ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Miten maakuntauudistus muuttaa työnhakijoiden ja yritysten palveluja?

•
•
Työ- ja elinkeinoministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö

TEM:n tiedotustilaisuuden 5.4.2018 esitysaineisto.

1 of 11
Downloaded 32 times
Miten maakuntauudistus muuttaa työhakijoiden ja yritysten palveluja? Tiedotustilaisuus Elinkeinoministeri Mika Lintilä Työministeri Jari Lindström 5.4.2018
Miten maakuntauudistus muuttaa työnhakijoiden ja yritysten palveluja?
Miten maakuntauudistus muuttaa työnhakijoiden ja yritysten palveluja?
Maakunnallisina kasvupalveluina tulee joka maakunnassa järjestää • rekrytointi- ja osaamispalveluja (työnhaun tukeminen) Lisäksi maakunnissa voidaan järjestää • yritystoimintaan ja yrittäjyyteen, • innovaatioiden kehittämiseen sekä • yritysten kansainvälistymiseen liittyviä palveluita. Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalvelut yhdistetään ja uudistetaan kasvupalveluiksi. Kasvupalveluilla • Tuetaan työllistymistä ja autetaan työnhakijoita uuden työpaikan löytämisessä • edistetään yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä • vastataan työmarkkinoiden muutoksiin ja turvataan osaavan työvoiman saatavuutta.
Miksi allianssi sopii kasvupalveluihin? Sekä maakunnat että kunnat satsaavat kasvun ja elinvoiman edistämiseen merkittävästi. Allianssimalli mahdollistaa: • Yhteistyön ja yhteisten resurssien tehokkaan hyödyntämisen • Avoimeen sopimuksen perustuvan uudenlaisen palvelutuotannon • Monialaiset palvelut asiakkaille Allianssimalli noudattaa hankinta- ja kasvupalvelulain periaatteita. • lisätä alueen elinvoimaa • löytää ihmisille töitä • löytää yrityksille työntekijöitä • tukea yritysten kasvua. Maakuntien kasvupalveluilla ja kuntien elinvoimatehtävillä on samansuuntaiset tavoitteet:
Työnhakijan palvelut
Kasvupalvelupilotit tukemassa maakuntia • Hankkeet tukevat maakuntia ja palveluntuottajia uusiin toimintamalleihin siirtymisessä. • Alueiden tarpeisiin ja tilanteisiin sopivia hankkeita, joilla otetaan ensimmäisiä askeleita kasvupalvelujen käyttöönottamiseksi. • Tavoitteena myös kilpailullisten toimintamallien kokeilu ja markkinoiden herättely. • Erilaisia sisältöjä (yritysasiakas, työnhakija-asiakas) ja toteutusmalleja (ostopalvelut, yrittäjyys, kumppanuus, allianssi) • Pilottien käynnistys loppuvuoden 2018 ja alkuvuoden 2019 välillä. Sopimuskaudet esim. 2020 loppuun (palvelujen jatkuvuus 2020) • HE-luonnos julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden väliaikaista järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi lausunnoilla 5.3.–6.4.
Mahdollisuus sote- ja kasvupalvelujen integrointiin • Laajempaa tukea tarvitsevat työnhakijat: Mahdollisuus sote- ja kasvupalvelujen yhdistämiseen • Monialaisten palvelujen yhdistäminen: työnhakupalvelut, sotepalvelut, Kelan kuntoutuspalvelut, kunnan elinvoimapalvelut • Maakunnan tai palveluntuottajan on arvioitava työttömän monialaisen yhteispalvelun tarve (kriteerit rekrylaissa). • Maakunnan tulee järjestää alueelleen yhteistyössä Kelan kanssa tarvittava määrä toimipisteitä työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseksi.
Miten kasvupalvelut rahoitetaan? • Maakunnille siirretään kasvupalvelujen järjestämiseksi ELY- keskusten ja TE-toimistojen tällä hetkellä käytössä olevat resurssit • Rahaa siirtyy 600 miljoonaa euroa osaksi maakuntien yleiskatteellista valtionosuutta. • Kasvupalvelurahoituksen osuutta ei ole korvamerkitty, vaan maakunta päättää kohdentumisen. 60 % Työttömät työnhakijat 15 % Työttömyysaste 25 % Yritysten toimipaikat • Lisäksi erillisrahoituksena rakennerahastovaroista noin 300– 400 miljoonaa euroa vuosittain • Valtiolta siirtyy maakuntiin noin 2800 henkilötyövuotta kasvupalvelulain nojalla • Maakuntajaon kriteerit ja painoarvot:
Miksi markkinalähtöistä tuotantoa ja kilpailullisuutta? • Kasvupalveluilla suuri merkitys taloudelle – kasvun eväät, työmarkkinoiden toimivuus. • Markkinoiden hyödyntäminen on mahdollisuus vaikuttavuuden lisäämiseen ja uusien palvelu- innovaatioiden synnyttämiseen. • Uudistuksen tarkoituksena on mahdollistaa kokonaisten palveluprosessien siirtäminen palveluntuottajille. Kotimaiset ja kansainväliset kokemukset markkinoiden hyödyntämisestä ovat olleet rohkaisevia. Yksityisten toimijoiden vahvat työnantajayhteydet, toimiala- osaaminen, tehokkaat prosessit ja mahdollisuudet räätälöidä palveluja voivat johtaa julkista parempaan vaikuttavuuteen. .
Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Laki kasvupalveluiden järjestämisestä Uudellamaalla Laki julkisista rekrytointi- ja osaamisen kehittämis- palveluista Laki alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta Laki kotoutumisen edistämisestä Kasvupalvelu-uudistukseen liittyvä lainsäädäntö HE 4/2018 HE syksy 18Laki kasvupalveluiden tiedonhallinnasta HE 5/2018 HE syksy 18Työttömyysturvatehtävien siirto maksajille Työmarkkinatuen rahoitusvastuut (STM)

More Related Content

Miten maakuntauudistus muuttaa työnhakijoiden ja yritysten palveluja?

  • 1. Miten maakuntauudistus muuttaa työhakijoiden ja yritysten palveluja? Tiedotustilaisuus Elinkeinoministeri Mika Lintilä Työministeri Jari Lindström 5.4.2018
  • 4. Maakunnallisina kasvupalveluina tulee joka maakunnassa järjestää • rekrytointi- ja osaamispalveluja (työnhaun tukeminen) Lisäksi maakunnissa voidaan järjestää • yritystoimintaan ja yrittäjyyteen, • innovaatioiden kehittämiseen sekä • yritysten kansainvälistymiseen liittyviä palveluita. Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalvelut yhdistetään ja uudistetaan kasvupalveluiksi. Kasvupalveluilla • Tuetaan työllistymistä ja autetaan työnhakijoita uuden työpaikan löytämisessä • edistetään yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä • vastataan työmarkkinoiden muutoksiin ja turvataan osaavan työvoiman saatavuutta.
  • 5. Miksi allianssi sopii kasvupalveluihin? Sekä maakunnat että kunnat satsaavat kasvun ja elinvoiman edistämiseen merkittävästi. Allianssimalli mahdollistaa: • Yhteistyön ja yhteisten resurssien tehokkaan hyödyntämisen • Avoimeen sopimuksen perustuvan uudenlaisen palvelutuotannon • Monialaiset palvelut asiakkaille Allianssimalli noudattaa hankinta- ja kasvupalvelulain periaatteita. • lisätä alueen elinvoimaa • löytää ihmisille töitä • löytää yrityksille työntekijöitä • tukea yritysten kasvua. Maakuntien kasvupalveluilla ja kuntien elinvoimatehtävillä on samansuuntaiset tavoitteet:
  • 7. Kasvupalvelupilotit tukemassa maakuntia • Hankkeet tukevat maakuntia ja palveluntuottajia uusiin toimintamalleihin siirtymisessä. • Alueiden tarpeisiin ja tilanteisiin sopivia hankkeita, joilla otetaan ensimmäisiä askeleita kasvupalvelujen käyttöönottamiseksi. • Tavoitteena myös kilpailullisten toimintamallien kokeilu ja markkinoiden herättely. • Erilaisia sisältöjä (yritysasiakas, työnhakija-asiakas) ja toteutusmalleja (ostopalvelut, yrittäjyys, kumppanuus, allianssi) • Pilottien käynnistys loppuvuoden 2018 ja alkuvuoden 2019 välillä. Sopimuskaudet esim. 2020 loppuun (palvelujen jatkuvuus 2020) • HE-luonnos julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden väliaikaista järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi lausunnoilla 5.3.–6.4.
  • 8. Mahdollisuus sote- ja kasvupalvelujen integrointiin • Laajempaa tukea tarvitsevat työnhakijat: Mahdollisuus sote- ja kasvupalvelujen yhdistämiseen • Monialaisten palvelujen yhdistäminen: työnhakupalvelut, sotepalvelut, Kelan kuntoutuspalvelut, kunnan elinvoimapalvelut • Maakunnan tai palveluntuottajan on arvioitava työttömän monialaisen yhteispalvelun tarve (kriteerit rekrylaissa). • Maakunnan tulee järjestää alueelleen yhteistyössä Kelan kanssa tarvittava määrä toimipisteitä työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseksi.
  • 9. Miten kasvupalvelut rahoitetaan? • Maakunnille siirretään kasvupalvelujen järjestämiseksi ELY- keskusten ja TE-toimistojen tällä hetkellä käytössä olevat resurssit • Rahaa siirtyy 600 miljoonaa euroa osaksi maakuntien yleiskatteellista valtionosuutta. • Kasvupalvelurahoituksen osuutta ei ole korvamerkitty, vaan maakunta päättää kohdentumisen. 60 % Työttömät työnhakijat 15 % Työttömyysaste 25 % Yritysten toimipaikat • Lisäksi erillisrahoituksena rakennerahastovaroista noin 300– 400 miljoonaa euroa vuosittain • Valtiolta siirtyy maakuntiin noin 2800 henkilötyövuotta kasvupalvelulain nojalla • Maakuntajaon kriteerit ja painoarvot:
  • 10. Miksi markkinalähtöistä tuotantoa ja kilpailullisuutta? • Kasvupalveluilla suuri merkitys taloudelle – kasvun eväät, työmarkkinoiden toimivuus. • Markkinoiden hyödyntäminen on mahdollisuus vaikuttavuuden lisäämiseen ja uusien palvelu- innovaatioiden synnyttämiseen. • Uudistuksen tarkoituksena on mahdollistaa kokonaisten palveluprosessien siirtäminen palveluntuottajille. Kotimaiset ja kansainväliset kokemukset markkinoiden hyödyntämisestä ovat olleet rohkaisevia. Yksityisten toimijoiden vahvat työnantajayhteydet, toimiala- osaaminen, tehokkaat prosessit ja mahdollisuudet räätälöidä palveluja voivat johtaa julkista parempaan vaikuttavuuteen. .
  • 11. Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Laki kasvupalveluiden järjestämisestä Uudellamaalla Laki julkisista rekrytointi- ja osaamisen kehittämis- palveluista Laki alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta Laki kotoutumisen edistämisestä Kasvupalvelu-uudistukseen liittyvä lainsäädäntö HE 4/2018 HE syksy 18Laki kasvupalveluiden tiedonhallinnasta HE 5/2018 HE syksy 18Työttömyysturvatehtävien siirto maksajille Työmarkkinatuen rahoitusvastuut (STM)