ºÝºÝߣ

ºÝºÝߣShare a Scribd company logo

Opas mets?nhoito ja s?hk?njakelu

?
?
TAPIO
TAPIO

Lue lis??: http://www.tapio.fi/projektin-raportit Puuston aiheuttamat riskit s?hk?n jakelun toimintavarmuudelle ja mets?nhoidon mahdollisuudet riskien v?hent?miseen 9.8.2013

1 of 8
Download to read offline
Osaraportti 9.8.2013 1(8) Hannu Niemel?, Risto Ranta Puuston aiheuttamat riskit s?hk?n jakelun toimintavarmuudelle ja mets?nhoidon mahdollisuudet riskien v?hent?miseen 9.8.2013
Osaraportti 9.8.2013 2(8) Hannu Niemel?, Risto Ranta Sis?llys Vierimets?n riskit s?hk?linjoille Taustatietoja riskeist? Mets?nhoidolliset keinot v?hent?? puiden aiheuttamia vaurioita s?hk?linjoille Vaurioriski ja riskien ehk?isy kehitysluokittain Taimikkovaiheen mets?t Kasvatusmets?t (harvennusmets?t) Uudistuskyps?t mets?t 3 3 4 5 5 6 7
Osaraportti 9.8.2013 3(8) Hannu Niemel?, Risto Ranta Vierimets?n riskit s?hk?linjoille Puiden muodostama vaurioriski s?hk?linjalle riippuu useista tekij?ist?. Toteutuneen h?iri?n tai vaurion taustalla on yleens? useita seikkoja, joiden muodostama kombinaatio on lis?nnyt puiden riski? kaatua tai kallistua s?hk?linjalle. Seuraavassa luettelossa on tyypillisi? riskitekij?it? jaoteltuna puustoon, maastoon ja s??h?n liittyviin ryhmiin: Puustoon liittyv?t tekij?t ? Puulaji ? Puuston koko, ik? ja terveys ? Puuston k?sittely (hoitamattomuus) Maastoon liittyv?t tekij?t ? Maaston muodot ja tuuliolot ? Maaper?n laatu ja kosteus S??h?n liittyv?t tekij?t ? Tuulen voimakkuus ? Lumen m??r? ja ominaisuudet ? Routa Eniten riskej? on nuorehkoissa, harventamattomissa, metsiss?. Puuston pituus on t?ll?in 10 ¨C 15 metri?. K?yt?nn?ss? kaikki s?hk?linjojen vierimets?t muodostavat t?ss? pituusvaiheessa jonkinasteisen riskin, mutta jos puusto on kasvanut jo taimikkovaiheesta l?htien hoitamattomana, riskitaso on erityisen korkea. Taustatietoja riskeist? Tutkimusten mukaan nuoret kasvatusmetsik?t aiheuttavat s?hk?linjojen vierimetsiss? eniten h?iri?it? keskij?nnitteisill? s?hk?linjoilla (Halla-aho 2003). S?hk?linjojen vauriot johtuvat enemm?n lumesta kuin tuulesta (Mikkonen ym. 2004). Vaurioita selvitt?neess? tutkimuksessa tuhoalteimmaksi puulajiksi osoittautui koivu (Hietaoja 2004). Nuorissa metsiss? koivut aiheuttivat kaksi kolmasosaa linjavaurioista. My?s m?ntyjen tuhoriski on huomattava. Ne aiheuttivat noin nelj?nneksen vaurioista. Molemmilla puulajeilla yleisin vauriotyyppi oli taipuminen, mutta katkeaminen oli my?s melko yleist?. Kaatumisia esiintyi l?hinn? m?nnyll?. Suurin osa vauriopuista kuului l?pimittaluokkiin 7-11 cm rinnan korkeudelta (1,3 m) ja puiden pituudet olivat 11 - 12 m. T?rke? tuhoa selitt?v? puun ominaisuus on ko. tutkimuksen mukaan solakkuus eli l?pimitan ja pituuden suhde. Riukuuntuneet puut ovat ohuita suhteessa pituuteen ja siksi erityisen alttiita myrsky- ja lumituhoille. Em. tutkimuksen mukaan kuusi ja haapa ovat latvuksen rakenteesta johtuen v?hemm?n tuhoalttiita kuin raudus- ja hieskoivu, lepp? ja m?nty. Lehdett?m?n? aikana lumi ei juuri pysy haavan oksilla. Kuusen lumikuorma kiinnittyy suhteellisen alas, jolloin taivutusmomentti j?? pienemm?ksi kuin muilla puulajeilla, vaikka lumen tarttumapintaa ja lumikuormaa on kuusella eniten (Suni ym. 2004). Kuusi aiheutti nuorten metsien inventoiduista linjavaurioista noin 5 %.
Osaraportti 9.8.2013 4(8) Hannu Niemel?, Risto Ranta Mets?nhoidolliset keinot v?hent?? puiden aiheuttamia vaurioita s?hk?linjoille Oikein valituilla ja ajoitetuilla hoitotoimilla voidaan ehk?ist? puustosta johtuvia riskej?. Johtokatua ei viljell?. Johtokadun vierimets? kannattaa uudistaa, maaper? huomioon ottaen, erityisesti kuuselle tai karummilla mailla m?nnylle. Taimikonhoidolla ja harvennushakkuilla voidaan poistaa suuremman riskin puulajit, kuten lehtipuut, s?hk?linjan vierimets?st? jopa kokonaan. Harventaminen edist?? puuston j?reytymist? ja v?hent?? my?s t?t? kautta riskej? s?hk?linjoille. Harvennushakkuissa on mahdollista poistaa muitakin riskipuita kuten vaurioituneita ja heikkokuntoisia puita sek? kallistuneita tai todenn?k?isesti linjalle kallistuvia puita. Vaurioituneiden ja heikkokuntoisten sek? kallistuneiden puiden poistaminen on mets?nhoitosuositusten mukaista toimintaa. T?rke?? on my?s v?ltt?? korjuussa puuston vaurioitumista. Puun isojen juurien katkeaminen lis?? puun kaatumisriski? selv?sti. Runkoon kohdistuneet isot vauriot, vaikka niist? aiheutuisi puun kuoleminenkin pystyyn, eiv?t yleens? lis?? merkitt?v?sti riski? s?hk?linjalle. Puuston hakkuussa saamat vauriot merkitsev?t kuitenkin mets?nomistajalle taloudellista menetyst?. Mets?nhoitosuositusten ja mets?sertifiointikriteerien mukaan metsien monimuotoisuudelle t?rkeit? s??st?puita ei tule j?tt?? t?rkeiden rakenteiden, kuten liikennev?ylien tai s?hk?- ja puhelinlinjojen v?litt?m??n l?heisyyteen. Ajallaan tehdyt harvennukset ja uudistushakkuu v?hent?v?t puuston ik??ntymisest? johtuvia riskej?. Yleisesti ottaen mets?nhoitosuositusten mukainen hyv? mets?nhoito v?hent?? puiden kaatumisriski? s?hk?linjoille. S?hk?njakelun turvaamisen kannalta hyv? tulos saadaan; - poistamalla vierimets?st? taimikonhoitovaiheessa systemaattisesti lehtipuut - tekem?ll? melko voimakas ja my?s puulaji- ja puuvalinnan kautta riski? v?hent?v? ensiharvennus - antamalla vierimets?n kasvaa ensiharvennuksen j?lkeen harventamatta tai harventaen sielt? toisessa harvennuksessa vain riskipuut. Harvennus voidaan tehd? metsik?n normaalin harvennuksen yhteydess? tai erillisen? toimenpiteen?. - uudistetaan metsikk? mets?nhoitosuositusten j?reyssuositusten mukaisessa vaiheessa.
Osaraportti 9.8.2013 5(8) Hannu Niemel?, Risto Ranta Vaurioriski ja riskien ehk?isy kehitysluokittain Mets?n kasvatus koostuu useasta vaiheesta, joihin kuhunkin liittyy erilaisia mets?nk?sittelytoimenpiteit?. Mets?taloudessa n?it? puuston ik?vaiheita kutsutaan mets?n kehitysluokiksi (ks. Hyv?n mets?nhoidon¡­ 2006). Seuraavaksi on kuvattu laajemmin mets?n eri kehitysvaiheita ja niihin liittyvi? riskej? s?hk?linjoille. Lopussa on taulukkomuotoinen yhteenveto eri kehitysluokkien riskeist?. TAIMIKKOVAIHEEN METS?T S0 siemenpuumetsikk? Siemenpuumetsikk?j? ovat m?nnyn tai koivun luontaiseen uudistamiseen t?ht??v?ll? hakkuulla k?sitellyt metsik?t, joissa siement?vi? puita ei ole poistettu. Siemenpuuston p??puulajeina ovat m?nty tai koivu. Runkoluku on m?nnyll? yleens? 50 ¨C 150 kpl/ha. Joillakin hyvin taimettuvilla kohteilla sek? soilla m?nnyn v?himm?isrunkoluku voi olla noin 30 kpl/ha. Runkoluku koivulla on 10 kappaletta hehtaarilla tai enemm?n. Puusto on j?reydelt??n uudistuskyps??. Koska siemenpuut ovat herkki? myrskytuhoille, niit? ei tule lainkaan j?tt?? s?hk?linjan v?litt?m??n l?heisyyteen. J?tett?vien siemenpuiden et?isyyden tulee olla linjasta sellainen, ett? puut eiv?t kaatuessaan vahingoita linjaa miss??n oloissa. V?himm?iset?isyys tulisi olla puuston pituudesta ja johdon korkeudesta riippuen 20 - 25 m siemenpuista johtokadun keskelle. Siemenpuiden sijoittaminen riitt?v?n et??lle s?hk?linjasta ei yleens? aiheuta lis?kustannusta mets?taloudelle eik? sill? ole merkityst? puuntuotokseen. T1 pieni taimikko Taimikko luokitellaan pieneksi, kun sen keskipituus on alle 1,3 metri?. Pienen taimikon hoidossa (taimikon varhaishoito) poistetaan tainten kasvulle haitallista vesakkoa. T?m? v?hent?? riski?, ett? s?hk?linjan varten syntyy lehtipuuvaltainen puusto, joka my?hemm?ss? kehitysvaiheessa on havupuustoa suurempi riski s?hk?linjalle. S?hk?linjojen reunoissa on valoisuutensa vuoksi keskim??r?ist? enemm?n lehtipuuta. Lehtipuiden er?s erityispiirre havupuihin verrattuna ovat juurivesat. Vaikka lehtipuu kaadetaan, se vesoo melko helposti ja on nopeimmillaan jo noin 10 vuoden kuluttua j?lleen riski s?hk?linjalle. S?hk?linjan vierimets?vy?hykkeell? tulisi mets?? uudistettaessa pyrki? aikaansaamaan vain puhtaita havupuutaimikkoja. T2 varttunut taimikko Varttuneen taimikon keskipituus on yli 1,3 metri?. Sen keskil?pimitta rinnankorkeudella on alle 8 cm tai valtapituus on m?nnyll? ja kuusella alle 7 m sek? koivulla alle 9 m. Taimikonhoitovaihe on kriittinen s?hk?linjojen vierimets?n kehitykselle. Jos hoito laiminly?d??n tai tehd??n puutteellisesti, j??v?n puuston kasvutila j?? liian pieneksi ja puusto
Osaraportti 9.8.2013 6(8) Hannu Niemel?, Risto Ranta alkaa riukuuntua. Riukuuntunut huonolatvainen puusto on altis lumituhoille. Puiden latvat taipuvat ja katkeilevat lumen painosta, jos lumesta muodostuu puiden latvoihin tykky? tai olosuhteet ovat muuten sellaiset, ett? lunta tarttuu puiden latvuksiin paljon. S?hk?linjojen kannalta ongelmallisimpia ovat lehtipuut, mutta my?s riukuuntuneet m?nnyt ovat selv? riski. Voimakkaat tuulet taivuttavat riukuuntuneita lehtipuita pahiten silloin, kun puissa on viel? lehdet eli kes?ll?. Jos taimikko harvennetaan normaalia selv?sti harvemmaksi, siit? seuraa yleens? puuntuotannossa ainakin jonkinasteisia tuotostappioita, jotka voivat aiheuttaa taloudellisia menetyksi?. Jos tarkastellaan puuston koko kiertoaikaa, harvennettu puusto kuitenkin j?reytyy nopeammin, mik? lievent?? taloudellisten menetysten m??r??. M?nnyn ja koivun taimikoissa voimakas harvennus voi aiheuttaa tukkipuun laadun heikkenemist?. Oksat kasvavat harvassa taimikossa liian paksuiksi, mik? huonontaa tukkipuun laatua olennaisesti ja v?hent?? siit? saatavia tuloja. T?m?n vuoksi voimakkaatkin harvennukset on teht?v? sellaisessa puuston vaiheessa, ett? siit? ei aiheudu tukkipuun laadun merkitt?v?? heikkenemist?. Tukkipuun laadun huomioon ottaminen hinnoittelussa on kuitenkin melko vaikeaa. Vuosikymmenten kuluttua syntyv?n laatutappion arvioiminen etuk?teen on viel? vaikeampaa. Y1 ylispuustoinen taimikko Ylispuustoiseksi taimikoksi kutsutaan kaksijaksoista metsikk??, jossa on taimikko sek? siemen-, suojus- tai verhopuustoa. Seuraava mets?nhoidollinen toimi on ylispuiden poisto. Taimikko on kooltaan varttuneen taimikon (T2) kokoista. Verhopuuston keskipituus on yleens? v?hint??n kaksi kertaa taimikon pituus. Lehtipuista muodostuvan verhopuuston p??tavoite on suojata kuusen taimikkoa hallalta. Suojavaikutus katoaa, jos verhopuusto on harva. S?hk?linjan vieress? ei kuitenkaan ole hyv? kasvattaa tihe?? verhopuustoa, sill? ohuet lehtipuut muodostavat riskin linjalle. Verhopuustoa ei tulisi j?tt?? noin 10 m l?hemm?s johtokadun reunasta tai verhopuusto tulisi poistaa ennen kuin siit? aiheutuu riski? s?hk?linjalle. KASVATUSMETS?T (HARVENNUSMETS?T) 02 Nuori kasvatusmetsikk? Nuoren kasvatusmetsik?n keskil?pimitta rinnankorkeudelta on v?hint??n 8 ja enint??n 16 cm. Havupuuvaltaisissa metsik?iss? valtapituus on yli 7 metri? ja koivikossa yli 9 metri?. P??periaatteena on, ett? nuoren kasvatusmets?n koon juuri saavuttaneessa metsik?ss? ei yleens? tarvita hoitotoimia, kun taimikonhoito on tehty asianmukaisesti. Hoito est?? riukuuntumisen ennen ensiharvennusta. Ensiharvennus tehd??n normaalisti nuoren kasvatusmets?n vaiheessa. Ensiharvennus ei kuitenkaan saisi my?h?sty?. Jos taimikonhoito on j??nyt puutteelliseksi, tarvitaan ylim??r?inen hoitokerta ennen varsinaista ensiharvennusta. Huomattava osa nuorista metsist? on puutteellisesti hoidettuja varsinkin n?in on s?hk?linjojen vierimetsiss?. Linjan ja reunamets?n raja on valoisa ja avoin kasvupaikka, mik? edist??
Osaraportti 9.8.2013 7(8) Hannu Niemel?, Risto Ranta vesoittumista ja puiden kasvua linjalle p?in. Lis?ksi linjan reunaan j?tet??n usein tarpeettomasti puustoa, vaikka linjaan rajautuvaa metsikk?kuviota hoidetaan muuten suositusten mukaisesti. 03 varttunut kasvatusmetsikk? Varttuneeksi kasvatusmets?ksi katsotaan metsikk?, jonka keskil?pimitta rinnankorkeudella on yli 16 cm, mutta joka ei t?yt? suositeltua uudistamiskeskil?pimittaa. Hoidetut varttuneet kasvatusmets?t aiheuttavat v?hiten ongelmia s?hk?linjojen reunametsiss?. ?killiset muutokset tuulioloissa, esim. avohakkuu kaistalemaisen alueen reunoilla, voi kuitenkin altistaa metsik?n myrskytuhoille. Kun puusto on varttunutta, vierimets? on perusteltua j?tt?? harvennuksissa normaalia tihe?mm?ksi. T?m? pienent?? muutosta puiden kasvuoloissa harvennushakkuun j?lkeen. Suuremmaksi j?tetty puuston tiheys hidastaa hieman puuston j?reytymist?, mutta t?ss? puunkasvatuksen vaiheessa aiheutuva menetys on v?h?inen. UUDISTUSKYPS?T METS?T 04 Uudistuskyps? mets?, juuri kypsyyden saavuttanut Uudistuskyps?n metsik?n keskil?pimitta rinnankorkeudelta (d1,3 m) on v?hint??n mets?nhoitosuositusten mukainen uudistamisl?pimitta tai metsik?n keski-ik? on v?hint??n suositeltu uudistamisik?. Juuri uudistuskypsyysi?n saavuttaneet mets?t ovat yleens? terveit? ja hyv?kuntoisia, mutta niiden kasvu on hitaasti taantuvaa. Uudistuskyps?? mets?? ei yleens? kannata en?? harventaa. Myrskytuhoriskin vuoksi uudistuskyps?n puuston harvennus on eritt?in haitallista s?hk?linjan vierimetsiss?. Jos puusto on esimerkiksi juurik??v?n heikent?m??, myrskytuhojen riski kasvaa huomattavasti. Juurik??v?lle tai muille tuhoille altistunut metsikk? on syyt? uudistaa mahdollisimman pian suositellun uudistuskypsyyden saavuttamisen j?lkeen tai jo jopa sit? ennen. Kun kohde uudistetaan, valitaan uuden puusukupolven puulajiksi mieluiten muu kuin koivu, joka on kaikkein riskialttein puulaji s?hk?linjan reunamets?ss? kasvaessaan. 04 Uudistuskyps? mets?, yli-ik?inen Yli-ik?iset, erityisesti lahon vioittamat vanhat puut muodostavat riskin s?hk?linjojen reunoilla. Puuston ik??ntyminen on todettu myrskytuhoihin liittyviss? tutkimuksissa selv?ksi tuulituhoalttiuden lis??j?ksi. Kuusi tulee aiemmin myrskytuhoalttiiksi kuin m?nty. Ongelmallisia ovatkin erityisesti kuuset, mutta my?s vanhat lehtipuut. Jos reunamets?? ei haluta uudistaa, on tuhojen ehk?isy eritt?in hankalaa. Yli-ik?isess? mets?ss? huonoimpien puiden poistaminen ei auta, sill? j?ljelle j??v? puusto voi muodostaa harvennuksen j?lkeen jopa entist? suuremman riskin.
Osaraportti 9.8.2013 8(8) Hannu Niemel?, Risto Ranta Taulukko Arvio reunapuuston aiheuttamasta riskist? keskij?nnitteisille s?hk?linjoille puulajeittain Mets?n M?nty Kuusi kehitysluokka Siemenpuumetsikk?, riski, jos siemenpuita (ei suositella S0 alle 20 m et?isyydell? kuusella) linjasta Pieni taimikko, T1 ei riski? ei riski? Lehtipuut Varttunut taimikko, T2 ei riski?, mutta jos hoitamatta, riski 02 vaiheessa Ylispuustoinen taimikko, Y1 Nuori kasvatusmets?, 02 Varttunut kasvatusmets?, 03 Uudistuskyps? metsikk?, 04 Kehityskelvoton metsikk? yliik?isyyden vuoksi, 04+ ei riski?, mutta jos hoitamatta, riski 02 vaiheessa - sekapuustossa lehtipuut jo aiemmin riski Siemenpuusto ks. S0 ei riski?, mutta jos hoitamatta, riski 02 vaiheessa - sekapuustossa lehtipuut jo aiemmin riski suojus- tai verhopuusto voivat aiheuttaa riskej? Riskialttein Riskialttein kehitysluokka, kehitysluokka, Riukuuntuneissa Riukuuntuneissa kohteissa riskin? kohteissa riskin? m?nnyt ja kuuset ja sekapuustossa sekapuustossa lehtipuut. Puusto lehtipuut. Puusto harvennetaan ja harvennetaan ja lehtipuut syyt? lehtipuut syyt? poistaa vierimets?st? poistaa vierimets?st? kokonaan. kokonaan. Jos ensiharvennus on Jos ensiharvennus on tehty riski on pieni. tehty riski on pieni. Toinen/kolmas Toinen/kolmas harvennus lis??v?t harvennus lis??v?t jonkin verran riski? jonkin verran riski?. Pieni, mutta kasvava Pieni, mutta kasvava riski riski, juurik??p?isiss? kohteissa suuri riski Riski kasvaa, mutta Riski kasvaa m?nty? edelleen hitaasti nopeammin suureksi riski, jos siemenpuita alle 20 m et?isyydell? linjasta ei riski? siemenpuusto ks. S0 Riskialttein kehitysluokka, koivu riskialttein puulaji Riukuuntuneet kohteet tulisi ehdottomasti harventaa Jos ensiharvennus on tehty riski on pieni. Toinen harvennus lis?? jonkin verran riski? Pieni, mutta kasvava riski Riski kasvaa m?nty? nopeammin suureksi

More Related Content

Opas mets?nhoito ja s?hk?njakelu

  • 1. Osaraportti 9.8.2013 1(8) Hannu Niemel?, Risto Ranta Puuston aiheuttamat riskit s?hk?n jakelun toimintavarmuudelle ja mets?nhoidon mahdollisuudet riskien v?hent?miseen 9.8.2013
  • 2. Osaraportti 9.8.2013 2(8) Hannu Niemel?, Risto Ranta Sis?llys Vierimets?n riskit s?hk?linjoille Taustatietoja riskeist? Mets?nhoidolliset keinot v?hent?? puiden aiheuttamia vaurioita s?hk?linjoille Vaurioriski ja riskien ehk?isy kehitysluokittain Taimikkovaiheen mets?t Kasvatusmets?t (harvennusmets?t) Uudistuskyps?t mets?t 3 3 4 5 5 6 7
  • 3. Osaraportti 9.8.2013 3(8) Hannu Niemel?, Risto Ranta Vierimets?n riskit s?hk?linjoille Puiden muodostama vaurioriski s?hk?linjalle riippuu useista tekij?ist?. Toteutuneen h?iri?n tai vaurion taustalla on yleens? useita seikkoja, joiden muodostama kombinaatio on lis?nnyt puiden riski? kaatua tai kallistua s?hk?linjalle. Seuraavassa luettelossa on tyypillisi? riskitekij?it? jaoteltuna puustoon, maastoon ja s??h?n liittyviin ryhmiin: Puustoon liittyv?t tekij?t ? Puulaji ? Puuston koko, ik? ja terveys ? Puuston k?sittely (hoitamattomuus) Maastoon liittyv?t tekij?t ? Maaston muodot ja tuuliolot ? Maaper?n laatu ja kosteus S??h?n liittyv?t tekij?t ? Tuulen voimakkuus ? Lumen m??r? ja ominaisuudet ? Routa Eniten riskej? on nuorehkoissa, harventamattomissa, metsiss?. Puuston pituus on t?ll?in 10 ¨C 15 metri?. K?yt?nn?ss? kaikki s?hk?linjojen vierimets?t muodostavat t?ss? pituusvaiheessa jonkinasteisen riskin, mutta jos puusto on kasvanut jo taimikkovaiheesta l?htien hoitamattomana, riskitaso on erityisen korkea. Taustatietoja riskeist? Tutkimusten mukaan nuoret kasvatusmetsik?t aiheuttavat s?hk?linjojen vierimetsiss? eniten h?iri?it? keskij?nnitteisill? s?hk?linjoilla (Halla-aho 2003). S?hk?linjojen vauriot johtuvat enemm?n lumesta kuin tuulesta (Mikkonen ym. 2004). Vaurioita selvitt?neess? tutkimuksessa tuhoalteimmaksi puulajiksi osoittautui koivu (Hietaoja 2004). Nuorissa metsiss? koivut aiheuttivat kaksi kolmasosaa linjavaurioista. My?s m?ntyjen tuhoriski on huomattava. Ne aiheuttivat noin nelj?nneksen vaurioista. Molemmilla puulajeilla yleisin vauriotyyppi oli taipuminen, mutta katkeaminen oli my?s melko yleist?. Kaatumisia esiintyi l?hinn? m?nnyll?. Suurin osa vauriopuista kuului l?pimittaluokkiin 7-11 cm rinnan korkeudelta (1,3 m) ja puiden pituudet olivat 11 - 12 m. T?rke? tuhoa selitt?v? puun ominaisuus on ko. tutkimuksen mukaan solakkuus eli l?pimitan ja pituuden suhde. Riukuuntuneet puut ovat ohuita suhteessa pituuteen ja siksi erityisen alttiita myrsky- ja lumituhoille. Em. tutkimuksen mukaan kuusi ja haapa ovat latvuksen rakenteesta johtuen v?hemm?n tuhoalttiita kuin raudus- ja hieskoivu, lepp? ja m?nty. Lehdett?m?n? aikana lumi ei juuri pysy haavan oksilla. Kuusen lumikuorma kiinnittyy suhteellisen alas, jolloin taivutusmomentti j?? pienemm?ksi kuin muilla puulajeilla, vaikka lumen tarttumapintaa ja lumikuormaa on kuusella eniten (Suni ym. 2004). Kuusi aiheutti nuorten metsien inventoiduista linjavaurioista noin 5 %.
  • 4. Osaraportti 9.8.2013 4(8) Hannu Niemel?, Risto Ranta Mets?nhoidolliset keinot v?hent?? puiden aiheuttamia vaurioita s?hk?linjoille Oikein valituilla ja ajoitetuilla hoitotoimilla voidaan ehk?ist? puustosta johtuvia riskej?. Johtokatua ei viljell?. Johtokadun vierimets? kannattaa uudistaa, maaper? huomioon ottaen, erityisesti kuuselle tai karummilla mailla m?nnylle. Taimikonhoidolla ja harvennushakkuilla voidaan poistaa suuremman riskin puulajit, kuten lehtipuut, s?hk?linjan vierimets?st? jopa kokonaan. Harventaminen edist?? puuston j?reytymist? ja v?hent?? my?s t?t? kautta riskej? s?hk?linjoille. Harvennushakkuissa on mahdollista poistaa muitakin riskipuita kuten vaurioituneita ja heikkokuntoisia puita sek? kallistuneita tai todenn?k?isesti linjalle kallistuvia puita. Vaurioituneiden ja heikkokuntoisten sek? kallistuneiden puiden poistaminen on mets?nhoitosuositusten mukaista toimintaa. T?rke?? on my?s v?ltt?? korjuussa puuston vaurioitumista. Puun isojen juurien katkeaminen lis?? puun kaatumisriski? selv?sti. Runkoon kohdistuneet isot vauriot, vaikka niist? aiheutuisi puun kuoleminenkin pystyyn, eiv?t yleens? lis?? merkitt?v?sti riski? s?hk?linjalle. Puuston hakkuussa saamat vauriot merkitsev?t kuitenkin mets?nomistajalle taloudellista menetyst?. Mets?nhoitosuositusten ja mets?sertifiointikriteerien mukaan metsien monimuotoisuudelle t?rkeit? s??st?puita ei tule j?tt?? t?rkeiden rakenteiden, kuten liikennev?ylien tai s?hk?- ja puhelinlinjojen v?litt?m??n l?heisyyteen. Ajallaan tehdyt harvennukset ja uudistushakkuu v?hent?v?t puuston ik??ntymisest? johtuvia riskej?. Yleisesti ottaen mets?nhoitosuositusten mukainen hyv? mets?nhoito v?hent?? puiden kaatumisriski? s?hk?linjoille. S?hk?njakelun turvaamisen kannalta hyv? tulos saadaan; - poistamalla vierimets?st? taimikonhoitovaiheessa systemaattisesti lehtipuut - tekem?ll? melko voimakas ja my?s puulaji- ja puuvalinnan kautta riski? v?hent?v? ensiharvennus - antamalla vierimets?n kasvaa ensiharvennuksen j?lkeen harventamatta tai harventaen sielt? toisessa harvennuksessa vain riskipuut. Harvennus voidaan tehd? metsik?n normaalin harvennuksen yhteydess? tai erillisen? toimenpiteen?. - uudistetaan metsikk? mets?nhoitosuositusten j?reyssuositusten mukaisessa vaiheessa.
  • 5. Osaraportti 9.8.2013 5(8) Hannu Niemel?, Risto Ranta Vaurioriski ja riskien ehk?isy kehitysluokittain Mets?n kasvatus koostuu useasta vaiheesta, joihin kuhunkin liittyy erilaisia mets?nk?sittelytoimenpiteit?. Mets?taloudessa n?it? puuston ik?vaiheita kutsutaan mets?n kehitysluokiksi (ks. Hyv?n mets?nhoidon¡­ 2006). Seuraavaksi on kuvattu laajemmin mets?n eri kehitysvaiheita ja niihin liittyvi? riskej? s?hk?linjoille. Lopussa on taulukkomuotoinen yhteenveto eri kehitysluokkien riskeist?. TAIMIKKOVAIHEEN METS?T S0 siemenpuumetsikk? Siemenpuumetsikk?j? ovat m?nnyn tai koivun luontaiseen uudistamiseen t?ht??v?ll? hakkuulla k?sitellyt metsik?t, joissa siement?vi? puita ei ole poistettu. Siemenpuuston p??puulajeina ovat m?nty tai koivu. Runkoluku on m?nnyll? yleens? 50 ¨C 150 kpl/ha. Joillakin hyvin taimettuvilla kohteilla sek? soilla m?nnyn v?himm?isrunkoluku voi olla noin 30 kpl/ha. Runkoluku koivulla on 10 kappaletta hehtaarilla tai enemm?n. Puusto on j?reydelt??n uudistuskyps??. Koska siemenpuut ovat herkki? myrskytuhoille, niit? ei tule lainkaan j?tt?? s?hk?linjan v?litt?m??n l?heisyyteen. J?tett?vien siemenpuiden et?isyyden tulee olla linjasta sellainen, ett? puut eiv?t kaatuessaan vahingoita linjaa miss??n oloissa. V?himm?iset?isyys tulisi olla puuston pituudesta ja johdon korkeudesta riippuen 20 - 25 m siemenpuista johtokadun keskelle. Siemenpuiden sijoittaminen riitt?v?n et??lle s?hk?linjasta ei yleens? aiheuta lis?kustannusta mets?taloudelle eik? sill? ole merkityst? puuntuotokseen. T1 pieni taimikko Taimikko luokitellaan pieneksi, kun sen keskipituus on alle 1,3 metri?. Pienen taimikon hoidossa (taimikon varhaishoito) poistetaan tainten kasvulle haitallista vesakkoa. T?m? v?hent?? riski?, ett? s?hk?linjan varten syntyy lehtipuuvaltainen puusto, joka my?hemm?ss? kehitysvaiheessa on havupuustoa suurempi riski s?hk?linjalle. S?hk?linjojen reunoissa on valoisuutensa vuoksi keskim??r?ist? enemm?n lehtipuuta. Lehtipuiden er?s erityispiirre havupuihin verrattuna ovat juurivesat. Vaikka lehtipuu kaadetaan, se vesoo melko helposti ja on nopeimmillaan jo noin 10 vuoden kuluttua j?lleen riski s?hk?linjalle. S?hk?linjan vierimets?vy?hykkeell? tulisi mets?? uudistettaessa pyrki? aikaansaamaan vain puhtaita havupuutaimikkoja. T2 varttunut taimikko Varttuneen taimikon keskipituus on yli 1,3 metri?. Sen keskil?pimitta rinnankorkeudella on alle 8 cm tai valtapituus on m?nnyll? ja kuusella alle 7 m sek? koivulla alle 9 m. Taimikonhoitovaihe on kriittinen s?hk?linjojen vierimets?n kehitykselle. Jos hoito laiminly?d??n tai tehd??n puutteellisesti, j??v?n puuston kasvutila j?? liian pieneksi ja puusto
  • 6. Osaraportti 9.8.2013 6(8) Hannu Niemel?, Risto Ranta alkaa riukuuntua. Riukuuntunut huonolatvainen puusto on altis lumituhoille. Puiden latvat taipuvat ja katkeilevat lumen painosta, jos lumesta muodostuu puiden latvoihin tykky? tai olosuhteet ovat muuten sellaiset, ett? lunta tarttuu puiden latvuksiin paljon. S?hk?linjojen kannalta ongelmallisimpia ovat lehtipuut, mutta my?s riukuuntuneet m?nnyt ovat selv? riski. Voimakkaat tuulet taivuttavat riukuuntuneita lehtipuita pahiten silloin, kun puissa on viel? lehdet eli kes?ll?. Jos taimikko harvennetaan normaalia selv?sti harvemmaksi, siit? seuraa yleens? puuntuotannossa ainakin jonkinasteisia tuotostappioita, jotka voivat aiheuttaa taloudellisia menetyksi?. Jos tarkastellaan puuston koko kiertoaikaa, harvennettu puusto kuitenkin j?reytyy nopeammin, mik? lievent?? taloudellisten menetysten m??r??. M?nnyn ja koivun taimikoissa voimakas harvennus voi aiheuttaa tukkipuun laadun heikkenemist?. Oksat kasvavat harvassa taimikossa liian paksuiksi, mik? huonontaa tukkipuun laatua olennaisesti ja v?hent?? siit? saatavia tuloja. T?m?n vuoksi voimakkaatkin harvennukset on teht?v? sellaisessa puuston vaiheessa, ett? siit? ei aiheudu tukkipuun laadun merkitt?v?? heikkenemist?. Tukkipuun laadun huomioon ottaminen hinnoittelussa on kuitenkin melko vaikeaa. Vuosikymmenten kuluttua syntyv?n laatutappion arvioiminen etuk?teen on viel? vaikeampaa. Y1 ylispuustoinen taimikko Ylispuustoiseksi taimikoksi kutsutaan kaksijaksoista metsikk??, jossa on taimikko sek? siemen-, suojus- tai verhopuustoa. Seuraava mets?nhoidollinen toimi on ylispuiden poisto. Taimikko on kooltaan varttuneen taimikon (T2) kokoista. Verhopuuston keskipituus on yleens? v?hint??n kaksi kertaa taimikon pituus. Lehtipuista muodostuvan verhopuuston p??tavoite on suojata kuusen taimikkoa hallalta. Suojavaikutus katoaa, jos verhopuusto on harva. S?hk?linjan vieress? ei kuitenkaan ole hyv? kasvattaa tihe?? verhopuustoa, sill? ohuet lehtipuut muodostavat riskin linjalle. Verhopuustoa ei tulisi j?tt?? noin 10 m l?hemm?s johtokadun reunasta tai verhopuusto tulisi poistaa ennen kuin siit? aiheutuu riski? s?hk?linjalle. KASVATUSMETS?T (HARVENNUSMETS?T) 02 Nuori kasvatusmetsikk? Nuoren kasvatusmetsik?n keskil?pimitta rinnankorkeudelta on v?hint??n 8 ja enint??n 16 cm. Havupuuvaltaisissa metsik?iss? valtapituus on yli 7 metri? ja koivikossa yli 9 metri?. P??periaatteena on, ett? nuoren kasvatusmets?n koon juuri saavuttaneessa metsik?ss? ei yleens? tarvita hoitotoimia, kun taimikonhoito on tehty asianmukaisesti. Hoito est?? riukuuntumisen ennen ensiharvennusta. Ensiharvennus tehd??n normaalisti nuoren kasvatusmets?n vaiheessa. Ensiharvennus ei kuitenkaan saisi my?h?sty?. Jos taimikonhoito on j??nyt puutteelliseksi, tarvitaan ylim??r?inen hoitokerta ennen varsinaista ensiharvennusta. Huomattava osa nuorista metsist? on puutteellisesti hoidettuja varsinkin n?in on s?hk?linjojen vierimetsiss?. Linjan ja reunamets?n raja on valoisa ja avoin kasvupaikka, mik? edist??
  • 7. Osaraportti 9.8.2013 7(8) Hannu Niemel?, Risto Ranta vesoittumista ja puiden kasvua linjalle p?in. Lis?ksi linjan reunaan j?tet??n usein tarpeettomasti puustoa, vaikka linjaan rajautuvaa metsikk?kuviota hoidetaan muuten suositusten mukaisesti. 03 varttunut kasvatusmetsikk? Varttuneeksi kasvatusmets?ksi katsotaan metsikk?, jonka keskil?pimitta rinnankorkeudella on yli 16 cm, mutta joka ei t?yt? suositeltua uudistamiskeskil?pimittaa. Hoidetut varttuneet kasvatusmets?t aiheuttavat v?hiten ongelmia s?hk?linjojen reunametsiss?. ?killiset muutokset tuulioloissa, esim. avohakkuu kaistalemaisen alueen reunoilla, voi kuitenkin altistaa metsik?n myrskytuhoille. Kun puusto on varttunutta, vierimets? on perusteltua j?tt?? harvennuksissa normaalia tihe?mm?ksi. T?m? pienent?? muutosta puiden kasvuoloissa harvennushakkuun j?lkeen. Suuremmaksi j?tetty puuston tiheys hidastaa hieman puuston j?reytymist?, mutta t?ss? puunkasvatuksen vaiheessa aiheutuva menetys on v?h?inen. UUDISTUSKYPS?T METS?T 04 Uudistuskyps? mets?, juuri kypsyyden saavuttanut Uudistuskyps?n metsik?n keskil?pimitta rinnankorkeudelta (d1,3 m) on v?hint??n mets?nhoitosuositusten mukainen uudistamisl?pimitta tai metsik?n keski-ik? on v?hint??n suositeltu uudistamisik?. Juuri uudistuskypsyysi?n saavuttaneet mets?t ovat yleens? terveit? ja hyv?kuntoisia, mutta niiden kasvu on hitaasti taantuvaa. Uudistuskyps?? mets?? ei yleens? kannata en?? harventaa. Myrskytuhoriskin vuoksi uudistuskyps?n puuston harvennus on eritt?in haitallista s?hk?linjan vierimetsiss?. Jos puusto on esimerkiksi juurik??v?n heikent?m??, myrskytuhojen riski kasvaa huomattavasti. Juurik??v?lle tai muille tuhoille altistunut metsikk? on syyt? uudistaa mahdollisimman pian suositellun uudistuskypsyyden saavuttamisen j?lkeen tai jo jopa sit? ennen. Kun kohde uudistetaan, valitaan uuden puusukupolven puulajiksi mieluiten muu kuin koivu, joka on kaikkein riskialttein puulaji s?hk?linjan reunamets?ss? kasvaessaan. 04 Uudistuskyps? mets?, yli-ik?inen Yli-ik?iset, erityisesti lahon vioittamat vanhat puut muodostavat riskin s?hk?linjojen reunoilla. Puuston ik??ntyminen on todettu myrskytuhoihin liittyviss? tutkimuksissa selv?ksi tuulituhoalttiuden lis??j?ksi. Kuusi tulee aiemmin myrskytuhoalttiiksi kuin m?nty. Ongelmallisia ovatkin erityisesti kuuset, mutta my?s vanhat lehtipuut. Jos reunamets?? ei haluta uudistaa, on tuhojen ehk?isy eritt?in hankalaa. Yli-ik?isess? mets?ss? huonoimpien puiden poistaminen ei auta, sill? j?ljelle j??v? puusto voi muodostaa harvennuksen j?lkeen jopa entist? suuremman riskin.
  • 8. Osaraportti 9.8.2013 8(8) Hannu Niemel?, Risto Ranta Taulukko Arvio reunapuuston aiheuttamasta riskist? keskij?nnitteisille s?hk?linjoille puulajeittain Mets?n M?nty Kuusi kehitysluokka Siemenpuumetsikk?, riski, jos siemenpuita (ei suositella S0 alle 20 m et?isyydell? kuusella) linjasta Pieni taimikko, T1 ei riski? ei riski? Lehtipuut Varttunut taimikko, T2 ei riski?, mutta jos hoitamatta, riski 02 vaiheessa Ylispuustoinen taimikko, Y1 Nuori kasvatusmets?, 02 Varttunut kasvatusmets?, 03 Uudistuskyps? metsikk?, 04 Kehityskelvoton metsikk? yliik?isyyden vuoksi, 04+ ei riski?, mutta jos hoitamatta, riski 02 vaiheessa - sekapuustossa lehtipuut jo aiemmin riski Siemenpuusto ks. S0 ei riski?, mutta jos hoitamatta, riski 02 vaiheessa - sekapuustossa lehtipuut jo aiemmin riski suojus- tai verhopuusto voivat aiheuttaa riskej? Riskialttein Riskialttein kehitysluokka, kehitysluokka, Riukuuntuneissa Riukuuntuneissa kohteissa riskin? kohteissa riskin? m?nnyt ja kuuset ja sekapuustossa sekapuustossa lehtipuut. Puusto lehtipuut. Puusto harvennetaan ja harvennetaan ja lehtipuut syyt? lehtipuut syyt? poistaa vierimets?st? poistaa vierimets?st? kokonaan. kokonaan. Jos ensiharvennus on Jos ensiharvennus on tehty riski on pieni. tehty riski on pieni. Toinen/kolmas Toinen/kolmas harvennus lis??v?t harvennus lis??v?t jonkin verran riski? jonkin verran riski?. Pieni, mutta kasvava Pieni, mutta kasvava riski riski, juurik??p?isiss? kohteissa suuri riski Riski kasvaa, mutta Riski kasvaa m?nty? edelleen hitaasti nopeammin suureksi riski, jos siemenpuita alle 20 m et?isyydell? linjasta ei riski? siemenpuusto ks. S0 Riskialttein kehitysluokka, koivu riskialttein puulaji Riukuuntuneet kohteet tulisi ehdottomasti harventaa Jos ensiharvennus on tehty riski on pieni. Toinen harvennus lis?? jonkin verran riski? Pieni, mutta kasvava riski Riski kasvaa m?nty? nopeammin suureksi