Mihin menet oppilasarviointi
- 1. Mihin menet oppilasarviointi? EDUCA 2019 Jaakko Salo, kehittämispäällikkö OAJ
- 2. Arviointi ja perusopetuksen OPS-uudistus • Normitasolla vain vähän on muuttunut (PoL, PoA, OPS-perusteet) -> Julkisessa keskustelussa vaikuttaa siltä, kuin kaikki olisi muuttunut. • OPS-uudistuksessa esiin nousseet kehittämistarpeet: • Palautteen antamisen kulttuuri • Arvioinnin yhdenvertaisuus
- 3. Onko arviointi yhdenvertaista? • Mitä sanovat tutkimukset? (mm. KARVI) • Suhtaudutaanko arviointiin huolettomasti vai onko ohjeistus toimimatonta? • Onko arviointiosaamisesta huolehdittu? • Onko arvioinnin yhdenvertaisuudella ja luotettavuudella merkitystä vain jatko-opintopaikkojen näkökulmasta?
- 4. Arvioinnista paikallisella tasolla • Arvioinnin käytännön toteutus ja arviointipalautteen antaminen päätetään paikallisesti (välitodistukset, tiedotteet, wilman käyttö…) • Paikallisissa malleissa kuitenkin epäselvyyksiä, mm: • Laaja-alaisen osaamisen ja MOKkien arviointi erillään oppiaineista • Tavoitteiden vuosiluokkaistamisen puutteet • Arviointikeskustelujen rooli • Jatkuva palaute: Pitikö lisätä vuorovaikutusta vai byrokratiaa? • Työmäärältään epärealistiset arvioinnin tavat romuttavat arvioinnin laadun • Niin pitäisi arvioida kuin opitaankin; Kuka arviointia kunnissa kehittää?
- 5. Opetushallituskin oikonut näitä ”harhaluuloja” (ks. www.oph.fi -> blogit)
- 6. Arviointi OPS-perusteissa • Osaamisen tason arviointi, edistymisen arviointi, formatiivinen arviointi, summatiivinen arviointi, itsearviointi, jatkuva palaute; arvioinnin eri tehtävät sekoittuvat • Nykyiset arviointikriteerit ovat liian moniselitteisiä, laajoja ja niitä on liikaa. Esim.->
- 7. Esimerkki arviointikriteereistä Samanlaisia kriteerejä on äidinkielessä 17 kpl! Ratkaisu ei voi olla myöskään näiden kaikkien aukikirjoittaminen (K&A- taksonomian mukaan), mikä johtaisi vain kriteeristön moninkertaistumiseen.
- 8. Opetushallitus on jo tarttunut työhön • OPH laatii päättöarviointiin kriteerit arvosanoille 5, 7 ja 9 nykyisen 8:n lisäksi. • Nämä ovat käytössä jo keväällä 2020, joten valmista tulisi olla 8/2019. • Työtä tukee asiantuntijaryhmä ja asetettava ohjausryhmä. • Vielä on auki, kuinka laajasti arviointia tarkastellaan ja muuttaako tämä em. aikataulua.
- 9. OAJ:n esitys arviointikriteereihin Kriteerit laadittava vähintään arvosanoille 5 ja 8. Vähimmäisosaamisen kriteerit ovat perälauta oppilaan oppimisen tuelle.
- 10. Arvioinnin eri tehtävät selkeytettävä OPSissa • OPS-arviointiluku on kirjoitettava uusiksi ja arvioinnin eri tehtävät on selkeytettävä. • Pääpaino on oltava oppilaan osaamisen tason arvioinnin kuvauksessa, myös oppimisen edistymisen arviointi on perustuttava osaamisen arviointiin. • Oppilaalle annettava jatkuva palaute ja ohjaaminen itsearviointiin on erotettava selkeästi varsinaisesta arvioinnista. Palaute on osa laadukasta opetusta ja itsearvioinnin taitojen kehittyminen taasen yksi opsin tavoitteista.
- 11. Arviointikriteerien kehittäminen ja arvioinnin tukipankki • Arviointikriteerien määrää on karsittava, myös ”alakriteerien” osalta • Kriteerit oltava hyvin yksiselitteisiä, jotta niitä tulkitaan yhdenmukaisemmin • Myös numeroarvioinnin aloittamiseen linjaus • Arviointiin on luotava kansallinen arvioinnin tukipankki, josta opettajille käytettäväksi kriteereihin perustuvia monipuolisia arviointitehtäviä (kokeita, testejä yms.)
- 12. Opettajien arviointiosaamisesta on huolehdittava Arviointi on jokaisen opettajan ydinosaamista, josta on huolehdittava opettajien perus-, perehdytys- ja täydennyskoulutuksessa. Yhtenä käytännön keinona osaamisen kehittämiseen olisivat ”arviointitutoropettajat”.