2. ensimm辰inen
kieli
kielen erilaistuminen
et辰isyys ja vuorovaikutus
asutushistoria
l辰nsi- ja it辰murteet sen verran
yhteyksi辰, etteiv辰t eri kieli辰
ei tarkkoja alueita v辰limurteet
4. 辰辰nt辰mys
taivutus
sanojen
Huom!
merkitys
Murteet isolla, kielet
pienell辰 (esim. Etel辰-Pohjanmaan
murre, ruotsin kieli)
6.
l辰nsimurteet
m辰, m辰辰
s辰, s辰辰, n辰辰
k辰velee, tulee
maa, p辰辰
mett辰
autos, autosa
It辰murteet
min辰, mie, mi辰
sin辰, sie, si辰
k辰vel旦旦, tulloo
mua, pi辰
meht辰, mets辰
autossa
9.
paran, lehren (d:n vastineet)
mett辰 : met辰n
nuari, mi辰s
koer(a) koira, naora(a) nauraa
vikka 'vikaa', leipp辰 'leip辰辰', linttu 'lintua', kivissi
'kivisi辰'
palk 'palkka; palkki, kukros 'kukkarossa
mont kertta 'monta kertaa'
k辰辰netti 'k辰辰nnettiin'
kualu 'kuollut'
ymm辰rys 'ymm辰rrys
Imperfektin tunnus -s(i)
mn辰辰 istusi 'min辰 istuin'
h辰n san嘆s h辰n sanoi'
10.
paran, lehren
mett辰 : mett辰n
nuari 'nuori', ty辰 'ty旦', mi辰s 'mies
korkee (yleisedustus)
nk useimmiten astevaihteluton
henki : henken
vahinko : vahinkon
pikapuhemuodot
ei tu, sa 'ei tule, sano
ottaan, kulkeen 'ottamaan, kulkemaan
pronominien taivutusmuodot
toi : tota : tolle 'tuo, tuota' jne.
noi : noita : noille 'nuo' jne.
me : meitin, meitti辰
pas nyt tehren 'teep辰s'
11.
paran, lehren
mett辰 : mett辰n
nuari 'nuori', ty辰 'ty旦', mi辰s 'mies'
kihilat, tylys辰, palijo ym.
maas, pihas, mih(i)n辰 'miss辰', k辰rehn辰ni
'k辰dess辰ni'
rikkahia, etehen, otethan, n辰lk辰hinen
korkia, pimi辰
kaloolla 'kaloilla', keltaanen 'keltainen', tappoo
'tappoi'
Erilaiset persoonap辰辰tteet preesensiss辰 ja
imperfektiss辰
tuomma toima
tuletta tulija
12.
paan ~ pajan 'padan', lehen, syv辰n 'syd辰n', meij辰t
'meid辰t'
paran, lehren (Keski-Pohjanmaan etel辰osassa)
poika, laulaa, t辰ysi ym.
旦lijy, jalaka, lehem辰 ym.
sannoo, makkaa ym. (valtaosassa aluetta)
maasa, kyl辰s辰
tupahan, tuphan (Keski-Pohjanmaan etel辰osassa)
talonna 'talomme, talonne'
ookkona Oulusta 'oletko sin辰 Oulusta'
tuukko n辰辰 'tuletko sin辰'
13.
mett辰 : mett辰n
sannoo, makkaa
Monikon persoonapronominit ja pronomini
ne
met, tet, het 'me, te, he', net 'ne'
Monikon 3. persoonan p辰辰te imperfektiss辰 ja
konditionaalissa pelkk辰 -t
het annoit 'he antoivat'
omistusliitetyyppi
veljesti, ittesti 'veljesi, itsesi'
14.
paan 'padan', lehen, syv辰n, hijas, saaha 'saada
meht辰 : met辰n (valtaosassa aluetta)
moa mua maa , pe辰 pi辰 p辰辰
poeka, laolu, k辰旦 ym.
V辰livokaali
jalaka, silim辰 silem辰 ym.
sannoo ym. (yleisgeminaatio)
maksettaan ym. (erikoisgeminaatio)
liudennus
kot', ves', m辰n', pal'jas, kuor'
menn辰-verbin asu m辰nn辰 : m辰nen
Monikon persoonapronominit
my旦, ty旦, hy旦 'me, te, he'
loi-monikko
taloloita 'taloja', tytt旦l旦ille 'tyt旦ille'
(puuttuu laajoilta alueilta)
Aktiivin 2. partisiipin essiivimuodot
on antanna 'on antanut', et suanna 'et saanut'
15.
Yleiskielen d:n vastineet
paan, poan 'padan', lehen, syv辰n, ve(j)辰n
sannoo, makkaa
paimennii 'paimenia
liudennus
kot', ves', m辰n', pal'jas, kuor', tuoh'
menn辰-verbin asu
m辰nn辰 : m辰nen
persoonapronominit
mie, sie; minnuu, miul; sinnuu, siul
my旦, ty旦, hy旦 'me, te, he'
ns. loi-monikko
taloloita 'taloja', tytt旦l旦ille 'tyt旦ille'
(puuttuu l辰ntisimmist辰 osista)
koski : kosen, isen 'isken', usotella 'uskotella'
pess辰, juossa 'pest辰, juosta'
mon. 3. persoonan p辰辰tteet preesensiss辰
tulloot, j辰tt辰辰t 'tulevat, j辰tt辰v辰t'
mon. 3. persoonan p辰辰tteet imperfektiss辰
tulliit, j辰ttiit 'tulivat, j辰ttiv辰t'
16.
loppuvokaalin (varsinkin a:n, 辰:n ja i:n) kato
kirkos 'kirkossa', yhten p辰iv辰n 'yhten辰
p辰iv辰n辰', puol' viis 'puoli viisi'
vokaalin kato aktiivin 2. partisiipin
tunnuksesta
antant 'antanut', ei kuult 'ei kuullut
omistusliite
iss辰i(n) 'is辰ni', iss辰is 'is辰si'
siint, kotont 'siit辰, kotoa'
