ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT

?
?
TimoAro
TimoAro

Analyysiss? on verrattu nykyist? 18 maakunnan mallia vaihtoehtoisiin malleihin, jossa olisi 12 tai 7 uutta maakuntaa. Vaihtoehtoinen malli on tehty niin sanotusti puhtaalta p?yd?lt? eli se ei perutu nykyiseen hallinnolliseen aluejakoon tai -rakenteeseen eik? poliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen, vaan aluerakenteen optimointiin suhteessa v?est?n sijaintiin ja saavutettavuuteen. Lopputuloksena on 12 ja 7 alueen optimaalinen malli, jossa on jokaisen alueen p??paikka ja sen ymp?rille muodostuvat vaikutusalue ("uudet maakuntarajat). Analyysi perustuu paikkatiedon hy?dynt?miseen, jonka avulla on muodostettu 5x5 km tilastoruuduilla 10 000 v?est?n sijaintiin perustuvaa kysynt?pistett? ja 700 saavutettavuuteen perustuvaa sijaintipistett?.

1 of 14
Downloaded 34 times
UUDET MAAKUNNAT V?EST?N SIJAINNIN JA SAAVUTETTAVUUDEN PERUSTEELLA Milt? uudet maakunnat n?ytt?isiv?t, jos ne perustettaisiin optimaalisesti v?est?n sijainnin ja saavutettavuuden perusteella 1.1.2020 Valtiotieteen tohtori Timo Aro & tohtorikoulutettava HTM Timo Widbom Hein?kuu 2017
NYKYINEN JA VAIHTOEHTOINEN MALLI 1. Hallituksen l?ht?kohta: Uudet maakun- nat perustetaan 1.1.2020 nykyiseen ole- massa olevaan hallinnolliseen maakunta- jakoon perustuen (18 maakuntaa) 2. Vaihtoehtoinen l?ht?kohta: Uudet maa- kunnat perustettaisiin hallinnollisen alue- jaon sijaan puhtaalta p?yd?lt? tietoon perustuen eli aluerakenteen optimointi suhteessa v?est?n alueelliseen sijaintiin, saavutettavuuteen ja tulevaisuuden kan- nalta kest?v?n aluerakenteen ehdoilla, jolloin lopputuloksena saadaan esimerkik- si optimaalisimmat 12 ja 7 aluetta uusilla maakuntarajoilla.
1. NYKYINEN 18 MAAKUNTAAN PERUSTUVA HALLINNOLLINEN MALLI
Nykyinen 18 maakuntaan perustuva malli L?hde: Tilastokeskus, ruututietokanta Taustakartta: MLL 2017, Esri Finland Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2017
MAAKUNTA V?KILUKU 2016 OSUUS (%) KOKO MAAN V?KILU- VUSTA 2016 UUSIMAA 1 638 293 29,77 PIRKANMAA 509 356 9,26 VARSINAIS-SUOMI 475 543 8,64 POHJOIS-POHJANMAA 411 150 7,47 KESKI-SUOMI 276 196 5,02 POHJOIS-SAVO 247 776 4,50 SATAKUNTA 221 740 4,03 P?IJ?T-H?ME 201 685 3,66 ETEL?-POHJANMAA 191 860 3,49 POHJANMAA 181 441 3,30 LAPPI 180 207 3,27 KYMENLAAKSO 177 659 3,23 KANTA-H?ME 173 781 3,16 POHJOIS-KARJALA 164 085 2,98 ETEL?-SAVO 148 975 2,71 ETEL?-KARJALA 130 506 2,37 KAINUU 74 803 1,36 KESKI-POHJANMAA 69 027 1,25 AHVENANMAA 29 214 0,53 KOKO MAA 5 503 297 100,0 NYKYINEN 18 MAAKUNTAAN PERUSTUVAN MALLIN ALUEET JA ASUKASLUVUT L?hde: Tilastokeskus, v?est?
2. VAIHTOEHTOINEN 12 JA 7 ALUEESEEN PERUSTUVA DYNAAMINEN JA TOIMINNALLINEN MALLI
ANALYYSIN TOTEUTTAMINEN 1. TAVOITE: Aluerakenteen optimointi suhteessa v?est??n ja saavutettavuuteen. Loppu- tuloksena saadaan v?est?n alueellisen sijainnin ja saavutettavuuden kannalta optimaalisim- mat alueet. Analyysin lopputuloksena muodostuu 12 ja 7 optimaalisinta aluetta uusilla maakuntarajoilla, jos l?hdett?isiin liikkeelle ns. puhtaalta p?yd?lt? ilman mink??nlaisia nykyisi? hallinnollisia rajoja ja rakenteita 2. L?HT?KOHTA: L?ht?kohdaksi otettiin asukkaiden asuinpaikan sijainti ja saavutettavuus p??tieverkostoa pitkin puhtaalta p?yd?lt?. Asukkaiden asuinpaikan sijainnin m??rittelyss? koko Suomi jaettiin paikkatietoon perustuvan ruututieto-kannan avulla 5x5 km ruutuihin. N?in saatiin yhteens? 10 000 kysynt?pistett? eli sellaisia 5x5 km ruutuja, joissa asui asuk- kaita. Kysynt?pisteet k?sittiv?t k?yt?nn?ss? l?hes koko Suomen maapinta-alan. Saavutet- tavuuden m??rittelyss? perustana oli Suomen p??tieverkosto, jonka avulla luotiin 700 vaih- toehtoista sijaintipistett? 20 kilometrin v?lein. Data Tilastokeskuksen avoimeen dataan perustuva 5x5 km ruutuaineisto sek? ESRI Finland Oy:n Suomen Tie- ja katuverkko-aineisto 3. KYSYNT?- JA SIJAINTIPISTEIDEN MUODOSTAMINEN: Aluksi luotiin 10 000 asukkaiden sijoittumiseen perustuvaa kysynt?pistett? ja 700 sijaintiin perustuvaa sijaintipis- tett?. Laskentamallin avulla luotiin 12 ja 7 optimaalista aluetta (=maakuntaa). Jokaisella muodostuneella alueella on verkoston optimaalisin keskittym?/p??paikka, joka on kaikkein tehokkain kulkukustannuskertym?ll? (tie- ja katuverkostoon perustuva matkaet?isyys ?saavutettavuudella) mitattuna ja v?est?m??r?ll? painotettuna. Keskittym?n / p??paikan ymp?rille muodostuu asiointi- tai vaikutusalue, jonka sis?ll? saavutettavuus on asukkaiden n?k?kulmasta optimaalisin ko. p??keskuksiin (viuhkaviivat kuvaavat t?t?). 4. OPTIMAALISIN ALUEJAKO KARTAKSI: Datan perusteella tehtiin kartat, jotka kuvaavat optimaalisinta aluejakoa verkoston p??paikan ja sen ymp?rille muodostuvan asiointi- ja vaikutusalueen osalta, jos aluejako perustuisi asukkaiden todelliseen sijainti- paikkaan ja saavutettavuuteen/toiminnallisuuteen olemassa olevien hallinnollisten rajojen sijaan. Karttojen valkoiset rajat kuvaavat nykyisten maakuntien hallinnollisia rajoja ja punai- set rajat optimaalisinta aluejakoa asukasm??r? eri ruuduissa ja saavutettavuus l?himp??n keskukseen huomioiden. Pallopiste kuvaa kyseisen alueen optimaalisinta p??paikkaa / kes- kusta. Viuhkat kuvaavat mik? on optimaalisin asiointisuunta jokaisesta 5x5 km tilastoruudus- ta k?sin suhteessa p??paikkaan 5. METODI: Mallin metodina oli paikkatietoanalyysien yhteydess? k?ytetty niin sanottu varastomalliratkaisu. Analyysimallissa haetaan sellaista verkostoa ja sen v?est?ll? painotettua verkoston keskipistett?, joka olisi mahdollisimman optimaalisesti sijoittanut kaikkien 5x5 km tilastoruutujen asukkaat joko 12 tai 7 alueelle. Kaikki asukkaat on oletettu potentiaalisiksi kysynt?pisteiksi eli esim. ik?? tms. ei ole painotettu.
ALKUTILANNE 10 000 KYSYNT?PISTEEN JA 700 SIJAINTIPISTEEN MUODOSTAMI- SEN J?LKEEN L?hde: Tilastokeskus, ruututietokanta Taustakartta: MLL 2017, Esri Finland Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2017 ? PUNAISET RUUDUT KUVAA- VAT 5X5 KM TILASTORUUTU- JA, JOISSA ASUU VAKITUISESTI IHMISI?. TILASTORUUTUJA ON YHTEENS? 10 000 ? SINISET PALLOT KUVAAVAT SAAVUTETTAVUUDEN M??- RITTELYN PERUSTANA OLLEITA 700 P??TIEVERKOSTON VAR- RELLA OLEVAA SIJAINTIPISTET- T?
12 alueen malli ja p??paikat L?hde: Tilastokeskus, ruututietokanta Taustakartta: MLL 2017, Esri Finland Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2017 ? Kartan valkoiset viivat kuvaavat maakuntien nykyisi? hallinnollisia rajoja ? Kartan punaiset viivat kuvaavat optimoitujen 12 alueen uusia rajoja ? Vihre?t pallot kuvaavat jokaisen alueen p??- paikkoja, jotka ovat v?est?n kannalta parhaiten saavutettavissa ? Viuhkat kuvaavat v?est?n allokoitumista jokai- sesta tilastoruudusta johonkin p??paikkaan
VAIHTOEHTOINEN 12 ALUEESEEN PERUSTUVA MALLI JA ASUKASLUVUT ? Uudet alueet nimetty jokaisen 12 alueen optimaalisen p??paikan mukaan: osa alueista sis?lt?? useamman nykyisen maakunnan alueen tai osia muista maakunnista ** Alueiden v?kiluku on suuntaa-antava. Alueiden asukasluvusta puuttuvat Ahvenanmaa ja osa saaristo- alueista. Lis?ksi kaikkien alueiden yhteenlaskettu v?kiluku ei ole t?ysin eksakti koko maan todellisen v?kiluvun kanssa, koska alueiden muodostaminen on tapahtunut laskennallisesti 10 000 kysynt?pisteiden mukaan ja osa tilastoruuduista j?? kysynt?pisteiden ulkopuolelle tai v?liin UUSI ALUE* V?KILUKU 2015** OSUUS (%) KOKO MAAN V?KILU- VUSTA 2015 Uusi Helsingin alue 1 414 368 28,1 Uusi Tampereen alue 590 118 11,7 Uusi Kouvolan alue 525 317 10,4 Uusi Turun alue 470 388 9,3 Uusi Kuopion alue 331 037 6,5 Uusi Oulun alue 316 023 6,3 Uusi Jyv?skyl?n alue 313 780 6,2 Uusi Vaasan alue 294 976 5,9 Uusi Porin alue 218 511 4,3 Uusi Kokkolan alue 205 035 4,1 Uusi Joensuun alue 199 892 4,0 Uusi Rovaniemen alue 158 730 3,1
7 alueen malli ja p??paikat L?hde: Tilastokeskus, ruututietokanta Taustakartta: MLL 2017, Esri Finland Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2017 ? Kartan valkoiset viivat kuvaavat maakuntien nykyisi? hallinnollisia rajoja ? Kartan punaiset viivat kuvaavat optimoitujen 7 alueen uusia rajoja ? Vihre?t pallot kuvaavat jokaisen alueen p??paikkoja, jotka ovat v?est?n kannalta parhaiten saavutettavissa ? Viuhkat kuvaavat v?est?n allokoitumista jokaisesta tilastoruudusta johonkin p??paikkaan
VAIHTOEHTOINEN 7 ALUEESEEN PERUSTUVA MALLI JA ASUKASLUVUT UUSI ALUE* V?KILUKU 2015** OSUUS (%) KOKO MAAN V?KILU- VUSTA 2015 Uusi Helsingin alue 1 630 479 30,7 Uusi Tampereen alue 907 736 17,1 Uusi Kuopion alue 617 311 11,6 Uusi Kouvolan alue 589 096 11,1 Uusi Oulun alue 566 365 10,7 Uusi Turun alue 536 776 10,1 Uusi Sein?joen alue 463 389 8,7 ? Uudet alueet nimetty jokaisen 7 alueen optimaalisen p??paikan mukaan: osa alueista sis?lt?? useamman nykyisen maakunnan alueen tai osia muista maakunnista ** Alueiden v?kiluku on suuntaa-antava. Alueiden asukasluvusta puuttuvat Ahvenanmaa ja osa saaristo- alueista. Lis?ksi kaikkien alueiden yhteenlaskettu v?kiluku ei ole t?ysin eksakti koko maan todellisen v?kiluvun kanssa, koska alueiden muodostaminen on tapahtunut laskennallisesti 10 000 kysynt?pisteiden mukaan ja osa tilastoruuduista j?? kysynt?pisteiden ulkopuolelle tai v?liin
KESKEISI? NOSTOJA 1. Uudet maakunnat perustetaan hallituksen esityksen mukaisesti 1.1.2020 nykyiseen hallinnollisen maakuntajaon mukaisesti: aluejako perustuu olemassa olevaan aluejakoon ja menneeseen kehityksen perustuvaan aluerakenteeseen eik? vaihtoehtoisia malleja ole tarkasteltu 2. Uudet maakunnat olisi voitu vaihtoehtoisesti perustaa aidosti puhtaalta p?y- d?lt? alue- ja v?est?rakenteeseen liittyv?n tiedon perusteella, jossa huomioidaan asukkaiden sijainti ja m??r? eri alueilla, liikenneverkostoon perustuva saavutetta- vuus ja tulevaisuuden aluerakenteen ehdoilla. Vaihtoehtoinen analyysi toteu- tettiin muodostamalla asukaslukuun ja saavuttavuuteen perustuvat kysynt?pis- teet (10 000 pistett?) ja sijaintipisteet (700 pistett?). Perustana oli maapinta-alan jakaminen 5x5 km tilastoruutuihin. Metodina k?ytettiin paikkatietoanalyyseiss? tyypillist? varastomalliratkaisua. 3. Vaihtoehtoisessa 12 alueen mallissa Varsinais-Suomi, Satakunta ja Lappi olisivat alueeltaan l?hell? nykyisi? maakuntia. Uusimaa laajenisi hieman nykyisen Kanta- H?meen ja Varsinais-Suomen puolelle. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu sek? Pir- kanmaa ja Kanta-H?me muodostaisivat yhten?isen alueen. Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueet laajenisivat Etel?-Pohjanmaan kustannuksella. Etel?-Savon alue repeytyisi nelj?lle maakunnalle. Suurin muutos liittyisi nykyiseen P?ij?t- H?meeseen, Kymenlaaksoon ja Etel?-Karjalaan, jotka muodostaisivat uuden yhten?isen alueen. Uusien alueiden optimaaliset p??paikat saavutettavuuden mukaan ovat nykyisi? keskuskaupunkeja. Kouvolan nousisi saavutettavuuden ansiosta yhden alueen p??paikaksi. 4. Vaihtoehtoinen 7 alueen malli muistuttaisi hyvin paljon nykyisi? yliopistollisten sairaaloiden ymp?rille muodostuneita yhteisty?alueita (ERVA). Uusimaa olisi l?hell? nykyist? kokoaan, mutta Riihim?en seutu kuuluisi alueeseen. Varsinais- Suomi olisi my?s l?hell? nykyist?, mutta Rauman seutu kuuluisi alueeseen. Pirkanmaa laajenisi kolmeen suuntaan: Porin seutu Satakunnasta, Kanta-H?meen pohjoisosat ja Keski-Suomen etel?osat kuuluisivat alueeseen. Pohjanmaa, Keski- Pohjanmaa ja Etel?-Pohjanmaa muodostaisivat yhten?isen alueen, jonka p??paikka olisi saavutettavuuden kannalta Sein?joki. Uusi Pohjanmaa nappaisi my?s nykyisen Keski-Suomen l?ntiset osat. Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala muodostaisivat yhten?isen alueen, johon tulisi my?s etel?osat nykyisest? Kainuusta sek? osia Etel?-Savosta ja Keski-Suomesta. Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Kainuun pohjoisosat muodostaisivat yhten?isen alueen. P?ij?t-H?me, Kymen- laakso, Etel?-Karjala ja puolet Etel?-Savosta muodostaisivat yhten?isen alueen, jonka keskuspaikka olisi Kouvola. 7 alueen mallissa uudet alueet olisivat kooltaan Uuttamaata lukuun ottamatta 450 000-900 000 asukkaan kokoisia eli varsin optimaalisia
Lis?tietoja: VTT Timo Aro timokaro@gmail.com ja timo.aro@pori.fi 045 657 7890 HTM, tohtorikoulutettava Timo Widbom timo.widbom@pori.fi 044 701 1116

More Related Content

NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT

  • 1. UUDET MAAKUNNAT V?EST?N SIJAINNIN JA SAAVUTETTAVUUDEN PERUSTEELLA Milt? uudet maakunnat n?ytt?isiv?t, jos ne perustettaisiin optimaalisesti v?est?n sijainnin ja saavutettavuuden perusteella 1.1.2020 Valtiotieteen tohtori Timo Aro & tohtorikoulutettava HTM Timo Widbom Hein?kuu 2017
  • 2. NYKYINEN JA VAIHTOEHTOINEN MALLI 1. Hallituksen l?ht?kohta: Uudet maakun- nat perustetaan 1.1.2020 nykyiseen ole- massa olevaan hallinnolliseen maakunta- jakoon perustuen (18 maakuntaa) 2. Vaihtoehtoinen l?ht?kohta: Uudet maa- kunnat perustettaisiin hallinnollisen alue- jaon sijaan puhtaalta p?yd?lt? tietoon perustuen eli aluerakenteen optimointi suhteessa v?est?n alueelliseen sijaintiin, saavutettavuuteen ja tulevaisuuden kan- nalta kest?v?n aluerakenteen ehdoilla, jolloin lopputuloksena saadaan esimerkik- si optimaalisimmat 12 ja 7 aluetta uusilla maakuntarajoilla.
  • 3. 1. NYKYINEN 18 MAAKUNTAAN PERUSTUVA HALLINNOLLINEN MALLI
  • 4. Nykyinen 18 maakuntaan perustuva malli L?hde: Tilastokeskus, ruututietokanta Taustakartta: MLL 2017, Esri Finland Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2017
  • 5. MAAKUNTA V?KILUKU 2016 OSUUS (%) KOKO MAAN V?KILU- VUSTA 2016 UUSIMAA 1 638 293 29,77 PIRKANMAA 509 356 9,26 VARSINAIS-SUOMI 475 543 8,64 POHJOIS-POHJANMAA 411 150 7,47 KESKI-SUOMI 276 196 5,02 POHJOIS-SAVO 247 776 4,50 SATAKUNTA 221 740 4,03 P?IJ?T-H?ME 201 685 3,66 ETEL?-POHJANMAA 191 860 3,49 POHJANMAA 181 441 3,30 LAPPI 180 207 3,27 KYMENLAAKSO 177 659 3,23 KANTA-H?ME 173 781 3,16 POHJOIS-KARJALA 164 085 2,98 ETEL?-SAVO 148 975 2,71 ETEL?-KARJALA 130 506 2,37 KAINUU 74 803 1,36 KESKI-POHJANMAA 69 027 1,25 AHVENANMAA 29 214 0,53 KOKO MAA 5 503 297 100,0 NYKYINEN 18 MAAKUNTAAN PERUSTUVAN MALLIN ALUEET JA ASUKASLUVUT L?hde: Tilastokeskus, v?est?
  • 6. 2. VAIHTOEHTOINEN 12 JA 7 ALUEESEEN PERUSTUVA DYNAAMINEN JA TOIMINNALLINEN MALLI
  • 7. ANALYYSIN TOTEUTTAMINEN 1. TAVOITE: Aluerakenteen optimointi suhteessa v?est??n ja saavutettavuuteen. Loppu- tuloksena saadaan v?est?n alueellisen sijainnin ja saavutettavuuden kannalta optimaalisim- mat alueet. Analyysin lopputuloksena muodostuu 12 ja 7 optimaalisinta aluetta uusilla maakuntarajoilla, jos l?hdett?isiin liikkeelle ns. puhtaalta p?yd?lt? ilman mink??nlaisia nykyisi? hallinnollisia rajoja ja rakenteita 2. L?HT?KOHTA: L?ht?kohdaksi otettiin asukkaiden asuinpaikan sijainti ja saavutettavuus p??tieverkostoa pitkin puhtaalta p?yd?lt?. Asukkaiden asuinpaikan sijainnin m??rittelyss? koko Suomi jaettiin paikkatietoon perustuvan ruututieto-kannan avulla 5x5 km ruutuihin. N?in saatiin yhteens? 10 000 kysynt?pistett? eli sellaisia 5x5 km ruutuja, joissa asui asuk- kaita. Kysynt?pisteet k?sittiv?t k?yt?nn?ss? l?hes koko Suomen maapinta-alan. Saavutet- tavuuden m??rittelyss? perustana oli Suomen p??tieverkosto, jonka avulla luotiin 700 vaih- toehtoista sijaintipistett? 20 kilometrin v?lein. Data Tilastokeskuksen avoimeen dataan perustuva 5x5 km ruutuaineisto sek? ESRI Finland Oy:n Suomen Tie- ja katuverkko-aineisto 3. KYSYNT?- JA SIJAINTIPISTEIDEN MUODOSTAMINEN: Aluksi luotiin 10 000 asukkaiden sijoittumiseen perustuvaa kysynt?pistett? ja 700 sijaintiin perustuvaa sijaintipis- tett?. Laskentamallin avulla luotiin 12 ja 7 optimaalista aluetta (=maakuntaa). Jokaisella muodostuneella alueella on verkoston optimaalisin keskittym?/p??paikka, joka on kaikkein tehokkain kulkukustannuskertym?ll? (tie- ja katuverkostoon perustuva matkaet?isyys ?saavutettavuudella) mitattuna ja v?est?m??r?ll? painotettuna. Keskittym?n / p??paikan ymp?rille muodostuu asiointi- tai vaikutusalue, jonka sis?ll? saavutettavuus on asukkaiden n?k?kulmasta optimaalisin ko. p??keskuksiin (viuhkaviivat kuvaavat t?t?). 4. OPTIMAALISIN ALUEJAKO KARTAKSI: Datan perusteella tehtiin kartat, jotka kuvaavat optimaalisinta aluejakoa verkoston p??paikan ja sen ymp?rille muodostuvan asiointi- ja vaikutusalueen osalta, jos aluejako perustuisi asukkaiden todelliseen sijainti- paikkaan ja saavutettavuuteen/toiminnallisuuteen olemassa olevien hallinnollisten rajojen sijaan. Karttojen valkoiset rajat kuvaavat nykyisten maakuntien hallinnollisia rajoja ja punai- set rajat optimaalisinta aluejakoa asukasm??r? eri ruuduissa ja saavutettavuus l?himp??n keskukseen huomioiden. Pallopiste kuvaa kyseisen alueen optimaalisinta p??paikkaa / kes- kusta. Viuhkat kuvaavat mik? on optimaalisin asiointisuunta jokaisesta 5x5 km tilastoruudus- ta k?sin suhteessa p??paikkaan 5. METODI: Mallin metodina oli paikkatietoanalyysien yhteydess? k?ytetty niin sanottu varastomalliratkaisu. Analyysimallissa haetaan sellaista verkostoa ja sen v?est?ll? painotettua verkoston keskipistett?, joka olisi mahdollisimman optimaalisesti sijoittanut kaikkien 5x5 km tilastoruutujen asukkaat joko 12 tai 7 alueelle. Kaikki asukkaat on oletettu potentiaalisiksi kysynt?pisteiksi eli esim. ik?? tms. ei ole painotettu.
  • 8. ALKUTILANNE 10 000 KYSYNT?PISTEEN JA 700 SIJAINTIPISTEEN MUODOSTAMI- SEN J?LKEEN L?hde: Tilastokeskus, ruututietokanta Taustakartta: MLL 2017, Esri Finland Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2017 ? PUNAISET RUUDUT KUVAA- VAT 5X5 KM TILASTORUUTU- JA, JOISSA ASUU VAKITUISESTI IHMISI?. TILASTORUUTUJA ON YHTEENS? 10 000 ? SINISET PALLOT KUVAAVAT SAAVUTETTAVUUDEN M??- RITTELYN PERUSTANA OLLEITA 700 P??TIEVERKOSTON VAR- RELLA OLEVAA SIJAINTIPISTET- T?
  • 9. 12 alueen malli ja p??paikat L?hde: Tilastokeskus, ruututietokanta Taustakartta: MLL 2017, Esri Finland Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2017 ? Kartan valkoiset viivat kuvaavat maakuntien nykyisi? hallinnollisia rajoja ? Kartan punaiset viivat kuvaavat optimoitujen 12 alueen uusia rajoja ? Vihre?t pallot kuvaavat jokaisen alueen p??- paikkoja, jotka ovat v?est?n kannalta parhaiten saavutettavissa ? Viuhkat kuvaavat v?est?n allokoitumista jokai- sesta tilastoruudusta johonkin p??paikkaan
  • 10. VAIHTOEHTOINEN 12 ALUEESEEN PERUSTUVA MALLI JA ASUKASLUVUT ? Uudet alueet nimetty jokaisen 12 alueen optimaalisen p??paikan mukaan: osa alueista sis?lt?? useamman nykyisen maakunnan alueen tai osia muista maakunnista ** Alueiden v?kiluku on suuntaa-antava. Alueiden asukasluvusta puuttuvat Ahvenanmaa ja osa saaristo- alueista. Lis?ksi kaikkien alueiden yhteenlaskettu v?kiluku ei ole t?ysin eksakti koko maan todellisen v?kiluvun kanssa, koska alueiden muodostaminen on tapahtunut laskennallisesti 10 000 kysynt?pisteiden mukaan ja osa tilastoruuduista j?? kysynt?pisteiden ulkopuolelle tai v?liin UUSI ALUE* V?KILUKU 2015** OSUUS (%) KOKO MAAN V?KILU- VUSTA 2015 Uusi Helsingin alue 1 414 368 28,1 Uusi Tampereen alue 590 118 11,7 Uusi Kouvolan alue 525 317 10,4 Uusi Turun alue 470 388 9,3 Uusi Kuopion alue 331 037 6,5 Uusi Oulun alue 316 023 6,3 Uusi Jyv?skyl?n alue 313 780 6,2 Uusi Vaasan alue 294 976 5,9 Uusi Porin alue 218 511 4,3 Uusi Kokkolan alue 205 035 4,1 Uusi Joensuun alue 199 892 4,0 Uusi Rovaniemen alue 158 730 3,1
  • 11. 7 alueen malli ja p??paikat L?hde: Tilastokeskus, ruututietokanta Taustakartta: MLL 2017, Esri Finland Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2017 ? Kartan valkoiset viivat kuvaavat maakuntien nykyisi? hallinnollisia rajoja ? Kartan punaiset viivat kuvaavat optimoitujen 7 alueen uusia rajoja ? Vihre?t pallot kuvaavat jokaisen alueen p??paikkoja, jotka ovat v?est?n kannalta parhaiten saavutettavissa ? Viuhkat kuvaavat v?est?n allokoitumista jokaisesta tilastoruudusta johonkin p??paikkaan
  • 12. VAIHTOEHTOINEN 7 ALUEESEEN PERUSTUVA MALLI JA ASUKASLUVUT UUSI ALUE* V?KILUKU 2015** OSUUS (%) KOKO MAAN V?KILU- VUSTA 2015 Uusi Helsingin alue 1 630 479 30,7 Uusi Tampereen alue 907 736 17,1 Uusi Kuopion alue 617 311 11,6 Uusi Kouvolan alue 589 096 11,1 Uusi Oulun alue 566 365 10,7 Uusi Turun alue 536 776 10,1 Uusi Sein?joen alue 463 389 8,7 ? Uudet alueet nimetty jokaisen 7 alueen optimaalisen p??paikan mukaan: osa alueista sis?lt?? useamman nykyisen maakunnan alueen tai osia muista maakunnista ** Alueiden v?kiluku on suuntaa-antava. Alueiden asukasluvusta puuttuvat Ahvenanmaa ja osa saaristo- alueista. Lis?ksi kaikkien alueiden yhteenlaskettu v?kiluku ei ole t?ysin eksakti koko maan todellisen v?kiluvun kanssa, koska alueiden muodostaminen on tapahtunut laskennallisesti 10 000 kysynt?pisteiden mukaan ja osa tilastoruuduista j?? kysynt?pisteiden ulkopuolelle tai v?liin
  • 13. KESKEISI? NOSTOJA 1. Uudet maakunnat perustetaan hallituksen esityksen mukaisesti 1.1.2020 nykyiseen hallinnollisen maakuntajaon mukaisesti: aluejako perustuu olemassa olevaan aluejakoon ja menneeseen kehityksen perustuvaan aluerakenteeseen eik? vaihtoehtoisia malleja ole tarkasteltu 2. Uudet maakunnat olisi voitu vaihtoehtoisesti perustaa aidosti puhtaalta p?y- d?lt? alue- ja v?est?rakenteeseen liittyv?n tiedon perusteella, jossa huomioidaan asukkaiden sijainti ja m??r? eri alueilla, liikenneverkostoon perustuva saavutetta- vuus ja tulevaisuuden aluerakenteen ehdoilla. Vaihtoehtoinen analyysi toteu- tettiin muodostamalla asukaslukuun ja saavuttavuuteen perustuvat kysynt?pis- teet (10 000 pistett?) ja sijaintipisteet (700 pistett?). Perustana oli maapinta-alan jakaminen 5x5 km tilastoruutuihin. Metodina k?ytettiin paikkatietoanalyyseiss? tyypillist? varastomalliratkaisua. 3. Vaihtoehtoisessa 12 alueen mallissa Varsinais-Suomi, Satakunta ja Lappi olisivat alueeltaan l?hell? nykyisi? maakuntia. Uusimaa laajenisi hieman nykyisen Kanta- H?meen ja Varsinais-Suomen puolelle. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu sek? Pir- kanmaa ja Kanta-H?me muodostaisivat yhten?isen alueen. Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueet laajenisivat Etel?-Pohjanmaan kustannuksella. Etel?-Savon alue repeytyisi nelj?lle maakunnalle. Suurin muutos liittyisi nykyiseen P?ij?t- H?meeseen, Kymenlaaksoon ja Etel?-Karjalaan, jotka muodostaisivat uuden yhten?isen alueen. Uusien alueiden optimaaliset p??paikat saavutettavuuden mukaan ovat nykyisi? keskuskaupunkeja. Kouvolan nousisi saavutettavuuden ansiosta yhden alueen p??paikaksi. 4. Vaihtoehtoinen 7 alueen malli muistuttaisi hyvin paljon nykyisi? yliopistollisten sairaaloiden ymp?rille muodostuneita yhteisty?alueita (ERVA). Uusimaa olisi l?hell? nykyist? kokoaan, mutta Riihim?en seutu kuuluisi alueeseen. Varsinais- Suomi olisi my?s l?hell? nykyist?, mutta Rauman seutu kuuluisi alueeseen. Pirkanmaa laajenisi kolmeen suuntaan: Porin seutu Satakunnasta, Kanta-H?meen pohjoisosat ja Keski-Suomen etel?osat kuuluisivat alueeseen. Pohjanmaa, Keski- Pohjanmaa ja Etel?-Pohjanmaa muodostaisivat yhten?isen alueen, jonka p??paikka olisi saavutettavuuden kannalta Sein?joki. Uusi Pohjanmaa nappaisi my?s nykyisen Keski-Suomen l?ntiset osat. Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala muodostaisivat yhten?isen alueen, johon tulisi my?s etel?osat nykyisest? Kainuusta sek? osia Etel?-Savosta ja Keski-Suomesta. Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Kainuun pohjoisosat muodostaisivat yhten?isen alueen. P?ij?t-H?me, Kymen- laakso, Etel?-Karjala ja puolet Etel?-Savosta muodostaisivat yhten?isen alueen, jonka keskuspaikka olisi Kouvola. 7 alueen mallissa uudet alueet olisivat kooltaan Uuttamaata lukuun ottamatta 450 000-900 000 asukkaan kokoisia eli varsin optimaalisia
  • 14. Lis?tietoja: VTT Timo Aro timokaro@gmail.com ja timo.aro@pori.fi 045 657 7890 HTM, tohtorikoulutettava Timo Widbom timo.widbom@pori.fi 044 701 1116