ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Nuori pois sossun ja kossun välistä!

•Download as PPTX, PDF•
•
Matti Helin
Matti Helin

Miten voisimme ehkäistä nuorten syrjäytymistä?

1 of 12
Download to read offline
Nuori pois sossun ja kossun välistä! Matti Helin Tampereen diakoniajohtaja 9.2.2013
Taustaa • Tampereella on noin 1900 alle 29-vuotiasta nuorta, jotka ovat pudonneet opiskelun tai työelämän ulkopuolelle. • Useimmin oppimisvaikeuksia erityisesti omatoimisuutta vaativissa tehtävissä, päihde- ja mielenterveysongelmia tai merkittäviä puutteita sosiaalisissa taidoissa. • Vuonna 2011 Tampereen ammattiopistossa opiskelleista nuorista 7,5 % keskeytti opinnot negatiivisesta syystä. • Suurista kaupungeista synkin nuorisotyöttömyyden tila on Tampereella. Täällä työttömiä nuoria on määrällisesti samaa luokkaa kuin Helsingissä, vaikka pääkaupungin väkiluku on kaksinkertainen.
Taustaa • Vajaalla puolella työtä vailla olevista nuorista ei ole ammattitutkintoa. • Uusia työpaikkoja on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana syntynyt vain koulutetuille ja pääosin yksityiselle palvelusektorille, joten nuoristakin helpoimmin työllistyvät ammattitutkinnon tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet. • Nuorisotyöttömyyden seuraukset koskettavat paitsi nuoria itseään ja heidän lähipiiriään, myös koko suomalaista yhteiskuntaa. Siksi on käsittämätöntä, kuinka hitaasti valtio, kunnat ja yritykset ovat tarttuneet ongelmaan.
€ • Kun lasketaan yhteen työelämän ulkopuolella oleville nuorille maksetut sosiaalituet, yhden nuoren kustannuksiksi tulee noin 13 000 € vuodessa. • Tampereen työttömien nuorten välittömät vuosikustannukset, jotka jakaantuvat sekä kaupungin että valtion kesken, ovat siten noin 25 M€. • Yksi pysyvästi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle hänen elämänkaarensa aikana 1,2 miljoona euroa. • Jopa silloin, kun työ on yhteiskunnalle heikosti tuottavaa, se vähentää syrjäytymistä. Työ tuo elämään tarkoitusta, säännöllisyyttä ja sosiaalista kanssakäymistä. • Jos onnistuisimme työllistämään vaikkapa metallialan matalimmalle palkkatasolle puolet edellä mainituista nuorista, saisimme kansantalouteemme tuloja jo lähes 27 M€ vuodessa.
Toimia nuorten hyväksi • Pajatoimintaa matalan kynnyksen palveluna, vahvistetaan arjen ja elämänhallinnan taitoja sekä työelämävalmiuksia o Tampereen kaupunki: kolme Nuorten startti –pajaa 18–29 -vuotiaille työttömille tamperelaisille o Tampereen seurakuntien diakoniakeskus ja Tampereen NMKY:n Messi: autopaja ja Messinpaja • Etsivää nuorisotyötä o Autetaan niitä alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella, tarvitsevat tukea tavoittaakseen julkisen sektorin palvelut, pysyäkseen tai kiinnittyäkseen tarjolla olevaan palveluun tai ovat vaarassa syrjäytyä. o Tampereen kaupunki 15 työntekijää • Toisen asteen opintojen tukemista o Tredu: Tikaspaja-toiminta kehittää ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen ehkäisykeinoja ja tukee nuoria ammatillisten perustutkintojen loppuun suorittamisessa.
Toimia nuorten hyväksi • Psykiatrian osaamista lisätty kouluterveydenhuoltoon o Elokuussa 2012 kolme psykiatrista sairaanhoitajaa aloitti toimintansa yläkouluilla Tampereella. • Nuorten yhteiskuntatakuu voimaan 1.1.2013 o Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30- vuotiaalle vastavalmistuneelle on tarjottava työ-, harjoitteluopiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. o Nuorten yhteiskuntatakuun toteutumiseksi valtiovalta muun muassa tukee työpajatoimintaa, ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisätään. o Käynnistynyt hitaasti Pirkanmaalla
Ovatko toimet riittäviä? • Toimet sinänsä oikeanlaisia, mutta tarve olisi merkittävästi suurempi kuin mihin resurssit riittävät • Tarvitaan lisää julkista ja yksityistä resurssia, ammattiauttajia ja vapaaehtoisauttajia sekä mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen. • Julkinen talous velkaantunut ja alijäämäinen eli uutta rahaa ei ole luvassa • Resurssien uudelleen kohdistaminen: o Kunnissa on pitkin Suomea useita kymmeniä hyviksi havaittuja uusia käytäntöjä ja sosiaalisia innovaatioita, joilla peruspalveluja on onnistuttu tuottamaan laadukkaasti, mutta pienemmällä byrokratialla ja edullisemmin. o Näin vapautuvaa resurssia olisi mahdollista käyttää paitsi talouden tasapainottamiseen myös sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisemiseen. • Julkisen sektorin käytäntöihin ei kuulu totuttujen toimintatapojen kyseenalaistaminen. Harvat johtajat ovat valmiita astumaan oman mukavuusalueensa ulkopuolelle, jota muutoksien aikaansaaminen edellyttäisi. Usein myös isompien kokonaisuuksien suunnitelmallinen johtaminen on heikkoa.
Ovatko toimet riittäviä? • Elinkeinoelämä tarttunut hitaasti nuorisotyöttömyyteen • Sari Baldauf / Fortum : ”Elinkeinoelämän on turha valittaa siitä, että nuoret eivät osaa tehdä töitä, jos heille ei ole koskaan annettu edes mahdollisuutta”. • Pirkanmaan Yrittäjät näyttävät mallia: www.nuorilletoita.fi
Mitä vielä voisi tehdä? • Valtio ja kunnat: • Viranomaisten palveluverkon monimutkaisuus ja heikko keskinäinen yhteistyö o Nuoret eivät tiedä mistä saa tietoa tai apua o Viranomaiset siirtävät vastuuta asioista toisilleen o Virkamiesmäisyys ja innostuksen puute • Kolmannen sektorin järjestöjen rahoitus o Liian monta hyvää hanketta jää vuosittain vaille RAY:n rahoitusta o Järjestöjen olisi mahdollista ottaa erilaisiin työ- ja harrastetehtäviin huomattava osa niistä henkilöistä, jotka eivät työllisty julkiselle tai yksityiselle sektorille. • Ennalta ehkäisevän toiminnan resurssointi o Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että mahdollisimman aikaisin annettu oikea tuki on vaikutuksiltaan tehokkainta. o Alijäämäiset kuntataloudet yrittävät pitää ensisijassa kiinni lakisääteisistä tehtävistään
Mitä vielä voisi tehdä? • Koulu: o Paras orastavista ongelmista kertova mittari on koulupoissaolot. Jatkuvat poissaolot viestittävät nuoren ongelmista, joihin tulisi reagoida ripeästi selvittämällä niiden syyt. o Oppilaanohjauksen tehostaminen toisella asteella o Perusopetuksen yläkoulu laajempaan remonttiin o Vantaan kaupungin koulutuksen arviointiraportti: Oppimista tukevat asenteet heikkenevät peruskoulun aikana sekä tytöillä että pojilla alakoulun kolmannelta luokalta lähtien
Mitä vielä voisi tehdä? • Auttamishaluiset kansalaiset: www.suurellasydamella.fi
Yhteenvetoa • Vaikeissakin tilanteissa olevia nuoria on mahdollista saada pois sossun ja kossun välistä, mutta se edellyttää olemassa olevien resurssien uudelleen suuntaamista. • Sen sijaan, että vain reagoimme tapahtuneeseen, meidän tulisi ohjata kehitystä. • Katse tulee siirtää ongelmista voimavaroihin ja mahdollisuuksiin, joita nuorilla on! • Jokainen aikuinen voi antaa tukea ja välittää – tavallisen ihmisen taidoin!

More Related Content

Nuori pois sossun ja kossun välistä!

  • 1. Nuori pois sossun ja kossun välistä! Matti Helin Tampereen diakoniajohtaja 9.2.2013
  • 2. Taustaa • Tampereella on noin 1900 alle 29-vuotiasta nuorta, jotka ovat pudonneet opiskelun tai työelämän ulkopuolelle. • Useimmin oppimisvaikeuksia erityisesti omatoimisuutta vaativissa tehtävissä, päihde- ja mielenterveysongelmia tai merkittäviä puutteita sosiaalisissa taidoissa. • Vuonna 2011 Tampereen ammattiopistossa opiskelleista nuorista 7,5 % keskeytti opinnot negatiivisesta syystä. • Suurista kaupungeista synkin nuorisotyöttömyyden tila on Tampereella. Täällä työttömiä nuoria on määrällisesti samaa luokkaa kuin Helsingissä, vaikka pääkaupungin väkiluku on kaksinkertainen.
  • 3. Taustaa • Vajaalla puolella työtä vailla olevista nuorista ei ole ammattitutkintoa. • Uusia työpaikkoja on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana syntynyt vain koulutetuille ja pääosin yksityiselle palvelusektorille, joten nuoristakin helpoimmin työllistyvät ammattitutkinnon tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet. • Nuorisotyöttömyyden seuraukset koskettavat paitsi nuoria itseään ja heidän lähipiiriään, myös koko suomalaista yhteiskuntaa. Siksi on käsittämätöntä, kuinka hitaasti valtio, kunnat ja yritykset ovat tarttuneet ongelmaan.
  • 4. € • Kun lasketaan yhteen työelämän ulkopuolella oleville nuorille maksetut sosiaalituet, yhden nuoren kustannuksiksi tulee noin 13 000 € vuodessa. • Tampereen työttömien nuorten välittömät vuosikustannukset, jotka jakaantuvat sekä kaupungin että valtion kesken, ovat siten noin 25 M€. • Yksi pysyvästi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle hänen elämänkaarensa aikana 1,2 miljoona euroa. • Jopa silloin, kun työ on yhteiskunnalle heikosti tuottavaa, se vähentää syrjäytymistä. Työ tuo elämään tarkoitusta, säännöllisyyttä ja sosiaalista kanssakäymistä. • Jos onnistuisimme työllistämään vaikkapa metallialan matalimmalle palkkatasolle puolet edellä mainituista nuorista, saisimme kansantalouteemme tuloja jo lähes 27 M€ vuodessa.
  • 5. Toimia nuorten hyväksi • Pajatoimintaa matalan kynnyksen palveluna, vahvistetaan arjen ja elämänhallinnan taitoja sekä työelämävalmiuksia o Tampereen kaupunki: kolme Nuorten startti –pajaa 18–29 -vuotiaille työttömille tamperelaisille o Tampereen seurakuntien diakoniakeskus ja Tampereen NMKY:n Messi: autopaja ja Messinpaja • Etsivää nuorisotyötä o Autetaan niitä alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella, tarvitsevat tukea tavoittaakseen julkisen sektorin palvelut, pysyäkseen tai kiinnittyäkseen tarjolla olevaan palveluun tai ovat vaarassa syrjäytyä. o Tampereen kaupunki 15 työntekijää • Toisen asteen opintojen tukemista o Tredu: Tikaspaja-toiminta kehittää ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen ehkäisykeinoja ja tukee nuoria ammatillisten perustutkintojen loppuun suorittamisessa.
  • 6. Toimia nuorten hyväksi • Psykiatrian osaamista lisätty kouluterveydenhuoltoon o Elokuussa 2012 kolme psykiatrista sairaanhoitajaa aloitti toimintansa yläkouluilla Tampereella. • Nuorten yhteiskuntatakuu voimaan 1.1.2013 o Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30- vuotiaalle vastavalmistuneelle on tarjottava työ-, harjoitteluopiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. o Nuorten yhteiskuntatakuun toteutumiseksi valtiovalta muun muassa tukee työpajatoimintaa, ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisätään. o Käynnistynyt hitaasti Pirkanmaalla
  • 7. Ovatko toimet riittäviä? • Toimet sinänsä oikeanlaisia, mutta tarve olisi merkittävästi suurempi kuin mihin resurssit riittävät • Tarvitaan lisää julkista ja yksityistä resurssia, ammattiauttajia ja vapaaehtoisauttajia sekä mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen. • Julkinen talous velkaantunut ja alijäämäinen eli uutta rahaa ei ole luvassa • Resurssien uudelleen kohdistaminen: o Kunnissa on pitkin Suomea useita kymmeniä hyviksi havaittuja uusia käytäntöjä ja sosiaalisia innovaatioita, joilla peruspalveluja on onnistuttu tuottamaan laadukkaasti, mutta pienemmällä byrokratialla ja edullisemmin. o Näin vapautuvaa resurssia olisi mahdollista käyttää paitsi talouden tasapainottamiseen myös sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisemiseen. • Julkisen sektorin käytäntöihin ei kuulu totuttujen toimintatapojen kyseenalaistaminen. Harvat johtajat ovat valmiita astumaan oman mukavuusalueensa ulkopuolelle, jota muutoksien aikaansaaminen edellyttäisi. Usein myös isompien kokonaisuuksien suunnitelmallinen johtaminen on heikkoa.
  • 8. Ovatko toimet riittäviä? • Elinkeinoelämä tarttunut hitaasti nuorisotyöttömyyteen • Sari Baldauf / Fortum : ”Elinkeinoelämän on turha valittaa siitä, että nuoret eivät osaa tehdä töitä, jos heille ei ole koskaan annettu edes mahdollisuutta”. • Pirkanmaan Yrittäjät näyttävät mallia: www.nuorilletoita.fi
  • 9. Mitä vielä voisi tehdä? • Valtio ja kunnat: • Viranomaisten palveluverkon monimutkaisuus ja heikko keskinäinen yhteistyö o Nuoret eivät tiedä mistä saa tietoa tai apua o Viranomaiset siirtävät vastuuta asioista toisilleen o Virkamiesmäisyys ja innostuksen puute • Kolmannen sektorin järjestöjen rahoitus o Liian monta hyvää hanketta jää vuosittain vaille RAY:n rahoitusta o Järjestöjen olisi mahdollista ottaa erilaisiin työ- ja harrastetehtäviin huomattava osa niistä henkilöistä, jotka eivät työllisty julkiselle tai yksityiselle sektorille. • Ennalta ehkäisevän toiminnan resurssointi o Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että mahdollisimman aikaisin annettu oikea tuki on vaikutuksiltaan tehokkainta. o Alijäämäiset kuntataloudet yrittävät pitää ensisijassa kiinni lakisääteisistä tehtävistään
  • 10. Mitä vielä voisi tehdä? • Koulu: o Paras orastavista ongelmista kertova mittari on koulupoissaolot. Jatkuvat poissaolot viestittävät nuoren ongelmista, joihin tulisi reagoida ripeästi selvittämällä niiden syyt. o Oppilaanohjauksen tehostaminen toisella asteella o Perusopetuksen yläkoulu laajempaan remonttiin o Vantaan kaupungin koulutuksen arviointiraportti: Oppimista tukevat asenteet heikkenevät peruskoulun aikana sekä tytöillä että pojilla alakoulun kolmannelta luokalta lähtien
  • 11. Mitä vielä voisi tehdä? • Auttamishaluiset kansalaiset: www.suurellasydamella.fi
  • 12. Yhteenvetoa • Vaikeissakin tilanteissa olevia nuoria on mahdollista saada pois sossun ja kossun välistä, mutta se edellyttää olemassa olevien resurssien uudelleen suuntaamista. • Sen sijaan, että vain reagoimme tapahtuneeseen, meidän tulisi ohjata kehitystä. • Katse tulee siirtää ongelmista voimavaroihin ja mahdollisuuksiin, joita nuorilla on! • Jokainen aikuinen voi antaa tukea ja välittää – tavallisen ihmisen taidoin!