Matkailu- ja ravintola-alan yritysten myynnin kasvu jatkui kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa vahvana. Koko mara-alan liikevaihto kasvoi 8,5 prosenttia. Kasvu oli majoitusliikkeissä ravintoloita ripeämpää. Matkailu ulkomailta Suomeen ja hyvä kotimaan talousvire tukevat toimialan näkymiä: matkailu- ja ravintola-alan liikevaihdon odotetaan kasvavan vuoden ensimmäisellä puoliskolla lähes 8 prosenttia. Alan yritysten ongelmana on kuitenkin heikko kannattavuus. Mara-alan palvelujen kysyntä on vasta saavuttamassa finanssikriisiä edeltävän tason.
1 of 20
Download to read offline
More Related Content
Matkailu- ja ravintola-ala hyvässä kasvuvireessä – yritysten kannattavuus on heikko
1. Toimiala on kasvu-uralla
Mistä
kannattavuutta?
26.6.2017 Ari Peltoniemi, pääekonomisti
Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen ● Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
KUVA
(korkeus voi
vaihdella)
KUVA
(korkeus voi
vaihdella)
KUVA
(korkeus voi
vaihdella)
KUVA
(korkeus voi
vaihdella)
6. Tutkimustulos:
Ravintola-ala on ruokaketjun
toiseksi merkittävin toimiala!
Ravitsemispalvelut ovat arvonlisäysvaikutuksiltaan elintarviketeollisuuden jälkeen toiseksi
suurin ruoka-alaan kuuluva toimiala
Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa
6
Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke) 5/2017
Ruoka-alan arvonlisäysvaikutukset (välittömät ja välilliset) toimialoittain vuosina 2013 ja 2015, milj. €
6105
4499
3042
2262
1550
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
Elintarviketeollisuus Ravitsemispalvelut Elint. vähittäiskauppa Maatalous Elint. tukkukauppa
2015 2013
Ravitsemispalvelut ovat ainoa ruoka-
alan toimiala, jonka työllisyys ja
arvonlisäys ovat kasvaneet vuodesta
2013 vuoteen 2015.
Ravitsemispalvelut ovat tärkeä osa
Suomen kansantaloutta:
osuus työllisistä = 4 prosenttia
osuus arvonlisäyksestä = 2,5 prosenttia
8. Alkoholi:
Kotimaan myynnissä laskua
matkustajatuonti verottaa
Anniskelun (100 % alkoholi) vuosimuutos tammi-joulukuu 2016, % Alkoholin (100 % alkoholina) myynti myyntikanavittain,
vuosimuutos tammi-joulukuu 2016, %
(THL matkustajatuonti)
Lähde: Valvira, THL,
Vuonna 2016 alkoholijuomien matkustajatuonti
kasvoi 13,3 %. Oluen tuonti kasvoi 15,7 %.
Sataprosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna
Matkustajatuonti kasvoi 4,9 prosentilla (THL
2/2017).
-4.9
4.8
-3.1
-6.4
-2.4 -2.3
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
Long
drink
Miedot
viinit
Olut Siideri Väkevät
juomat
Yhteensä
-2.3
-0.9
0.1
-0.6
4.9
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
Anniskelu Alko Muu
vähittäismyynti
Myynti
Suomessa
Matkustaja
tuonti
Suomessa alkoholiveroa on korotettu vuodesta
2008 vuoteen 2014 viiteen eri kertaan. Suomen
olutvero oli vuonna 2016 selvästi EU-maiden
korkein. Olutvero on Suomessa
puolitoistakertainen Ruotsiin nähden ja lähes
nelinkertainen Viroon verrattuna.
11. Kannattavuus:
Ravintoloiden liikevaihdon ja
kustannusten kehitys 2012-2016
Vuosimuutos, prosenttia
¹ Arvio vuoden 2013 ja 2015 osalta.
² Työvoimakustannukset = Ansiotasoindeksin muutos + sivumaksujen muutos
Lähde: Tilastokeskus, MaRaLähde: Tilastokeskus, MaRa
3.6
2.0
1.1
1.7
2.6
1.3
2.1
1.8 1.7
7.1
2.5 2.3
1.8
3.4
2.8
1.5
1.0
-0.2
0.4
4.4
1.4 1.2
3.1
4.6
2012 2013 2014 2015 2016
Vuokrat¹ Työvoimakustannukset²
Tukkuhinnat Muut kustannukset (inflaatio)
Liikevaihto
12. Työvoimakustannukset:
Työn hinnan ja
yksikkökustannusten vuosimuutos
MaRa-alalla
Lähde: Tilastokeskus, MaRa
Vuosimuutos, prosenttia
Työn hinnan muutos = ansiotason muutos + työnantajan sivumaksujen muutos
Yksikkötyökustannusten muutos = työn hinnan muutos korjattuna työn tuottavuuden muutoksella
12
Työn hinta
Yksikkötyökustannukset
3.2
4.0
3.5 3.3 3.1
3.4
2.9
1.9
5.1
3.8
2.0
2.6 2.6
1.3
2.1
1.8 1.7
-0.3-0.3
3.3
4.8
3.8
1.1
2.7
1.4 1.2
7.9
7.3
-0.8
1.7
5.5
3.8
1.0 1.1
-2.6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017e
13. Matkailijoiden yöpymisissä hyvä
kasvu v.2017 tammi-huhtikuussa
Kiinalaisten määrissä edelleen suurin kasvu, mutta venäläiset (+19,7 %) tehneet paluun!
Lähde: Tilastokeskus
13
Yöpymisten vuosimuutos, kaikki
majoitusliikkeet 2017 tammi-huhtikuu,%
7.0
2.0
19.5
83.5
37.9
22.4 21.4 19.8 19.7 18.1
12.5 12.0 11.8 11.1 10.3 8.9
4.2
Ulkomaisten yöpymisten määrä, kaikki
majoitusliikkeet, vrk (2017 tammi-huhtikuu)
0
50,000
100,000
150,000
200,000
250,000
300,000
350,000
14. Matkailu pohjoismaihin:
Ulkomaiset hotelliyöpymiset
reippaassa kasvussa vuonna 2016
Tammi-huhtikuussa 2017 Suomen kasvuluku 17,3 %, mutta pohjoismaiseen tasoon vielä
matkaa!
Indeksi 12/2007=100 ulkomaiset yöpymiset
hotelleissa
14
Ruotsi +8,2 %
Tanska +7,1 %
Norja -6,6 %
Suomi +17,3 %
Lähde: Pohjoismaiset tilastokeskukset
4.92
6.63
7.99
8.84
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
Suomi Norja Tanska Ruotsi
Ulkomaiset hotelliyöpymiset (miljoonaa) vuonna
2016
80
90
100
110
120
130
140
150
160
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Ruotsi Suomi Norja Tanska
+4,9 %+6,8 % +9,9 % +1,8 %
Tammi-huhtikuu
2017
15. Lähde: Pohjoismaiset tilastokeskukset
Pohjoismaiden hotellit:
Käyttöasteet kasvussa
Suomen ja Norjan käyttöasteet Pohjoismaiden matalimmat, 2008-4/2017
Kuukausittainen käyttöaste (12 kk keskiarvo), %
44
46
48
50
52
54
56
58
60
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Ruotsi Suomi Norja Tanska
16. Suomeen saapuneiden
matkailijoiden
kokonaiskulutuksen jakautuminen
2,5 miljardin kulutuksesta 470 miljoonaa majoituspalveluihin ja 380 miljoonaa ravintoloihin
16
Lähde: Visit Finland Matkailijatutkimus 2016, TAK
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
Ostokset ja
elintarvikkeet
Ennakkokulut Majoittuminen Ravintolat ja
kahvilat
Liikkuminen Huvipalvelut Kulttuuripalvelut Muu
2016 2015
Ennakkokulut = Majoitus, autonvuokra, pääsymaksu yms.
Kulutus kasvoi reippaasti
ravintoloissa (+13 %) ja
majoittumisessa (+17 %)
Vuonna 2016 matkailijoiden kokonaiskulutus Suomessa
kasvoi 5,3 prosenttia
17. Kongressikävijöiden määrässä
huima kasvu (+33 %)
vuonna 2016
Kongressikävijä kuluttaa keskivertoturistia enemmän ja keskimääräinen viipymä pidempi
Lähde: Tilastokeskus, FCB 2017 Delegaattitutkimus
17
Suomalaisten kaupunkien
kongressikävijöiden määriä vuonna 2016
+33 %
0
20000
40000
60000
80000
100000
120000
Yhteensä Helsinki Tampere Turku Jyväskylä Oulu Muut
+72 %
+45 %
Vuonna 2016 kongressivieraan
keskimääräinen viipymä oli 5,4 vrk (2013
= 5,0), kun vastaavasti ulkomaisen
matkailijan viipymä oli 2,1 vrk.
Vuonna 2016 kongressikävijät (101 514) jättivät
matkallaan keskimäärin Suomeen 1833 euroa/henkilö
(sisältää edestakaisen matkan kongressikaupunkiin)!
19. Kiitos!
MaRan seuraava
suhdannetilaisuus
pidetään joulukuussa.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry edustaa mm. hotelleja, kylpylöitä ja kuntoutumiskeskuksia, viikko-osakeyrityksiä, leirintäalueita, ravintoloita,
cateringyrityksiä, eines- ja valmistuskeittiöitä, kahviloita, pubeja, yökerhoja, liikenneasemia, huvi-, teema- ja elämyspuistoja, keilahalleja, festivaaleja ja
konserttitapahtumia, ohjelmapalveluyrityksiä, luontomatkailuyrityksiä, hiihtokeskuksia sekä matkailun markkinointi- ja välityspalveluja tarjoavia yrityksiä.
MaRan pääekonomisti Ari Peltoniemi: p. 044 750 4511