ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo
Strateginen johtaminen ja
innovatiivinen palvelujen
      kehittäminen

       Pasi-Heikki Rannisto, HT
       Palveluinnovaatiokeskus –hanke
           InnoTuo (Tekes) –hanke
    Koulutus- ja tutkimuskeskus Synergos
  Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto


             Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
1. Keskeiset käsitteet ja lähtökohdat
      strategiseen palvelujen
           kehittämiseen




             Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
Palvelumuotoilu ja muotoilu

 Satu Miettinen 22.8.2012:
 - ”Palvelumuotoilulla tarkoitetaan palveluiden kaupallista
    kehittämistä muotoilun menetelmiä hyödyntäen” ja
 - ”Palvelukokemus suunnitellaan vastaamaan käyttäjän
    tarpeita ja palvelun tarjoajan liiketaloudellisia tavoitteita”.

 ”Muotoilun lähtökohtana Metsossa on kehittää asiakaslähtöisiä,
 hyödyllisiä tuotteita, jotka ovat kustannustehokkaita suunnitella
 ja tuottaa. Hyvän suunnittelun avulla voidaan optimoida
 tuotteiden ymmärrettävyys, helppokäyttöisyys, tehokkuus ja
 elinkaarikustannukset.”



                        Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
Innovaatio
Innovaatio eroaa muista organisaatioissa tapahtuvista
uudistuksista ja toiminnoista kolmella tavalla (Schumpeter 1934):
   1. Innovaatio on jotain joka on viety käytäntöön
   2. Innovaatio tuottaa hyötyä kehittäjälleen
   3. Innovaatio on toistettavissa

   Innovaatiotoiminnan peruslähtökohdat ovat (Mulgan & Albury 2003):
       Innovaatio on investointi tulevaisuuteen
       Innovatiivisuuden edistäminen edellyttää tietoista toimintaa ja
       järjestelmän rakentamista
       Innovaatioita ei synny ilman riskinottoa ja vallitsevien totuuksien
       kyseenalaistamista
       Innovaatiotoiminta on parhaimmillaan kaikkien vastuulla
       Innovaatiotoiminta on tiedon etsimistä oman organisaation
       ulkopuolelta, kokeiluja ja tehokasta soveltamista
                           Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
Strategiatyön kokonaisuus
                   Toiminta-ajatus / Missio




Toiminta-               Visio ja
ympäris-               Kriittiset                   Sidos-
   tön                                             ryhmien
                     menestystekijät               odotuk-
muutos-
 voimat                                               set
                 Strateginen tahtotila ja
                  strateginen asemointi

                  Strategiset hankkeet ja
              strategiset tavoitteet & mittarit

                             Arvot

                     Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
Palveluinnovaatiot ja strategia
(Toivonen & Tuominen 2009, Sundbo 1997)

Palveluyrityksissä määritellään usein aihepiirit, joilta innovaatioita
toivotaan
Strategia voi inspiroida ihmisiä innovoimaan, koska strategian
taustalla on usein selvityksiä asiakkaiden tarpeista ja haluista
Innovointi on usein yhteisöllinen ja kollektiivinen prosessi, johon
osallistuu useita ihmisiä



Innovaatiojärjestelmä koostuu kahdesta ulottuvuudesta:
    1) epämuodollisesta sosiaalisesta systeemistä, jossa tuotetaan
    ideat ja
    2) johtamisjärjestelmästä, joka inspiroi työntekijöitä ja luo heille
    varmuuden, että innovaatiot ovat strategisten valintojen mukaisia

                          Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
Strategia käytäntöön - ohjaaminen
Strategia "Perspektiivinä"                                  Strategia "Positiona"
Sitoumuksen hankkiminen                                     Toimina-alan rajaus
olemassaolon tarkoitukselle

                    USKOMUS-                              RAJOITUS-
                  JÄRJESTELMÄT                          JÄRJESTELMÄT


                     YDIN ARVOT                         VÄLTETTÄVÄT
                                                            RISKIT


                                  LIIKETOIMINTA
                                     STRATEGIA


                                                             KRIITTISET
                   STRATEGISET                               SUORITUS-
                 EPÄVARMUUDET                               MUUTTUJAT



               INTERAKTIIVISET                         DIAGNOSTISET
             OHJAUSJÄRJESTELMÄT                     OHJAUSJÄRJESTELMÄT

Strategia "Toimintamallina"                                 Strategia "Suunnitelmana"
Asemat tulevaisuudessa                                      Saada tehtävä suoritettua
                                                                                    Simons 1995,
                              Pasi-heikki.rannisto@uta.fi                           Rannisto 2005
Ollakseen toimiva ja tuloksekas, työyhteisö
tarvitsee selkeät tavoitteet, niiden
toteutumisen arvioinnin sekä hyvää johtamista
                                                                                                                                                                                                                                                                   Rannisto 2007
                                                                                                                                                                                                                                                                   Järvinen 2001


                                                                Toimiva työyhteisö

                                   Selkeät töiden järjestelyt




                                                                                                  Toiminnan jatkuva arviointi


                                                                                                                                Päämärästä johdetut tavoitteet


                                                                                                                                                                 Yhteiset pelisäännöt ja arvot


                                                                                                                                                                                                 Avoin kannustava vuorovaikutus


                                                                                                                                                                                                                                  Jatkuva osaamisen kehittäminen
   Työntekoa tukeva organisaatio




                                                                 Työntekoa palveleva johtaminen




                                          Kaikille selkeä
                                      organisaation päämäärä
                                            Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
2. Mitä kehitetään, mihin suuntaan
        ja kenen ehdoilla?
       - Vicked Problems?




            Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
Julkisten palveluiden johtaminen
                 haastetaan monesta suunnasta
                                                          (Rannisto 2005)
Valtio / Min         Kuntaorganisaatio                  • Johtamisjärjestelmän
                                                          ohivuoto – oikeita
                        Valtuusto                         asioita käsitellään
  • Lainsäädäntö          STR                             väärissä paikoissa
  • Ohjeet (LH)
  • Profession
  arvot                                                 • Palvelut tuotetaan
                                                          verkostomaisesti,
                                                          jokaisella tuottajalla
                                                          on omat strategiansa
                         Työntekijät
 • Subjektiiviset                                       • Palvelutilanteen
   oikeudet               Palvelu                         epätasapaino
               Asiakas, potilas, oppilas, vanhus

                          Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
Konsultointi, palvelumuotoilu vai
palvelun vaikuttavuuden suunnittelu?
Palvelujen kehittämisessä hyödynnetään usein muotoilusta
tuttuja periaatteita:
     Asiakkaalle mahdollisimman suuri käytettävyys ja hyödynnettävyys
     Tekninen toteutettavuus
     Kaupallisesti / taloudellisesti järkevä toteutettavuus

 •    Selvitetään kokonaisvaltaisesti asiakkaan palvelukokemus ja sen
      mahdollisuudet ja ongelmat palvelun käyttötilanteissa
 •    Osallistetaan asiakas toiminnan suunnitteluun mahdollisimman
      aikaisessa vaiheessa (mieluiten jo ennen palvelun toteuttamista)
 •    Selvitetään asiakkaan tarpeet tutkimalla asiakkaiden toimintaa,
      esimerkiksi havainnoimalla asiakkaan toimintaa palvelutilanteessa
 •    Muutetaan asiakkaiden tarpeet ja päämäärät innovatiivisiksi,
      asiakaslähtöisiksi tavoiksi toimia
 •    Konkretisoidaan ideat, testataan niitä sekä jalkautetaan organisaatioon
      uudet tavat toimia
                               Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
Tehokas (innovaatio)toiminta edellyttää
johtajuutta ja aktiivista vuorovaikutusta

   Tuottavatko vai haittaavatko nykyiset rakenteet ja
   toimintatavat innovointia ja johtajuutta?
   Miten yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat
   innovointiin, johtamiseen ja johtajuuteen?
   Miten yksilöiden muuttuminen vaikuttaa innovointiin ja
   johtamiseen?




                    Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
Onko johtaminen johtamista vai hallintoa?

                     Työajan seuranta

      Sähköposti
                                                  Jaetut resurssit

        Sähköinen tiimikalenteri                        Palkkahallinto
               Projektien hallinta




Sähköinen laskun kierrätys
                    Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
vrt ”Hyvästä parhaaksi”
Jim Collins 2001                                                       Ydinliike-
                                    Innostus
                                                                       toiminta



   Tavoitteiden asettamisen
   ja saavuttamisen
                                                      Menestys
   edellytys on kylmien
   tosiasioiden
   tunnustaminen
                                    Yhteiset                            Kurinalai-
                                    tavoitteet                          suuden
                                    ja arvot                            kulttuuri


• Ihmisen pitää olla innostunut organisaation ydin(liike)toiminnasta sekä
yhteisistä arvoista ja tavoitteista – innostus osoitetaan jatkuvalla kehittymisellä ja
kurinalaisuudella
• Kurinalaisuuden kulttuuri edellyttää johtamiselta sekä tiukkaa pysymistä
ydin(liike)toiminnassa että innostusta tavoitteiden ja arvojen saavuttamiseen
• Johtamisjärjestelmää ei tällöin tarvita hiostamaan motivoitumattomia, vaan
                                   Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
innostuneet toimivat automaattisesti oikealla tavalla
Professioiden, ministeriöiden ja
tieteen kehittämisessä on
asiakkaan ja omistajan puute?

        Tieteen ja ammattikunnan
        kehittymisen tavoitteet




         ASIAKASPROSESSI
                                           Palvelujen
         ASIAKASPROSESSI                   kehittämisen
         ASIAKASPROSESSI                   tavoiteet



             Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
3. Asiakkuusajattelu strategisena
    valintana ja innovaationa




           Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
Asiakaslähtöisyys aikamme avainterminä
    On olemassa laaja poliittinen yksimielisyys siitä, että palvelujärjestelmän
    rakennemuutoksen tulee perustua asiakaslähtöisyyteen, asiakkaiden
    osallistumiseen ja vahvaan asemaan (Holma 1999; Tritter 2009; STM 2009;
    Laitila 2010)


   Asiakaslähtöisyyskeskustelun ihmiskuvat (Raitakari 18.1.12):
a) Yritysmaailman maksava ja valitseva kuluttaja. Asiakas kuluttajana.
b) Palvelujärjestelmän vastuullinen, yksilöllistynyt, tietävä ja asiansa
   hoitava asiakas. Asiakas kumppanina.
c) Hyvää hoitoa, apua ja kohtelua tarvitseva toisista riippuvainen asiakas.
   Asiakas huolenpidon kohteena. Myös joskus vasten tahtoaan.
    Asia kulminoituu kysymykseen siitä, kenellä on oikeus määritellä
   asiakkaan tilannetta, tarvetta ja tarvittavia toimenpiteitä.
                                    Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
(Mönkkönen 2002; Raitakari 2006; Clarke ym. 2007; Järvikoski ja Härkäpää 2008; Leece ja Leece 2010.)
Palvelu- ja asiakaslähtöinen
         ajattelu tuotantolähtöisyyden sijaan
         – asiakas omistaa asiakastarpeen

                                     Organisaatio
                                  esim. kunta / valtio


                       Resurssointi                        Palvelulupaus
                       ja motivointi




                         Työntekijät                           Asiakas
                                  Lupauksen lunastaminen
                                                                           Asiakastarve
Mukailtu Grönroos 1996 pohjalta        Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
Kehittämisteema / tavoite
        / visio:
Näkökulmat    Minimisuoritus        Normitavoite                  Sensaatiomainen läpimurto

Asiakkaat




Henkilöstö




Johto




Omistajat /
maksajat

                                    Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
Kehittämisteema / tavoite
      / visio:
Näkökulmat   Minimisuoritus       Normitavoite                  Sensaatiomainen läpimurto

Sisältö 1




nn




nn




nn



                                  Pasi-heikki.rannisto@uta.fi

More Related Content

Strateginen johtaminen ja innovatiivinen palvelujen kehittämien

  • 1. Strateginen johtaminen ja innovatiivinen palvelujen kehittäminen Pasi-Heikki Rannisto, HT Palveluinnovaatiokeskus –hanke InnoTuo (Tekes) –hanke Koulutus- ja tutkimuskeskus Synergos Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
  • 2. 1. Keskeiset käsitteet ja lähtökohdat strategiseen palvelujen kehittämiseen Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
  • 3. Palvelumuotoilu ja muotoilu Satu Miettinen 22.8.2012: - ”Palvelumuotoilulla tarkoitetaan palveluiden kaupallista kehittämistä muotoilun menetelmiä hyödyntäen” ja - ”Palvelukokemus suunnitellaan vastaamaan käyttäjän tarpeita ja palvelun tarjoajan liiketaloudellisia tavoitteita”. ”Muotoilun lähtökohtana Metsossa on kehittää asiakaslähtöisiä, hyödyllisiä tuotteita, jotka ovat kustannustehokkaita suunnitella ja tuottaa. Hyvän suunnittelun avulla voidaan optimoida tuotteiden ymmärrettävyys, helppokäyttöisyys, tehokkuus ja elinkaarikustannukset.” Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
  • 4. Innovaatio Innovaatio eroaa muista organisaatioissa tapahtuvista uudistuksista ja toiminnoista kolmella tavalla (Schumpeter 1934): 1. Innovaatio on jotain joka on viety käytäntöön 2. Innovaatio tuottaa hyötyä kehittäjälleen 3. Innovaatio on toistettavissa Innovaatiotoiminnan peruslähtökohdat ovat (Mulgan & Albury 2003): Innovaatio on investointi tulevaisuuteen Innovatiivisuuden edistäminen edellyttää tietoista toimintaa ja järjestelmän rakentamista Innovaatioita ei synny ilman riskinottoa ja vallitsevien totuuksien kyseenalaistamista Innovaatiotoiminta on parhaimmillaan kaikkien vastuulla Innovaatiotoiminta on tiedon etsimistä oman organisaation ulkopuolelta, kokeiluja ja tehokasta soveltamista Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
  • 5. Strategiatyön kokonaisuus Toiminta-ajatus / Missio Toiminta- Visio ja ympäris- Kriittiset Sidos- tön ryhmien menestystekijät odotuk- muutos- voimat set Strateginen tahtotila ja strateginen asemointi Strategiset hankkeet ja strategiset tavoitteet & mittarit Arvot Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
  • 6. Palveluinnovaatiot ja strategia (Toivonen & Tuominen 2009, Sundbo 1997) Palveluyrityksissä määritellään usein aihepiirit, joilta innovaatioita toivotaan Strategia voi inspiroida ihmisiä innovoimaan, koska strategian taustalla on usein selvityksiä asiakkaiden tarpeista ja haluista Innovointi on usein yhteisöllinen ja kollektiivinen prosessi, johon osallistuu useita ihmisiä Innovaatiojärjestelmä koostuu kahdesta ulottuvuudesta: 1) epämuodollisesta sosiaalisesta systeemistä, jossa tuotetaan ideat ja 2) johtamisjärjestelmästä, joka inspiroi työntekijöitä ja luo heille varmuuden, että innovaatiot ovat strategisten valintojen mukaisia Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
  • 7. Strategia käytäntöön - ohjaaminen Strategia "Perspektiivinä" Strategia "Positiona" Sitoumuksen hankkiminen Toimina-alan rajaus olemassaolon tarkoitukselle USKOMUS- RAJOITUS- JÄRJESTELMÄT JÄRJESTELMÄT YDIN ARVOT VÄLTETTÄVÄT RISKIT LIIKETOIMINTA STRATEGIA KRIITTISET STRATEGISET SUORITUS- EPÄVARMUUDET MUUTTUJAT INTERAKTIIVISET DIAGNOSTISET OHJAUSJÄRJESTELMÄT OHJAUSJÄRJESTELMÄT Strategia "Toimintamallina" Strategia "Suunnitelmana" Asemat tulevaisuudessa Saada tehtävä suoritettua Simons 1995, Pasi-heikki.rannisto@uta.fi Rannisto 2005
  • 8. Ollakseen toimiva ja tuloksekas, työyhteisö tarvitsee selkeät tavoitteet, niiden toteutumisen arvioinnin sekä hyvää johtamista Rannisto 2007 Järvinen 2001 Toimiva työyhteisö Selkeät töiden järjestelyt Toiminnan jatkuva arviointi Päämärästä johdetut tavoitteet Yhteiset pelisäännöt ja arvot Avoin kannustava vuorovaikutus Jatkuva osaamisen kehittäminen Työntekoa tukeva organisaatio Työntekoa palveleva johtaminen Kaikille selkeä organisaation päämäärä Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
  • 9. 2. Mitä kehitetään, mihin suuntaan ja kenen ehdoilla? - Vicked Problems? Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
  • 10. Julkisten palveluiden johtaminen haastetaan monesta suunnasta (Rannisto 2005) Valtio / Min Kuntaorganisaatio • Johtamisjärjestelmän ohivuoto – oikeita Valtuusto asioita käsitellään • Lainsäädäntö STR väärissä paikoissa • Ohjeet (LH) • Profession arvot • Palvelut tuotetaan verkostomaisesti, jokaisella tuottajalla on omat strategiansa Työntekijät • Subjektiiviset • Palvelutilanteen oikeudet Palvelu epätasapaino Asiakas, potilas, oppilas, vanhus Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
  • 11. Konsultointi, palvelumuotoilu vai palvelun vaikuttavuuden suunnittelu? Palvelujen kehittämisessä hyödynnetään usein muotoilusta tuttuja periaatteita: Asiakkaalle mahdollisimman suuri käytettävyys ja hyödynnettävyys Tekninen toteutettavuus Kaupallisesti / taloudellisesti järkevä toteutettavuus • Selvitetään kokonaisvaltaisesti asiakkaan palvelukokemus ja sen mahdollisuudet ja ongelmat palvelun käyttötilanteissa • Osallistetaan asiakas toiminnan suunnitteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa (mieluiten jo ennen palvelun toteuttamista) • Selvitetään asiakkaan tarpeet tutkimalla asiakkaiden toimintaa, esimerkiksi havainnoimalla asiakkaan toimintaa palvelutilanteessa • Muutetaan asiakkaiden tarpeet ja päämäärät innovatiivisiksi, asiakaslähtöisiksi tavoiksi toimia • Konkretisoidaan ideat, testataan niitä sekä jalkautetaan organisaatioon uudet tavat toimia Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
  • 12. Tehokas (innovaatio)toiminta edellyttää johtajuutta ja aktiivista vuorovaikutusta Tuottavatko vai haittaavatko nykyiset rakenteet ja toimintatavat innovointia ja johtajuutta? Miten yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat innovointiin, johtamiseen ja johtajuuteen? Miten yksilöiden muuttuminen vaikuttaa innovointiin ja johtamiseen? Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
  • 13. Onko johtaminen johtamista vai hallintoa? Työajan seuranta Sähköposti Jaetut resurssit Sähköinen tiimikalenteri Palkkahallinto Projektien hallinta Sähköinen laskun kierrätys Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
  • 14. vrt ”Hyvästä parhaaksi” Jim Collins 2001 Ydinliike- Innostus toiminta Tavoitteiden asettamisen ja saavuttamisen Menestys edellytys on kylmien tosiasioiden tunnustaminen Yhteiset Kurinalai- tavoitteet suuden ja arvot kulttuuri • Ihmisen pitää olla innostunut organisaation ydin(liike)toiminnasta sekä yhteisistä arvoista ja tavoitteista – innostus osoitetaan jatkuvalla kehittymisellä ja kurinalaisuudella • Kurinalaisuuden kulttuuri edellyttää johtamiselta sekä tiukkaa pysymistä ydin(liike)toiminnassa että innostusta tavoitteiden ja arvojen saavuttamiseen • Johtamisjärjestelmää ei tällöin tarvita hiostamaan motivoitumattomia, vaan Pasi-heikki.rannisto@uta.fi innostuneet toimivat automaattisesti oikealla tavalla
  • 15. Professioiden, ministeriöiden ja tieteen kehittämisessä on asiakkaan ja omistajan puute? Tieteen ja ammattikunnan kehittymisen tavoitteet ASIAKASPROSESSI Palvelujen ASIAKASPROSESSI kehittämisen ASIAKASPROSESSI tavoiteet Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
  • 16. 3. Asiakkuusajattelu strategisena valintana ja innovaationa Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
  • 17. Asiakaslähtöisyys aikamme avainterminä On olemassa laaja poliittinen yksimielisyys siitä, että palvelujärjestelmän rakennemuutoksen tulee perustua asiakaslähtöisyyteen, asiakkaiden osallistumiseen ja vahvaan asemaan (Holma 1999; Tritter 2009; STM 2009; Laitila 2010) Asiakaslähtöisyyskeskustelun ihmiskuvat (Raitakari 18.1.12): a) Yritysmaailman maksava ja valitseva kuluttaja. Asiakas kuluttajana. b) Palvelujärjestelmän vastuullinen, yksilöllistynyt, tietävä ja asiansa hoitava asiakas. Asiakas kumppanina. c) Hyvää hoitoa, apua ja kohtelua tarvitseva toisista riippuvainen asiakas. Asiakas huolenpidon kohteena. Myös joskus vasten tahtoaan. Asia kulminoituu kysymykseen siitä, kenellä on oikeus määritellä asiakkaan tilannetta, tarvetta ja tarvittavia toimenpiteitä. Pasi-heikki.rannisto@uta.fi (Mönkkönen 2002; Raitakari 2006; Clarke ym. 2007; Järvikoski ja Härkäpää 2008; Leece ja Leece 2010.)
  • 18. Palvelu- ja asiakaslähtöinen ajattelu tuotantolähtöisyyden sijaan – asiakas omistaa asiakastarpeen Organisaatio esim. kunta / valtio Resurssointi Palvelulupaus ja motivointi Työntekijät Asiakas Lupauksen lunastaminen Asiakastarve Mukailtu Grönroos 1996 pohjalta Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
  • 19. Kehittämisteema / tavoite / visio: Näkökulmat Minimisuoritus Normitavoite Sensaatiomainen läpimurto Asiakkaat Henkilöstö Johto Omistajat / maksajat Pasi-heikki.rannisto@uta.fi
  • 20. Kehittämisteema / tavoite / visio: Näkökulmat Minimisuoritus Normitavoite Sensaatiomainen läpimurto Sisältö 1 nn nn nn Pasi-heikki.rannisto@uta.fi