Pelisäännöt nollatuntisopimusten käytölle
•
0 likes•1,173 views
Työministeri Jari Lindströmin esitys tiedotustilaisuudessa 14.12.2017.
Pelisäännöt nollatuntisopimusten käytölle
- 2. 1. Mitä ovat nollatuntisopimukset? • Useimpien työntekijöiden työaika sovitaan kiinteäksi. • Esimerkiksi 37,5 tuntia viikossa. • Kiinteä työaika tarkoittaa sitä, että: a) työnantaja on velvollinen tarjoamaan työtä vähintään kiinteän työajan b) työntekijä on velvollinen tekemään työtä kiinteän työajan. • Nollatuntisopimuksissa työaikaehto sovitaan liukuvasti. • Esimerkiksi 0-40 tuntia viikossa • Vaihteleva työaika tarkoittaa sitä, että: a) työnantaja on velvollinen tarjoamaan työtä vähimmäistyöajan, mutta oikeutettu tarjoamaan enemmänkin. b) tietyissä tilanteissa työntekijä on velvollinen tekemään työtä työnantajan tarjoaman määrän. 14.12.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 1
- 3. 2. Yleistä • Nollatuntisopimuksia, joissa vähimmäistyöaika 0 tuntia viikossa, oli vuonna 2014 yhteensä 83000 kappaletta. • Työaika 0-40 tuntia viikossa • Tämän lisäksi esiintyy työsopimuksia, joissa työntekijälle taataan jonkinlainen vähimmäistyöaika (esim. 5-30 tuntia viikossa) • Nollatuntisopimukset, nollatyösopimukset, tarvittaessa työhön kutsuttavat, ekstraajat yms. • Ilmiölle ei vakiintunutta käsitettä. • Lainsäädännössä ei ilmiötä käsitellä. • Hallituksen esityksessä tällaisia työaikaehtoja kutsutaan vaihtelevan työajan sopimuksiksi. 14.12.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 2
- 4. 3. Mihin työnantajat tarvitsevat vaihtelevan työajan sopimuksia? • Jos työnantajan työvoimatarve määrättynä ajanjaksona vaihtelisi esimerkiksi alla olevan kuvion mukaisesti, ei ole mahdollista sopia kiinteää työaikaa, joka vastaisi työvoimatarvetta. • Käytännössä työnantaja valitsisi seuraavista työvoiman käyttötavoista: - olemassa olevan henkilöstön työaikajoustot - vuokratyö - yrittäjän omana työ - vaihtelevan työajan sopimukset 14.12.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 3
- 5. 4. Vaihtelevan työajan sopimuksiin liittyviä epäkohtia • Työvuorojen ja tulevan ansiotason ennakoitavuus • Työnantajan mahdollisuus yksipuolisesti lopettaa työn tarjoaminen, vaikka työtä olisi aiemmin tarjottu säännönmukaisesti. • Kiinteän työajan sopimuksissa vastaava edellyttäisi irtisanomisperusteen olemassaoloa. • Työntekijän oikeus sairausajan palkkaan heikko, jollei työtunteja ole merkitty ennalta työvuoroluetteloon. • Irtisanomisajan palkan tarkoitus voi jäädä täyttymättä, jos työnantaja irtisanoo työsopimuksen ja lopettaa samalla työn tarjoamisen. • Työnantajan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet epätasapainoisia. 14.12.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 4
- 6. 5. Vaihtelevasta työajasta sopimista rajoitetaan • Työnantajan työvoimatarve voi olla kiinteä tai vaihteleva. • Vaihtelevasta työajasta ei saisi työnantajan aloitteesta sopia, jos työnantajalla kiinteä työvoimatarve. • Vaihtelevan työajan alaraja ei saa myöskään olla pienempi kuin todellinen työvoimatarve edellyttää. • Jos työtä teetetään aina 20-30 tuntia viikossa, silloin työaikaehdon pitäisi myöskin olla 20-30 tuntia viikossa (ei esimerkiksi 0-30 tuntia viikossa) • Rajoituksilla pyritään siihen, ettei vaihtelevaa työaikaehtoa käytettäisi työsuhdeturvan kiertämiseen. 14.12.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 5
- 7. 6. Sairausajan palkka • Noudatettaessa vaihtelevaa työaikaa työnantaja voi välttyä sairausajan palkan maksuvelvollisuudelta olemalla tarjoamatta työtä, jota hän olisi tarjonnut työntekijän ollessa työkykyinen. • Esityksessä ehdotetaan, että työntekijälle syntyisi oikeus sairausajan palkkaan, jos työkyvyttömyysaikaan kohdistuva työvuoro: 1) on merkitty työvuoroluetteloon; 2) siitä on muutoin sovittu; taikka 3) olosuhteisiin nähden voidaan pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä. • Vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän asema vastaisi tämän muutoksen jälkeen paremmin kiinteää työaikaa noudattavan työntekijän asemaa. 14.12.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 6
- 8. 7. Irtisanomisajan palkan turvaaminen • Irtisanomisajan tarkoituksena on antaa toiselle sopijapuolelle mahdollisuus varautua työsuhteen päättymisen seurauksiin. • Tämä tarkoitus voi jäädä täyttymättä, jos työnantaja irtisanoo työsopimuksen ja lopettaa samalla työn tarjoamisen. • Esityksestä ehdotetaan säännöstä, jolla turvataan työntekijän oikeus irtisanomisajan palkkaan vaihtelevaa työaikaa noudatettaessa. • Jos työnantajan irtisanomisaikana tarjoaman työn määrä alittaa viimeistä työvuoroa viimeksi edeltäneiden 12 viikon keskimääräisen työn määrän, työnantajan on korvattava alituksesta aiheutuva ansionmenetys. 14.12.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 7
- 9. 8. Työvuoroluettelo • Työvuoroluetteloa koskevilla muutoksilla parannetaan työntekijän mahdollisuuksia suunnitella elämäänsä ja arvioida tulotasoaan. • Jos työnantaja haluaa merkitä vaihtelevaa työaikaa noudattavalle työntekijälle työvuoroja, jotka ylittävät työsopimuksessa sovitun vähimmäistyöajan, työntekijälle on varattava tilaisuus ilmoittaa, missä määrin ja millä edellytyksillä hän voi ottaa työtä vastaan. • Muutos parantaa oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoa. Työnantaja ja työntekijä sitoutuvat molemmat työsopimuksessa sovittuun vähimmäistuntimäärään. • Työnantajalla oikeus ja velvollisuus teettää työtä vähimmäistuntimäärän verran. • Työntekijällä oikeus ja velvollisuus tehdä työtä vähimmäistuntimäärän verran. 14.12.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 8
- 10. 9. Lisätyösuostumus • Voimassa olevan lain mukaan työntekijä voi työsopimuksessaan sitoutua tekemään lisätyötä työnantajan niin määrätessä. • Kestoltaan rajoitukseton lisätyösuostumus heikentää työntekijän mahdollisuuksia ennakoida työvuoroja ja suunnitella elämäänsä. • Esityksessä ehdotetaan, että työnantaja saa työvuoroluetteloon merkityn työajan lisäksi teettää lisätyötä vain työntekijän kutakin kertaa varten tai lyhyehköksi ajaksi kerrallaan antaman suostumuksen perusteella. 14.12.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 9
- 11. 10. Vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän myötävaikutus työvuoroja määrättäessä 14.12.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 10 Vähimmäistyöaika 10 tuntia Työvuoroluetteloon merkityt tunnit 5 tuntia Työvuoroluettelon lisäksi tehdyt tunnit 5 tuntia Esimerkkinä 10-40t/vk sopimus Työnantaja teettää 20 tuntia Työaikalain tarkoittamaa säännöllistä työaikaa. Työnantaja on sitoutunut tarjoamaan ja työntekijä on sitoutunut tekemään 10 tuntia viikossa. Työaikalain tarkoittamaa säännöllistä työaikaa: Työnantajalla ei velvollisuutta tarjota työtä, työntekijällä ei velvollisuutta vastaanottaa työtä. Työnantajan on ennen työvuoroluettelon laatimista tiedusteltava, missä määrin ja millä edellytyksillä työntekijä voi ottaa työtä vastaan. Työaikalain tarkoittamaa lisätyötä. Työnantaja saa teettää lisätyötä vain työntekijän kutakin kertaa varten tai lyhyehköksi ajaksi kerrallaan annetun suostumuksen perusteella.
- 12. 11. Työttömyysturva • Nollatuntisopimuksen ajalta voi jo nykyisin saada soviteltua työttömyysetuutta, jos työtunteja on vähän. Jos työtunteja ei ole lainkaan, työnhakijalla voi olla oikeus täyteen työttömyysetuuteen. • Jos työnhakija irtisanoutuu nollatuntisopimuksesta, hänelle voidaan nykyisin asettaa korvaukseton määräaika eli ns. karenssi. • Jatkossa korvauksetonta määräaikaa ei asetettaisi, jos työntekijä irtisanoutuu ja työtä ei 12 kalenteriviikon aikana välittömästi ennen irtisanoutumista ole ollut tarjolla millään viikolla vähintään 18 tuntia. • Muutoksen ulkopuolelle on rajattu tilanteet, joissa työntekijälle taataan työsopimuksessa jokin tietty määrä työtunteja. Sovittu määrä voi olla myös vähemmän kuin 18 tuntia viikossa. 14.12.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 11