Nina Sajaniemi - Kaikilla lapsilla on oikeus kukoistaa
0 likes604 views
Nina Sajaniemi - Kaikilla lapsilla on oikeus kukoistaa
Nina Sajaniemi - Kaikilla lapsilla on oikeus kukoistaa
- 1. UEF // University of Eastern Finland Yhdess辰 olemisen taidot EDUCA 26.1.2019 Professori Nina Sajanieni KAIKILLA LAPSILLA ON OIKEUS KUKOISTAA
- 2. UEF // University of Eastern Finland Lapset eiv辰t pyyd辰 p辰辰st辰 maailmaan - he tulevat aikuisen kutsumana 30.1.2019 2
- 3. UEF // University of Eastern Finland Lapsi syntyy odottaen vastavuoroisuutta ja on siihen valmis omalla tavallaan Ei ole tuhmia tai kilttej辰 lapsia on vain erilaisia lapsia Toisia on helpompi ymm辰rt辰辰 kuin toisia Jokaisella lapsella on lain takaama oikeus suojeltuun el辰m辰辰n ja hyv辰ksytyksi tulemiseen omana itsen辰辰n Kaikki lapset ovat vanhempien, yhteis旦n ja yhteiskunnan vastuulla Lapsilla on oikeus kasvaa hellyyden ilmapiiriss辰 30.1.2019 3
- 4. UEF // University of Eastern Finland Lapsen kehitysprosessi on geeniohjelmoitu ihmislajille tyypillisell辰 tavalla Ihmislaji erkaantui omaksi lajikseen noin 300 000 vuotta sitten Viimeinen evoluutiohyppy noin 70 000 vuotta sitten Geenit ja kasvavat lapset eiv辰t tied辰 el辰v辰ns辰 toisenlaisessa ymp辰rist旦ss辰 kuin ennen Mink辰lainen kasvuymp辰rist旦 vapauttaa tai kahlitsee luontaisen kehitysprosessin voimavarat Miten v辰ltt辰辰 geneettinen yhteensopimattomuus ajankohtainen kysymys t辰m辰n p辰iv辰n muuttuneessa ymp辰rist旦ss辰 Jokaisella lapsella on oikeus oppia 30.1.2019 4
- 5. UEF // University of Eastern Finland Ihmiset ovat yksil旦it辰 Kasvatustieteen yleisten p辰辰periaatteiden kannalta yksil旦lliset erot ovat kuitenkin v辰h辰isi辰 kasvuprosessin lajityypillisen kokonaiskuvan kannalta Syntyv辰n lapsen geeneihin on koodattu sek辰 lajityypillinen ett辰 yksil旦llinen kasvuohjelma Sis辰lt辰辰 yksil旦n (henkisen ja fyysisen) maksimipotentiaalin. Ihmisten samanlaisuus ja ainutlaatuisuus 30.1.2019 5
- 6. UEF // University of Eastern Finland Ihminen on kaikista lajeista sosiaalisin ja poikkeaa kaikista muista k辰dellisist辰 mm. anteliaisuudessa Huomion kiinnitt辰mien siihen mit辰 toinen haluaa, ruoan jakaminen, vieraanvaraisuus Jokaisessa tunnetussa kulttuurissa ihmiset ovat arvostaneet anteliaisuutta ja toiselle jakamista Ihminen poikkeaa kaikista muista k辰dellisist辰 kyvyss辰 ilmaista tarpeitaan ja olla yhteydess辰 laumaan (ryhm辰辰n) Paljastetut kasvot ja monimuotoiset ilmelihakset Kielellisten taitojen r辰j辰hdysm辰inen kehitys Ihmiset ovat pohjimmiltaan hyvi辰 30.1.2019 6
- 7. UEF // University of Eastern Finland Yhteisty旦 ja sen ytimess辰 olevat tunteet (empatia, my旦t辰tunto ja anteliaisuus) ovat olleet olennaisia ihmislajin selvi辰miselle Muiden auttaminen aktivoi aivojen mielihyv辰keskuksia Anteliaisuus korostuu ruoan jakamisessa ei todettu mill辰辰n muulla lajilla Tarve ymm辰rt辰辰 mit辰 toinen voisi haluta mielen jakaminen Innostuksen, ajatusten, intentioiden, p辰辰m辰辰rien jakaminen yhteinen ymm辰rrys, jaettu tietoisuus Valmius ottaa toiset huomioon 30.1.2019 7
- 8. UEF // University of Eastern Finland Ihmisluonnossa on kesken辰辰n kilpailevia, geneettisesti ohjelmoituja taipumuksia Reiluuden ja oikeudenmukaisuuden teot ja havainnot Taipumus k辰辰nty辰 pois pahantekij旦ist辰 Taipumus suosia samankaltaisuutta Valinnanvaikeuden taakka Ep辰reilusti k辰ytt辰ytyv辰 samankaltainen vs. reilusti k辰ytt辰ytyv辰 erilainen valinta tehd辰辰n samankaltaisuuden perusteella Valmius j辰tt辰辰 toinen ulkopuolelle 30.1.2019 8
- 9. UEF // University of Eastern Finland Tarve kuulua jollakin tavalla rajattuun joukkoon, jossa yksil旦ill辰 on jotakin yhteist辰 Jos on pulaa resursseista, erilainen j辰tet辰辰n ilman Miten vahvistaa samankaltaisuutta Miten suhtautua erilaisiin joukkoihin kokematta ne uhaksi Miten vahvistaa yksil旦n kokemaa turvaa Kenen joukossa seisot 30.1.2019 9
- 10. UEF // University of Eastern Finland MARTIN LUTHER KING: Meid辰n on opittava el辰m辰辰n yhdess辰 sisarina ja veljin辰 tai tulemme menehtym辰辰n yhdess辰 typeryksin辰 AIKUISEN VASTUU Ihmiskunnalla olisi varaa lis辰t辰 my旦t辰syntyist辰 hyv辰ntahtoisuutta Hyv辰n tekeminen palauttaa hyv辰n itselle oletusarvo hyv辰lle (suoja, turva, ravinto) Quo vadis, ihminen? 30.1.2019 10
- 11. UEF // University of Eastern Finland Sosiaalinen syrj辰ytt辰minen on sosiaalinen prosessi Ulkopuolelle j辰tetyksi tulemisen, kelpaamattomuuden ja ep辰onnistumisen kokemukset kasautuvat Syrj辰ytt辰minen alkaa, kun joku j辰tet辰辰n yhteydest辰 syrj辰辰n, h辰nelle ei anneta mahdollisuutta merkit辰 Yhteydess辰 olemisen on kaiken l辰ht旦kohta Yhteydess辰 oleminen on vahvasti palkitsevaa dopamiini ositosiini Yhteydess辰 oleminen vahvistaa luottamusta, luottamus luo yhteist辰 hyv辰辰 ja rakentaa kest辰v辰辰 tulevaisuutta Ihminen voi hyvin joukossa 30.1.2019 11
- 12. UEF // University of Eastern Finland Keskeist辰 p辰iv辰kotien varhaiskasvatusymp辰rist旦ss辰: aikuisten vastuu aikuisjohtoisuus ja opettajajohtoisuus Pedagoginen ryhm辰sensitiivisyys Kest辰v辰n ja tasa-arvoisen tulevaisuuden kannalta keskeisten taitojen vahvistumisen mahdollistaminen: lasten n辰k旦kulma lapsil辰ht旦isyys Keskittyminen, toiminnanohjaus, tunnetaidot ja yhdess辰 olemisen taidot Pienet oppivat mielet pedagogisesti sensitiivisess辰 ymp辰rist旦ss辰 30.1.2019 12
- 13. UEF // University of Eastern Finland Ryhm辰sensitiivisen ymp辰rist旦n ja keskeisten taitojen opettamisen yht辰aikaisesta toteutumisesta rakentuu keskin辰isen auttamisen ja jakamisen kulttuuri Joukkoon kuulumisen tunne vahvistuu Ket辰辰n ei tarvitse sulkea ulkopuolelle Ket辰辰n ei tarvitse kiusata kenenk辰辰n ei tarvitse kiusata Paradoksi: miten olla kiusaajalle kiva Kiusaaja j辰辰nyt paitsi paljosta Yht辰aikaisuus 30.1.2019 13
- 14. UEF // University of Eastern Finland Tiimin j辰senten taito havaita lapsiryhm辰ss辰 olevien yksitt辰isten lasten tunnes辰辰telyn tarve ja tukea lapsia kun he sit辰 tarvitsevat Vaatii yhteist辰 ymm辰rryst辰 kaikkien on tarpeen toimia samansuuntaisesti Aikuisten kyky tunnistaa lasten sanallisia ja sanattomia aloitteita ja v辰h辰isi辰kin emotionaalisia viestej辰 sek辰 vastata n辰ihin tavalla, joka auttaa lapsia pysym辰辰n osana ryhm辰辰. Ryhm辰sensitiivisyyden vahvistumisen esteet Yksil旦llisen, kahdenkeskeisen huomioimisen ylikorostaminen Pienryhm辰toiminnan ylikorostaminen Pedagoginen ryhm辰sensitiivisyys 30.1.2019 14
- 15. UEF // University of Eastern Finland Lasten keskittymist辰, toiminnanohjausta, tunnetaitoja ja yhdess辰 olemisen taitoja vahvistetaan opettamalla heit辰 k辰ytt辰m辰辰n mielen ty旦kaluja miten oma koneisto toimii Niiden k辰ytt辰minen lis辰辰 lasten kyky辰 tunnistaa omia tuntemuksia ja viestim辰辰n niist辰 tarkoituksenmukaisella tavalla. Lapset oppivat havaitsemaan toistensa tunneviestej辰 ja vastaamaan niihin rakentavalla tavalla. Lasten itsehallinnan tunne lis辰辰ntyy heid辰n oppiessa rauhoittumisen taitoja yhdess辰 toisten kanssa Lasten keskin辰ist辰 vuorovaikutusta vahvistetaan tavalla, jossa my旦nteiset tunteet tarttuvat, sosiaalisen turvallisuuden tunne vahvistuu ja yhteisty旦 lis辰辰ntyy. POM pienet oppivat mielet 30.1.2019 15
- 16. UEF // University of Eastern Finland Lapset laajentavat kokemuksiaan siit辰, ketk辰 kuuluvat yhteen. Erilaisuutta ei koeta uhkana ja keskin辰inen kunnioittaminen lis辰辰ntyy. Lapset toimivat tavalla, jossa ket辰辰n ei j辰tet辰 ulkosyrj辰lle ja syrj辰辰n j辰tt辰misen keh辰 katkeaa. Kiusaaminen loppuu, kun kokemus yhteenkuuluvaisuudesta vahvistuu Yhteenkuuluvaisuuden vahvistuminen lis辰辰 iloa ja jakamisen kulttuuri rikastuu. Erilaisuudesta tulee tavallista 30.1.2019 16
- 17. UEF // University of Eastern Finland Suomessa syntyy noin 55 000 vauvaa vuodessa Heist辰 arviolta 10 prosenttia tulee syrj辰ytetyksi ja kaltoinkohdelluksi Suuri inhimillinen k辰rsimys, kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen menetys Syrj辰ytt辰minen koskee ja ammattitaidolla toteutettu varhaiskasvatus ehk辰isee
- 18. UEF // University of Eastern Finland Vaara pit辰辰 voittaa tai se pit辰辰 v辰ist辰辰 Koettu uhka stressireaktiot Sympaattisen ja parasympaattisen hermoston herkk辰liikkeinen toiminta Sosiaalisen liittymisen j辰rjestelm辰 jarruttaa biologisia h辰lytysreaktioita Vagaalinen jarru - sympaattisen hermoston toiminnan s辰辰teleminen - mahdollisuus olla valpas ja rento samanaikaisesti Kehittyy ainoastaan vuorovaikutuksessa Taistele, pakene, j辰hmety tai pysy yhteydess辰 30.1.2019 18
- 19. UEF // University of Eastern Finland Lapset k辰ytt辰ytyv辰t biologiansa ohjaamana Aivot ovat rakenteilla - syv辰 haavoittuvuus ja samanaikainen valtava potentiaali hyv辰n rikastuttamiseen Kehon ja aivojen yhteistoiminta n辰kyy ulosp辰in k辰ytt辰ytymisen monen muodot Aggressiivinen, vet辰ytyv辰 tai jatkuvasti varuillaan oleva k辰ytt辰ytyminen on v辰ltt辰m辰t旦nt辰 joissakin ymp辰rist旦iss辰 Lapset ovat aikuisten armoilla 30.1.2019K辰ytt辰ytymistieteellinen tiedekunta / Henkil旦n nimi / Esityksen nimi 19
- 20. UEF // University of Eastern Finland Lasten taidot s辰辰dell辰 biologisia reaktioitaan ovat hyvin erilaisia Kehityksen ohjelmoituminen: perim辰 x raskausaika x muu ymp辰rist旦 Aivot oppivat: usein toistuvasta toiminnan tavasta tulee tottumus Taistelevasti, h辰iritsev辰sti, uhmakkaasti tai manipuloivasti k辰ytt辰ytyv辰 lapsi toimii tavalla, johon juuri h辰nen aivonsa ovat ohjelmoituneet ja johon ymp辰rist旦 juuri silloin antaa sopivan kimmokkeen Ymp辰rist旦t ovat erilaisia 30.1.2019K辰ytt辰ytymistieteellinen tiedekunta / Henkil旦n nimi / Esityksen nimi 20
- 21. UEF // University of Eastern Finland Lapsi kiusaa, koska on oppinut kiusaamaan ja koska h辰n saavuttaa sill辰 jotakin Kiusaava lapsi on kasvanut ymp辰rist旦ss辰, jossa h辰iritsev辰t k辰ytt辰ytymismallit ovat vahvistuneet Niiden taustalla ovat aina tavalla tai toisella s辰辰telem辰tt旦m辰t biologiset prosessit vuorovaikutuksen riitt辰m辰tt旦myys, v辰linpit辰m辰tt旦myys, kaltoinkohtelu . Kiusaaja on j辰辰nyt paitsi jotakin juuri h辰nen tarvitsemaansa hyv辰辰 ja sit辰 pit辰辰 h辰nelle tarjota S辰r旦t sis辰lt辰v辰t muutoksen mahdollisuuden 30.1.2019K辰ytt辰ytymistieteellinen tiedekunta / Henkil旦n nimi / Esityksen nimi 21
- 22. UEF // University of Eastern Finland Yhteyteen kutsumisesta alkaa vuorovaikutus Yhteys katkeilee v辰ist辰m辰tt辰 Korjaaminen on aikuisen vastuulla Korjaus on sen vastuulla, jolla on valta mahdollisuus hyv辰辰n tai pahaan Sosiaalinen yhteys on ihmisyyden kruunu 30.1.2019K辰ytt辰ytymistieteellinen tiedekunta / Henkil旦n nimi / Esityksen nimi 22
- 23. UEF // University of Eastern Finland Empatia on kokoelma ajatuksen taitoja, joita tarvitaan vuorovaikutuksessa Toisten ajatusten ymm辰rt辰minen kognitiivinen empatia Toisten tunteiden ymm辰r辰minen affektiivinen empatia My旦t辰tunto - hyvien asioiden tekeminen toiselle N辰iden pohjana osittain erilaiset aivomekanismit Empatian alueet voivat olla eri tavalla edustettuina Yhdess辰 olemisen taidot 30.1.2019K辰ytt辰ytymistieteellinen tiedekunta / Henkil旦n nimi / Esityksen nimi 23
- 24. UEF // University of Eastern Finland Empatia on ollut ihmislajille t辰rke辰 selviytymistaito Miten vahvistaa yhdess辰 olemisen taitoja Miten lis辰t辰 my旦t辰tuntoisia tekoja ja sit辰 kautta hyvinvointia, terveytt辰 ja tyytyv辰isyytt辰 Empatia on ymm辰rryksen l辰hde 30.1.2019K辰ytt辰ytymistieteellinen tiedekunta / Henkil旦n nimi / Esityksen nimi 24
- 25. UEF // University of Eastern Finland Ainutkertainen ihminen - tulla n辰hdyksi ja kuulluksi omana muuttuvana itsen辰辰n Kasvun tukeminen on kasvun mahdollisuuksiin uskomista Ilo ja mielihyv辰 yhdess辰 olemisesta Arvo ei tule itsest辰辰n se t辰ytyy antaa Puute altistaa syyllisyydelle ja masennukselle Jokaisella ihmisell辰 on valta antaa tai ev辰t辰 toiselta arvo Ihmisarvoinen el辰m辰 30.1.2019K辰ytt辰ytymistieteellinen tiedekunta / Henkil旦n nimi / Esityksen nimi 25
- 26. Kiitos! uef.fi