta sektorilta Maatalouden suoria tukia ja tulonsiirtoja v. 2017 sai 54 118 kpl maatilaa, jolloin laskennallinen tuen keskiarvo on n. 53 000 /v. Asumistuen perusosaa maksettiin 311 500 kpl ruokakunnalle, jolloin tuen laskennallinen keskiarvo on n. 6 400 /v. (koko asumistuen m辰辰r辰 v. 2017 oli n. 2 mrd /v.) VERTAILUKOHTIA MAATALOUSTUKIEN ARVOLLE 23. syyskuuta 2018 | Lindholm AM | Maatalous-Suomi_2017
L辰hde: Tilastokeskus ja Eurostat, kansainv辰liset hintavertailut (2017) 58 62 65 72 73 79 79 82 82 86 91 93 94 95 95 96 96 100 100 103 104 107 108 110 112 112 112 117 118 123 125 126 150 156 161 168Sveitsi Norja Islanti Tanska Ruotsi It辰valta Luxemburg Suomi Irlanti Belgia Ranska Italia Malta Saksa Kypros Kreikka Alankomaat EU28 Slovenia Portugali Kroatia Espanja Latvia Viro Iso-Britannia Slovakia Tsekki Liettua Unkari Montenegro Turkki Bulgaria Serbia Puola Romania Makedonia 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 Kuluttajat maksavat elintarvikkeistaan kahdessa er辰ss辰: ennakkomaksuna maataloustukena ja lopulta kaupan kassalla Suomalaisille kuluttajille elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat maksavat kaupassa 18 % enemm辰n kuin EU-maissa keskim辰辰rin Maataloustuet kustantavat 647,88 /vuodessa, kun se jaetaan kaikkien 18-vuotta t辰ytt辰neiden kansalaisten kesken Osin hintaeroa selitt辰vi辰 tekij旦it辰 Elintarvikkeiden arvonlis辰veron merkitt辰v辰t erot eri maissa (esim. Iso-Britanniassa 0 % ja Suomessa 14 %) Koko arvotuotantoketjun kustannukset on korkeat (mm. logistiikka) Pieni ja keskittynyt markkina, jossa toimijoita on v辰h辰n sek辰 todellista kilpailua ei ole riitt辰v辰sti KULUTTAJAHINNAT EU-28 23. syyskuuta 2018 | Lindholm AM | Maatalous-Suomi_2017
Nettoarvon- lis辰yksest辰 % Kokonais- tuotoista % Suomi Luxemburg Portugali T邸ekki Bulgaria Kreikka Liettua Irlanti Slovakia Latvia Slovenia Kroatia It辰valta Viro Unkari Ruotsi Puola Espanja EU-28 Saksa Ranska Iso-Britannia Kypros Italia Romania Belgia Tanska Malta Alankomaat 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 32,3 % 23,4 % 22,7 % 21,7 % 21,2 % 21,1 % 21,0 % 20,6 % 20,4 % 20,3 % 19,8 % 18,8 % 17,6 % 17,5 % 17,5 % 15,9 % 15,5 % 13,6 % 13,4 % 12,9 % 12,7 % 12,4 % 12,4 % 11,1 % 10,1 % 8,3 % 8,1 % 5,7 % 3,6 % 157,9 % 83,1 % 47,0 % 74,9 % 50,1 % 47,2 % 65,1 % 58,2 % 79,4 % 74,7 % 136,4 % 57,9 % 56,8 % 85,1 % 53,4 % 65,9 % 52,4 % 27,7 % 39,3 % 43,8 % 42,9 % 51,6 % 38,1 % 21,5 % 24,8 % 27,9 % 32,5 % 20,0 % 12,9 % L辰hde: Euroopan unionin virallinen lehti L 347/655; Euroopan unionin virallinen lehti L 347/487. Prosenttiluvut perustuvat Euroopan komission Farm Accountancy Data Networkin vuoden 2015 ennakkotuloksiin (http://ec.europa.eu/agriculture/rica/database/database_en.cfm). Suomalaisten maatilojen kannattavuus sek辰 tukiriippuvuus on surkealla tasolla Pelk辰st辰辰n EU:n budjetista tulevasta tuesta, maatilat saavat tuotoistaan 32,3 % (kaikkein eniten EU:ssa). Suhde nettoarvonlis辰yksest辰 on jo todella heikko 157,9 % Nettoarvonlis辰ys saadaan kun tuotetun myyntihinnasta v辰hennet辰辰n kaikkien k辰ytettyjen v辰lituotteiden ostohinnan erotus (esim. lannoitteet, polttoaineet, palkat, vuokrat ym.) Kannattavuuden ja tukiriippuvuuden lukemat on viel辰 karumpia, kun mukaan otetaan viel辰 kansalliset tuet sek辰 MELA tulonsiirrot Ruotsin maataloudelle ei makseta oikeastaan muita tukia, kuin EU:n budjetin kautta saatavaa tukea ja silti heid辰n maatilojen tukiriippuvuus on merkitt辰v辰sti pienempi PELKN EU-TUEN MERKITYS MAATILOJEN KOKONAISTUOTOILLE 23. syyskuuta 2018 | Lindholm AM | Maatalous-Suomi_2017
Hyvinuseinsuomalaistamaatalouttaperustellaan ns. huoltovarmuusargumentilla Vaikka Suomessa maatilojen m辰辰r辰 on pudonnut alle puoleen l辰ht旦tasosta EU j辰senyytemme aikana, on kuitenkin maatalous- tuotantomme pysynyt samalla tasolla T辰ll辰kin hetkell辰 n. puolet maatiloistamme tuottaa yli 95 % tuotannostamme, joten nykyisen maatilojen m辰辰r辰n perustelu on v辰hint辰辰kin ontuva Muutoinkin aihetta pit辰辰 tarkastella kriittisesti Jos oikeasti tulisi iso katastrofi, niin traktorit ei toimi ilman polttoainetta tai ilman toimivaa s辰hk旦verkkoa ei lypset辰 lehmi辰 Lihatuotannossa k辰ytetty soijarehu tuodaan 100 %:sti ulkomailta Esimerkiksi voin tuotannosta jo n. 70 % menee vientiin, joten sen nykytuotannon taso ei ole mitenk辰辰n perusteltavissa HUOLTOVARMUUSARGUMENTTI Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osaston johtaja Jyrki Hakolan ja Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Ky旦sti Arovuoren n辰kemys huoltovarmuuden optimitilasta < https://yle.fi/uutiset/3-10407765 > 23. syyskuuta 2018 | Lindholm AM | Maatalous-Suomi_2017
Kyseess辰 on maantieteellinen, rakenteellinen sek辰 markkina足tilanne l辰ht旦inen haaste Miss辰辰n muualla maailmassa ei oikeastaan viljell辰 60 leveyspiirin pohjoispuolella kuin Suomessa (ei edes Ruotsissa) Suomalaiset maataloustuottajat on eritt辰in vaikeassa v辰lik辰dess辰, kun heid辰n pit辰isi pysty辰 tuottamaan tuotteita markkinahintaan, mutta tuotantokustannukset on korkeaa suomalaista tasoa L辰ht旦kohdat johtaa huonoon kannattavuuteen Maa- ja puutarhatalouden kannattavuuskerroin on vain 0,26 (v. 2016) sek辰 kokonaisp辰辰oman tuottoprosentti on n. -3 % Yritt辰j辰tuloa j辰i keskim辰辰rin vain 11 200 /v. tilaa kohden (v. 2016) ja yritt辰j辰perhe sai 4,1 /h korvauksen ty旦tunnille (1 880 h/v.) Keskim辰辰r辰inen maatalousyritys teki liikevaihtoa 137 100 /v., sai tukia 50 500 /v. ja tuotti tappiota -31 500 /v. (v. 2016) ITSE MAANVILJELIJN ASEMA 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 -0,2 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Viljatilat 0,37 0,39 0,39 0,18 0,07 0,18 0,03 0,11 0 Muut kasvinviljelytilat 0,44 0,43 0,34 0,31 0,24 0,25 0,16 0,04 0,01 Kasvihuoneyritykset 0,58 0,54 0,6 0,77 0,86 0,68 0,95 0,44 0,79 Avomaapuutarhatilat 0,38 0,83 0,06 0,54 0,46 0,4 0,41 0,68 0,41 Maitotilat 0,58 0,58 0,59 0,52 0,6 0,39 0,31 0,34 0,2 Muut nautakarjatilat 0,47 0,36 0,39 0,48 0,38 0,42 0,39 0,38 0,28 Lammas ja vuohitilat 0,21 0,32 0,33 0,38 0,4 0,29 0,12 0 -0,1 Sikatilat 0,53 0,42 0,58 0,27 0,48 0,71 0,36 0,53 0,24 Siipikarjatilat 0,47 0,91 0,41 0,19 0,24 0,39 0,78 0,73 0,72 Sekatilat 0,33 0,45 0,32 0,36 0,18 0,16 0,05 0,11 -0,05 Kaikki tilat 0,49 0,49 0,47 0,41 0,39 0,34 0,26 0,27 0,17 L辰hde: Luke, Taloustohtori < https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/ aikasarja/Kannattavuuskerroin_tuotantosuunnittain > Viljatilat Maitotilat Siipikarjatilat Muutkasvinviljelytilat Muutnautakarjatilat Sekatilat Kasvihuoneyritykset Lammasja vuohitilat Kaikki tilat Avomaapuutarhatilat Sikatilat KANNATTAVUUSKERROIN TUOTANTOSUUNNITTAIN 2000-2018 Kannattavuuskerroin kuvaa sit辰, miten suuren osan palkka- ja oman p辰辰oman korkotavoitteesta yritt辰j辰perhe saavuttaa. Laskutoimitus on seuraava: Yritt辰j辰tulo / (palkkavaatimus + korkovaatimus) N = 35 500 23. syyskuuta 2018 | Lindholm AM | Maatalous-Suomi_2017
Nykyisen tukitason ja -mallin ongelmia T辰ll辰 hetkell辰 on maatalouden vienti on kuin lahjoittaisimme veronmaksajiltamme ker辰tty辰 rahaa ulkomaille (tuesta 70 % eli n. 2 mrd /v. on puhtaasti kansallisista varoista rahoitettu) T辰n辰 p辰iv辰n辰 vain puolet maatiloistamme tuottaa 95 % koko tuotannostamme sek辰 loput 25 000 kpl ovat ns. zombie-yrityksi辰 Suomen viljelyalasta n. 70 % tukee kotiel辰intuotantoa ja vain n. 30 % tuottaa suoraan ihmisten sy旦mi辰 kasviksia Reaalitalouden n辰k旦kulma Maatalouden alkutuotannon osuus on vain alle 2 % koko Suomen BKT:sta, mutta sen panos-/tuotossuhde on negatiivinen Ahkerilla ja osaavilla maanviljelij旦ill辰mme olisi varmasti k辰ytt旦辰 toisenlaisissa ja tuottavammissa ty旦teht辰viss辰 MUUTAMA POHDITTAVA ASIA 23. syyskuuta 2018 | Lindholm AM | Maatalous-Suomi_2017
23. syyskuuta 2018 | Lindholm AM | Maatalous-Suomi_2017 IF THE RATE OF CHANGE ON THE OUTSIDE EXCEEDS THE RATE OF CHANGE ON THE INSIDE, THE END IS NEAR JackWelch, ex-chairmain and CEO of General Electric

More Related Content

Maatalous suomi 2017

  • 1. ARI LINDHOLM Tradenomi (BBA) ari@lindholm-fi.net linkedin.com/in/arilindholm @BoulderD KULLANKALLIS MAATALOUTEMME 23. syyskuuta 2018 | Lindholm AM | Maatalous-Suomi_2017
  • 2. Suoria tukia ja tulonsiirtoja maksetaan kahdelta eri taholta Maaseutuvirasto maksaa tuet eli EU:n budjetista tulevat sek辰 kansallisista varoista maksettavat (2,0 mrd /v.) MELA maksaa el辰kkeet, korvaukset, lomitukset ja sairausp辰iv辰rahoja, jota voi luonnehtia tulonsiirroiksi (900 milj /v.) Erityisi辰 huomioita Veronmaksajat maksavat my旦s valta足osan maatalouden el辰kkeist辰, sairauskorvauksista ja lomituksen kuluista, jotka muilla toimialoilla rahoitetaan itse 29,9% 39,1% 23,0% 5,4% Tuet ja tulonsiirrot v. 2017 2 881 milj. /vuosi 2,6% SUORATTUET JATULONSIIRROT MAATALOUDELLE SUOMESSA 2017 Maaseutuviraston tuesta viljelij辰tukia oli 1 760 milj. (88,5 %). Suomen viljelyalasta n. 70 % tukee kotiel辰intuotantoa ja n. 30 % ihmisen suoraan sy旦mi辰 kasviksia. Suomen tukea saanneista maatiloista (54 118 kpl) noin puolet tuotti 95 % tuotannosta ja loput vain 5 % tuotannosta. A) MAASEUTUVIRASTONTUET MAATALOUTEEN (2017) EU:n varoista maksettu tuki 862,8 milj. 29,9 % (43,4 %) Kansallisista varoista maksettu tuki 1 125,5 milj. 39,1 % (56,6 %) YHTEENS MAKSETTAVATTUET 1 988,3 milj. 69,0 % (100,0 %) L辰hde: Maaseutuviraston verkkosivusto < http://www.mavi.fi/fi/tietoa-meista/tiedotteet/2013/Sivut/tukitiedot-2017.aspx > B) MAATALOUSYRITTJIEN ELKELAITOKSEN (MELA)TULONSIIRROT MAATALOUTEEN (2017) MYEL-korvausmenot (vain valtion osuus, joka on 79,3 %) 661,6 milj. 23,0 % (74,1 %) Lomitusmenot (vain valtion osuus, joka on 100,0 %) 155,9 milj. 5,4 % (17,5 %) Muut MELAn maksamat tulonsiirrot 75,3 milj. 2,6 % (8,4 %) Ty旦ajanMATA-kustannukset(vainvaltionosuus,jokaon29,5%) 9,9milj. Sairausp辰iv辰rahat(vainvaltionosuus,jokaon100,0%) 2,8milj. Luopumisel辰kemenot(vainvaltionosuus,jokaon100,0%) 28,3milj. Luopumistukimenot(vainvaltionosuus,jokaon100,0%) 34,3milj. YHTEENS MAKSETTAVATTULONSIIRROT 892,8 milj. 31,0 % (100,0 %) L辰hde: Mela vuosikertomus 2017, sivu 5 < https://www.mela.fi/sites/default/files/tiedostot/tietoa_melasta/tilinpaatos2017.pdf > ISO KUVA: SUORAT MAATALOUSTUET JA TULONSIIRROT 23. syyskuuta 2018 | Lindholm AM | Maatalous-Suomi_2017
  • 3. Vertailukohtia yksityiselt辰 sektorilta Jos maatalouden suorat tuet ja tulonsiirrot 2 881 milj. /v. olisi yrityksen liikevaihtoa, sill辰 olisi p辰辰ssytTE500 listalla sijalle 23 Yrityksien liikevaihtoja ja henkil旦kunnan m辰辰r辰t v. 2016 Veikkaus 3 152 milj. /v. (henkil旦kunta 2 178) Metso 2 586 milj. /v. (henkil旦kunta 12 059) SuperCell 2 100 milj. /v. (henkil旦kunta 200) Vertailukohtia julkiselta sektorilta Maatalouden suoria tukia ja tulonsiirtoja v. 2017 sai 54 118 kpl maatilaa, jolloin laskennallinen tuen keskiarvo on n. 53 000 /v. Asumistuen perusosaa maksettiin 311 500 kpl ruokakunnalle, jolloin tuen laskennallinen keskiarvo on n. 6 400 /v. (koko asumistuen m辰辰r辰 v. 2017 oli n. 2 mrd /v.) VERTAILUKOHTIA MAATALOUSTUKIEN ARVOLLE 23. syyskuuta 2018 | Lindholm AM | Maatalous-Suomi_2017
  • 4. L辰hde: Tilastokeskus ja Eurostat, kansainv辰liset hintavertailut (2017) 58 62 65 72 73 79 79 82 82 86 91 93 94 95 95 96 96 100 100 103 104 107 108 110 112 112 112 117 118 123 125 126 150 156 161 168Sveitsi Norja Islanti Tanska Ruotsi It辰valta Luxemburg Suomi Irlanti Belgia Ranska Italia Malta Saksa Kypros Kreikka Alankomaat EU28 Slovenia Portugali Kroatia Espanja Latvia Viro Iso-Britannia Slovakia Tsekki Liettua Unkari Montenegro Turkki Bulgaria Serbia Puola Romania Makedonia 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 Kuluttajat maksavat elintarvikkeistaan kahdessa er辰ss辰: ennakkomaksuna maataloustukena ja lopulta kaupan kassalla Suomalaisille kuluttajille elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat maksavat kaupassa 18 % enemm辰n kuin EU-maissa keskim辰辰rin Maataloustuet kustantavat 647,88 /vuodessa, kun se jaetaan kaikkien 18-vuotta t辰ytt辰neiden kansalaisten kesken Osin hintaeroa selitt辰vi辰 tekij旦it辰 Elintarvikkeiden arvonlis辰veron merkitt辰v辰t erot eri maissa (esim. Iso-Britanniassa 0 % ja Suomessa 14 %) Koko arvotuotantoketjun kustannukset on korkeat (mm. logistiikka) Pieni ja keskittynyt markkina, jossa toimijoita on v辰h辰n sek辰 todellista kilpailua ei ole riitt辰v辰sti KULUTTAJAHINNAT EU-28 23. syyskuuta 2018 | Lindholm AM | Maatalous-Suomi_2017
  • 5. Nettoarvon- lis辰yksest辰 % Kokonais- tuotoista % Suomi Luxemburg Portugali T邸ekki Bulgaria Kreikka Liettua Irlanti Slovakia Latvia Slovenia Kroatia It辰valta Viro Unkari Ruotsi Puola Espanja EU-28 Saksa Ranska Iso-Britannia Kypros Italia Romania Belgia Tanska Malta Alankomaat 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 32,3 % 23,4 % 22,7 % 21,7 % 21,2 % 21,1 % 21,0 % 20,6 % 20,4 % 20,3 % 19,8 % 18,8 % 17,6 % 17,5 % 17,5 % 15,9 % 15,5 % 13,6 % 13,4 % 12,9 % 12,7 % 12,4 % 12,4 % 11,1 % 10,1 % 8,3 % 8,1 % 5,7 % 3,6 % 157,9 % 83,1 % 47,0 % 74,9 % 50,1 % 47,2 % 65,1 % 58,2 % 79,4 % 74,7 % 136,4 % 57,9 % 56,8 % 85,1 % 53,4 % 65,9 % 52,4 % 27,7 % 39,3 % 43,8 % 42,9 % 51,6 % 38,1 % 21,5 % 24,8 % 27,9 % 32,5 % 20,0 % 12,9 % L辰hde: Euroopan unionin virallinen lehti L 347/655; Euroopan unionin virallinen lehti L 347/487. Prosenttiluvut perustuvat Euroopan komission Farm Accountancy Data Networkin vuoden 2015 ennakkotuloksiin (http://ec.europa.eu/agriculture/rica/database/database_en.cfm). Suomalaisten maatilojen kannattavuus sek辰 tukiriippuvuus on surkealla tasolla Pelk辰st辰辰n EU:n budjetista tulevasta tuesta, maatilat saavat tuotoistaan 32,3 % (kaikkein eniten EU:ssa). Suhde nettoarvonlis辰yksest辰 on jo todella heikko 157,9 % Nettoarvonlis辰ys saadaan kun tuotetun myyntihinnasta v辰hennet辰辰n kaikkien k辰ytettyjen v辰lituotteiden ostohinnan erotus (esim. lannoitteet, polttoaineet, palkat, vuokrat ym.) Kannattavuuden ja tukiriippuvuuden lukemat on viel辰 karumpia, kun mukaan otetaan viel辰 kansalliset tuet sek辰 MELA tulonsiirrot Ruotsin maataloudelle ei makseta oikeastaan muita tukia, kuin EU:n budjetin kautta saatavaa tukea ja silti heid辰n maatilojen tukiriippuvuus on merkitt辰v辰sti pienempi PELKN EU-TUEN MERKITYS MAATILOJEN KOKONAISTUOTOILLE 23. syyskuuta 2018 | Lindholm AM | Maatalous-Suomi_2017
  • 6. Hyvinuseinsuomalaistamaatalouttaperustellaan ns. huoltovarmuusargumentilla Vaikka Suomessa maatilojen m辰辰r辰 on pudonnut alle puoleen l辰ht旦tasosta EU j辰senyytemme aikana, on kuitenkin maatalous- tuotantomme pysynyt samalla tasolla T辰ll辰kin hetkell辰 n. puolet maatiloistamme tuottaa yli 95 % tuotannostamme, joten nykyisen maatilojen m辰辰r辰n perustelu on v辰hint辰辰kin ontuva Muutoinkin aihetta pit辰辰 tarkastella kriittisesti Jos oikeasti tulisi iso katastrofi, niin traktorit ei toimi ilman polttoainetta tai ilman toimivaa s辰hk旦verkkoa ei lypset辰 lehmi辰 Lihatuotannossa k辰ytetty soijarehu tuodaan 100 %:sti ulkomailta Esimerkiksi voin tuotannosta jo n. 70 % menee vientiin, joten sen nykytuotannon taso ei ole mitenk辰辰n perusteltavissa HUOLTOVARMUUSARGUMENTTI Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osaston johtaja Jyrki Hakolan ja Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Ky旦sti Arovuoren n辰kemys huoltovarmuuden optimitilasta < https://yle.fi/uutiset/3-10407765 > 23. syyskuuta 2018 | Lindholm AM | Maatalous-Suomi_2017
  • 7. Kyseess辰 on maantieteellinen, rakenteellinen sek辰 markkina足tilanne l辰ht旦inen haaste Miss辰辰n muualla maailmassa ei oikeastaan viljell辰 60 leveyspiirin pohjoispuolella kuin Suomessa (ei edes Ruotsissa) Suomalaiset maataloustuottajat on eritt辰in vaikeassa v辰lik辰dess辰, kun heid辰n pit辰isi pysty辰 tuottamaan tuotteita markkinahintaan, mutta tuotantokustannukset on korkeaa suomalaista tasoa L辰ht旦kohdat johtaa huonoon kannattavuuteen Maa- ja puutarhatalouden kannattavuuskerroin on vain 0,26 (v. 2016) sek辰 kokonaisp辰辰oman tuottoprosentti on n. -3 % Yritt辰j辰tuloa j辰i keskim辰辰rin vain 11 200 /v. tilaa kohden (v. 2016) ja yritt辰j辰perhe sai 4,1 /h korvauksen ty旦tunnille (1 880 h/v.) Keskim辰辰r辰inen maatalousyritys teki liikevaihtoa 137 100 /v., sai tukia 50 500 /v. ja tuotti tappiota -31 500 /v. (v. 2016) ITSE MAANVILJELIJN ASEMA 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 -0,2 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Viljatilat 0,37 0,39 0,39 0,18 0,07 0,18 0,03 0,11 0 Muut kasvinviljelytilat 0,44 0,43 0,34 0,31 0,24 0,25 0,16 0,04 0,01 Kasvihuoneyritykset 0,58 0,54 0,6 0,77 0,86 0,68 0,95 0,44 0,79 Avomaapuutarhatilat 0,38 0,83 0,06 0,54 0,46 0,4 0,41 0,68 0,41 Maitotilat 0,58 0,58 0,59 0,52 0,6 0,39 0,31 0,34 0,2 Muut nautakarjatilat 0,47 0,36 0,39 0,48 0,38 0,42 0,39 0,38 0,28 Lammas ja vuohitilat 0,21 0,32 0,33 0,38 0,4 0,29 0,12 0 -0,1 Sikatilat 0,53 0,42 0,58 0,27 0,48 0,71 0,36 0,53 0,24 Siipikarjatilat 0,47 0,91 0,41 0,19 0,24 0,39 0,78 0,73 0,72 Sekatilat 0,33 0,45 0,32 0,36 0,18 0,16 0,05 0,11 -0,05 Kaikki tilat 0,49 0,49 0,47 0,41 0,39 0,34 0,26 0,27 0,17 L辰hde: Luke, Taloustohtori < https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/ aikasarja/Kannattavuuskerroin_tuotantosuunnittain > Viljatilat Maitotilat Siipikarjatilat Muutkasvinviljelytilat Muutnautakarjatilat Sekatilat Kasvihuoneyritykset Lammasja vuohitilat Kaikki tilat Avomaapuutarhatilat Sikatilat KANNATTAVUUSKERROIN TUOTANTOSUUNNITTAIN 2000-2018 Kannattavuuskerroin kuvaa sit辰, miten suuren osan palkka- ja oman p辰辰oman korkotavoitteesta yritt辰j辰perhe saavuttaa. Laskutoimitus on seuraava: Yritt辰j辰tulo / (palkkavaatimus + korkovaatimus) N = 35 500 23. syyskuuta 2018 | Lindholm AM | Maatalous-Suomi_2017
  • 8. Nykyisen tukitason ja -mallin ongelmia T辰ll辰 hetkell辰 on maatalouden vienti on kuin lahjoittaisimme veronmaksajiltamme ker辰tty辰 rahaa ulkomaille (tuesta 70 % eli n. 2 mrd /v. on puhtaasti kansallisista varoista rahoitettu) T辰n辰 p辰iv辰n辰 vain puolet maatiloistamme tuottaa 95 % koko tuotannostamme sek辰 loput 25 000 kpl ovat ns. zombie-yrityksi辰 Suomen viljelyalasta n. 70 % tukee kotiel辰intuotantoa ja vain n. 30 % tuottaa suoraan ihmisten sy旦mi辰 kasviksia Reaalitalouden n辰k旦kulma Maatalouden alkutuotannon osuus on vain alle 2 % koko Suomen BKT:sta, mutta sen panos-/tuotossuhde on negatiivinen Ahkerilla ja osaavilla maanviljelij旦ill辰mme olisi varmasti k辰ytt旦辰 toisenlaisissa ja tuottavammissa ty旦teht辰viss辰 MUUTAMA POHDITTAVA ASIA 23. syyskuuta 2018 | Lindholm AM | Maatalous-Suomi_2017
  • 9. 23. syyskuuta 2018 | Lindholm AM | Maatalous-Suomi_2017 IF THE RATE OF CHANGE ON THE OUTSIDE EXCEEDS THE RATE OF CHANGE ON THE INSIDE, THE END IS NEAR JackWelch, ex-chairmain and CEO of General Electric