2. Monilukeminen
taitona?
Tässä
esityksessä
tarkastellaan
erityisesB
medialukutaiton
juonteena.
>
media
literacy
,
digital
literacy
>
mulBmodality
KäsiIeessä
yhdistyy
tulkinnan
ja
tuoIamisen
taidot,
kuten
medialukutaidossakin.
Moni?
Modaalisuus,
mediaisuus,
Blanteisuus,
kulIuurisuus
(Luukka
2013).
Sara
Sintonen,
Helsingin
yliopisto
3. • TeksBen
tuoIamisen
ja
tulkinnan
tapaan
vaikuIaa
myös
se,
minkä
välineen
eli
median
avulla
teksBt
on
tuoteIu
tai
millaisessa
ympäristössä
niitä
käytetään.
• Laaja
teksBkäsitys,
modaliteeBlla
viitataan
mm.
esiIämisen
muotoihin.
• Tilannesaidonnaisuus.
• KulIuurisidonnaisuus.
Sara
Sintonen,
Helsingin
yliopisto
4. Mitä
musiikilla
ymmärretään?
*
nuoBnneIavissa
olevaa
materiaalia
>
kirjoiIaminen
*
kuultavissa
olevaa,
musiikiksi
määriteltävää
materiaalia
>
esiIäminen
*
mitä
tahansa
audiBivisesB
(modaliteeR)
väliteIävää,
aisBIavaa
materiaalia
>
vuorovaikuIaminen,
ilmaiseminen,
viesBminen,
kerronnallisuus
*mikä
tahansa
musiikin
/
musiikista
esiIämisen,
kertomisen,
jakamisen
ym.
tapa,
ymmärrys,
jäsentäminen,
millä
tahansa
aisBlla
aisBen
>
intergroituminen,
monimediaisuus,
mediakonvergoituminen
Sara
Sintonen,
Helsingin
yliopisto
5. Ääni
on
kiehtova
modaliteeR
ja
musiikki
moninainen
ilmiö
Koulussa
monilukutaidon
kehiIämisen
näkökulmasta
tärkeää
ymmärtää
musiikki
kapea-‐alaista
teksBkäsitystä
(nuoRkirjoitus)
laajempana
ilmiönä.
Ääntä
ja
musiikkia
voidaan
tarkastella
esim.
kahdesta
näkökulmasta:
a)
kertojana
ääni
ja/tai
musiikki
ja
b)
kertojana
media.
Molemmissa
pedagogisella
tasolla
sekä
analyysin
eIä
tuoIamisen
osa-‐alueet
mukana.
Tekemällä
oppiminen.
Sara
Sintonen,
Helsingin
yliopisto
6. A.
Kertojana
ääni
ja/tai
musiikki
• Musiikki
soivana
elemenRnä
kerronnassa.
Musiikki,
ääni,
efekBt,
hiljaisuus.
PohdiIavaksi
esimerkiksi:
Missä
konteksBssa
ääntä
tai
musiikkia
käytetään,
onko
musiikki
kertojan
vai
tehostajan
roolissa,
miten
integroituu
kokonaisuuteen,
mihin
tarkoituksiin
ääntä
ja
musiikkia
käytetään,
minkälaisia
tunteita
ja
mielikuvia
pyritään
heräIämään
(myös
esim.
sanoitus),
mitkä
tekijät
vaikutelman
saavat
aikaan,
miten
eri
genret
vaikuIavat?
Sara
Sintonen,
Helsingin
yliopisto
7. B.
Kertojana
media
• Musiikki
ja
ääni
mediakerronnan
kohteena.
PohdiIavaksi
esimerkiksi:
Miten
mediassa
käytetään
ääntä
ja
musiikkia
(esim.
vallan
osoiIaminen),
kuvataan
musiikkia
osana
sosiaalista
kanssakäymistä,
käsitellään
esim.
eri
musiikkityylejä,
keiden
musiikkia
esitetään,
miten
valinnat
heijastelevat
erilaisia
intressejä,
mitä
arvoja
ja
asenteita
musiikkeihin
liitetään,
miten
musiikkeja
myydään,
miten
musiikkeja
jaetaan.
Sara
Sintonen,
Helsingin
yliopisto
8. Monilukutaidon
kehiIäminen
Monilukutaitoa,
kriiRstä
ja
luovaa
asenneIa
ja
ajaIelutaitoa,
voidaan
kehiIää
musiikissa:
-‐ käsiIelemällä
monipuolisesB
mahdollisimman
monia
eri
musiikkeja
sekä
akusBsesB
eIä
digitaalisesB,
-‐ tarkastelemalla
ääntä
ja
musiikkia
ilmiölähtöisesB
-‐ heräIämällä
keskustelua
eri
näkökulmista,
-‐ tuoIamalla
moninaisia
audiBivisia
aisBkokemuksia,
-‐ kokeilemalla
ja
testailemalla
itse
erilaisia
äänen
ja
musiikin
tuoIamisen
ja
muokkaamisen
tapoja.
Sara
Sintonen,
Helsingin
yliopisto
9. KirjallisuuIa:
Ampuja,
OuB
&
Peltomaa,
Miikka
(toim.).
Huutoja
hiljaisuuteen.
Ihminen
ääniympäristössä.
Gaudeamus.
2014
Bacon,
Henry.
Audiovisuaalisen
kerronnan
teoria.
Suomalaisen
Kirjallisuuden
Seura.
2003
(2.
painos).
Lehtoranta,
Erkki.
Musiikin
korkeammat
oktaavit.
Dialogia.
2004.
Leeuwen,
Theo
van.
1999.
Speech,
Music,
Sound.
London:
MacMillan.
Luukka,
Minna-‐RiiIa
2013.
Opetussuunnitelmat
uudistuvat:
teksBen
lukijasta
ja
kirjoiIajasta
monilukutaituriksi
hIp://www.kieliverkosto.fi/arBcle/opetussuunnitelmat-‐uudistuvat-‐teksBen-‐lukijasta-‐ja-‐kirjoiIajasta-‐
monilukutaituriksi/
Sintonen,
Sara.
Tunnarikin
on
sävellys.
Mediapedagoginen
näkökulma
digitaaliseen
ääneen.
Teoksessa
Ojala,
Juha
&
Väkevä,
Lauri
(toim.).
Säveltäjäksi
kasvaIaminen.
Opetushallitus.
2013.
Sintonen,
Sara.
2001.
Mediakasvatus
ja
sen
musiikillisen
mahdollisuudet.
Sibelius-‐Akatemia.
Väitöskirja.
Sara
Sintonen,
Helsingin
yliopisto