�ݺ�ߣ

Editor's Notes

• #2: Tervetuloa! Olen Otto Kekäläinen ja toimin Euroopan vapaiden ohjelmistojen säätiön Suomen paikallisryhmän koordinaattorina.
• #3: FSFE on voittoa tavoittelematon järjestö, joka on perustettu vuonna 2001 Saksassa. Se toimii luonnollisesti Euroopan laajuisesti, mutta tietyissä asioissa myös maailmanlaajuisesti. FSFE:llä on sisarjärjestöjä Intiassa, Etelä-Amerikassa ja Pohjois-Amerikassa. Nimestään huolimatta FSFE on itsenäinen eikä mitenkään alkuperäisen Pohjois-Amerikassa perustetun Free Software Foundation alainen. Toki sisarjärjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä aina kun se on järkevää, mutta joskus Amerikan FSF:n hieman yliampuva tyyli ei istu FSF-Euroopalle.
• #4: Itse edustan Suomen paikallisryhmää, johon minun lisäkseni kuuluvat Henri Bergius ja Timo Jyrinki. Meidät tavoittaa osoitteesta finland@fsfeurope.org. Meillä on myös avoin tiedotuslista, jolla voi liittyä vaikka ei olisikaan jäsen.
• #5: Jos arvostat vapautta, kehotan liittymään FSFE:n Fellowship-jäseneksi. Jäsenmaksu on minimissään 60 euroa. Jäsenetuna saa mm. oman OpenPGP-salauskortin. Suosittelen liittymään myös muihin vapaita ohjelmistoja edistäviin järjestöihin. Mutta jos teillä on varaa maksaa jäsenmaksua vain yhteen järjestöön, valitkaa FSFE. Monikansallisten jättiyhtiöiden tehokas vastustaminen edellyttää että mielläkin on monikansallinen ja riittävillä resursseilla varustettu järjestö. FSFE:lla on parhaat edellytykset tulla sellaiseksi. FSFE:llä on myös näyttöä, että asioihin on voitu vaikuttaa. FSFE on myös järjestönä terveellä pohjalla, koska se on selvinnyt sukupolvenvaihdoksesta. Jos mietitte miten jäsenmaksuja käytetään, tutustukaa FSFE:n budjettiin. Läpinäkyvän hallinnon ansiosta mm. budjetti on kaikkien nähtävissä FSFE:n verkkosivuilla. Rahaakin tärkeämpää FSFE:lle on itse asiassa jäsenyys itsessään. Mitä enemmän on jäseniä, sitä isompi painoarvo järjestöllä on. Lisäksi suuri ja myös aktiivinen jäsenistö on erinomainen kanava erilaisten projektien toteuttamiseen ja niistä tiedottamiseen. FSFE on avoin järjestö, ja jos teillä vain on aikaa, suosittelen rivijäsenyyden lisäksi myös osallistumaan toimintaan.
• #6: Suurin osa teistä tietää mitä termi vapaat ohjelmistot tarkoittaa, mutta minä esitän vielä yhden määritelmän, joka on minun mielessäni kun puhun vapaista ohjelmistoista. Periaatteessa mitä kerron nyt parhaista käytännöistä on sovellettavissa pääosin mihin tahansa ohjelmistoprojektiin, mutta luonnollisesti jos projekti on vapaa, niin sen mahdollisuudet saada suosiota ovat suuremmat.
• #7: Mitä tarkoitan parhailla käytännöillä?
• #8: Linus's Law is a claim about software development, named in honor of Linus Torvalds and formulated by Eric S. Raymond in his essay "The Cathedral and the Bazaar".[1] The law states that "given enough eyeballs, all bugs are shallow"; or more formally: "Given a large enough beta-tester and co-developer base, almost every problem will be characterized quickly and the fix will be obvious to someone." Presenting the code to multiple developers with the purpose of reaching consensus about its acceptance is a simple form of software reviewing. Researchers and practitioners have repeatedly shown the effectiveness of the reviewing process in finding bugs and security issues,[2] and also that reviews may be more efficient than testing. In Facts and Fallacies about Software Engineering, Robert Glass refers to Linus' Law as a "mantra" of the Open source movement, but calls it a fallacy, stating that research has found that the number of bugs found decreases with too many inspectors, and that no research supports the Law as stated.[3] Interestingly, closed-source practitioners tacitly support the law's notion, by promoting stringent, independent code analysis during a software project's development.
• #9: Tunnetuimpia esimerkkejä VALOsta on tietysti Linux-käyttöjärjestelmä, Firefox-nettiselain ja OpenOffice-toimisto-ohjelmisto. Näillä on paljon sekä käyttäjiä että kehittäjiä ja lopputulokset ovat varsin hyvä. Voidaan tietysti keskustella siitä, mikä johtaa mihin, laatu käyttäjämääriin vai käyttäjämäärät laatuun.. Suosio = menestys
• #12: Koskee yhtä lailla suuryritysten projekteja kuin tavallisia kotikasvattajiakin.
• #13: Koskee yhtä lailla suuryritysten projekteja kuin tavallisia kotikasvattajiakin.
• #14: Koskee yhtä lailla suuryritysten projekteja kuin tavallisia kotikasvattajiakin.
• #15: Koskee yhtä lailla suuryritysten projekteja kuin tavallisia kotikasvattajiakin.
• #27: Yksi taistelu, joka on melkein voitettu, on Internet-selaimet. Kun Microsoft alkoi jakamaan Internet Exploreria valmiiksi esiasennettuna kaikkiin uusiin koneisiin ja ilmaiseksi ladattavana ohjelmana vanhoihinkin koneisiin, valtasi se nopeasti selainmarkkinat. Vuonna 2004 Internet Explorerin markkinaosuus oli 96 %. Vapaiden ohjelmistojen kehitysmenetelmän ansiosta vapaa Firefox on kuitenkin kehittynyt paljon laadukkaammaksi kuin IE ja se on maailmanlaajuisesti saavuttanut jo 35 %:in markkinaosuuden.
• #28: Suomessa Firefoxin markkinaosuus on jo 54%. Firefoxin lisäksi itse asiassa kaikki muutkin selaimet ovat avointa lähdekoodia tai perustuvat avoimen lähdekoodin html-renderöijään. Itse asiassa vapaita ohjelmistoja käytetään jo hämmästyttävän paljon ympäri Suomea ja maailmaa.