ºÝºÝߣ

ºÝºÝߣShare a Scribd company logo

Mielenterveyskatsaus_080224.pptx

•Download as PPTX, PDF•
•
Kristian Wahlbeck
Kristian Wahlbeck

Esitys 8.2.2024 suomalaisten mielenterveydestä, mielenterveyspalvelujen kipupisteistä ja joitakin ratkaisuehdotuksia.

1 of 17
Download to read offline
Suomalaisten mielenterveys ja mielenterveyspalvelut MIELI ry 8.2.2024 Kristian Wahlbeck Johtava asiantuntija MIELI Suomen Mielenterveys ry
Suomalaisten fyysinen terveys on kohentunut mutta mielenterveys on heikentynyt • Aikuisväestön mielenterveys on heikentynyt koronapandemian jälkeenkin. Merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta on viidesosalla työikäisistä (2022). 1 • Itsemurha-ajatukset ovat yleistyneet. Joka kymmenes aikuinen on kokenut itsemurha-ajatuksia (2022). 1 • 2020-luvun peräkkäiset kriisit ovat heikentäneet suomalaisten mielenterveyttä • Mielenterveystilanne on heikoin matalasti koulutettujen naisten ryhmässä. He käyttävät mielenterveyspalveluja korkeasti koulutettuja vähemmän. 1. Terve Suomi –tutkimus 2022
Mielenterveyskatsaus_080224.pptx
Lähde: THL Kouluterveyskysely 2023
Nuorten naisten lisääntyvä ahdinko näkyy itsemurhakuolleisuudessa Lähde: Tilastokeskuksen kuolinsyytilasto 2023 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1980-84 1985-89 1990-94 1995-99 2000-4 2005-9 2010-14 2015-19 2020-22 Itsemurhakuolleisuus, naiset 15-24 vuotta (itsemurhat / 100 000 samanikäistä)
Mielenterveyskatsaus_080224.pptx
.fi Itsemurhat • Itsemurhakuolleisuus on laskenut merkittävästi, mutta on edelleen n. 20 % korkeampi kuin muissa pohjoismaissa. • Itsemurhien ehkäisy vaatii poikkihallinnollista yhteistyötä ja terveydenhuollolta osaamista • Lapin korkeat itsemurhaluvut saatiin laskuun monitoimijaisella ITRO-hankkeella 2021 Itsemurhat/100 000 as. Lähde: Sotkanet
Sairauspäivärahaa mielenterveyssyistä saaneiden määrä kasvoi vuonna 2023 ennätyslukemiin Kasvu on ollut kaikkein voimakkainta alle 35-vuotiailla
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 Mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet (%, osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä, Suomessa asuvat) Lähde: Eläketurvakeskus 2023
Julkinen sektori panostaa runsaan miljardin vuodessa mielenterveyden hoitoon (2021) 77% 14% 9% Erikoissairaanhoito, 966 milj. Perusterveydenhuolto, 176 milj. Psykoterapiakuntoutus (Kela), 107 milj. Lähde: THL Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2021 (ennakko), Kelan Kuntoutustilasto 2
Mielenterveyspalvelujen osuus terveydenhuollon käyttömenoista on laskenut koko 2000-luvun 5.74% 5.06% 4.96% 5.21% 5.15% 4.82% 5.23% 5.12% 4.94% 4.66% 4.63% 4.57% 4.49% 4.24% 4.21% 4.20% 4.28% 5.00% 4.89% 4.99% 4.92% 4.49% 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% Julkisten mielenterveyspalveluiden osuus terveydenhuollon käyttömenoista (%) Lähde: THL Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2021 (ennakkotieto)
.fi Panostukset vs. mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat kustannukset Hyvinvointialueiden panostus hoitoon (n. 1 miljardi) Kustannukset (n. 11 miljardia) Lähde: THL 2022, OECD/EU (2018) Health at a Glance: Europe 2018
.fi Panostukset mielenterveyteen ovat suhteettoman pienet mielenterveyden ongelmien merkitykseen verrattuna
.fi Palvelujärjestelmä • Palvelujärjestelmän kipukohta on varhaisen avun saamisen vaikeus • Perustason mielenterveyspalvelut ovat kehittymättömät, ja aivan erityisesti lasten ja nuorten osalta • Nuorista 10 % on erikoissairaanhoidon piirissä, koska peruspalveluja ei ole (HUS 2023) • Kun ehkäiseviä ja varhaisia palveluita ei ole, resurssit menevät myöhäisiin ja pitkiin korjaaviin hoitoihin • Varhaisilla interventioilla (eli terapiatakuulla) 20 % of masennustiloista on ehkäistävissä (Cuijpers 2020) • Asiakaskeskeisyys ja -osallisuus palveluissa on heikko • Vain 50 % tietää hoitosuunnitelmastaan (Viertiö 2023) • Hoito ei aina toteudu Käypä hoito –suositusten mukaisesti • Kumppanuus järjestöjen kanssa on hakusessa hyvinvointialueilla, ja monitoimijaisia, täydentäviä ja vaihtoehtoisia palveluja on niukasti
.fi Mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus • Mitä varhaisempi toimi, sitä parempi kustannusvaikuttavuus • Edistävän ja ehkäisevän työn osalta vahvin näyttö vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta on vanhemmuuden tukemisesta ja mielenterveyden edistämisestä työelämässä. • Mielenterveyden häiriöiden esiintyvyyttä voidaan vähentää 40-50 % lapsiin kohdistuvilla toimilla. • Varhaisella lyhytpsykoterapialla voidaan masennustiloissa ja ahdistuneisuushäiriöissä vähentää sairauslomapäiviä ainakin 20 % • Suomalaisessa työterveyshuollossa varhainen pääsy psykoterapiaan on vähentänyt sairauslomapäiviä 40 % (Terveystalo 2022) • Tämä tarkoittaa vuositasolla Kelalle n. 50 miljoonan säästöt ja työnantajille n. 100 miljoonan säästöt (MIELI 2023)
.fi Lähde: McDaid 2017
.fi Kolme keskeisintä toimenpidettä kustannus- vaikuttavuusnäyttöön perustuen • Vanhemmuuden tukeminen haavoittuvassa asemassa olevissa perheissä (vähentää lasten mielenterveyden häiriöitä 40 %) • Psykoterapeuttinen tuki lapsille ahdistuneisuushäiriöiden ja masennustilojen ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa ja kouluissa (vähentää mielenterveyden häiriöitä 50 %) • Nuorten ja aikuisten varhainen pääsy psykoterapeuttiseen hoitoon peruspalveluissa (=terapiatakuu) vähentää masennustilojen ja ahdistuneisuushäiriöiden esiintyvyyttä 20 % ja sairauslomapäiviä ainakin 20 %. Tuottaa vuositasolla n. 150 miljoonan euron säästön.

More Related Content

Mielenterveyskatsaus_080224.pptx

  • 1. Suomalaisten mielenterveys ja mielenterveyspalvelut MIELI ry 8.2.2024 Kristian Wahlbeck Johtava asiantuntija MIELI Suomen Mielenterveys ry
  • 2. Suomalaisten fyysinen terveys on kohentunut mutta mielenterveys on heikentynyt • Aikuisväestön mielenterveys on heikentynyt koronapandemian jälkeenkin. Merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta on viidesosalla työikäisistä (2022). 1 • Itsemurha-ajatukset ovat yleistyneet. Joka kymmenes aikuinen on kokenut itsemurha-ajatuksia (2022). 1 • 2020-luvun peräkkäiset kriisit ovat heikentäneet suomalaisten mielenterveyttä • Mielenterveystilanne on heikoin matalasti koulutettujen naisten ryhmässä. He käyttävät mielenterveyspalveluja korkeasti koulutettuja vähemmän. 1. Terve Suomi –tutkimus 2022
  • 5. Nuorten naisten lisääntyvä ahdinko näkyy itsemurhakuolleisuudessa Lähde: Tilastokeskuksen kuolinsyytilasto 2023 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1980-84 1985-89 1990-94 1995-99 2000-4 2005-9 2010-14 2015-19 2020-22 Itsemurhakuolleisuus, naiset 15-24 vuotta (itsemurhat / 100 000 samanikäistä)
  • 7. .fi Itsemurhat • Itsemurhakuolleisuus on laskenut merkittävästi, mutta on edelleen n. 20 % korkeampi kuin muissa pohjoismaissa. • Itsemurhien ehkäisy vaatii poikkihallinnollista yhteistyötä ja terveydenhuollolta osaamista • Lapin korkeat itsemurhaluvut saatiin laskuun monitoimijaisella ITRO-hankkeella 2021 Itsemurhat/100 000 as. Lähde: Sotkanet
  • 8. Sairauspäivärahaa mielenterveyssyistä saaneiden määrä kasvoi vuonna 2023 ennätyslukemiin Kasvu on ollut kaikkein voimakkainta alle 35-vuotiailla
  • 9. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 Mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet (%, osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä, Suomessa asuvat) Lähde: Eläketurvakeskus 2023
  • 10. Julkinen sektori panostaa runsaan miljardin vuodessa mielenterveyden hoitoon (2021) 77% 14% 9% Erikoissairaanhoito, 966 milj. Perusterveydenhuolto, 176 milj. Psykoterapiakuntoutus (Kela), 107 milj. Lähde: THL Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2021 (ennakko), Kelan Kuntoutustilasto 2
  • 11. Mielenterveyspalvelujen osuus terveydenhuollon käyttömenoista on laskenut koko 2000-luvun 5.74% 5.06% 4.96% 5.21% 5.15% 4.82% 5.23% 5.12% 4.94% 4.66% 4.63% 4.57% 4.49% 4.24% 4.21% 4.20% 4.28% 5.00% 4.89% 4.99% 4.92% 4.49% 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% Julkisten mielenterveyspalveluiden osuus terveydenhuollon käyttömenoista (%) Lähde: THL Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2021 (ennakkotieto)
  • 12. .fi Panostukset vs. mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat kustannukset Hyvinvointialueiden panostus hoitoon (n. 1 miljardi) Kustannukset (n. 11 miljardia) Lähde: THL 2022, OECD/EU (2018) Health at a Glance: Europe 2018
  • 13. .fi Panostukset mielenterveyteen ovat suhteettoman pienet mielenterveyden ongelmien merkitykseen verrattuna
  • 14. .fi Palvelujärjestelmä • Palvelujärjestelmän kipukohta on varhaisen avun saamisen vaikeus • Perustason mielenterveyspalvelut ovat kehittymättömät, ja aivan erityisesti lasten ja nuorten osalta • Nuorista 10 % on erikoissairaanhoidon piirissä, koska peruspalveluja ei ole (HUS 2023) • Kun ehkäiseviä ja varhaisia palveluita ei ole, resurssit menevät myöhäisiin ja pitkiin korjaaviin hoitoihin • Varhaisilla interventioilla (eli terapiatakuulla) 20 % of masennustiloista on ehkäistävissä (Cuijpers 2020) • Asiakaskeskeisyys ja -osallisuus palveluissa on heikko • Vain 50 % tietää hoitosuunnitelmastaan (Viertiö 2023) • Hoito ei aina toteudu Käypä hoito –suositusten mukaisesti • Kumppanuus järjestöjen kanssa on hakusessa hyvinvointialueilla, ja monitoimijaisia, täydentäviä ja vaihtoehtoisia palveluja on niukasti
  • 15. .fi Mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus • Mitä varhaisempi toimi, sitä parempi kustannusvaikuttavuus • Edistävän ja ehkäisevän työn osalta vahvin näyttö vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta on vanhemmuuden tukemisesta ja mielenterveyden edistämisestä työelämässä. • Mielenterveyden häiriöiden esiintyvyyttä voidaan vähentää 40-50 % lapsiin kohdistuvilla toimilla. • Varhaisella lyhytpsykoterapialla voidaan masennustiloissa ja ahdistuneisuushäiriöissä vähentää sairauslomapäiviä ainakin 20 % • Suomalaisessa työterveyshuollossa varhainen pääsy psykoterapiaan on vähentänyt sairauslomapäiviä 40 % (Terveystalo 2022) • Tämä tarkoittaa vuositasolla Kelalle n. 50 miljoonan säästöt ja työnantajille n. 100 miljoonan säästöt (MIELI 2023)
  • 17. .fi Kolme keskeisintä toimenpidettä kustannus- vaikuttavuusnäyttöön perustuen • Vanhemmuuden tukeminen haavoittuvassa asemassa olevissa perheissä (vähentää lasten mielenterveyden häiriöitä 40 %) • Psykoterapeuttinen tuki lapsille ahdistuneisuushäiriöiden ja masennustilojen ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa ja kouluissa (vähentää mielenterveyden häiriöitä 50 %) • Nuorten ja aikuisten varhainen pääsy psykoterapeuttiseen hoitoon peruspalveluissa (=terapiatakuu) vähentää masennustilojen ja ahdistuneisuushäiriöiden esiintyvyyttä 20 % ja sairauslomapäiviä ainakin 20 %. Tuottaa vuositasolla n. 150 miljoonan euron säästön.

Editor's Notes

  1. Positiivista mielenterveyttä mitattaessa ikäryhmäkohtaiset tulokset ovat samansuuntaisia, mielenterveys on heikoin nuoremmissa ikäryhmissä ja paras 65-74-vuotiaiden ryhmässä.
  2. [DEATH03] Causes of death, rates per 100.000 by Year, Sex, Age, Country and Diagnosis group. NHWSTAT
  3. Selkeästi vähemmän kuin verrokkimaat. Koska tämä tontti on huonosti hoidetuin, tässä on myös suurimmat säästöt saatavilla