ºÝºÝߣ

ºÝºÝߣShare a Scribd company logo

Vihreä ilmasto- ja energiapolitiikka

•
•
Vihreä Sivistys- ja Opintokeskus Visio
Vihreä Sivistys- ja Opintokeskus Visio

Oras Tynkkysen esitys Vihreiden ilmasto- ja energiapolitiikasta Vision Vihreän politiikan ABC -luentosarjalla 17.4.2012.

1 of 36
Vihreä ilmasto- ja energiapolitiikka Oras Tynkkynen, Helsinki 17.4.2012
1 teknologian kehitys 2 energiamarkkinoiden integroituminen 3 edullisten polttoaineiden hupeneminen 4 päästötavoitteiden tiukkeneminen
1. Vähäpäästöinen (ja päästötön) energiatalous
Madonluvut: mitä ≤2 °C edellyttää maailman päästöjen kasvu pitäisi taittaa ennen vuotta 2015 päästöjä pitäisi leikata 45–80 % vuoteen 2050 rikkaiden maiden pitäisi leikata päästöjä 25–40 % vuoteen 2020 ja 80–95 % vuoteen 2050 IPCC:n neljäs arviointiraportti
Lämpötilan nousun rajoittaminen kahteen asteeseen edellyttää vähäpäästöistä energiavallankumousta IEA WEO 2009
Vähäpäästöinen Suomi vuonna 2050 90 Liuottimet Jätehuolto 80 Maatalous Teollisuusprosessit 70 Muut Työkoneet* 60 Teollisuus ja rakentaminen Öljynjalostus 50 Liikenne MtCO2 Lämmitys 40 Energiantuotanto 20 % vuoden 1990 päästöistä 30 20 Päästöt 20 % vuoden 1990 tasosta 14,2 Mt CO2 ekv. 10 0 2007 Skenaario A Skenaario B Skenaario C Skenaario D
2. Energiatehokkuus on ²â°ì°ìö²Ô±ð²Ô
Energiatehokkuus ylivoimaisesti tärkein tapa vähentää päästöjä © IEA WEO 2010
vähennykset energiatehokkuudesta Myös Suomessa suurimmat päästö- © Energiateollisuus ry: Haasteista mahdollisuuksia – sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio vuodelle 2050
3. Uusiutuva energiatalous
l Uusiutuvilla energianlähteillä 40–80 % Euroopan sähköstä 2050 100 100 100 100 0 0 0 0 0 0 5 hiili CCS (ml. jälkiasennus) 10 15 5 maakaasu CCS hiili tavallinen 19 10 10 ydinvoima 15 16 tuuli (onshore) 20 maakaasu 29 tavallinen 16 tuuli (offshore) European Climate Foundation: Roadmap 2050 30 10 0 0 10 18 18 aurinko (PV) 9 12 9 2 5 aurinko (CSP) 4 2 3 5 1 1 12 biomassa 8 8 8 0 2 2 2 geoterminen energia 12 12 12 12 suurvesivoima perusura 40 % RES, 30 % 60 % RES, 20 % 80 % RES, 10 % ydinvoima, 30 % ydinvoima, 20 % ydinvoima, 10 % CCS CCS CCS
l …tai jopa 100 % European Climate Foundation: Roadmap 2050
l Lähes kaikki energia uusiutuvista 2050? EREC: Rethinking 2050
Skenaarioiden energiajakauma vuonna 2050
Uusiutuvan energian tuotanto (TWh)
4. Kestävä ilmasto- ja energiapolitiikka
5. Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
Vihreä ilmasto- ja energiapolitiikka
• autoetu, kilometrikorvaus ja auton käytön työmatkakuluvähennys • turpeen alennettu vero ja turvelauhteen syöttötariffi • teollisuuden ja kasvihuoneviljelijöiden alempi sähköverokanta • lento- ja meriliikenteen polttoaineen verottomuus Suomen alueella • alusliikenteen tuki ja harvaan asuttujen alueiden kuljetustuki • energiaverotuki maa- ja puutarhataloudelle • energiaintensiivisten yritysten veronpalautus • yksityisten kaatopaikkojen vapautus Nurinkuriset kannustimet kuriin jäteverosta
6. Kasvua vihreästä taloudesta
Seuraa rahaa
• päästöjä leikattu kolmessa vuodessa 14 % • tavoite –50 % vuoteen 2016 ja –85 % vuoteen 2030 • vähäpäästöisyydestä syntynyt jo 150 uutta työpaikkaa Uusikaupunki: päästöt alas, lisää töitä
7. Satsauksia uuteen teknologiaan
Energia-t&k:n prioriteetit pielessä © Grubler & Riahi: Do governments have the right mix in their energy R&D portfolios? Carbon Management, 1 October 2010.
Uuden teknologian kaupallistaminen Mitigation of Climate Change, Working Group III Report, Climate Change 2007, IPCC 2007
8. Ei lisää ydinvoimaa
PAP 2002 toteutuma turvallisuus kunnossa 3 maan viranomaiset: turvajärjestelmiä parannettava reaktorin hinta 1,7–2,5 mrd. € ≥5,6 mrd. € rakennusaika ~4 v. ~9 v. työpaikat välittömät ~3 000/v. suomalaisten osuus jäänyt ajoittain <1/2 päästöt –6–10 Mt 2010 –0 Mt 2010 Olkiluoto 3: Suomen epäonnistunein suurhanke
Vihreitä saavutuksia
Edellinen hallitus teki paljon • miljardin euron vihreä verouudistus • historiallinen uusiutuvan energian paketti • ennätyssatsaukset vähäpäästöisen teknologian kehittämiseen • rakentamisen energiatehokkuusnormien tiukentaminen • tukea energiaremontteihin • historiallinen satsaus ratahankkeisiin • autoilun verojen päästöporrastus
Ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko • leikataan Suomen päästöjä vähintään 80 % vuoteen 2050 osana kansainvälistä yhteistyötä • siirrytään pitkällä aikavälillä käytännössä päästöttömään energiajärjestelmään • luovutaan energiantuotannossa vaiheittain fossiilisten ja turpeen käytöstä ilman CCS:ää • nostetaan uusiutuvan energian osuus vähintään 60 prosenttiin
Nykyisen hallituksen toimia • autoilun verotus +350 M€ ja tiukempi päästöporrastus • maatilojen energian ja turpeen verotukien karsinta • päästökomponentin painotus energiaveroissa • raideliikenteeseen +35 M€ ja liikenneinvestoinneista >1/2 raiteisiin • ohjelma öljyriippuvuudesta irtaantumisesta • monitieteinen ja riippumaton ilmastopaneeli
Ilmastolaki voi parantaa ilmastopolitiikan 3. ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä 4. sitovuutta ja painavuutta 5. seurattavuutta ja aikataulutusta 6. näyttöperusteisuutta ja pohjautumista tutkimus- tietoon Miksi ilmastolaki
Vihreitä kysymyksiä
Sähkön kulutus vuoteen 2050 Pohdittavaa vihreille 1. kuinka kiivaasti ydinvoimaa pitää vastustaa? 2. tarvitaanko päällekkäisiä ohjauskeinoja? hallituksen 2009 arvio 3. pitääkö energiaveroja vielä korottaa? sähkön tarpeesta 4. miten minimoida uusiutuvien riskit? 2020 5. valitako hajautettu vai keskitetty tuotanto? 6. miten suhtautua uusiin tekniikoihin (CCS, fuusio, uudet ydinvoimatekniikat)?
Vihreä ilmasto- ja energiapolitiikka
Kiitos orastynkkynen.fi

More Related Content

Vihreä ilmasto- ja energiapolitiikka

  • 1. Vihreä ilmasto- ja energiapolitiikka Oras Tynkkynen, Helsinki 17.4.2012
  • 2. 1 teknologian kehitys 2 energiamarkkinoiden integroituminen 3 edullisten polttoaineiden hupeneminen 4 päästötavoitteiden tiukkeneminen
  • 4. Madonluvut: mitä ≤2 °C edellyttää maailman päästöjen kasvu pitäisi taittaa ennen vuotta 2015 päästöjä pitäisi leikata 45–80 % vuoteen 2050 rikkaiden maiden pitäisi leikata päästöjä 25–40 % vuoteen 2020 ja 80–95 % vuoteen 2050 IPCC:n neljäs arviointiraportti
  • 5. Lämpötilan nousun rajoittaminen kahteen asteeseen edellyttää vähäpäästöistä energiavallankumousta IEA WEO 2009
  • 6. Vähäpäästöinen Suomi vuonna 2050 90 Liuottimet Jätehuolto 80 Maatalous Teollisuusprosessit 70 Muut Työkoneet* 60 Teollisuus ja rakentaminen Öljynjalostus 50 Liikenne MtCO2 Lämmitys 40 Energiantuotanto 20 % vuoden 1990 päästöistä 30 20 Päästöt 20 % vuoden 1990 tasosta 14,2 Mt CO2 ekv. 10 0 2007 Skenaario A Skenaario B Skenaario C Skenaario D
  • 7. 2. Energiatehokkuus on ²â°ì°ìö²Ô±ð²Ô
  • 8. Energiatehokkuus ylivoimaisesti tärkein tapa vähentää päästöjä © IEA WEO 2010
  • 9. vähennykset energiatehokkuudesta Myös Suomessa suurimmat päästö- © Energiateollisuus ry: Haasteista mahdollisuuksia – sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio vuodelle 2050
  • 11. l Uusiutuvilla energianlähteillä 40–80 % Euroopan sähköstä 2050 100 100 100 100 0 0 0 0 0 0 5 hiili CCS (ml. jälkiasennus) 10 15 5 maakaasu CCS hiili tavallinen 19 10 10 ydinvoima 15 16 tuuli (onshore) 20 maakaasu 29 tavallinen 16 tuuli (offshore) European Climate Foundation: Roadmap 2050 30 10 0 0 10 18 18 aurinko (PV) 9 12 9 2 5 aurinko (CSP) 4 2 3 5 1 1 12 biomassa 8 8 8 0 2 2 2 geoterminen energia 12 12 12 12 suurvesivoima perusura 40 % RES, 30 % 60 % RES, 20 % 80 % RES, 10 % ydinvoima, 30 % ydinvoima, 20 % ydinvoima, 10 % CCS CCS CCS
  • 12. l …tai jopa 100 % European Climate Foundation: Roadmap 2050
  • 13. l Lähes kaikki energia uusiutuvista 2050? EREC: Rethinking 2050
  • 15. Uusiutuvan energian tuotanto (TWh)
  • 16. 4. Kestävä ilmasto- ja energiapolitiikka
  • 17. 5. Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus
  • 19. • autoetu, kilometrikorvaus ja auton käytön työmatkakuluvähennys • turpeen alennettu vero ja turvelauhteen syöttötariffi • teollisuuden ja kasvihuoneviljelijöiden alempi sähköverokanta • lento- ja meriliikenteen polttoaineen verottomuus Suomen alueella • alusliikenteen tuki ja harvaan asuttujen alueiden kuljetustuki • energiaverotuki maa- ja puutarhataloudelle • energiaintensiivisten yritysten veronpalautus • yksityisten kaatopaikkojen vapautus Nurinkuriset kannustimet kuriin jäteverosta
  • 22. • päästöjä leikattu kolmessa vuodessa 14 % • tavoite –50 % vuoteen 2016 ja –85 % vuoteen 2030 • vähäpäästöisyydestä syntynyt jo 150 uutta työpaikkaa Uusikaupunki: päästöt alas, lisää töitä
  • 23. 7. Satsauksia uuteen teknologiaan
  • 24. Energia-t&k:n prioriteetit pielessä © Grubler & Riahi: Do governments have the right mix in their energy R&D portfolios? Carbon Management, 1 October 2010.
  • 25. Uuden teknologian kaupallistaminen Mitigation of Climate Change, Working Group III Report, Climate Change 2007, IPCC 2007
  • 26. 8. Ei lisää ydinvoimaa
  • 27. PAP 2002 toteutuma turvallisuus kunnossa 3 maan viranomaiset: turvajärjestelmiä parannettava reaktorin hinta 1,7–2,5 mrd. € ≥5,6 mrd. € rakennusaika ~4 v. ~9 v. työpaikat välittömät ~3 000/v. suomalaisten osuus jäänyt ajoittain <1/2 päästöt –6–10 Mt 2010 –0 Mt 2010 Olkiluoto 3: Suomen epäonnistunein suurhanke
  • 29. Edellinen hallitus teki paljon • miljardin euron vihreä verouudistus • historiallinen uusiutuvan energian paketti • ennätyssatsaukset vähäpäästöisen teknologian kehittämiseen • rakentamisen energiatehokkuusnormien tiukentaminen • tukea energiaremontteihin • historiallinen satsaus ratahankkeisiin • autoilun verojen päästöporrastus
  • 30. Ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko • leikataan Suomen päästöjä vähintään 80 % vuoteen 2050 osana kansainvälistä yhteistyötä • siirrytään pitkällä aikavälillä käytännössä päästöttömään energiajärjestelmään • luovutaan energiantuotannossa vaiheittain fossiilisten ja turpeen käytöstä ilman CCS:ää • nostetaan uusiutuvan energian osuus vähintään 60 prosenttiin
  • 31. Nykyisen hallituksen toimia • autoilun verotus +350 M€ ja tiukempi päästöporrastus • maatilojen energian ja turpeen verotukien karsinta • päästökomponentin painotus energiaveroissa • raideliikenteeseen +35 M€ ja liikenneinvestoinneista >1/2 raiteisiin • ohjelma öljyriippuvuudesta irtaantumisesta • monitieteinen ja riippumaton ilmastopaneeli
  • 32. Ilmastolaki voi parantaa ilmastopolitiikan 3. ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä 4. sitovuutta ja painavuutta 5. seurattavuutta ja aikataulutusta 6. näyttöperusteisuutta ja pohjautumista tutkimus- tietoon Miksi ilmastolaki
  • 34. Sähkön kulutus vuoteen 2050 Pohdittavaa vihreille 1. kuinka kiivaasti ydinvoimaa pitää vastustaa? 2. tarvitaanko päällekkäisiä ohjauskeinoja? hallituksen 2009 arvio 3. pitääkö energiaveroja vielä korottaa? sähkön tarpeesta 4. miten minimoida uusiutuvien riskit? 2020 5. valitako hajautettu vai keskitetty tuotanto? 6. miten suhtautua uusiin tekniikoihin (CCS, fuusio, uudet ydinvoimatekniikat)?
  • 36. Kiitos orastynkkynen.fi

Editor's Notes

  1. BRU-OE0018-20090820-v6i-N1
  2. BRU-OE0018-20090820-v6i-N1
  3. BRU-OE0018-20090820-v6i-N1