Ajatuksia siitä, mitä opiskelijakeskeisyys on, näkökulmina opiskelijakeskeinen oppiminen/opettaminen sekä opiskelijoiden osallistuminen päätöksentekoon.
Entä olisiko opiskelijakeskeisyys keino parantaa korkeakoulutettujen työllistettävyyttä? Ja millaisia haasteita korkeakouluympäristö luo kehittämiselle?
Jos sinulla on ideoita siitä, kuinka tätä pakettia voisi kehittää, otan ne ilolla vastaan! Kerron myös mielelläni lisää aiheesta. Eräs ajatukseni on, että voisimme kasata materiaalipaketteja jaettavaksi & edelleen kehitettäväksi. Yhdessä olemme enemmän!
4. Opiskelijakeskeisyyden
taustaolettamuksia
Kokemus ja käsitykset ovat oppimisen lähtökohta.
Tieto on aina paikassa ja ajassa rakennettua ja siten suhteellista.
Soveltaminen on tärkeää, sillä todellinen ymmärrys edellyttää
kirjatiedon pureskelua ja käyttöä.
Tehokkaassa oppimisessa lähdetään liikkeelle ongelmasta tai
ilmiöstä, joka pyritään ratkaisemaan luovalla ja kriittisellä tavalla.
On tärkeää toimia yhdessä, oppien muilta ja opettaen muita.
Oppijalla on vastuu omasta ja muiden oppimisesta, jolloin
motiivien kirkastaminen itselle ja muille on olennaista.
Aktiivisuus, niin näkyvä osallistuminen kuin hiljainen pohtiminen,
on edellytys menestyksekkäälle oppimiselle.
5. ”Jos kulttuuriamme tuntematon järkiolento avaisi tenttisalin oven,
miten hän tulkitsisi tilanteen?
Hän näkisi paperinsa ylle kyyristyneiden hahmojen työskentelevän
siellä yhdessä, mutta kuitenkin täysin toisistaan piittaamatta.
Heidän edessään, heitä vastatusten, on yksinäinen hahmo, joka vain
tarkkailee ja valvoo muita salissa olijoita.
Onko kyseessä vankila? Ovatko nuo kyyristyneet istujat kärsimässä
rangaistusta?
Ilmassa leijuu ahdistus. Kukaan salissa istuvista ei haluaisi siellä olla.
Kaikki näyttävät tulevan sinne kuitenkin vapaaehtoisesti.. Olisiko
kyseessä uskonnollinen tapahtuma.. Ovatko kyyristyneet yhteydessä
jumalaansa?
Ohjaako tuo yksinäinen heidän rukoustaan?”
(Karjalainen & Kemppainen 1994, alkusanat)
6. Miten opiskelijakeskeisyys ilmenee
opetuksen käytännöissä?
Tutkiva oppiminen, ongelmaperustainen oppiminen
Palapelimenetelmä (A-B-C-D -> ryhmät A, B, jne.)
(Toimeksianto)gradut, yritysprojektit
Alkutentit
Rakentava palaute tehtävistä
Monenlaiset materiaalit opiskelun resurssina
7. Opiskelijakeskeisen opetuksen etuja
Yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu (Sahlberg & Sharan 2002, 124-127):
”Koulu”menestys ja opitun muistaminen: Onko järkevää opettaa ihmisiä
toistamaan ja muistamaan ulkoa tietoa, joka vanhenee ja jonka pystyy hakemaan
tarvittaessa verkosta?
Ongelmanratkaisun laatu: Todellisessa elämässä ei ole yksiä oikeita ratkaisuja.
Luovuus: Ei yhtä ainutta oikeaa ratkaisua, kokeillaan ja keksitään.
Asiantuntemuksen vaihto: Pohditaan yhdessä, kysytään asiantuntijoilta.
Tehtävään paneutuminen: Jos tehtävä on mielenkiintoinen, siihen sitoudutaan.
Osallistujien välisten suhteiden kiinteys: Paranee jos kurssilla tehdään asioita
yhdessä. Ryhmätyö ei kuitenkaan automaattisesti luo tätä.
Henkinen terveys ja sosiaalinen kompetenssi: Osallisuuden tunne ja taidot.
8. Opiskelijakeskeisyys
päätöksenteossa
Opiskelijoiden äänen ja äänivallan ottaminen mukaan
tasavertaisena (pl. tutkinnoista päättäminen)
Suomen yliopistot, ns. kolmikantaperiaate,
opiskelijoilla 1/3 edustus hallintoelimissä (esim.
yliopiston hallitus)
Opiskelijaliike
Eurooppalainen (European Students’ Union)
Kansallinen (esim. Suomen ylioppilaskuntien liitto)
Yliopistokohtainen ja paikallinen (esim. Helsingin
yliopiston ylioppilaskunta, kasvatustieteiden ainejärjestö
Peduca)
10. Miksi opiskelijakeskeisyys on tärkeää?
Yliopiston ja yliopistokoulutuksen muutos
Massoittuminen ja opiskelijoiden moninaistuminen
Resurssiongelmat
Teknologia
Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus
Bolognan prosessi, Eurooppalainen korkeakoulutusalue
11. Miksi opiskelijakeskeisyys on tärkeää?
Yliopisto-opetuksen ongelmia
Ammatilliset vs. akateemiset taidot
Yrittäjyys vs. palkkatyö
Nopeasti vanhentuva sisällöllinen osaaminen
Teoria ja käytäntö
Luovuus ja ongelmanratkaisu
Opiskelukyky ja jaksaminen
12. Miksi opiskelijakeskeisyys on tärkeää?
Yhteiskunnallinen muutos
Ammattien muutos, tietotyö
Nuorisotyöttömyys, työllistymisen ongelmat
Konfliktien käsittely
Erilaisuuden ymmärtäminen
Tietotekniikka – sosiaalinen media
Tiedon tuottamisen ja soveltamisen muotojen muutos
13. Miksi opiskelijakeskeisyys on tärkeää?
Koska emme tiedä millainen yhteiskuntamme on 10,
20 tai 50 vuoden kuluttua
Teknologinen kehitys esim. 1950-> 2013
Sosiaalinen media – ikäkausittainen käyttö ja kehitys
..opiskelijat tulee opettaa luomaan, soveltamaan ja
yhdistämään tietoa ja taitoja tavalla, joka on eettisesti
kestävä ja palvelee ihmiskuntaa
..mutta näitä taitoja, tietoja, ammatteja ei ehkä ole
vielä keksitty.
14. Opiskelijakeskeisyyden etuja
Kokemuksen hyödyntäminen opetuksessa tekee
oppimisesta ja sen hyödyntämisestä tehokkaampaa
Osallisuuden tunteminen ja hyvinvointi
Teoreettisen osaamisen yhdistäminen konkreettisiin
toimintoihin
Yhteistyö muiden kanssa auttaa ymmärtämään erilaisuutta
Työllistyminen ja työelämätaidot
Opetuksen kehittämisessä ajantasaisuus, yliopiston
ulkopuolinen näkökulma, näkemys ops:n kokonaisuudesta
16. Perinteiset akateemiset taidot
Oman alan keskeisen sisällön hallinta (esim.
yritystoiminnan perusteet)
Akateemisen koulutuksen perusta, mutta tieto vanhenee
nopeasti
Tiedon käsittelyn, keräämisen, muokkaamisen ja arvioinnin
taidot (”tutkimustaidot”)
Tähän opetetaan, mutta ei aina tietoisesti -> asiantuntijatyön
perustyökaluja, kansalaistaito tietoyhteiskunnassa
Kirjoittaminen
Esiintyminen
Kieli- ja viestintätaidot
17. Työelämätaidot
(Sefen 5 vuotta työelämässä tutkimus, 2012/2013)
Näiden taitojen harjoittelua v. 2007 valmistuneet ekonomit olisivat
kaivanneet koulutukseensa enemmän:
Neuvottelutaidot
Organisointi- ja koordinointitaidot
Projektinhallintataidot
Ongelmanratkaisutaidot
Esimiestaidot
Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot
Ryhmätyötaidot
Tieto- ja viestintätekniset, muut viestintätaidot
Analyyttisen ja systemaattisen ajattelun taidot
Lainsäädännön tuntemus
Taloussuunnittelu ja budjetointi
Yritystoiminnan perusteet
18. Keinoja parantaa työllistettävyyttä ja
työelämätaitoja korkeakoulutuksessa
Opiskelijan omien tavoitteiden, motivaation ja kykyjen
kirkastaminen
oman näköisten ja järkevien valintojen tekeminen motivoi opiskelemaan
(opiskelijakeskeisyys)
Roolimallit ja monet tavat olla ekonomi –
monet mallit, työelämän kirjo (esim. mentorointi, yritysvierailut)
Yrityskontaktit, projektit, opiskelijoiden oma yritystoiminta (esim.
start upit)
Tutkielmien, projektien linkittäminen käytännön tarpeisiin ja
ongelmanratkaisuun
konkreettinen tarve ja oikean elämän monimutkaisuus
Harrastus- ja järjestötoiminta, osaamisen tunnustamisen ja
tunnistamisen käytännöt
19. Bolognan prosessin tavoitteet:
Korkeakoulutuksen tuottama osaaminen
(Huusko & Simola 2014)
Akateemisen ja työelämärelevanssin tasapainottaminen
Tavoitteena valmistaa opiskelijoita (eurooppalaisille) työmarkkinoille, jatko-opintoihin (seuraava
sykli, elinikäinen oppiminen) ja aktiiviseen kansalaisuuteen (2005, 2007, 2009, 2010, 2012)
Ainepohjaisen tiedon yhd. poikki- ja monitieteellisyyteen, innovaatiotaitoihin ja kykyihin, jotta
kyetään vastaan yhteiskunnan ja työmarkkinoiden tarpeisiin.(2012)
Pyritään lisäämään työllistettävyyttä sekä henkilökohtaista ja ammatillista kehittymistä koko
työuran ajan (2012
Ammatillinen kehittyminen
Korkeakoulutuksen tulee tarjota opiskelijoille tietoa, taitoja ja kykyjä läpi koko ammatillisen uran
(2009), pyritään lisäämään työllistettävyyttä sekä henkilökohtaista ja ammatillista kehittymistä
koko työuran ajan (2012)
Työmarkkinayhteistyö
Kandidaatin työmarkkinarelevanssi (1999); Tutkintojen tuottaman ymmärrettävyys
työmarkkinoilla (2003), tutkintojärjestelmän yhteensopivuus julkisen sektorin
rekrytointivaatimusten kanssa, instituutioiden toivotaan lisäävän yhteistyötä työnantajien
kanssa opetussuunnittelussa (2007); Korkeakoulutettujen työllistymistä tulee edistää (2010,
2012)
20. Kuinka luoda opiskelijavaikuttamisen
kautta työpaikka
Systeemin tuntemus ja/tai ennakkoluuloton yrittäminen ja
kokeilu (kysy!)
Mahdollisuus ja tila omaehtoiseen toimintaan ja uusiin aloitteisiin
Kokemus ja opinnot linkittyvät temaattisesti
Oman osaamisen ja kokemuksen linkittäminen ja hyödyntäminen
esim. esseiden aiheissa
Harjoittelut, tutkielmien aiheet
Ei liian tarkkaan määritellyt tutkintovaatimukset -> Muualla
hankitun osaamisen hyväksilukeminen tutkintoihin
Verkostot
Riittävä taloudellinen turva ja tuki
23. Opiskelijakeskeisyyden
(kehittämisen) haasteita
Edellyttää (usein) koko organisaation toimintatavan ja
arvostuksien uudistamista
Yhteistyö sidosryhmien välillä sekä opettajien välillä
Yksittäisestä kurssista koulutusohjelmien
suunnitteluun
Tutkimuksen arvostus ja akateemisen elämän
realiteetit
Arvostukset, uskomukset, toimintatavat luutuneita
24. Opiskelijakeskeisyyden
mahdollisuuksia
Oikea aika?
Kansainväliset reformit (EHEA) ja kansalliset uudistukset luovat tilaa
Työllisyys, resurssirajoitteet -> pakottavat pohtimaan vaihtoehtoja
Verkkokurssit, -yliopistot, virtuaalimaailma -> luovat muutospaineen ja
mahdollisuuksia
Alakohtaisesti vaihtelee
Sidos työmarkkinoihin
Kansainvälisyys
Olemassa olevat opetusmenetelmät
Yleinen dynaamisuus
Laadunarvioinnin käytännöt
Yhteistyöverkostot
Suhtautuminen yrittäjyyteen
25. Lisätietoa ja materiaalia
Hakkarainen, K., Lonka, K., & Lipponen, L. 2004. Tutkiva oppiminen: Järki, tunteet ja kulttuuri
oppimisen sytyttäjinä. Porvoo: WSOY.
Huusko, M. & Simola, M. (tulossa/2014). Bolognan prosessi tavoitteiden ja keinojen sulatusuunina.
Tiedepolitiikka 1(39).
Karjalainen, A. & Kemppainen, T. 1994. Vaihtoehtoisia tenttikäytäntöjä. Ohjeita ja ideoita
yliopistotenttien kehittämiseen. Oulu: Oulun yliopisto, Monistus- ja kuvakeskus.
Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. 2002. Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. Helsinki: WSOY.
Sahlberg, P. & Sharan, S. 2002 Yhteistoiminnallisen oppimisen käsikirja. Sanoma Pro.
Wikipedia: Pedagogiset mallit http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Pedagogiset_mallit
EI & ESU: Student Centred Learning toolkit: http://www.esu-online.org/resources/6068/StudentCentred-Learning-Toolkit/
SYL:n Kyky-projekti 2011-2013 http://www.syl.fi/syl/opiskelukyky/, ks. Myös http://www.syl.fi/kykyhanke/.
26. Jos jokin jäi mietityttämään, kaipaat selvennystä,
koulutusta, haluat kehittää tätä eteenpäin, tai muuten
ajatella yhdessä, ota yhteyttä!