ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan

•
•
Kelan tutkimus / Research at Kela
Kelan tutkimus / Research at Kela

Esitys seminaarissa "Kela tutkii kuntoutusta – Innovatiivisia ratkaisuja ja uutta tietoa".

1 of 11
Download to read offline
Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan? Kela tutkii kuntoutusta -seminaari 27.4.2022
OHJELMA Aloitussanat ja lyhyt alustus Raha- ja digipeliongelmaisten kuntoutus – kartoittava kirjallisuuskatsaus Anna-Marie Paavonen, Kelan tutkimus Eläinavusteisen toiminnan käyttö ja toimivuus erilaisten terapioiden ja kuntoutusprosessien osana – kartoittava kirjallisuuskatsaus Farid Ramadan, Kuntoutussäätiö Kuntoutuksen vaikuttavuus kehitysvammaisten toimintakykyyn ja työllistymiseen sekä sitä estävät ja edistävät tekijät - järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus Nina Nevala, Työterveyslaitos Mielenterveyden ongelmien etäkuntoutus - järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus Katariina Keinonen ja Anna-Lotta Lappalainen, Jyväskylän yliopisto Kysymyksiä ja keskustelua 27.4.2022 Kela tutkii kuntoutusta / Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan? 2
Alustus
Kirjallisuuskatsaukset (esim. Chalmers ym. 2002; Grant ja Booth 2009; Sutton ym. 2019) • Tapa koota yhteen, yhdistää ja arvioida aiemmin kerättyä tietoa tutkittavasta aiheesta • Ensimmäiset kuvaukset 1700-luvulta (laivastolääkäri James Lind ja keripukin hoito) • Voidaan toteuttaa tutkimuksen taustoittamiseksi tai voi olla itsenäinen menetelmä • Itsenäisenä menetelmänä toteuttamista ohjaa tavallisesti tarkat protokollat tai ohjekirjat (esim. toteuttamiseen tulisi osallistua vähintään kaksi tutkijaa) • Mahdollistaa tuotetun tiedon arvioimisen ja uuden tiedon kerryttämisen aiemmin tehtyjen havaintojen päälle (tutkimustiedon kumuloituminen) • Viimeisen vuosikymmenen aikana suosio ja lajit lisääntyneet (esim. päätöksenteon tukena) 27.4.2022 Kela tutkii kuntoutusta / Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan? 4
Kirjallisuuskatsausten lajeja (esim. Grant ja Booth 2009; Sutton ym. 2019) • Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus (systematic review) • Kartoittava kirjallisuuskatsaus (scoping review) • Kriittinen kirjallisuuskatsaus (critical review) • Laadullinen järjestelmällinen katsaus (qualitative systematic review/evidence synthesis) • Meta-analyysi (meta-analysis) • Monimenetelmällinen katsaus (mixed studies review/mixed methods review) • Nopea katsaus (rapid review) • Sateenvarjokatsaus (umbrella review) • Yleiskatsaus (overview) 27.4.2022 Kela tutkii kuntoutusta / Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan? 5 Nopeus Menetelmien tarkkuus Harhan riski Perusteellisuus (Brennan ym. 2020)
Kartoittava kirjallisuuskatsaus (Arksey ja O’Malley 2005; Levac ym. 2010; Peters ym. 2020) • Tavoite koota yhteen tietoa tarkastelun kohteena olevasta aiheesta mahdollisimman monipuolisesti (esim. laajuus, kirjo; laaja ’scope’). • Mukaan otetun kirjallisuuden tyypeissä usein vähän rajauksia (esim. tutkimuskirjallisuus, suositukset). • Ei tavallisesti kuulu mukaan otettavien tutkimusten menetelmällisen laadun arviointia. • Voidaan sisällyttää myös asiantuntijahaastatteluja, jotta saadaan tietoa esimerkiksi tutkimuskirjallisuuden perusteella tehtyjen havaintojen soveltuvuudesta paikallisiin kehittämistarpeisiin. • Voidaan tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi verrattain nopeasti. 27.4.2022 Kela tutkii kuntoutusta / Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan? 6
Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus (esim. Munn ym. 2018; Higgins ym. 2022) • Tavoite koota yhteen tietoa, joka vastaa ennalta määriteltyyn tarkasti rajattuun tutkimuskysymykseen (esim. PICO-työkalulla muodostettu). • Keskeistä mukaan otettujen tutkimusten menetelmällisen laadun arviointi. • Mukaan otetut tutkimukset usein myös menetelmällisesti rajattuja (esim. satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset). • Mukaan otettujen tutkimusten menetelmällisen laadun arvioinnissa voidaan käyttää esimerkiksi Cochrane risk-of-bias -työkalua tai Joanna Briggs -instituutin arviointikriteerejä. • Tutkimusten tuottamaa näyttöä voidaan arvioida esimerkiksi GRADE-menetelmällä. 27.4.2022 Kela tutkii kuntoutusta / Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan? 7
Satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset Kohorttitutkimukset Tapaus-verrokkitutkimukset Poikkileikkaustutkimukset Tapaustutkimukset Asiantuntijoiden näkemykset Järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset ja meta-analyysit Näytön aste Harhan riski (Esim. Yetley ym. 2017)
Kirjallisuuskatsausten tavoitteita (esim. Munn ym. 2018; Peters ym. 2020; Higgins ym. 2022) Kartoittava kirjallisuuskatsaus • Koota yhteen, millaista tietoa aiheesta on saatavilla (esim. kirjo, laajuus) ja miten aihetta on tutkittu • Selkeyttää avainkäsitteitä ja tunnistaa käsitteisiin liittyviä ominaispiirteitä • Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen suunnittelu • Tunnistaa ja tarkastella tietoaukkoja aiheeseen liittyvässä kirjallisuudessa Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus • Koota yhteen kansainvälinen tutkimusnäyttö • Antaa vahvistusta nykyisille hoitokäytännöille, tunnistaa eroavaisuuksia käytännöissä, tunnistaa uusia käytänteitä • Uusien tutkimusaiheiden tunnistaminen • Ristiriitaisten tutkimuslöydösten tunnistaminen ja tarkastelu • Tuottaa tietoa esimerkiksi hoitopäätösten tueksi 27.4.2022 Kela tutkii kuntoutusta / Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan? 9
KIRJALLISUUSKATSAUKSIA KUNTOUTUKSEN TUTKIMUKSESSA Poimintoja videopostereista • Kuntoutusinterventiot ja niiden hyödyt • Etäteknologian vaikuttavuus liikunnallisessa kuntoutuksessa. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi. Rintala A¹, Hakala S¹, Sjögren T¹, ¹Jyväskylän yliopisto. • Järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset fysioterapian vaikuttavuudesta ja merkityksellisyydestä aivoverenkiertohäiriö- ja multippeliskleroosi kuntoutujilla - Kävelyn ja tasapainon meta-analyysit sekä koetun fysioterapian merkityksellisyyden metasynteesit. Sjögren T¹, Rintala A²,³, Paltamaa J⁴, Korpi H¹, ¹Jyväskylän yliopisto, ²Leuvenin yliopisto, ³ LAB-ammattikorkeakoulu, ⁴Jyväskylän ammattikorkeakoulu. • Pitkäaikaista kipua kokevien aikuisten kuntoutus. Kartoittava kirjallisuuskatsaus. Paavonen A-M¹, Karinkanta S¹, ¹Kelan tutkimus. • Toimintaterapian vaikuttavuus kehitysvammaisten lasten ja nuorten arjen toimintaan osallistumiseen. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. Karhula M¹,², Heiskanen T², Salminen A-L². ¹Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, ²Kela. • Kuntoutuksessa käytettävät käsitteet • ICF-luokituksen yksilötekijät kuntoutuksen tutkimuksessa. Karhula M¹,², Saukkonen S¹, Kinnunen A³, Partanen T², Xiong E⁴, Anttila H⁵, ¹Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, ²Kelan tutkimus, ³Savonia-ammattikorkeakoulu, ⁴Oulun ammattikorkeakoulu, ⁵Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 27.4.2022 Kela tutkii kuntoutusta / Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan? 10 Kartoittava kirjallisuuskatsaus Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus
LÄHTEITÄ Arksey H, O'Malley L. Scoping studies. Towards a methodological framework. International Journal of Social Research Methodology 2005; 8 (1): 19–32. Brennan ML, Arlt SP, Belshaw Z, ym. Critically Appraised Topics (CATs) in Veterinary Medicine. Applying evidence in clinical practice. Frontiers in Veterinary Science 2020; 7: 314. DOI: 10.3389/fvets.2020.00314. Chalmers I, Hedges LV, Cooper H. A brief history of research synthesis. Evaluation & the Health Professions 2002; 25 (1): 12–37. Grant MJ, Booth A. A typology of reviews. An analysis of 14 review types and associated methodologies. Health Information & Libraries Journal 2009; 26 (2): 91–108. Higgins JPT, Thomas J, Chandler J, ym. (toim). Cochrane Handbook for Systematic Reviews of Interventions. Version 6.3 (updated February 2022). Lontoo: Cochrane, 2022. Saatavissa: www.training.cochrane.org/handbook. Levac D, Colquhoun H, O'Brien KK. Scoping studies. Advancing the methodology. Implementation Science 2010; 5 (69). DOI: 10.1186/1748-5908-5-69. Munn Z, Peters MDJ, Stern C, Tufanaru C, McArthur A, Aromataris E. Systematic review or scoping review? Guidance for authors when choosing between a systematic or scoping review approach. BMC Medical Research Methodology 2018; 18: 143. DOI: 10.1186/s12874-018-0611-x. Peters MD, Godfrey CM, Khalil H, McInerney P, Parker D, Soares CB. Guidance for conducting systematic scoping reviews. International Journal of Evidence-Based Healthcare 2015; 13 (3): 141–146. Peters MDJ, Marnie C, Tricco AC, ym. Updated methodological guidance for the conduct of scoping reviews. JBI Evidence Synthesis 2020; 18 (10): 2119–2126. Sutton A, Clowes M, Preston L, Booth A. Meeting the review family. Exploring review types and associated information retrieval requirements. Health Information & Libraries Journal 2019; 36 (3): 202–222. Yetley EA, MacFarlane AJ, Greene-Finestone LS, ym. Options for basing Dietary Reference Intakes (DRIs) on chronic disease endpoints. Report from a joint US-/Canadian-sponsored working group. The American Journal of Clinical Nutrition 2017; 105 (1): 249S–285S. 27.4.2022 Kela tutkii kuntoutusta / Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan? 11

More Related Content

Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan

  • 1. Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan? Kela tutkii kuntoutusta -seminaari 27.4.2022
  • 2. OHJELMA Aloitussanat ja lyhyt alustus Raha- ja digipeliongelmaisten kuntoutus – kartoittava kirjallisuuskatsaus Anna-Marie Paavonen, Kelan tutkimus Eläinavusteisen toiminnan käyttö ja toimivuus erilaisten terapioiden ja kuntoutusprosessien osana – kartoittava kirjallisuuskatsaus Farid Ramadan, Kuntoutussäätiö Kuntoutuksen vaikuttavuus kehitysvammaisten toimintakykyyn ja työllistymiseen sekä sitä estävät ja edistävät tekijät - järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus Nina Nevala, Työterveyslaitos Mielenterveyden ongelmien etäkuntoutus - järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus Katariina Keinonen ja Anna-Lotta Lappalainen, Jyväskylän yliopisto Kysymyksiä ja keskustelua 27.4.2022 Kela tutkii kuntoutusta / Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan? 2
  • 4. Kirjallisuuskatsaukset (esim. Chalmers ym. 2002; Grant ja Booth 2009; Sutton ym. 2019) • Tapa koota yhteen, yhdistää ja arvioida aiemmin kerättyä tietoa tutkittavasta aiheesta • Ensimmäiset kuvaukset 1700-luvulta (laivastolääkäri James Lind ja keripukin hoito) • Voidaan toteuttaa tutkimuksen taustoittamiseksi tai voi olla itsenäinen menetelmä • Itsenäisenä menetelmänä toteuttamista ohjaa tavallisesti tarkat protokollat tai ohjekirjat (esim. toteuttamiseen tulisi osallistua vähintään kaksi tutkijaa) • Mahdollistaa tuotetun tiedon arvioimisen ja uuden tiedon kerryttämisen aiemmin tehtyjen havaintojen päälle (tutkimustiedon kumuloituminen) • Viimeisen vuosikymmenen aikana suosio ja lajit lisääntyneet (esim. päätöksenteon tukena) 27.4.2022 Kela tutkii kuntoutusta / Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan? 4
  • 5. Kirjallisuuskatsausten lajeja (esim. Grant ja Booth 2009; Sutton ym. 2019) • Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus (systematic review) • Kartoittava kirjallisuuskatsaus (scoping review) • Kriittinen kirjallisuuskatsaus (critical review) • Laadullinen järjestelmällinen katsaus (qualitative systematic review/evidence synthesis) • Meta-analyysi (meta-analysis) • Monimenetelmällinen katsaus (mixed studies review/mixed methods review) • Nopea katsaus (rapid review) • Sateenvarjokatsaus (umbrella review) • Yleiskatsaus (overview) 27.4.2022 Kela tutkii kuntoutusta / Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan? 5 Nopeus Menetelmien tarkkuus Harhan riski Perusteellisuus (Brennan ym. 2020)
  • 6. Kartoittava kirjallisuuskatsaus (Arksey ja O’Malley 2005; Levac ym. 2010; Peters ym. 2020) • Tavoite koota yhteen tietoa tarkastelun kohteena olevasta aiheesta mahdollisimman monipuolisesti (esim. laajuus, kirjo; laaja ’scope’). • Mukaan otetun kirjallisuuden tyypeissä usein vähän rajauksia (esim. tutkimuskirjallisuus, suositukset). • Ei tavallisesti kuulu mukaan otettavien tutkimusten menetelmällisen laadun arviointia. • Voidaan sisällyttää myös asiantuntijahaastatteluja, jotta saadaan tietoa esimerkiksi tutkimuskirjallisuuden perusteella tehtyjen havaintojen soveltuvuudesta paikallisiin kehittämistarpeisiin. • Voidaan tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi verrattain nopeasti. 27.4.2022 Kela tutkii kuntoutusta / Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan? 6
  • 7. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus (esim. Munn ym. 2018; Higgins ym. 2022) • Tavoite koota yhteen tietoa, joka vastaa ennalta määriteltyyn tarkasti rajattuun tutkimuskysymykseen (esim. PICO-työkalulla muodostettu). • Keskeistä mukaan otettujen tutkimusten menetelmällisen laadun arviointi. • Mukaan otetut tutkimukset usein myös menetelmällisesti rajattuja (esim. satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset). • Mukaan otettujen tutkimusten menetelmällisen laadun arvioinnissa voidaan käyttää esimerkiksi Cochrane risk-of-bias -työkalua tai Joanna Briggs -instituutin arviointikriteerejä. • Tutkimusten tuottamaa näyttöä voidaan arvioida esimerkiksi GRADE-menetelmällä. 27.4.2022 Kela tutkii kuntoutusta / Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan? 7
  • 9. Kirjallisuuskatsausten tavoitteita (esim. Munn ym. 2018; Peters ym. 2020; Higgins ym. 2022) Kartoittava kirjallisuuskatsaus • Koota yhteen, millaista tietoa aiheesta on saatavilla (esim. kirjo, laajuus) ja miten aihetta on tutkittu • Selkeyttää avainkäsitteitä ja tunnistaa käsitteisiin liittyviä ominaispiirteitä • Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen suunnittelu • Tunnistaa ja tarkastella tietoaukkoja aiheeseen liittyvässä kirjallisuudessa Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus • Koota yhteen kansainvälinen tutkimusnäyttö • Antaa vahvistusta nykyisille hoitokäytännöille, tunnistaa eroavaisuuksia käytännöissä, tunnistaa uusia käytänteitä • Uusien tutkimusaiheiden tunnistaminen • Ristiriitaisten tutkimuslöydösten tunnistaminen ja tarkastelu • Tuottaa tietoa esimerkiksi hoitopäätösten tueksi 27.4.2022 Kela tutkii kuntoutusta / Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan? 9
  • 10. KIRJALLISUUSKATSAUKSIA KUNTOUTUKSEN TUTKIMUKSESSA Poimintoja videopostereista • Kuntoutusinterventiot ja niiden hyödyt • Etäteknologian vaikuttavuus liikunnallisessa kuntoutuksessa. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi. Rintala A¹, Hakala S¹, Sjögren T¹, ¹Jyväskylän yliopisto. • Järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset fysioterapian vaikuttavuudesta ja merkityksellisyydestä aivoverenkiertohäiriö- ja multippeliskleroosi kuntoutujilla - Kävelyn ja tasapainon meta-analyysit sekä koetun fysioterapian merkityksellisyyden metasynteesit. Sjögren T¹, Rintala A²,³, Paltamaa J⁴, Korpi H¹, ¹Jyväskylän yliopisto, ²Leuvenin yliopisto, ³ LAB-ammattikorkeakoulu, ⁴Jyväskylän ammattikorkeakoulu. • Pitkäaikaista kipua kokevien aikuisten kuntoutus. Kartoittava kirjallisuuskatsaus. Paavonen A-M¹, Karinkanta S¹, ¹Kelan tutkimus. • Toimintaterapian vaikuttavuus kehitysvammaisten lasten ja nuorten arjen toimintaan osallistumiseen. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. Karhula M¹,², Heiskanen T², Salminen A-L². ¹Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, ²Kela. • Kuntoutuksessa käytettävät käsitteet • ICF-luokituksen yksilötekijät kuntoutuksen tutkimuksessa. Karhula M¹,², Saukkonen S¹, Kinnunen A³, Partanen T², Xiong E⁴, Anttila H⁵, ¹Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, ²Kelan tutkimus, ³Savonia-ammattikorkeakoulu, ⁴Oulun ammattikorkeakoulu, ⁵Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 27.4.2022 Kela tutkii kuntoutusta / Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan? 10 Kartoittava kirjallisuuskatsaus Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus
  • 11. LÄHTEITÄ Arksey H, O'Malley L. Scoping studies. Towards a methodological framework. International Journal of Social Research Methodology 2005; 8 (1): 19–32. Brennan ML, Arlt SP, Belshaw Z, ym. Critically Appraised Topics (CATs) in Veterinary Medicine. Applying evidence in clinical practice. Frontiers in Veterinary Science 2020; 7: 314. DOI: 10.3389/fvets.2020.00314. Chalmers I, Hedges LV, Cooper H. A brief history of research synthesis. Evaluation & the Health Professions 2002; 25 (1): 12–37. Grant MJ, Booth A. A typology of reviews. An analysis of 14 review types and associated methodologies. Health Information & Libraries Journal 2009; 26 (2): 91–108. Higgins JPT, Thomas J, Chandler J, ym. (toim). Cochrane Handbook for Systematic Reviews of Interventions. Version 6.3 (updated February 2022). Lontoo: Cochrane, 2022. Saatavissa: www.training.cochrane.org/handbook. Levac D, Colquhoun H, O'Brien KK. Scoping studies. Advancing the methodology. Implementation Science 2010; 5 (69). DOI: 10.1186/1748-5908-5-69. Munn Z, Peters MDJ, Stern C, Tufanaru C, McArthur A, Aromataris E. Systematic review or scoping review? Guidance for authors when choosing between a systematic or scoping review approach. BMC Medical Research Methodology 2018; 18: 143. DOI: 10.1186/s12874-018-0611-x. Peters MD, Godfrey CM, Khalil H, McInerney P, Parker D, Soares CB. Guidance for conducting systematic scoping reviews. International Journal of Evidence-Based Healthcare 2015; 13 (3): 141–146. Peters MDJ, Marnie C, Tricco AC, ym. Updated methodological guidance for the conduct of scoping reviews. JBI Evidence Synthesis 2020; 18 (10): 2119–2126. Sutton A, Clowes M, Preston L, Booth A. Meeting the review family. Exploring review types and associated information retrieval requirements. Health Information & Libraries Journal 2019; 36 (3): 202–222. Yetley EA, MacFarlane AJ, Greene-Finestone LS, ym. Options for basing Dietary Reference Intakes (DRIs) on chronic disease endpoints. Report from a joint US-/Canadian-sponsored working group. The American Journal of Clinical Nutrition 2017; 105 (1): 249S–285S. 27.4.2022 Kela tutkii kuntoutusta / Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan? 11