Oppimateriaali alakouluille siitä, miten aikakauslehteä tehdään
Ennen kuin lukija saa käteensä valmiin, painetun lehden, on toimituksessa tehty paljon työtä. Oppimateriaalissa tutustutaan Mitä nyt? –lehden toimitukseen ja siihen, mitä kaikkea toimittajat ja muut lehden tekoon osallistuvat oikeastaan tekevät.
Aikakauslehden tehtävä on viihdyttää, välittää tietoa ja herättää keskustelua ajankohtaisista aiheista. Lehden toimittaminen on ryhmätyötä. Jokaisesta löytyy taitoa ja osaamista, jota lehteä tehdessä voi hyödyntää. Tärkeää on se, että tekeminen lähtee omasta innostuksesta aiheeseen. Juuri siitä syystä aikakauslehti on hyvä materiaali: jokaiselle varmasti löytyy se oma lehti tai juttu, joka kiinnostaa ja innostaa kirjoittamaan, lukemaan ja tutkimaan.
Oppimateriaalin ryhmätehtävät ohjaavat oman lehden tekemiseen: siihen, miten ideasta syntyy hyvän suunnittelun ja toimitustyön tuloksena valmis lehti – ihan itse tehty ja oma!
2. Mitä toimituksessa tapahtuu?
Mitä nyt? –lehden toimituksessa on kiirettä. Lehden uusi numero täytyy saada ajoissa
valmiiksi ja päätoimittaja Puustinen näyttää stressaantuneelta. Mistähän se johtuu?
Tutki kuvaa. Mitä kuvassa
tapahtuu? Kuinka monta
lehden tekijää löydät ja
mitä he mahtavat olla
tekemässä?
1
3. Nyt täytyisi keksiä hyvä
ja ajankohtainen aihe
pääkirjoitukselle ja päättää,
mitä juttuja lehteen
julkaistaan.
Hmm…toimittaja Papunenhan
voisi kirjoittaa sen jutun
uudesta mutteritehtaasta!
Sitten pitäisi vielä laatia
aikataulu lehden julkaisulle.
Apua! Ei kai
kamera ole
rikki?
Nyt pitää googlata
toimittaja Papuselle
tietoa muttereista ja
ruuveista.
Toimituspäällikkö Tötterö
kutsui minut apuun,
olenhan tekniikan
tohtori!
Voi ei, pitäisi kirjoittaa juttu
uudesta mutteritehtaasta,
enkä minä tiedä tekniikasta
mitään!
Mitäpä jos laittaisinkin
tämän otsikon vähän
isommalla? Silloin
sen ainakin huomaa
paremmin!
Tässä liitän juuri lukijan
lähettämän hienon
videoklipin digi-lehden
sivulle. Voilá!
Koskahan Papusen juttu on
valmis? Siinä on varmasti
taas kirjoitusvirheitä
korjattavana.
Kuka lehteä tekee?
Näin monen ihmisen osaamista
tarvitaan, ennen kuin lehti on valmis.
Tässä he itse kertovat omasta
tehtävästään. Keksitkö, kuka tekee
mitäkin?
Yhdistä puhekuplat oikeaan tekijään!Päätoimittaja
Puusinen
Toimituspäällikkö
Tötterö
Toimittaja
Jutta Papunen
Toimitussihteeri
Ali Arman Ararat
Lehtikuvaaja
Helmut Hemminki
Graafinen suunnittelija
Pipsa Pisama
Asiantuntija
Antero Rilli
Verkkotoimittaja
Annabella Ananas
Avustaja
Pekko Pinkova
2
1
4. Lehden tekemiseen tarvitaan monenlaista
osaamista. Jokainen on hyvä jossakin.
Mitä osaamista teidän ryhmästänne löytyy?
Osaako joku piirtää tai valokuvata hyvin?
Entä millaista asiantuntijuutta porukasta
löytyy: jalkapallon, virkkaamisen vai
geokätköilyn? Kirjatkaa paperille ryhmän
yhteinen osaaminen ja taidot.
3
5. Mikä ihmeen
aikakauslehti?
Mikä on aikakauslehti?
Toimituksessa se tiedetään.
Graafikko lukee kahvitauolla
sanomalehteä, mutta
toimitussihteeri tilaa
kotiinsa aikakauslehteä.
Arvaatko miksi?
Mitä aikakauslehtiä tunnet
ja millaisia juttuja niissä
julkaistaan?
Missä ja milloin luet itse
aikakauslehtiä?
4
8. Sananvapaus on myös
vastuuta
Takaisin toimitukseen! Toimittaja Papusella on ongelma.
Autokauppias Kaupinranta on luvannut hänelle viisitoista
lihapiirakkaa, jotta Papunen kirjoittaisi artikkelin upouudesta Audista.
Minkä neuvon mahtaa päätoimittaja Puustinen toimittaja Papuselle antaa?
7
9. Toimittajan tärkeät ohjeet
Toimittaja kertoo totuuden eikä satuile
Toimittajaa ei saa lahjoa
Toimittajan täytyy jutussaan mainita tietojen lähde, esimerkiksi verkkosivu tai kirja
Toimittajalla voi olla asiasta mielipide, mutta se ei ole sama asia kuin tosi juttu
Toimittaja ei saa mainostaa
Toimittaja on aina kohtelias, eikä loukkaa jutussaan ketään
Salaisuuksista saa kirjoittaa vain luvan kanssa
1
2
3
4
5
6
7
8
10. Ratkaistaan yhdessä!
Löydättekö yhdessä ratkaisuja toimituksen ongelmatilanteisiin? Toimivatko lehden työntekijät tilanteessa
oikein vai väärin ja miksi? Muistattehan ottaa huomioon sananvapauden, oikeudet ja toimittajan tärkeät ohjeet.
Kuvaaja Helmut Hemmingin
kamera on rikki ja mutteri-
tehtaasta pitäisi saada
edustava kuva toimittaja
Papusen juttuun. Mutta eipä
hätää! Hemminki löytää
netistä hienon kuvan
tehtaan upouudesta
mutterikoneesta ja
päättää käyttää sitä.
Verkkotoimittaja Annabella Ananas
on poistanut verkkolehden sivuilta
ikävän kommentin”Toimittaja
Papunen on kaalipää, eikä
ymmärrä jääkiekosta mitään.
Nimimerkki”Sepi” on ilmeisesti
kimmastunut jääkiekkoilija Ruudin
henkilöhaastattelusta. Nyt ”Sepi”
on sitä mieltä, että häntä on
kohdeltu väärin.
Makuasiainministeri Hannu Hirvee
järjestää pihallaan grillijuhlat.
Paikalla on paljon julkkiksia.
Päätoimittaja Puustisen vaimo
nappaa aidanraosta kuvan, kun
missi Minttu Mairea putoaa
vahingossa uima-altaaseen.
Päätoimittaja Puustinen on sitä
mieltä, että kuvaa ei kannata
julkaista lehden juorupalstalla.
Toimittaja Papunen on
syönyt kaikki viisitoista
lihapiirakkaa ja on
tyytyväinen. Hän kirjoittaa
juttuunsa, että Audi on
ehdottomasti kaikkein
paras automerkki ja
autokauppias Kaupinranta
todella reilu mies.
Avustaja Pekko Pinkova auttaa
toimittaja Papusta etsimään
tietoa jääkiekkoilija Ruudista henkilö
haastattelua varten. Hän soittaa
Ruudin äidille ja kertoo olevansa
Ruudin vanha koulukaveri. Äiti
muistelee Pinkovalle hassuja juttuja
Ruudin nuoruudesta. Kävipä tuuri,
Pinkova miettii, nyt saatiin Ruudista
kerralla paljon tietoja!
Päätoimittaja Puustisen
naapuri sattuu olemaan
makuasiainministeri
Hannu Hirvee, joka
potee kroonista
masennusta. Puustinen
pohtii, saisiko siitä
uutisen otsikolla
”Masentunut ministeri
sekoilee”.
1
4
2
5
3
6
9
11. Mitä toimittaja tekee?
Toimittaja on kuvaajan kanssa haastattelemassa jääkiekkoilija Ruutia
henkilöhaastattelua varten. Sitä ennen toimittaja on ottanut selvää Ruudin
lapsuudesta, perheestä, koulumenestyksestä, muista harrastuksista ja työurasta
jääkiekkoilijana Suomessa ja ulkomailla. Mitenhän toimittaja etsii tietoa?
Mitä kaikkea luulet toimittajan työhön kuuluvan?
10
13. Yksi juttu – monta osaa
Toimittaja Papunen editoi, eli muokkaa kirjoittamaansa juttua.
Valmista juttua varten täytyy miettiä monta asiaa. Juttu koostuu
osista, joilla jokaisella on oma nimensä ja tarkoituksensa.
Miksi on tärkeää, että Papunen keksii jutulleen hienon otsikon?
Vertaa toimittaja Papusen tekstiä
mutteritehtaasta Curly-lehden
juttuun, jonka lehden graafinen
suunnittelija on taittanut. Mitä
huomaat? Kumpaa on mukavampi
lukea ja miksi?
Mutteritehdas
Mutterit, pultit ja ruuvit ovat pieniä,
mutta tärkeitä esineitä. Ilman niitä
moni asia ei pysyisi kasassa vaan
hajoaisi osiin. Mutterilla pyörä pysyy
kiinni autossa ja ruuvilla voi ripustaa
taulun seinään. Muttereille, pulteille
ja ruuveille on yhteistä se, että niiden
varressa on kierteet. Kierteiden avulla
mutteri pysyy tiukasti kiinni, eikä kovin
vähällä irtoa. Kierteiden tekeminen
onkin vaativaa puuhaa! Sen tietää
Suomen Mutteritehtaan tuore toimi-
tusjohtaja Antti Vasara. Uudelle mutte-
ritehtaalle on ollut tarvetta sen jälkeen
kun vanha tehdas Porissa ruostui
käyttökelvottomaksi. Ennen uuden
mutteritehtaan valmistumista kaikki
pultit, mutterit ja ruuvit oli tuotettava
ulkomailta. Vuosittain niitä kuluu käy-
tössä huimat viisi miljoonaa kappalet-
ta koko maassa, siis lähes yksi mutteri
asukasta kohden. Kun yhden mutterin
hinta kaupassa on noin 13 senttiä, voi-
daan laskea, että joka vuosi muttereita
ostetaan 65 000 eurolla. Toimitusjoh-
taja Vasaran tavoitteena on myydä
muttereita entistä enemmän. Miten-
hän se onnistuu? Vasara on kehittä-
mässä tehtaan tuotekehitysyksikön
kanssa uudenlaista luksusmutteria
laatutietoisille asiakkaille, joita hän
uskoo uuden tuotteensa kiinnostavan.
Kun aiemmin mutterin muotoilussa on
keskitytty käytännöllisyyteen, toimi-
tusjohtaja Vasara peräänkuuluttaakin
nyt myös esteettisiä arvoja mutteri-
muotoilussa. Miksi tylsän näköinen
mutteri pitäisi kätkeä syvälle laitteen
rakenteisiin, kun sen voisi suunnitella
ikään kuin koriste-esineeksi, jonka
voi huoletta jättää näkyviin? Uunituo-
reiden prototyyppien perusteella
on ainakin odotettavissa ruusu- ja
perhosmuttereita kultauksella viimeis-
teltynä. Antti Vasara esittelee ylpeänä
toimintavalmiin luksusmutterikoneen.
Se onkin varsin vaikuttava ilmestys.
Toiseen päähän vain pudotetaan
pieni pala rautaa ja monimutkaisen,
puhisevan ja sihisevän koneiston läpi
kuljettuaan se suoltaa toisesta päästä
ulos kiiltäväksi puleeratun perhosmut-
terin. Me voimme hyvällä syyllä olla
ylpeitä uudesta mutteritehtaastamme.
Avattuaan ovensa elokuussa 2015, sen
mutterikoneet ovat puristaneet sisuk-
sistaan jo huimat 2 miljoonaa mutteria,
pulttia ja ruuvia. Tehtaan työllistävä
vaikutus alueella on merkittävä. Noin
puolet kaupungin asukkaista käy
töissä tehtaassa. Pultinviilaaja Rauno
Mansikka pitää tilannetta hyvänä:”Kyl-
lä, ennen mutteritehtaan avaamista
töitä oli vaikea löytää. Nyt vaimokin
pääsi töihin ruuvipihtien käyttäjäksi ja
jouluksi on etelänloma varattuna koko
perheelle!” Mansikan työpisteessä
lukuisat kiiltävät pultinpäät odottavat
rivissä pakkaamista laatikoihin ja pos-
tittamista tilaajalle. Mansikka hymyilee
tyytyväisenä – hän on päässyt vihdoin-
kin unelmahommiin!
12
14. Graafikolta taittuu taitto!
Toimittaja Papunen on kirjoittanut
valmiiksi jutun mutteritehtaasta.
Miten sen voisi jakaa osiin niin,
että lukeminen on helpompaa?
Keksi jutulle hyvä otsikko, poimi
tekstistä tietoa faktalaatikkoon ja
jaa teksti kappaleisiin, joihin keksit
väliotsikot. Piirrä tai kuvaa juttuun
kuvitus ja kirjoita kuvatekstit.
Voit leikata, liimata, piirtää ja
värittää jutun uudelleen tyhjälle
A3-paperille.
13
3
15. Juttuja moneen makuun
Lehdestä löytyy monenlaisia juttuja. Toimittaja Papusen juttu mutteritehtaasta on reportaasi. Siinä Papunen tutustuu
lukijan puolesta mutteritehtaaseen ja kertoo lukijalle millaista siellä oli. Juttu jääkiekkoilija Ruudista taas on
henkilöjuttu ja kertoo – jääkiekkoilija Ruudista. Nyt Papusen tehtävänä on mennä teatteriin katsomaan näytelmää
”Mummo ja susi”. Näytelmästä Papunen kirjoittaa jutun, jota kutsutaan – arvaatko miksi?
Millaisia juttuja näistä
aiheista voisi kirjoittaa?
14
17. Lähteet
Journalistin ohjeet, Journalistiliitto:
http://www.journalistiliitto.fi/pelisaannot/journalistin-ohjeet/
Journalistin ohjeet, Julkisen sanan neuvosto:
http://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/
Multimedia on kaikkialla, blogi:
https://heomultimedia2011.wordpress.com/2011/09/20/journalistiset-juttutyypit/
Puska, Maija (toim.) 2011: Tunne juttu.
Aikakausmedian oppimateriaalit.
Materiaali
Outi Laine
mediakasvatusasiantuntija
Asiantuntijakommentit
Hanna Romppainen, Sanomalehtien Liitto
Outi Sonkamuotka, Aikakausmedia
Kuvitusjataitto
Joona Leppänen
Aikakauslehtiopinnoissa
Aikakausmedian Aikakauslehti opinnoissa –toiminta tukee lasten ja
nuorten monilukutaidon kehittymistä. Aikakauslehden hyödyntäminen opetus
tilanteessa innostaa monenlaisten aiheiden käsittelyyn sekä opettaa median
sisältöjen kriittistä ja tiedostavaa tarkastelua.
Aikakausmedian nettisivut opettajan apuna
www.aikakauslehdet.fi/opetus