2. Osaamisperusteista
osaamisen kehittämistä
- Miten osaamismerkkikonstellaatiot vaikuttavat oppimiseen?
Osaamismerkkikonstellaation suunnittelun tasot ja kriteerityö
Brauer, S. (2019). Digital Open Badge-Driven
Learning – Competence-based Professional
Development for Vocational Teachers (doctoral
dissertation). Acta Universitatis Lapponiensis 380.
5. Osallistumismerkki - sertifikaatti - diplomi - osaamismerkki?
Erilaiset merkit vaikuttavat eri tavoin
Jos merkki koetaan
vain ulkoiseksi
palkinnoksi, voi se
jopa vähentää
opiskelumotivaatiota.
6. Osaamismerkein ohjautuvan oppimisen prosessi:
Oppimista ohjaavat osaamismerkit (Instructional Badging)
Brauer & Siklander, 2017
Osaamismerkkien hallintaan
tarkoitettuja ohjelmistoja
ei ole alunperin
suunniteltu ohjaukseen.
7. Osaamismerkein ohjautuva oppiminen =
Digital Open Badge-Driven Learning
- osaamisperusteinen oppimisprosessi, johon kuuluu osaamisen
tunnistaminen ja tunnustaminen osaamismerkkijärjestelmän avulla
sekä oppimisen mahdollistavat oppimateriaalit, ohjaus ja vertaistuki.
Osaamismerkein ohjautuva oppimisprosessi on usein myös pelillistetty.
Brauer, S. (2019). Digital Open Badge-Driven Learning – Competence-based Professional
Development for Vocational Teachers (doctoral dissertation). Acta Universitatis Lapponiensis 380.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Osaamismerkein_ohjautuva_oppiminen
9. OSAAMISMERKEIN OHJAUTUVAN OPPIMISEN TRIGGERIT: PELILLISYYS
NOVIISI JA
EKSPERTTI
HYÖTYY
KEHITTÄJÄ
Alussa motivoi mahdollisuus ymmärtää ja seurata opintojen etenemistä
Innostava pelillisyys koukuttaa opintoihin
Erilaajuiset ja syvenevät haasteet toimivat kannustavina triggereinä
Ilo pelaamisesta kasvaa osaamisen myötä
Yhteisö ja yhteisöllisyys tulevat
merkityksellisemmiksi osaamisen
syvetessä
“Se oli se pelaaminen siinä. Minä olen joskus pelannut
Mafia Warsia neljä tuntia päivässä, kunnes minun mieheni
kielsi sen. Tämä niin kuin paikkasi vähän sitä himoani, kun
ei malttanut nukkumaan mennä. Vielä yksi. Saan vielä
yhden merkin. Se oli minusta parasta, niin kuin johonkin
kirjoitinkin, että elämäni koukuttavin, mielenkiintoisin ja
koukuttavin (koulutus), vaikkei ollut vähätöisin
todellakaan.”
Kehittäjätason ammatillinen opettaja
10. OSAAMISMERKEIN OHJAUTUVA OPPIMINEN AMMATILLISTEN
OPETTAJAOPISKELIJOIDEN JA OPETTAJIEN KOKEMANA
KATEGORIAT
VARIAATION
ULOTTUVUUDET
PAKOLLINEN
SUORITUS
TEHTÄVIEN
TEKEMISTÄ
TUKEE OSAAMISEN
KEHITTÄMISTÄ
YKSILÖLLISTÄ JA
KUSTOMOITUA OPPIMISTA
OPPIMISYHTEISÖN
RAKENTAMISTA
Asenne Negatiivinen Huolestunut Neutraali Positiivinen Innostunut
Osaamismerkkien
merkitys
Ei lisäarvoa Palkinto Kannustin Saavutus Arvostusta
Osaamismerkit
käytännössä
Arvosanoja Etenemisen seurantaa Kehittymissuunnittelua Kilpailu Jaettua asiantuntijuutta
Oppimateriaalit Ei käytetty Pakottavassa tarpeessa Systemaattinen Monipuolinen Edistyksellinen
Ohjaus Ei saanut Mallioppimista Eriytettyä Tukevaa ohjausta Vertaistukea ja -ohjausta
Suoritus Pakollinen Valikoiva Etenevä Kustomoitu Soveltava
Tunne Pakko Ilo Innostus (osaamismerkit) Innostus (joukkue) Riippuvuus
Tilannemotivaatio Pakollista Osaamisen
tunnistaminen ja
tunnustaminen
Käytännönläheinen Pelaaminen Julkinen todiste osaamisesta
BRAUER, KETTUNEN & HALLIKAINEN, 2018
25. ENTÄ NE RUUVIT?
KUN YHTÄ KIRISTÄÄ, TOINEN LÖYSÄÄ
Sisäinen motivaatio
- varmista mahdollisuus:
- henkilökohtaistaa, yksilöllistää ja räätälöidä
opintopolku
- valita kulloinenkin tehtävä (vapaa järjestys)
- mitä, missä ja milloin
Innostuksen ylläpitäminen
- anna ajoissa palautetta
- pelillistä
- tue yhteisöä ja yhteistä tekemistä - joukkuehenkeä
HIO KRITEERIT - Konstellaatio
helpompi päivittää kuin OPS
27. Pelillistäminen
(Gamification)
Pelien elementit ja
tekniikat uusissa
käyttöympäristöissä
• ‘game-like encouragement’ in
non-game and educational
contexts
• Asteittain syvenevät ja
vaikeutuvat haasteet kuten
peleissä
• Jännitys ja viihteellisyys
• Motivoi kohti toivottua toimintaa
• Herättää innostuksen
• Tekee osaamisen näkyväksi
muille pelissä
Pelillistäminen
osaamismerkkien avulla on
yksinkertaista: badget
muodostavat tasoja
(levels), kerryttävät
pistesaldoa ja
mahdollistavat
tulosseurannan
(leaderboard).
Deterding, 2012
28. Motivaatio osaamismerkein ohjautuvassa oppimisessa:
kriteerien suunnittelussa huomioitavaa
Saavutusorientaatio
innostuminen osaamismerkein
ohjautuvasta oppimisesta (67)
inspiroiva pelillisyys (55)
Yht.
122
• PELILLISYYS
• Saavutusorientaation
tukeminen
• Pelillistämisen
perusmekaniikat
• Merkit arvokkaita
itsessään
“Kyllä se oli iso motivaattori se, että niitä himoitti napsia lisää. Ja minäkin aika
rykäisyllä tai aalloissa niitä tein aina useamman peräkkäin. Siinä oli se flow
päällä.”
29. Motivaatio osaamismerkein ohjautuvassa oppimisessa:
konseptien tunnistaminen
• Joustavat opintopolut mahdollistavat
osaamisen kehittämisen jatkumon
• Opiskelijat nauttivat eri laajuisista
tehtävistä
• Micro- ja nanotason tehtävät pitävät
kiinni oppimisessa arjen haasteista
huolimatta. Ne myös auttavat
suunnittelemaan ajankäyttöä —>
koukku säilyy.
• Toisaalta tehtävät saavat olla laajoja
ja haastavia - kunhan vaadittava
todiste hyödyttää työelämää.
• Esseet eivät kuulu osaamismerkein
ohjautuvaan oppimiseen.
Oppiminen Online
triggerit
Etenevät haasteet ja
eri laajuiset tehtävät (91)
mahdollisuus opiskella ajasta ja
paikasta riippumatta (28)
Yht.
119
30. LISÄÄ KOKEMUKSIA
ERILAISET TEHTÄVÄT
“Ainakin minun elämäntilanteessani, kun on työ ja pienet
lapset ja kaikkea muutakin, niin juuri tuollaiset pienet tehtävät
sopii minun elämän tilanteeseeni juuri hyvin. Sillain, että saan
ottaa koneen vaikka illalla ennen nukkumaanmenoa auki ja
tehdä siinä pari tehtävää niin, se tuntui itsellä kauhean
tehokkaalta. Jos on kauhean laajoja tehtäviä, niin sitten tietää,
että sitten se vaatii enemmän aikaa ja keskittymistä. Sillä
tavalla ne ovat ihan käteviä. -Opettajaopiskelija- ”
Ammatillisten opettajien kokemaa
“Periaatteessa silloin kun aloin tekemään, niin ainakin minulle realisoitui,
kuinka paljon oikeasti osasinkin. Jotenkin ajattelin alunperin, ettei minulla
ollut osaamista. Sitten huomasin, että käytän opetuksessa oikeasti aika
laajastikin sitä. En ollut vaan ehkä ajatellut tai laittanut mihinkään
lokeroon. Sillain se tuntui kauhean hyvältä, että sitä onkin paljon ja
laajasti.”
“Ja siinä kohtaan, kun alkoi olla se 30 hakemusta tehtynä, oli sellainen olo,
että oikeasti nämä taitaakin olla sellaisia asioita, jotka eivät ole
itsestäänselviä, että kaikki osaa. Kyllähän tässä vuosien mittaan tätä
osaamista on kertynyt. Tuli sellainen kauhean iloinen olo.”
Oman osaamisen
tunnistaminen
&
arvostaminen
31. Motivaatio osaamismerkein ohjautuvassa oppimisessa
• Osaamismerkit visualisoivat opintojen
etenemisen
• Haaste: järjestelmä ei osaa pitää kirjaa
merkeistä
• Huolellisesti suunniteltu
osaamismerkkijärjestelmä tukee sisäisen
motivaation paloa - ja osaamisen kehittämisen
jatkumoa yli oppilaitosrajojen ja valmistumisten.
• Ulkoiset “palkinnot” ja todistusten digitaaliset
dublikaatit oppimisen kannalta
merkityksettömiä. Jopa oppimista haittaavia.
• Tehtävät eivät myöskään saa olla liian
lapsellisia tai “tekemällä tehtyjä”. On voitava
valita itselle merkitykselliset osaamisen
kehittämiskohteet: pelkän osaamisen
todentamisen on oltava nopea tunnistamis- ja
tunnustamisprosessi.
Sisäinen ja
ulkoinen motivaatio
vaihtoehtoiset opintopolut (17)
opintojen eteneminen (58)
Yht.
75
32. Motivaatio osaamismerkein ohjautuvassa oppimisessa:
teoreettinen kartoitus ja konseptointi
Brauer, Siklander, & Ruhalahti, 2017
Sisäinen ja
ulkoinen motivaatio
vaihtoehtoiset opintopolut (17)
opintojen eteneminen (58)
Yht.
75
Online oppimisen
triggerit
Etenevät haasteet ja
eri laajuiset tehtävät (91)
mahdollisuus opiskella ajasta ja
paikasta riippumatta (28)
Yht.
119
Saavutusorientaatio
innostuminen osaamismerkein
ohjautuvasta oppimisesta (67)
inspiroiva pelillisyys (55)
Yht.
122
33. Tutkimuksen keskeiset johtopäätökset
• Osaamismerkit ohjaavat oppimista: oppimisprosessi on vaiheistettu ja käsittää
osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen osaamismerkkijärjestelmän avulla sekä
oppimisen mahdollistavat oppimateriaalit, ohjauksen ja vertaistuen.
• Merkit motivoivat osaamisen kehittämiseen ja auttavat tunnistamaan oman osaamisen
tason sekä toivotun osaamisen. Konkreettiset tehtävät, ohjaavat soveltamaan
osaamista ja tuovat uuden osaamisen suoraan omaan työhön ja työyhteisön hyödyksi.
• Eri laajuiset ja syvenevät haasteet sytyttävät ja ylläpitävät oppimista. Pelillisyys
koukuttaa osaamisen kehittämiseen - myös ne, jotka eivät peleistä muuten innostu.
• Merkin hakija peilaa omaa osaamistaan osaamiskriteereitä vasten, osaamista
tunnistetaan ja tunnustetaan osaamiskriteerien avulla ja kriteerit kertovat myös
merkkien tarkastelijoille millaista osaamista merkin saajalla.
• Osaamismerkkikonstellaatio on työväline, jolla säädetään sisäiseen ja ulkoiseen
motivaatioon liittyviä tekijöitä, pelillisyyttä ja online oppimisen triggereitä.
Osaamismerkkien keskinäiset suhteet auttavat suunnittelemaan ajasta ja paikasta
joustavaa oppimista sekä pitämään yllä jatkuvaa osaamisen kehittämistä.
• Osaamismerkkikonstellaatio kuvaa työelämässä tarvittavan osaamisen, visualisoi
mahdollisuudet henkilökohtaistaa, yksilöllistää ja räätälöidä oppimista.
34. •Yksittäisen oppijan suoritteisiin perustuvat arviointimallit eivät sovellu suoraan yhteisölliseen
tiedonrakenteluun ja verkottuneissa, sosiaalisissa yhteisöissä oppimiseen (Vartiainen,
2015).
•Tulevaisuudessa digitaaliset osaamismerkit voivat olla vaikuttava kriteeriperusteinen
oppimisratkaisu, joka sitoo yhteen erilaiset oppimisyhteisöt ja vaihtoehtoiset tavat hankkia
osaamista (Knight & Casilli, 2012).
•Yhteenkuuluvuutta lisäävät yhteiset osaamistavoitteet, kehittämishaasteet ja pelilliset
oppimiskokemukset, jotka voi jakaa muiden verkoston jäsenten kanssa.
•Arvointitapa on yhdenvertainen ja tasa-arvoinen.
•Digitaaliset osaamismerkit tekevät osaamisen näkyväksi. Julkinen tunnustus kannustaa
käyttämään omaa osaamista, näkemään uusia mahdollisuuksia ja kasvamaan
asiantuntijana (AHOT korkeakouluissa -hanke, 2013).
“Choose-your-own-adventure online course” (McDaniel, 2012)
• Arvioinnin haasteena on tuoda esiin työ- ja arkielämässä hankittu osaaminen ja tehdä
näkyväksi koko osaamiskokonaisuus (AHOT korkeakouluissa -hanke, 2013).
Osaamisperusteisen arvioinnin
kehittäminen digiajassa - miksi?
35. “LEARNING IS A
TRANSFORMATION WHERE
ENERGY FLOWS AND IMPETUS
GROWS, NOT SMOOTHLY, BUT IN
LEAPS AND BOUNDS”.
Gilly Salmon 2011
LOPUKSI
37. Lähteet:
AHOT korkeakouluissa –hanke (2013). Tunnista osaaminen. Suosituksia korkeakoulujen AHOT-prosessien suunnitteluun ja toteutukseen. Turun yliopiston koulutus- ja
kehittämiskeskus Brahea. Saatavilla http://tunnistaosaaminen.utu.fi/sites/default/files/sites/default/files/kasikirja_screen.pdf
Brauer, S. (2019). Digital Open Badge-Driven Learning –Competence-based Professional Development for Vocational Teachers (doctoral dissertation). Acta Universtitatis Lapponiensis 380.
Brauer, S., Kettunen, J. & Hallikainen, V. (2018). “Learning Online” for vocational teachers - Visualisation of competence-based-approach in digital open badge-driven learning. The Journal
of Professional and Vocational Education: Vocational education and training in the Nordic countries, 2, 13-29.
Brauer, S., Korhonen, A-M., & Siklander, P. (2018). Online Scaffolding in Digital Open Badge-Driven Learning in Professional Development. Manuscript submitted for publication.
Brauer, S. & Länsitie, J. (2018). Osaamisperusteisuutta tukevat digitaaliset opetusmenetelmät ja oppimisratkaisut: Uuden osaamismerkin suunnittelu yhteisesti osaamista joukkoistaen.
Luentomateriaali. Oppiminen Online. Saatavilla https://docs.google.com/presentation/d/1qlx0hdt9IoNId-hdrs8Xx-Zr8E4yjcqM9yJEjFdaWss/edit?usp=sharing
Brauer, S. and Ruhalahti, S. (2014). Osoita osaamisesi osaamismerkein [Show your competences with digital badges]. In A.-M. Korhonen and S. Ruhalahti, eds, Oppimisen digiagentit.
HAMKin e-julkaisuja 40/2014. pp. 87-92. Available from https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/85417/HAMK_ Oppimisen_digiagentit_ekirja.pdf
Brauer, S., Ruhalahti, S., & Hallikainen, V. (2018). Digital professional learning triggers: in an online badge driven process. Education in the North, 25(1-2), 64-86. https://www.abdn.ac.uk
eitn/journal/545/
Brauer, S. & Siklander, P. (2017). Competence-based assessment and digital badging as guidance in vocational teacher education. In H. Partridge, K. Davis, & J. Thomas (Eds.), Me, Us,
IT! Proceedings ASCILITE2017: 34th International Conference on Innovation, Practice and Research in the Use of Educational Technologies in Tertiary Education. 191-196.
Brauer, S., Siklander, P. & Ruhalahti, S. (2017). Motivation in digital open badge-driven learning in vocational teacher education. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 19(3), 7–23.
Casilli, C., & Hickey, H. (2016). Transcending Conventional Credentialing and Assessment Paradigms with Information-rich Digital Badges. The Information Society 32(2), 117–129.
Deterding, S. (2012). Gamification: designing for motivation. interactions, 19(4), 14–17.
Dichev, C., Dicheva, D., Angelova, G. & Agre, G. (2014). From gamification to gameful design and gameful experience in learning. Cybernetics and Information Technologies, 14(4), pp.
80-100.
Hidi, S. & Renniger, K.A. (2006). The Four-Phase Model of Interest Development. Educational Psychologist, 41,(2), pp.111–127.
Järvelä, S. and Renniger, K.A. (2014). Designing for learning: Interest, motivation, and engagement. In (R.K. Sawyer, Ed.) Cambridge handbook of the learning sciences, pp. 668–685.
Cambridge, UK: Cambridge University Press.
Knight, E. & Casilli, C. (2012). Mozilla Open Badges. Teoksessa Game Changers. Education and information technologies. EDUCAUSE, 279-284.
Saatavilla https://net.educause.edu/ir/library/pdf/pub7203cs6.pdf
Koramo, M., Brauer, S. & Jauhola, J. 2018. DIGAM - Digitalisaatio ammatillisessa koulutuksessa. Raportit ja selvitykset 2018:9. Opetushallitus.
McDaniel, R., Lindgren, R., & Friskics, J., (2012). Using badges for shaping interactions in online learning environments," in Professional Communication Conference (IPCC), 2012 IEEE
International, Oct. 2012, 1-4, 8-10 doi: 10.1109/IPCC.2012.6408619
Renniger, K. A. and Bachrach, J. E. (2015). Studying triggers for interest and engagement using observational methods. Educational Psychologist, 50,(1), pp.58–69.
Ruhalahti, Sanna & Kentta, Virve 2017. Ammatillisen koulutuksen digitalisaatio ja työelämäyhteistyö: ”Opeilta ja ohjaajilta löytyy intoa uusille poluille”. Raportit ja selvitykset 2017:18.
Opetushallitus.
Salmon, G. (2018). Five-stage model. Saatavilla https://www.gillysalmon.com/five-stage-model.html
Vartiainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen uudelleenmuotoilua. Teoksessa J. Julkunen (toim.) Porrassalmi VIII. Etelä-Savon kulttuurin vuosikirja 2015. Hakupäivä 18.10.2015. Saatavilla
https:www.academia.edu/11653497/Luonnosversio_artikkelista_Vartiainen_H._2015_._Osallistavan_oppimisen_uudelleenmuotoilua._Teoksessa_J._Julkunen_Toim._Porrassalmi_VIII._
Ete%C3%A4-Savon_kulttuurin_vuosikirja_2015
Werbach, K. (2014). (Re)defining gamification: A process approach. In A. Spagnolli, L. Chittaro, and L. Gamberini, eds, 9th International Conference on Persuasive Technology,
PERSUASIVE 2014, 8462, Cham: Springer International Publishing. pp.266–272.