ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Modernismin liikerakentaminen ja rakennusperinnön arvot. Esimerkkinä Helsinki City -inventointi

•
•
Aura Kivilaakso
Aura Kivilaakso

Luento Maisemantutkimuksen oppiaineen kurssilla: Porin tori: Moderni rakennusperintö, kaupunkikehittämisen voimavara vai este?

1 of 29
Download to read offline
Modernismin liikerakentaminen ja rakennusperinnön arvot Esimerkkinä Helsinki City -inventointi Luento Maisemantutkimuksen oppiaineen kurssilla: Porin tori: Moderni rakennusperintö, kaupunkikehittämisen voimavara vai este? Turun yliopisto, Pori, 10.11.2015 aura.kivilaakso@gmail.com @AuraKivilaakso CC-BY 4.0 Jarno Peltonen / Helsingin kaupunginmuseo
Modernismin rakennusperintö - tutkimus, arvot, suojelu • Modernismi / nuori rakennuskanta? • Muodostaa 80 % koko maan ja reilut 60 % Helsingin rakennuskannasta Merkittävä kulttuurinen, taloudellinen ja materiaalinenkin varanto • Kulttuuriperintökeskusteluun Suomessa vasta 1990-luvulta alkaen, seurattu kv-kenttää Ks. Tuominen, Laura 1992. 1900-luvun rakennusperintö, luettelointi- ja suojelukysymyksiä. Selvitys 8/1992. Helsinki: Ympäristöministeriö.
CC-BY 4.0 Jaana Maijala / Helsingin kaupunginmuseo
CC-BY 4.0 Jaana Maijala / Helsingin kaupunginmuseo CC-BY 4.0 Juho Nurmi / Helsingin kaupunginmuseo
Museoviraston Rakennettu hyvinvointi © Hilkka Högström / Museovirasto http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/rakennusperinto/ rakennettu_hyvinvointi
Modernismin rakennusperintö Helsingin kaupunginmuseon työssä CC-BY 4.0 Eino Saarela Rossi
7
65 kohdetta • Perustiedot • Rakennushistoria • Kuvaus • Keskeiset muutokset • Arvotus ja suojelutarve • Lähteet Arkistot: RakVV, MFA, HKM Kirjallisuus Arkkitehti-lehti ym. Kohdekäynnit, isännöitsijät
Inventoinnin rajaus
Modernismin liikerakentaminen ja rakennusperinnön arvot. Esimerkkinä Helsinki City -inventointi
11 CC-BY 4.0 Jarno Peltonen / Helsingin kaupunginmuseo
CC-BY 4.0 Kari Hakli / Helsingin kaupunginmuseo
CC-BY 4.0 Sakari Kiuru / Helsingin kaupunginmuseo
1950-luku: Kaupunkikuvan modernisointi suuressa mittakaavassa alkoi CC-BY 4.0 Sakari Kiuru / Helsingin kaupunginmuseo CC-BY 4.0 Juho Nurmi / Helsingin kaupunginmuseo
1960-luku: Ydinkeskustaan rakennettiin enemmän kuin minään muuna vuosikymmenenä sodan jälkeen CC-BY 4.0 Sakari Kiuru / Helsingin kaupunginmuseo
1970-luku: Kenen Helsinki? Kirjanpitolain uudistus 1973 CC-BY 4.0 Juho Nurmi / Helsingin kaupunginmuseo
1980-luku – Nousukausi CC-BY 4.0 Juho Nurmi / Helsingin kaupunginmuseo
• Tiiviit kuvaukset / yhteenvedot arvoista • Kohteiden suojeluun liittyvät suositukset • ”Suuntaa-antava” arvottaminen, pohja myöhemmille esim. kaavoituksen ja hankkeiden yhteydessä käytäville keskusteluille • Perustana: Unnerbäck, Axel 2002. Kulturhistorisk värdering av bebyggelse. Stockholm: Riksantikvarieämbetet. Arvottaminen Helsinki City -inventoinnissa
19 CC-BY 4.0 Juho Nurmi / Helsingin kaupunginmuseo
20 KAIVOTALO – ARVOT Rakennuksella on Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan ja Rautatieaseman ympäristön kehitykseen liittyviä kulttuurihistoriallisia arvoja. Se edustaa 1950-luvun edistyksellistä liiketaloarkkitehtuuria toimistotilojen muunneltavuutta parantavine betonipilarirunkoineen ja julkisivuratkaisuineen. Rakennuksen luonne on muuttunut 1970- luvulla oleellisesti, mutta jäljellä on paljon myös alkuperäistä. Rakennus on kaupunkikuvallisesti tärkeällä paikalla Rautatieaseman pääsisäänkäynnin edessä. Rakennuksessa tehtävien toimenpiteiden toteuttaminen alkuperäisarkkitehtuuria tukevalla tavalla tai sitä palauttaen on suositeltavaa.
21 CC-BY 4.0 H. T. Lehmusto / Helsingin kaupunginmuseo
22 HOTELLI MARSKI – ARVOT Hotelli Marskilla on suomalaiseen hotelli- ja ravintolahistoriaan, arkkitehtuurihistoriaan sekä politiikkaan liittyviä merkittäviä kulttuuri- ja yhteiskuntahistoriallisia arvoja. Rakennus on suunniteltu huolella, ja sen rakentamisessa on käytetty laadukkaita materiaaleja. Rakennuksella on tärkeä kaupunkikuvallinen asema osana Mannerheimintien eteläpään ajallisesti kerrostunutta katukuvaa. Rakennuksen käyttötarkoitus ja julkisivut on syytä säilyttää. Rakennus tulee suojella asemakaavassa.
23 CC-BY 4.0 Juho Nurmi / Helsingin kaupunginmuseo
FORUM – ARVOT Rakennus edustaa 1980-luvun taloudellisen kasvun aikaa ja yhteiskunnan kaupallistumista. Sillä on kulttuuri- ja rakennushistoriallista sekä yhteiskunta- ja liiketaloushistoriallista merkitystä. Rakennukset muodostavat huolella suunnitellun kokonaisuuden, ja niiden rakentamisessa on käytetty laadukkaita materiaaleja. Rakennuksissa on jäljellä alkuperäisiä rakennusosia. Julkisivut ovat pitkälti alkuperäisasussaan. Mannerheimintie 20:n rakennuksella on tärkeä kaupunkikuvallinen asema yhdellä Helsingin liikekeskustan keskeisimmistä tonteista. Mannerheimintie 20:n suojelu on ratkaistu asemakaavassa julkisivuja koskevalla suojelumerkinnällä. Myös sisätilojen muodon ja alkuperäisten kiinteiden sisustusten kuten Carraran marmoripintojen säilyttäminen on suositeltavaa.
25 CC-BY 4.0 Eeva Rista / Helsingin kaupunginmuseo
26CC-BY 4.0 Sakari Kiuru / Helsingin kaupunginmuseo
CC-BY 4.0 Kari Hakli / Helsingin kaupunginmuseo
CC-BY 4.0 Juho Nurmi / Helsingin kaupunginmuseo
Kiitos! aura.kivilaakso@gmail.com @AuraKivilaakso CC-BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo

More Related Content

Modernismin liikerakentaminen ja rakennusperinnön arvot. Esimerkkinä Helsinki City -inventointi

  • 1. Modernismin liikerakentaminen ja rakennusperinnön arvot Esimerkkinä Helsinki City -inventointi Luento Maisemantutkimuksen oppiaineen kurssilla: Porin tori: Moderni rakennusperintö, kaupunkikehittämisen voimavara vai este? Turun yliopisto, Pori, 10.11.2015 aura.kivilaakso@gmail.com @AuraKivilaakso CC-BY 4.0 Jarno Peltonen / Helsingin kaupunginmuseo
  • 2. Modernismin rakennusperintö - tutkimus, arvot, suojelu • Modernismi / nuori rakennuskanta? • Muodostaa 80 % koko maan ja reilut 60 % Helsingin rakennuskannasta Merkittävä kulttuurinen, taloudellinen ja materiaalinenkin varanto • Kulttuuriperintökeskusteluun Suomessa vasta 1990-luvulta alkaen, seurattu kv-kenttää Ks. Tuominen, Laura 1992. 1900-luvun rakennusperintö, luettelointi- ja suojelukysymyksiä. Selvitys 8/1992. Helsinki: Ympäristöministeriö.
  • 3. CC-BY 4.0 Jaana Maijala / Helsingin kaupunginmuseo
  • 4. CC-BY 4.0 Jaana Maijala / Helsingin kaupunginmuseo CC-BY 4.0 Juho Nurmi / Helsingin kaupunginmuseo
  • 5. Museoviraston Rakennettu hyvinvointi © Hilkka Högström / Museovirasto http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/rakennusperinto/ rakennettu_hyvinvointi
  • 6. Modernismin rakennusperintö Helsingin kaupunginmuseon työssä CC-BY 4.0 Eino Saarela Rossi
  • 7. 7
  • 8. 65 kohdetta • Perustiedot • Rakennushistoria • Kuvaus • Keskeiset muutokset • Arvotus ja suojelutarve • Lähteet Arkistot: RakVV, MFA, HKM Kirjallisuus Arkkitehti-lehti ym. Kohdekäynnit, isännöitsijät
  • 11. 11 CC-BY 4.0 Jarno Peltonen / Helsingin kaupunginmuseo
  • 12. CC-BY 4.0 Kari Hakli / Helsingin kaupunginmuseo
  • 13. CC-BY 4.0 Sakari Kiuru / Helsingin kaupunginmuseo
  • 14. 1950-luku: Kaupunkikuvan modernisointi suuressa mittakaavassa alkoi CC-BY 4.0 Sakari Kiuru / Helsingin kaupunginmuseo CC-BY 4.0 Juho Nurmi / Helsingin kaupunginmuseo
  • 15. 1960-luku: Ydinkeskustaan rakennettiin enemmän kuin minään muuna vuosikymmenenä sodan jälkeen CC-BY 4.0 Sakari Kiuru / Helsingin kaupunginmuseo
  • 16. 1970-luku: Kenen Helsinki? Kirjanpitolain uudistus 1973 CC-BY 4.0 Juho Nurmi / Helsingin kaupunginmuseo
  • 17. 1980-luku – Nousukausi CC-BY 4.0 Juho Nurmi / Helsingin kaupunginmuseo
  • 18. • Tiiviit kuvaukset / yhteenvedot arvoista • Kohteiden suojeluun liittyvät suositukset • ”Suuntaa-antava” arvottaminen, pohja myöhemmille esim. kaavoituksen ja hankkeiden yhteydessä käytäville keskusteluille • Perustana: Unnerbäck, Axel 2002. Kulturhistorisk värdering av bebyggelse. Stockholm: Riksantikvarieämbetet. Arvottaminen Helsinki City -inventoinnissa
  • 19. 19 CC-BY 4.0 Juho Nurmi / Helsingin kaupunginmuseo
  • 20. 20 KAIVOTALO – ARVOT Rakennuksella on Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan ja Rautatieaseman ympäristön kehitykseen liittyviä kulttuurihistoriallisia arvoja. Se edustaa 1950-luvun edistyksellistä liiketaloarkkitehtuuria toimistotilojen muunneltavuutta parantavine betonipilarirunkoineen ja julkisivuratkaisuineen. Rakennuksen luonne on muuttunut 1970- luvulla oleellisesti, mutta jäljellä on paljon myös alkuperäistä. Rakennus on kaupunkikuvallisesti tärkeällä paikalla Rautatieaseman pääsisäänkäynnin edessä. Rakennuksessa tehtävien toimenpiteiden toteuttaminen alkuperäisarkkitehtuuria tukevalla tavalla tai sitä palauttaen on suositeltavaa.
  • 21. 21 CC-BY 4.0 H. T. Lehmusto / Helsingin kaupunginmuseo
  • 22. 22 HOTELLI MARSKI – ARVOT Hotelli Marskilla on suomalaiseen hotelli- ja ravintolahistoriaan, arkkitehtuurihistoriaan sekä politiikkaan liittyviä merkittäviä kulttuuri- ja yhteiskuntahistoriallisia arvoja. Rakennus on suunniteltu huolella, ja sen rakentamisessa on käytetty laadukkaita materiaaleja. Rakennuksella on tärkeä kaupunkikuvallinen asema osana Mannerheimintien eteläpään ajallisesti kerrostunutta katukuvaa. Rakennuksen käyttötarkoitus ja julkisivut on syytä säilyttää. Rakennus tulee suojella asemakaavassa.
  • 23. 23 CC-BY 4.0 Juho Nurmi / Helsingin kaupunginmuseo
  • 24. FORUM – ARVOT Rakennus edustaa 1980-luvun taloudellisen kasvun aikaa ja yhteiskunnan kaupallistumista. Sillä on kulttuuri- ja rakennushistoriallista sekä yhteiskunta- ja liiketaloushistoriallista merkitystä. Rakennukset muodostavat huolella suunnitellun kokonaisuuden, ja niiden rakentamisessa on käytetty laadukkaita materiaaleja. Rakennuksissa on jäljellä alkuperäisiä rakennusosia. Julkisivut ovat pitkälti alkuperäisasussaan. Mannerheimintie 20:n rakennuksella on tärkeä kaupunkikuvallinen asema yhdellä Helsingin liikekeskustan keskeisimmistä tonteista. Mannerheimintie 20:n suojelu on ratkaistu asemakaavassa julkisivuja koskevalla suojelumerkinnällä. Myös sisätilojen muodon ja alkuperäisten kiinteiden sisustusten kuten Carraran marmoripintojen säilyttäminen on suositeltavaa.
  • 25. 25 CC-BY 4.0 Eeva Rista / Helsingin kaupunginmuseo
  • 26. 26CC-BY 4.0 Sakari Kiuru / Helsingin kaupunginmuseo
  • 27. CC-BY 4.0 Kari Hakli / Helsingin kaupunginmuseo
  • 28. CC-BY 4.0 Juho Nurmi / Helsingin kaupunginmuseo