Ohjauksen tila ja liike.
- 1. Pekka Ihanainen pekka.v.ihanainen(at)ihanova.鍖 OHJAUKSENTILAJALIIKE Kun hakee mielikuvia tilalle ja liikkeelle ohjauksen yhteydess辰, voi n辰hd辰 lintuparven lennossa taivaalla sek辰 konserttimestarin ilmeet, eleet ja kehon liikkeet orkesterin soittaessa ilman kapellimestaria. Parvi asemoituu taivaalle, mutta sill辰 on suhde my旦s alhaalla olevaan maastoon ja sen muotoihin ja ulokkeisiin. Ohjaus m辰辰rittyy jatkuvasti uudelleen t辰ss辰 avoimessa (taivas) ja rajoittavassa (maasto) tilassa. Ohjaus ottaa t辰m辰n (uudelleen)muotoutuvan tilan huomioon omissa otteissaan antaen vapautta ja kertoen rajoista parven (ohjattavien) itseohjautua. Ohjauksen liike on samanaikaisesti omaehtoista ehdottamista ja huomioon kiinnitt辰mist辰. Konserttimestari yritt辰辰 vaikuttaa sek辰 instrumenttien sis辰辰ntuloihin, intensiteettiin ja vaimentumisiin ett辰 my旦t辰el辰en hyv辰ksyen ja vahvistaen tapahtumassa olevaa. Konserttimestari kehon kielell辰辰n (liikkeill辰辰n) antaa orkesterin el辰辰 tulkintaansa, johon h辰n sitten taas ehdottaa uuden k辰辰nteen, suunnan tai keskittyneisyyden. Ohjauksen liike, silloin kun ohjaaja ei ole keski旦ss辰, on verrannollinen konserttimestarin toimintaan osana orkesteria. Ent辰 miten avata itse ohjausta tilassaan (parvi taivaalla) ja liikkeiss辰辰n (konserttimestarin kehollisuus)? Ohjaus sis辰lt辰辰 ohjattavat (parvi, orkesteri). Tai ohjattavissa itsess辰辰n on jo ohjaus sis辰ll辰辰n. Ohjauksessa on mukana my旦s ohjaaja (parven itseohjautuminen ehk辰 ohjaavien johtajiensa kautta sek辰 konserttimestari). Ohjaus on ohjaajan ja ohjattavien dynamiikkaa vuorovaikutuksessa sek辰 tavoitteellisuudessa, joka voi olla my旦s luonteeltaan ennalta m辰辰r辰辰m辰t旦nt辰. Ohjaus on ohjaustilan ja -liikkeen havainnointia, ymm辰rt辰mist辰 ja aktivointia ohjaajan ja ohjattavien vastavuoroisuudessa. Kun liit辰mme ohjauksen oppimiseen ja opetukseen, ty旦nhakuun ja urapolkuun, itsetuntemukseen ja kehitt辰miseen tms., niin ohjauksen tila on mahdollista n辰hd辰 sek辰 julkisena ett辰 henkil旦kohtaisena tilana. Ohjaus julkisena tilana kytkeytyy p辰辰asiassa yhteiskunnallisiin instituutioihin kuten kouluun, ty旦paikkaan, virastoon, seuraan, yhdistykseen ja yhteis旦旦n ja verkostoon. Ohjaus henkil旦kohtaisena tilana avautuu yksil旦iden ja persoonallisuuksien kautta. Kyse on siit辰, miten ihmisten el辰m辰nhistoria ja -kokemukset, nykyinen asema ja asennoituminen sek辰 n辰kym辰t ja suuntautumiset tulevaisuuteen ovat l辰sn辰 ohjaustapahtumassa. Ohjaukseen julkisena tilana liittyv辰t sopimus- ja sopivaisuusm辰辰reet ja -rajat sek辰 niiden pohjalta julkisuuden m辰辰rittely yhdess辰 ohjaajan ja ohjattavien kanssa. Henkil旦kohtaisena tilana ohjaukseen liittyy erityisesti ohjattavien omistajuus suhteessa ohjaustilaan ja -tekoihin. T辰m辰
- 2. omistajuus voi toteutua ajan, huomion ja kunnioituksen antamisessa ohjattaville - ts. oppijalle, ty旦nhakijalle ja -vaihtajalle, itsens辰kehitt辰j辰lle tms. Henkil旦kohtaisen ohjaustilan muotoutumisessa ohjaajan l辰sn辰olo on erityisen t辰rke辰, ja se tarkoittaa sellaista l辰sn辰oloa, joka ei vie tai ota tilaa ohjattavilta. Se on ohjattavan n辰k旦kulmasta kokemus siit辰, ett辰 t辰m辰n ohjaajan l辰sn辰ollessa saan olla juuri se, kuka olen, ja h辰n on minua varten t辰ss辰 ja se tuntuu hyv辰lt辰 ja vapauttavalta. Ohjaus julkisena ja henkil旦kohtaisena tilana koskettaa avointa ja suljettua tilaa. Ensin mainittu on l辰hemp辰n辰 julkista kuin henkil旦kohtaista, ja suljetun tilan kohdalla on pikemminkin p辰invastoin. Ohjausta avoimena ja suljettuna tilana voidaan tarkastella my旦s itsen辰isesti. Avoin tila on aina jossakin mieless辰 rajaton, on se sitten julkinen, henkil旦kohtainen tai jotain muuta. Ohjaus avoimena tilana voi tarkoittaa esimerkiksi sit辰, ett辰 ohjaukseen tulevia asioita ei mitenk辰辰n ennakolta m辰辰ritell辰. Ja vastaavasti ohjauksen toteutuminen annetun agendan mukaan on suljettu ohjaustila. Tietysti avointa ja suljettua ohjaustilaa on mahdollista m辰辰ritell辰 my旦s pelk辰st辰辰n fyysisesti, jolloin esimerkiksi aulassa, puistossa tms. paikassa tapahtuva ohjaus on avoin, ja oven takana olevassa huoneessa tapahtuva on suljettu ohjaustila. Kun ohjausta ajatellaan jollakin tavalla tavoitteellisena toimintana, niin avoimen ja suljetun ohjaustilan v辰liin j辰辰 er辰辰nlainen v辰litila, joka on kiinnostava ja t辰rke辰. Kaikki ohjaustilat ovat jossakin suhteessa aina v辰litiloja verrattuna puhtaan avoimiin tai suljettuihin tiloihin. Ohjauksellisen v辰litilan luonteen ymm辰rt辰misen kannalta on n辰ht辰v辰 avoimuuden ja suljettuuden m辰辰ritt辰v辰n samanaikaisesti ohjaustilaa. Mik辰 ohjaustapahtumassa voi olla tai on avointa, mik辰 pit辰辰 olla tai on suljettua ja millaisen ohjauksellisen dynamiikan ne mahdollistavat? Ohjaustilaa on mahdollista tarkastella fyysisen辰 tilana, kuten edell辰 todettiin, sek辰 sosiaalisena ett辰 mentaalisena tilana, ja ne kaikki vaikuttavat toisiinsa autenttisissa ohjaustiloissa. Fyysinen tila viittaa siihen, miten tila on kalustettu, millaisia materiaaleja pinnoissa on, miten valo ja valaistus tilassa toteutuvat ja millainen akustiikka siin辰 on. Ne kaikki vaikuttavat siihen, miten ihmiset voivat asettua tilaan ja miten vuorovaikutus tilassa voi tapahtua. Keskustelu esimerkiksi hyvin kaikuvassa tilassa on rasittavaa ja siksi ohjauksellisesti hankalaa. Fyysinen tila antaa puitteet sosiaaliselle ohjaustilalle, mutta se ei kuitenkaan suoraan m辰辰rit辰 sit辰. Ohjauksen sosiaalinen tila viittaa siihen, miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa kesken辰辰n. Sosiaalisuus voi olla yksisuuntaista ja monologista, tavallaan ohipuhumista, vaikka se vaikuttaakin kaikkiin osallistujiin. Ohjauksellisesti t辰llainen sosiaalinen tila on heikko tai tulokseton, ts. se ei oikeastaan ole ohjaustila. Vasta kun sosiaalinen vuorovaikutus on vastavuoroista ja dialogista, kuuntelevaa ja samasta asiasta ja aiheesta jatkavaa ja yhteisen - sanattoman tai sanallisen - sopimuksen j辰lkeen uuteen sis辰lt旦旦n siirtyv辰辰, silloin sosiaalinen tila on aito ohjauksellinen tila.
- 3. Ohjaus mentaalisena tilana liittyy mukana olevien ihmisten l辰sn辰olon laatuun. Se voi olla heikkoa tai voimakasta ja painottua joko tiedolliseen tai emotionaaliseen l辰sn辰oloon. Ohjauksen sosiaalinen tila rakentuu ihmisten kognitiivistista ja emotionaalisista l辰sn辰oloista, ja ohjaajan mentaalinen l辰sn辰olo tai poissaolo on avaintekij辰 ohjauksen sosiaalisen tilan laadussa. Ohjaustilan sosiaalinen vuorovaikutteisuus voi parhaimmillaan olla tasavertaista ja dialogista, jolloin sen vaikuttavuus pohjautuu vertaisuuteen. Se voi olla my旦s ohjauksellista, jolloin ohjaajan tukevilla ja her辰ttelevill辰 teoilla on ohjaustilaa rakentava vaikutus. Vuorovaikutteisuus voi olla luonteeltaan my旦s neuvovaa, jolloin ohjattavalla on vastaanottava rooli, ja h辰n voi toimia neuvojen suuntaamalla tavalla ajallis-paikallisesti my旦hemmin. Ohjauksen liikett辰 kuvattiin t辰m辰n kirjoituksen alussa metaforalla konserttimestarista. Ohjauksen liike tulee n辰kyv辰ksi konserttimestarin ilmeiss辰, eleiss辰, asennoissa ja koko kehon liikkeiss辰. Liikkeet voivat olla kohtimenevi辰 (mit辰 ajattelet, tunnet) tai et辰辰ntyvi辰 (hmmm, tavallaan, ent辰s). Ne voivat olla my旦s ymp辰r旦ivi辰, tilaa tekevi辰 liikkeit辰, joiden avulla ohjattavat vapautuvat omiin ajatus-, tunne- ja kehotekoihin (mit辰 on ymp辰rill辰si, anna sen puhua tai huomaa sen kautta itsesi tai ryhm辰; anna hiljaisen ja tyhj辰n tulla omaksesi; liit辰 siihen oma panoksesi). Kohtimenev辰n ja ymp辰r旦iv辰n ohjausliikkeen variaatioita ovat suoraviivainen ja kaareva liike, mutta ne eroavat ensin mainituista siin辰, ett辰 ne ovat ohjauksellisessa mieless辰 hieman kauempana ohjattavista ( mit辰 ajattelet tilalla voisi olla saattasitko t辰st辰 ajatella t辰ll辰 tai tuolla tavalla, tai tuleeko mieleesi jotain ; ymp辰rill辰 olevan tilalla voisi olla jos muistelet tai jos ottaisit toisen n辰k旦kulman ). Ohjauksellinen liike voi olla my旦s kuulostelevaa ja tunnistavaa eli ohjattavien tilanteen havainnointia, tulkintaa ja ymm辰rt辰mist辰. Se voi olla m辰辰ritt辰v辰辰 eli ohjaaja ilmaisee, ett辰 kyse n辰ytt辰isi olevan t辰st辰 tai vastakkain asettuvaa eli esimerkiksi sanoen ett辰 olisin eri mielt辰, mielest辰ni menet harhaan jne. Ohjausliikett辰 voi kuvata my旦s (tilaan)heitt辰v辰n辰 (mit辰s sanotte t辰st辰?) tai kiinni ottavana (huomaan, ett辰 ) ja py旦rittelev辰n辰 (tunnen nyt niin, ett辰 toisaalta, toisaalta ). Ohjaus tilana ja liikkeen辰 katsovat ohjaustapahtumaa eri n辰k旦kulmista, mutta ohjauksen k辰yt辰nn旦iss辰 ne yhdistyv辰t toisikseen. Ohjauksen tila on ohjaustapahtuman konteksti, jota t辰ytyy koko ajan yll辰pit辰辰 ja luoda uudestaan. Ohjauksen liike tarkoittaa ohjaustapahtumassa ohjaajan ja ohjattavien tekoja, jotka vastavuoroisesti vaikuttavat toisiinsa, ja ohjaajalla on asemansa kautta viimevastuu ohjaustapahtumasta.