Mobiilireittejä kulttuuriperintöön
Download as pptx, pdf0 likes158 views
Mobiilireittejä kulttuuriperintöön -hankkeessa 12 museota ja 11 koulua/historiakerhoa loi yhteistyössä mobiilireitin museoiden Seinätön museo -alustalle
Mobiilireittejä kulttuuriperintöön
- 2. • Idea: lapset ja nuoret suunnittelevat yhteistyössä museon kanssa mobiilireitin läheiseen kulttuuriympäristöönsä • Kumppanit: Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ja Museoliitto, sekä 11 museota ja koulua/historiakerhoa • Miten: mobiilireitit rakennetaan museoiden käytössä olevalle Seinätön museo-palvelimelle • Mitä: kuvien ja tekstien lisäksi Seinätön museo -opasteissa voi hyödyntää esimerkiksi selostajaääntä, pelillisiä ominaisuuksia, ääneen ajastettuja kuvavaihdoksia, gps- paikannusta, videoita, haastatteluja, sisä- ja ulkokarttoja ja siihen voi rakentaa myös erilaisia kieliversioita
- 3. • Osallisuus: lapset ja nuoret valmistelevat mobiilireitin omista lähtökohdistaan ja omien kiinnostusten pohjalta • Taidot: hanke vahvistaa lasten ja nuorten paikallisidentiteettiin kasvamista ja lisää yhteisöllisyyttä ja kuulluksi tulemisen tunnetta, sekä opitaan näyttelyn rakentamisesta ja lopuksi tietysti juhlitaan näyttelyn avajaisia • Saavutettavuus: mobiilireitti on kaikkien käytettävissä • Rahoitus: Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden rahoitus 2018 Museovirastolta 30 000€
- 4. Sammallahdenmäki • Rauman museon ja Lapin koulun 5b- luokka • Opettaja kertoi projektin sujuneen hyvin ja siihen yhdistyneen ainakin äidinkielen, historian sekä tieto- ja viestintäteknologian (tvt) sisältöjä. Kaikki reitit sisältävät kuvien ja informatiivisen sisällön lisäksi monivalintakysymyksiä, jotka osaltaan mittaavat sitä, onko lukija ollut hereillä mobiilireittinsä ääressä. ”Oppilaat ottivat kuvia, nauhoittivat esittelyjä ja laativat tekstejä itse. Opettaja auttoi tiedostojen siirtämisessä mobiilialustaan.” • Reitin tekemisen yhteydessä oppilaiden kanssa keskusteltiin muun muassa lähteiden käytöstä. • https://tarinasoitin.fi/RaLaSa/fi
- 5. Vanha Rauma • Reitti syntyi Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran ja Rauman merimuseon historiakerhon sekä Rauman museon yhteistyönä • Kerholaiset poimivat Vanhan Rauman alueelta heille tällä hetkellä tärkeitä paikkoja, joista moni oli hieman yllättäen ruokaravintola. Vanhojen rakennusten arvo määrittyi nykyhetkessä nuorille esimerkiksi viihtyisän ravintolan kautta. Reitille pääsi myös Vanhan Rauman ulkopuolella sijaitseva McDonalds-pikaruokaravintola, jonka ”euron (juusto)hampurilainen” voisi nuorten mukaan olla tulevaisuuden perinneruoka Raumalla lapskoussin sijaan. • https://tarinasoitin.fi/suosikit
- 6. Espoo • Kaitaan koulun 7.-luokkalaiset ja Espoon kaupunginmuseon yhteistyönä syntyneessä mobiilireitissä minianimaatiot herättävät henkiin Villa Rulluddin huvilaelämää. • Villa Rulluddin mobiilireitin animaatioiden teemat ovat oppilaiden itsensä valitsemia ja niissä tarkastellaan aluetta ja valittua aihetta nuorten omin silmin. • Animaatioiden ohella oppilaat toteuttivat Rulludd- aiheisen tietovisan, joka on pelattavissa mobiilioppaassa. • https://tarinasoitin.fi/rulludd
- 7. Vantaa • ”Päivä huipentui Peltolan koulun 8E- luokan kulttuuriympäristö -mobiilireitin julkaisuun. Vantaan kaupunginmuseo oli osallisena Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura ry:n Mobiilireittejä kulttuuriperintöön - hankkeessa, jossa luodaan toimintamalli koulujen ja museoiden mobiilireittiyhteistyöhön. Luokka teki reitin koulunsa lähialueilla sijaitsevista kohteista. Avukseen he saivat kaupunginmuseolta aineiston eli kuvat ja tekstejä. Valmiiden aineistojen lisäksi oppilaat saivat pohdittavakseen myös kohteiden nykymerkityksen. Reitin teko oli oiva tapa tutustua lähialueiden kulttuuriympäristöön ”eikä se ollut edes vaikeeta”, he totesivat julkistustilaisuuden haastattelussa.” – Vantaan kaupunginmuseon blogi • https://tarinasoitin.fi/viertola •
- 8. Tampere x 2 • Reitit syntyivät Tampereen Juhannuskylän historiakerhon ja Varalan urheiluopiston yhteistyössä Rupriikin ja Postimuseon kanssa • Avajaiset huomioitiin Ylen Hämeen uutisia myöten • https://tarinasoitin.fi/viestinnanhistoria • https://tarinasoitin.fi/posteljooninmatkassa
- 9. Verla • Jaalan koulu Kouvolasta ja Verlan museo: Reitti maailmanperintökohde Verlasta • ”Lapset saivat valita, mistä kertovat ja miten kertovat. Ja vaikuttivat kyllä hyvin ylpeiltä saadessaan kertoa myös muille.” • https://tarinasoitin.fi/verlajaala
- 10. Tuusula • ” Paijalan koulun 5A ja 5B -luokkien reitillä kuljetaan paikoissa, jotka koululaiset ovat itse valinneet omasta lähiympäristöstään. Reitillä tutustutaan muun muassa Tuusulanjärveen, Paijalan kylätiehen ja Metsämörriin. Koululaisilla on ollut käytössä historiakuvia Paijalan alueelta Tuusulan museon kuvakokoelmista ja he ovat itse kuvanneet kohteita. Lapset ovat etsineet tietoa kohteista verkosta, kirjoista ja lisäksi jokainen ryhmä esitti kysymyksen Tuusulan museolle.” • Lasten tärkeät kohteet Tuusulan Paijalassa: https://tarinasoitin.fi/paijala2018
- 11. Lohja • Missä Lohjalla majaili punaisen kaartin esikunta vuonna 1918? Missä valkoiset kuulustelivat punaisia? Miten kävi Lohjalla nuorelle saksalaissotilaalle, ja mihin hänet haudattiin? Missä saksalaiset ampuivat tykillä? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin löytyy vastaus juuri valmistuneesta, Lohjan vuoteen 1918 liittyvästä mobiilireitistä. • Reitin ovat tehneet yhteistyönä Lohjan museo sekä Harjun koulun oppilaiden historiakerho. Taustalla on Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura. • Vuoden 1918 tapahtumapaikkoja Lohjan keskustan alueella: https://tarinasoitin.fi/harju1918
- 12. Heinola • ”Ryhmä Lyseonmäen koulun oppilaita on tehnyt syksyn aikana kuvataiteen oppitunnilla opettaja Anne Isosompin ohjauksessa ja yhteistyössä Heinolan museoiden kanssa omia tulkintojaan Kävelyretkiä vanhaan Heinolan -reitistä. (https://tarinasoitin.fi/vanhaheinola/). Valokuvaamalla, piirtämällä ja maalaamalla kuvitettu reitti Kävelyretki nuorten Heinolaan on kenen tahansa nähtävissä mobiilisti internetyhteydellä varustetulla laitteella.”
- 13. Kuhmoinen • Kuhmoisten yhtenäiskoulun 7.–8. - luokkalaisten Linnavuorelle laatima mobiilireitti yhdessä Keski- Suomen museon kanssa: ”Tämä on paras kartta ja opastus linnavuorelle, jonka tähän mennessä olen eläissäni nähnyt, Keski-Suomen museon arkeologian amanuenssi Miikka Kumpulainen hehkutti. • https://tarinasoitin.fi/kuhmopas?fbc lid=IwAR0E4GeTusGXFEbxbxjL_ 7JwJIgMwdQivHPq1fMqeVsMU- ozR7eVbKZ82Uc
- 14. Pro gradu –työ hankkeesta/Taru Kuhalampi 1/3 • Nuoret kokivat vaikutusmahdollisuutensa hyväksi ja tämä liittyi erityisesti mahdollisuuteen esittää omia mielipiteitä ja ideoita. Vaikutusmahdollisuus ei kuitenkaan tarkoittanut automaattisesti tahtoa vaikutusmahdollisuuden hyödyntämiseen, sillä nuoret kokivat aiheen itselleen vieraaksi. Osallisuuden kannalta olisi siis tarpeen selvittää, mitkä ovat nuorten syitä vaikuttaa ja millaisiin asioihin he haluavat vaikuttaa ja ottaa tämä huomioon työskentelyä suunniteltaessa.
- 15. • Nuoret kokivat työskentelyn alun luentomaisuuden itselleen toimimattomaksi ja tämä aiheutti levottomuutta ja keskittymisen haasteita. Konkreettinen asian parissa työskentely pienryhmissä oli toimivampaa ja sai myös kiinnostuksen aiheeseen heräämään. • Työskentelytapoja suunnitellessa onkin tärkeää löytää kohdejoukolle toimivat osallistumisen tavat. Samaan aikaan olisi tärkeää, että jokaisella olisi työskentelyssä tärkeä rooli. Tarpeellisuuden kokemus oli yhteydessä konkreettiseen tekemiseen. • Pienryhmätyöskentelyn kuvauksissa osa nuorista kuvasi, että he kokivat itsensä tarpeelliseksi silloin, kun joku toinen ryhmän jäsen oli poissa ja he joutuivat itse tekemään enemmän töitä. 2/3
- 16. 3/3• Nuorten ryhmäkoheesio oli vahva. Tutussa ryhmässä totuttuihin rooleihin ja ryhmäidentiteettiin on helppoa tukeutua varsinkin uuden, epävarmuutta aiheuttavan asian edessä. • Ryhmäkoheesio saattaa tällaisessa tilanteessa vahvistua, mikä voi toisaalta edistää tavoitteeseen pääsemistä, mutta myös vaikeuttaa uuden, vieraaksi koetun asian omaksumista. • Koulukonteksti ja sen kiireisyys sekä uuden, vieraaksi koetun aiheen aiheuttama epävarmuus teki työskentelystä suorituskeskeistä. Mobiilireitti koettiin annettuna tehtävänä, joka piti suorittaa. Tavoiteorientoituneisuus vei ryhmän työskentelyä eteenpäin joutuisasti, mutta teki haastavaksi kulttuuriperinnön omakohtaisten merkitysten äärelle löytämisen.